• Ei tuloksia

Karjujen ultraäänikuvaus

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2023

Jaa "Karjujen ultraäänikuvaus"

Copied!
27
0
0

Kokoteksti

(1)

Karjujen ultraäänikuvaus

Tapani Hellman ja Matti Ojala Kotieläinten jalostustieteen laitos

Helsinki 1978 Julkaisijat:

Kotieläinten jalostustieteen laitos. Helsingin Yliopisto, Viikki Kotieläinjalostuslaitos, Maatalouden Tutkimuskeskus, Tikkurila

(2)

Karjujen ultraäänikuvaus

Tapani Hellman ja Matti Ojala Helsinki 1970

(3)

silavaluotaimella ja myöskin lihamäärää pystytään arvioimaan silava- mittauksen perusteella, koska liha- ja silavamäärät riippuvat toisistaan.

Silavaluotain perustuu ultraäänen käyttöön, ja sillä voidaan mitata silava ja/tai liha yhdestä pisteestä kerrallaan. Kameralla, joka niin- ikään perustuu ultraääneen, saadaan poikkileikkauskuva lihaksesta ja silavasta. Tästä kuvasta saadaan mitattua lihaksen ja silavan pinta- alat. Jotta saataisiin kokemusta ultraäänikuvauksen käyttökelpoisuudesta, suoritettiin Etelä-Pohjanmaan yksilötestausasemalla karjujen kuvauksia vuosina 1973 ja -74. Tarkoituksena on ollut selvittää ultraäänikuvauksen käyttökelpoisuus karjujen teurasarvon arvioimisessa ja sen soveltuvuus yksilöarvosteluun. Karjut mitattiin myös silavaluotaimella, jotta voi- daan suorittaa menetelmien vertailua. Ennen kaikkea on haluttu selvittää,

pystytäänkö huomattavasti halvemmalla luotainmittauksella saamaan yhtä hyvä arvio karjun teurasarvosta kuin ultraäänikuvauksella.

Aineisto ja mittaukset

Tutkimus suoritettiin Etelä-Pohjanmaan yksilötestausaseman karjuilla kierroksilla 1 - 5, vuosina 1973 ja -74. Kierroksittain oli karjuja 40, 47, 38, 43 ja 47 kpl ja yhteensä 215 kpl. Karjut olivat eri roduista seuraavasti: yorkshire 50, maatiainen 145 ja belgialainen 20 kpl. Karjut kasvatettiin 25 kg:n painosta 100 kg:n painoon ja välimittaus suoritet- tiin 80 kg:n painossa. Perustiedot eläimistä on esitetty taulukossa 1.

Karjujen ultraäänikuvaukset suoritettiin eläinten ollessa 80 ja 100 kg:n painoisia. Kuvaus tapahtui kolmesta kohdasta karjujen oikealta kyljeltä (kuva 1 s. 11). Myöhemmin tulososassa ei esitetä erikseen kaikkia kolmen kuvauskohdan tuloksia vaan ainoastaan näiden keskiarvoista lasketut tulokset. Luotainmittoja otettiin seitsemästä eri kohdasta (kuva 2. s. 11) mahdollisimman samanaikaisesti kuvauksen kanssa.

Ultraäänikuvista mitattiin pitkän selkälihaksen pinta-ala, siIavan pinta- ala ja siIavan paksuus. Silavan pinta-ala mitattiin kolmella eri tavalla, jotka on esitetty kuvassa 3 (s. 12). Koska karjut eivät ole kuvaus- ja

(4)

- 2 -

luotauspäivinä olleet täysin oletetun painoisia, on kaikkiin mittoihin suoritettu korjaus, jolla ne on saatettu vastaamaan tasan 80 ja 100 kg:n elopainoa.

Taulukko 1. Painon ja iän keskiarvot ja hajonnat roduittain kokeen aikana.

n=50 n=145 n=20 Yht.

n=215

F-testi rodut kierrot Asemalletuloikä, vtk 67.8 65.1 76.1 66.7 xxw kiEx

s 5.1 7.6 2.9 7.5

Asemalletulopaino kg 21.8 21.8 28.7 22.4 xxx *kr s 2.8 4.3 7.4 4.8

80 kg:n Punnitus, ikä Vrk E 144.3 142.7 142.8 143.1 s 10.1 8.9 10.1 9.3 paino., kg 52 82.0 81.7 81.3 81.1 2.1 2.0 2.1 2.0

.100 kg:n Punnitus, ikä Vrk x 166.2 166.5 166.9 166.4 ii

s 10.5 10.5 13.5 10.8 paifio ;2 101.0 100.9 100,6 100,9 s 2.3 2.0 1.6 2.1

Näin 60 % testatuiåta karjuiatä on karsittu ja teurastettu. Teurastettu- jen katjujen osalta on Voitu suorittaa eläviefi mittojen ja teutaatulösten Vertailu, Teurastiedot saatiin yhteensä 130 karjusta. Karsitut katjut on teuraatettu jonkin verran epäsäännöllisesti ja elopaihoa ei ole punnittu riittävän lähellä teurastushetkeä, että teurastulokset olisi voitu kor- jata VåstaaMaan jötakin tiettyä ålopainoa. Tästä syystä on jouduttu tur- vautumaan hiukan poikkeukselliseen menettelyyn, eli korjaamaan kaikkien eläinten teutäStulokset Vastaamaan keskiteuraspainoa, joka oli 90 kg.

Tulokset

Ultraäänikuvamitat ja luotainmitat keskimäärin

Kuvaustulosten keskiarvot ja hajonnat on esitetty roduittain molemmissa painoissa liitteessä 1. Luotaimella mitatut silavan paksuudet on vastaa- vasti esitetty liitteessä 2. Tuloksista voidaan esimerkkinä todeta, että

painon lisäys 20 kilolla on mutrftanut eräitä keskiarvotuloksia roduittain taulukossa 2 esitatyllä tavalla.

(5)

Taulukko 2. Ultraäänimittojen muutokset painovälillä 80 - 100 kg.

Rotu 80 kg 100 kg Muutos Lihaksen ala, cm2 Y 27.7 30.6 2.9

M 27.7 30.5 2.8

B 28.1 31.0 2.9

Silavan ala III, cm2

Y 9.6 11.3 1.7

M 9.3 11.0 1.7

B 10.7 12.7 2.0

Edellisten suhde, 1/8 Y 2.96 2.78 -0.18 M 3.05 2.84 -0.21 B 2.69 2.51 -0.18 Silavan paksuus kuvasta, mm Y 14.2 17.0 2.8

M 13.5 16.3 2.8

B 14.9 18.3 3.4

Silavan paksuus, 5 luotain- Y 14.6 17.4 2.8 mitan keskiarvo, mm M 13.8 16.7 2.9

B 16.3 19.8 3.5

Rotujen keskiarvoissahavaitutmuutokset näyttävät olevan varsin yhden- mukaisia. Muutosten erot eivät ainakaan ole tilastollisesti merkitseviä.

Sen sijaan tässä tutkimuksessa mukana oleva näyte belgialaisrodusta näyt- tää suhteellisen paksusilavaiselta. Ero näyttää korostuvan painon suu- retessa. Silavan paksuuden muutos ultraäänikuvasta mitattuna on sama kuin luotainmittauksella. Lukuarvoiltaan nämä eri tavoin mitatut sila- van paksuudet eivät voi olla samoja, koska ne on mitattu eri kohdista.

Leikkelztulokset keskimäärin

Leikkelyn täydelliset tulokset nähdään liitteistä 3 - 5. Tulokset on kor- jattu vastaamaan 90 kg:n teuraspainoa. Ultraäänikuvauksella ja luotaimella saatujen tulosten kanssa vertailukelpoisimpina on seuraavaan lukuasetel- maan koottu eräitä leikkelyn roduittaisia keskiarvoja.

Selkäsilavan Rotu

paksuus (Fc)

Pinta-ala kylkipiirroksesta:

lihas silava suhde (l/s)

Silavan paksuus kylkipiirroksesta

24.5 42.3 12.4 3.59 18.3

23.0 41.8 12.5 3.49 18.5

24.4 41.5 13.7 3.14 21.3

(6)

- 4 -

Numerolliaesti nämä teuraista otettujen mittausten tulokset poikkeavat elävien eläinten suhteellisen vertailukelpoisista mitoista. Yleiskuva on kuitenkin varsin yhdenmukainen ja näyttää viittaavan siihen, että elä- vien eläinten teurasarvon arvioiminen ultraäänitekniikalla, joko kuvauk- sella tai luotaimella, voi antaa käyttökelpoisia tuloksia.

Ultraäänitekniikan heikkous piilee siinä, että vaikka sillä saadaan suh- teellisen hyvä arvio kyljysselän poikkileikkauspinnan liha- ja silava- aloista samoin kuin niiden suhteista, jää koko ruhon teurasarvon arvio silti epävarmaksi: Tämä johtuu siitä, että kyljysselkä ei yksinään anna oikeaa kuvaa koko teurasarvosta. Tämä nähdään myöhemmin käsiteltävistä korrelaatiotutkimuksista.

Eri painoissa suoritettujen ultraäänikuvausten yhteys

Samojen sikojen sekä 80 että 100 kilon painoissa suoritettujen ultraääni- kuvausten keskinäiset korrelaatiot on esitetty taulukossa 3. Taulukkoon on otettu vain kolmen kuvauskohdan keskiarvotuloksista lasketut korre- laatiot. Eri kuvauskohtien vastaavien mittojen yhteys on niin suuri, että niiden yksittäinen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Kuvauskoh- . dista lienee paras keskiselkä, koska se on helposti määritettävissä.

Yksi mittauskohta sinänsä antaa riittävästi informaatiota.

Taulukko 3. 80 kilon painossa todettujen ultraäänimittojen yhteys (r) vastaaviin mittoihin 100 kilon painossa.

1 2 3 4 5 6 7 8 Lihaksen ala (la) 88 05 07 -09 -11 17 17 29 Silavan ala (sa) I 2 01 84 83 82 77 -81 -80 -77 Silavan ala II 3 -02 83 82 81 76 -81 -80 -76 Silavan ala III 4 -18 80 77 83 80 -81 -80 -82 Silavan paksuus 5 -22 76 74 77 80 -79 -77 -77 La/sa I 6 19 -80 -79 -82 -76 86 86 85 La/sa II 7 22 -79 -78 -81 -75 86 85 _ 85 La/sa III 8 37 -73 -71 -80 -76 83 82 86

p< 0.05, r?-• 0.14; p< 0.01, r 0.18; p< 0.001, r 0.23 Keskiakselilta on helposti havaittavissa, että lihaksen alan toistuvuus kilpailee menestyksellisesti silavan alojen ja liha-silavasuhteiden vas- taavien korrelaatioiden kanssa.

(7)

Teurastulosten yhteydet

Elävistä eläimistä otettavien mittojen 1(yttökelp9i8uus teurasarvon en- nusteena tullee parhaiten ilmi niiden j& leikkelyssä todetun lopullisen teurastustuloksen välisistä korrelaatioita. Lopulliseksi teurasarvoksi on seuraavassa tarkastelussa valittu le:..kkelyssä todettu ruhon arvok- kaimman osan lihan ja silavan kokonaismäärä sekä näiden suhde. Tausta- tiedoksi mainittujen korrelaatioiden arviointia varten on syytä tarkas- tella ruhon arvokkaimman osan eri leikkelyosien painoja sekä niiden kes- kinäisiä korrelaatioita. Taulukkoon 4 :J/1 koottu liitteestä 3 koko aineis- ton paloittelutulosten painot ja liha-silavasuhteet. Sulkuihin merkityt kokonaismääristä lasketut suhteet jäävät vähän pienemmiksi kuin yksilöit-

täin lasketuista suhteista saadut keskiarvot.

Taulukko 4. Leikkelytulosten painot koko aineistossa.

Liha kg Silava kg Liha/silava

Lapa 4.09 1.06 4.04 (3.86)

Etuselkä 3.49 0.60 6.05 (5.82)

Kyljysselkä 5.54 1.79 3.30 (3.09) Karepaisti 1.73 0.53 3.48 (3.26)

Kinkku 7.13 1.41 5.18 (5.06)

Yhteensä 21.99 5.38 4.17 (4.09)

Liitteessä 6 on esitetty paloittelutulosten keskinäiset korrelaatiot.

Taulukkoon 5 on kerätty leikkelyosien lihan ja silavan korrelaatiot koko- naisliha- ja silavamäärään sekä näiden suhteeseen.

Taulukko 5. Leikkelyosien korrelaatiot lihan ja silavan kokonaiemääriin.

Liha Silava L/S

Lapa L 48 -32 42

S -43 73 -72

Etuselkä L 53 -02 17

S 09 33 -24

Kyljysselkä L 63 -30 45

S -43 84 -81

Karepaisti L 37 -06 21

S -42 72 -67

Kinkku L 65 -51 61

-31 69 -65

(8)

Kun verrataan taulukoiden 4 ja 5 tietoja keskenään, havaitaan, että liha- määrien korrelaatiot näyttävät riippuvan varsin voimakkaasti siitä, kuinka suuri on kappaleen absoluuttinen lihamäärä ja kuinka suuri sen osuus samalla on koko lihamäärästä. Koska yksittäisen kappaleen lihamäärä sisältyy koko lihamäärään, ei esitetyillä korrelaatioilla ole suurta mer- kitystä. Edellä sanottu huomioon ottaen ne vain osoittavat, että pienellä ruhon osalla ei voi olla kovin suurta merkitystä yleistä teurasarvoa arvioitaessa. Nämä korrelaatiokertoimet "liian suurina" helpottavat kui- tenkin arvioimaan oikein myöhemmin esitettäviä ultraääni- ja luotausmit- tojen ja ruhon eri kudososien välisiä korrelaatioita.

Eräs kenties mainitsemisen arvoinen havainto esitetyistä korrelaatioista on, että leikkelyosan lihamäärä on silavamäärää parempi koko lihamäärän arviona. Karepaistin osalta poikkeava tulos selittyy kappaleen vähäisellä koolla. Vastaavasti kappaleen silavamäärä on koko silavamäärän paras arvio. Liha-silavasuhteita ei ole laskettu erikseen kaikista paloittelu- kappalaista. Kyljysselän (0.91) ja kinkun (0.75) liha-silavasuhteen yh- teys koko liha-silavasuhteeseen riittänevät osoittamaan, että myös koko- nais-lihasilavasuhde on parhaiten arvioitavissa kappaleen liha-silava- suhteella.

Ultraääni-, luotaus- ja ruhomittojen vertailu

Tutkimuksen yhdinkysymys on, minkälaisen arvion ultraääni- ja luotaus- mitat antavat karjun teurasarvosta sellaisiin ruhosta saataviin vastaavan- laisiin mittoihin verrattuna, jotka eivät vaadi ruhon täydellistä leik- kelyä. Vertailu ruhosta otettujen vertailukelpoisten mittojen kanssa antanee parhaan arvion siitä maksimivarmuudesta, joka elävien eläinten mitoilla ylimalkaan on saavutettavissa. Näin ollen ru- hosta otettujen mittojen korrelaatiot on syytä esittää ensimmäiseksi.

Korrelaatiot on esitetty liitteessä 7, ja osa on koottuna taulukkoon 6.

Eri mittojen vertailu on aina suoritettu ruhon koko leikellyn osan liha- ja silavamääriin ja näiden keskinäiseen suhteeseen. Ruhomitat on korjat- tu vastaamaan 90 kilon teuraspainoa.

Eräitä pistearvostelumittoja otettiin mukaan luetteloon vain siksi, että ne viittaavat suhteellisen luotettavaan arvioon etenkin ruhon halkaisu- pinnalta todettuihin silavan paksuusmittoihin verrattuna. Muista mitoista voidaan todeta, että silavamäärä on yleisesti arvioitavissa luotettavam- min kuin lihamäärä. Kaikkein luotettavinta on kuitenkin liha-silavasuhteen

(9)

Taulukko 6. Ruhomittojen korrelaatiot ruhon kokonaisliha- ja silava- määriin.

Lihamäärä Silavamäärä L/S Silavan kiinteys

Kylkipisteet keskeltä Ii takaa

-41 58 53

65 -46 -48

-66 57 57

Silavan paksuus, säkä -32 47 -47'

1: 1: keskiselkä -36 43 -46

il Ii pakara edestä -42 52 -54

II II " keskeltä -36 51 -52

II II " takaa -40 45 -49

II II kylki -55 59 -65

Kylkipiirros, lihaksen ala 26 -33 35

II silavan ala II -54 , 66 -70

- II II

" III -55 66 -71

paksuus -53 63 -68

II suhde l/s II 59 -69 76

II " l/s III 58 -66 73

arvioiminen etenkin silloin, kun se perustuu sekä liha- että silavamit- toihin. Kylkipiirroksesta saatu tieto antaa yleisesti luotettavimman arvion. Lihaksen ala yksinään on jopa lihamäärän arviokeinona heikompi kuin silavan ala ja etenkin liha-silavasuhde. Kuitenkin liha- ja silava- alojen yhteiskäyttö lisää arvosteluvarmuutta sekä lihamäärän että liha- silavasuhteen arvioimisessa.

Ultraäänikuvauksen käyttökelpoisuutta kuvaavat taulukkoon 7 liitteestä 8 poimitut korrelaatiot. Ultraäänimittoina on käytetty kolmen kuvaus- kohdan keskiarvoja. Korrelaatioita tarkasteltaessa on syytä huomioida kuvauksen ja teurastuksen välinen aika. Eläimet ovat olleet n. 120 kg:n

painoisia teurastettaessa. Suurempi mittauspaino näyttää jonkinverran edullisemmalta etenkin silavamäärää ja liha-silavasuhdetta arvioitaessa.

Lihaksen alan negatiivinen korrelaatio lihamäärän kanssa on varsin yllä- tyksellinen. Sen voimakkaampi korrelaatio silavamäärän kanssa ja edulli- nen vaikutus liha-silavasuhteeseen viittaavat kuitenkin oikulliseen

(10)

- 8 -

häiriöön itse aineistossa. Silavamitat antavat yleisesti suurempia korre- laatioita sekä ruhon liha- ja silavamäärien että myös liha-silavasuhteen kanssa. Ultraäänimittojen suhdeluvut kilpailevat erittäin hyvin ruhosta todettujen liha-silavasuhteiden kanssa. Tämän perusteella voidaan ultra- äänikuvauksen tarkkuutta pitää varsin tyydyttävänä.

Taulukko 7. Ultraäänimittojen korrelaatiot ruhon kokonaisliha- ja silavamääriin.

Kuvauspaino Lihamäärä Silavamäärä I/S

Lihaksen ala 80 -12 -17 10

100 -05 -23 17

Silavan ala I 80 -61 55 -63

100 -60 63 -68

II 80 _58 53 -61

100 -59 61 -67

II " III 80 -53 54 -60

100 -57 63 -68

n paksuus 80 -51 52 -58

100 -50 65 -68

Suhde l/s I 80 60 -60 68

100 61 -68 75

" 1/s II 80 57 _58 65

100 60 -67 74

" l/s III 80 49 -56 62

100 55 -67 72

Luotainsilavamittojen korrelaatiot paloittelutuloksiin on esitetty liit- teessä 9, ja niistä tärkeimmät on koottu taulukkoon 8. Mittauspainon vai- kutus luotauksen onnistumiseen on selvästi vähäisempi ja epäjohdonmukai- sempi kuin ultraäänikuvauksessa. Silavan mittauksen luotettavuus ei jää sanottavasti jälkeen ultraäänikuvauksen tasosta. Luotauksessa menetetään kuitenkin se etu, minkä lihaksen mittaus antaa etenkin liha-silavasuh- teen arvostelun varmistajana.

(11)

Taulukko 8. Luotainsilavamittojen korrelaatiot ruhon kokonaisliha- ja silavamääriin.

Mittauspaino Lihamäärä Silavamäärä L/S

Säkä 80 -38 44 -49

100 -09 27 -27

Keskiselkä 80 -47 51 -55

100 -38 50 -54

Keskiselän sivu 80 -58 56 -61

100 -47 61 -65

Pakara edestä 80 -40 46 -52

100 -17 46 -46

Ii keskeltä 80 -53 55 -60

100 -39 61 -65

Kylkisilava, keskiarvo 80 -54 56 -61

100 -46 63 -67

Mittojen keskiarvo 80 -55 58 -63

100 -38 58 -62

Päätelmät

Eri mittausmenetelmien vertailu regressioanalyyeillä osoittaa, että ultraäänikuvaus on hiukan parempi ruhon liha- ja silavamäärien selit- täjänä kuin silavan luotaus. Ultraäänimitat selittävät ruhon lihamäärän vaihtelusta n. 45 % ja silavamäärän vaihtelusta n. 60 %. 'Luotainsilava- mitat ovat yhtä hyviä lihan osalta, mutta silavamäärän vaihtelun selitys- aste on pienempi.

Tarkasteltaessa hyväksyttyjen ja karsittujen karjujen välisiä eroja ultraääni- ja luotainmitoissa (liite 10) voidaan havaita, että hyväksy- tyt karjut ovat kaikkien ominaisuuksien suhteen parempia. Erot ovat tilas- tollisesti erittäin merkitseviä lihaksen pinta-alaa lukuunottamatta kai- kissa ultraäänimitoisea. Nämä erot ovat tulleet esiin jo 80 kg:n elopai- nossa. Ultraäänikuvauksella todetut erot ovat jopa varmempia kuin luo- tauksella todetut, vaikka luotainsilavamittoja on käytetty yhtenä valinta- perusteena.

(12)

- 10 -

Ultraäänikawaran suurin etu on 2a, että sillä saadaan mitattua lihaa ja silavan suhde, '.Ti3.,2ä tutkimuksessa käytetyllä kameralla ei. ole päästy riittävän tarkku:uteen lihaksen pinta-alan mittaukessa. Ultr.aåäni- kamerat ovat kuitenkin kehittyneet huomattavasti ja nykyisillä laitteilla pystytäU.n saamaan selvästi parempi arvio ruhon teursear.7,)str, kuin pel- källä silavluotauksella.

(13)

7 6 4 _,,, — . ,,2 5.

A = 10 cm viimeisen kylkiluun etupuolelta B = viimeisen kylkiluun kohdalta

C = 10 cm viimeisen kylkiluun takapuolelta

Kuva 2: Mittauskohdat silavaluotaimella

1 = säkä, lapaluiden kohdalta

2 = keskiselkä, 10 cm viimeisen kylkiluun etupuolelta 3 = keskiselän sivu, 6-7 cm ruhon keskiviivalta

}

4 = vasen kylki viimeisen kylkiluun kohdalta, 5 = oikea kylki 6-7 cm ruhon keskiviivalta 6 = etupakara, paksuin kohta

7 = keskipakara, ohuin kohta

(14)

Kuva 3: Ultraäänikuva ja sen tulkinta

= lihaksen pinta-ala 2 cm s I = silavan

s II = - " - 11 II II s III = - " - " - III

9 p = paksuus

(15)

F-testi rotujen kiertojen välillä välillä

14.t W 44444 141 141

0)444

»I 41 I» *I 4444

»I 441 144

...--, W-• 11.1 »1 411 44444 4444 44444

111 III 114 114 114

144 »I 4444

»I

i 1 14; W

»I ...-..

5 Ml ,-- 141

»I 1 I» .

»I

.„-....

' 111 »I 141 I»

—. 44 •-- M

1 1 ,-,

»I 141 ..._.

M

Yhteensä n = 215 X 1 s 1 V c.J r. 4 •

,t ,t ,t u3

,..0 I,

- ,- 0 en

..0 ,1-

- •-

en- cci, ,..

l0 VZI r- .-

- 0---'0. -K.'1.--'

• • • ,D VD VD V, r- s- •- •--

-MD

VD 44\

- r- t- r-

-• •-- Ml l0

.-- Cm . r- .-

Ml ,t Ml r-

CM CV

ct CM en CM

'-('.2

ff, r- Lll CO

r- r-

CM LI, ,,I- ON IV VD Nl CM

0-202 00

cn cy Ml 40,

00

cy 10 ill st

00 0-'.0

0-0 ('2 425

cm vp

,t r-

4- 4-

r- en

CM ,t

.- 4-

ill 01 0, r-

w-

CO VD r- 03

ON

44-, Up • • IrT TT CM V'T

0\01 KNO 02 CY

01 0 choD

CV 02

1-1 0 .-1 40 ri 10 CD

0 CV

II

°

.- ,- CM tc,

r- r-

u-s te, ,t- 4d.

(52 42".

.- -*

0 03

CU CY

,£) in st CV

r- CV

N 4.0 005 03 V3 lc, CV

r- CM CD 0

44- l.0 Pl Nl

00

4:1- C--

.t .1.

C) 0

I S4

,-0

43) r-

CM tr, ,t 44-

L2-, 0, r- ,-

a‘ V-S

CM VD r. r-

0-0-- 0 CV

r- r-

05 44-, t- -44-

10'.0 .t CO • ..

r- r- r- TT tg. ko

CM 0,

Cm r-

OD •-

113 ml

CU 02

Maatiainen n = 145 Z s

C) 1...,

TT CM

cl- t•-, KS '.0

CV CV

03 ,t

CC, ,-

r- C4 1,1 Nl

LI.% r-T

r- r-

CV CO t.r, 03

CM 44- 4,-, CM

• • •

CM CV 00 -• .- .1' Ol

00 r- CO

LC, ch

00 r- LC,

0-0

CM tc,

Cr, CM

Ml C- r- r-

en r- r- .4- r- TT

1,, C)

Cn r-

V-

Ill 421 44- r-

o10

425 mD • • VT. TT CM r-

03 CV KS-

CU 02 ell st CD 03

42', C4

Yorkshire n 50

I

s

LC, CU CW tr,

- ,-

r- r- r- .t

CV CM

CU CU NO

-. CM

UlC)

,t mD

-,-

0 V, r- 01 02 CO Nl 01

• • •

VD .t er, I."

,t VD

I"

C-0

CM 1,-, 0-50

..

44- CO

chts-

- .- Ir., r-

(NJ I" - •-

VD Ml . 0, •-

CV 0 VD Ill

• cnt- retr-- r-

r- 03 1110

CM CV

VD 03 CrIN

(5 2(52

00 100 -

(51 CM 0 0 ,-, ..

k-1 0 ..._.

ri 03 0 0 w .-W 01 .0 0 ri N

CD C) 00)0 .- ('2

0 0

••

H ,...,

0 ....„.. rn 05 r-4

00 g C0

H a%

ri CO CD 0 0) 0 -

CM 0 0 1-1 4.

4-1 03 *

1-1 0 03 , ii H ri (0

00 0)0 -

CM -

150 . 4-1 ..

4-4 11

.-40 0) CO

l å 4>if H ri ca

00 00 OD CD 03 C) .- •-

1 . m 0 X . 01

04 ' 0 F-I

03 0) 03

cÖ r.0 r-1 ,...,„

.4 0

10 1-1

00 CO C)

: -:";...

H 4-4

,... ce i- 0

.- 00 CO 0

I.4 i-i H 03 0 ..., i-; 0

(16)

Liite 2. Luotaimella mitattujen silavan paksuuksien keskiarvot ja hajonnat roduittain 80 ja 100 kilon painoissa. F-testi rotujen ikiertojen välillä välillä

141 141 114 144 1N 144

1 114

1i4 144 1 i 1 144 IN 141 114 144

144 141 111 114 I« 144

114 /14 144 144 144

141 144 414 I«

I« 1N 1N 144 114 1N 141 144

141 I« 14 IN I« I« Ml 4N Ml 141 414 141

141 144 114 /44

1N 1N 111 Ml 1N 114

141 1N 141 144 114 I«

Yhteensä n = 215 2-i

9 I V

u-, 03 til 4- 1- 1-

,1- 0 a) L.r• 1- 1-

-,i- ON tn 03

• • •

‘.0 .4- tO .4- 1- 1- .- 1-

ko 0 ,JD K \ 1- •-

00 N ,- N

ko N-•

1- 1- K, N

N N- N-1K,

.- ,JD N .- C' ('J

CO N co cr•

-• K, .- t4-1

• • •

NN NN

4.4-N •d- 01 CO NN

y• C- lf, K \ NN

N 0 N C \ I NN

01 N . . 00

0 tr, . .- .-

K-1 Cr, '',- •- . . • . .- .- •- .--

CO l0 .-- N -0

Ln .-- . . .- .-

N N - .-

J-1 . ri oli 40 P1 CI)

0 N I I 0

l''' 0 K1 K, C \J

0 K \ Cr, Cr, .- .-

Cr, 0 CO .4-

.- If1

• • •

N 0 0 N

00 N

\ 0 cl- Nl K \

.4- K1 00 .- N

V) 01 01 1-

-• N

, ,

ccs CO 1- 0 -4- r-

.- .4- K \ Li,

• • • Lr• CO Lcs CO

4- •- cr, KS

l0 N 1,, ‘.0

K1 CO ,D Cr, .- 0

..--1 1-1 -1-,

aj O Z

.4- II 0

.4- N lil Cr, k.0

00 0.-

‘.0 Cr, , CO Cr,

00 0 .-.-

NN 00

ct \ .0 K,N

Ill N NN

N CO .- 0 NN

, , .4- N 0 •N1-

k.0 •- .- -4- N N

OD t0 0 N-

• • • ('4 Ill K-N LI,

‘.0 0 N 0

0 N - K-1

CO C- K1 ,0

Yorkshire n = 50 x - I

1.,, 0

01 CO N K1

I.,", 0 .- .- N N

.4- klj .4- Nl 0 -4- 0, .4-

• • • C N. I CM ,- N

.- N N .4 N N

CO .- K1 .4- N N

.4- .- 0 N ('4 N -4- N

.- li's CM C \I

K., CO (Nl .4-

CO N CO 11-1

• • • )0 V:, K, VD

CO Lr•

N 0 0N

•- ko •r2-

0 0 OD 0 -

05 fl :ed X :ed cn

00 CO 0 -

.

H

- :al X ,-1 o 4' 0) X o) 505

••

o >,

0 0 - 00 CO 0 CO 0

- •-

5 5 05 -

o 0 1.4

..-i

-.-1 0 co X 0 03 co :0 M ,-4

a) 0 0) o -,-1 ..-i

M X

o) r-i 505 54 w

El

00 CO 0 -

5 8 - 0 o a1 X JO P4 05

00 CO 0 -

5 - .X .-i

w G>

X 05 f -I X al 1:14 0

00 CO 0

•-

0 5 - .- o

441 5-1 X ,-1 co o X 0 05 -.-1 4.

5 u-s

(17)

P—testi rotujen kiertojen välillä [ välillä 1

H 1 1H H I4, Il1

H l': 154 iii M H

H »1 4

) 1 1 1 114 1 1 I 1 1

:d 0 04 I., G •-•

(11 G) 1:

--',-, -- 7-,

0 « -4-

.4. 0 CO .- CO EIN 0 14- 3,-, .- ,-1. 1+-N N cr, Cl -,-.:-

• • • • • • • • • • • . • • • 44-, (-4-1 61 4--- 01 •- Ls, 4"‘- i- Cs..i 14.7 V) ,-4- --. 1,1 cl- .- •- •--- C4 • - ..--- N ,- ,-- 0

01 c 0

--

40 --4- 14- C ,---- c, tr, -- .-- -,- v- c 0 c - t---, 141 .1.- •-- (1.1 01 -4- •- 14- 1<-1 C14 •- --,..- C,.4 (11 r-- cj- 000000000000000 0 .--

c---- n+

0 C3 ,:-,. a, 10 61 0 c4. 0, 3'1 3" 44 1 •-- 0 03 14, 4, -. 0 0 14- 4.0 14-, 4-- 4)- 1.41 ..-- -:,..- • 4.4", (.4 Cl • • • • • - • • • • • • n, • • - c,, ,-- --- - rc', 0 ,-, -- - 0 t-- - Cl tr, -

,--1 r'.... •- -,-i

cv-4 0) G

-

:- 3"

-

cc. Lr, cc-, ,..r, ,r, -- c..; r-- •- u-, n., k4-3 0 Cl -•/- 10 14" .14 3" 4.1, •-- -,.." ..--- 4--1 cs, - ,-- 1,--, ,-- C -4- te', 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

4 4.4 c-,J \.o t-- 0 C .4. LiN 0. ts- 0 61 3" 1.0 .4- 4)- 4)-

•- tfl 61 0 -c•- 1.4-' ,r, 4--- ,„: v 14- 14- = 0 ,--- i,-, .- t,--, - 4-r1 0 tr, ,--- ,---- 0 4'- ,--- tv :4-, ,-

G. ,-- -140 0 4-, 0 G

C' ..

0") -4-

-

.--- 0'- CO •- -,..}. 141 ,- I- .- 0 LE, 0 0 4.4-1 c•- 113 14- •-• (V C14 ....1- •- d- 44-1 C1) - •::- C1I 4)3 "0 •d-

• • • • • • • • • ' • • • • • 0 0 0 0 0 0 0 G 0 0 0 0 0 •-- 00

, , ---- 1- ( \ 4

-4-1 II .

0 •.0 441 ..1- 44, 0 0 C--- 7'-- 44-' (1, ..- 1-- •-• ,..4- 4- t,'N -4- ,- 0 14),o 1..,. 1--- 4---- ir . ,- -4 • 41, (--.4 I'-- • • • • • • • • • • • • 4\1 • • .--. 44) ..,- ---, .- 3'1 0 L'-', •--- ,-- 0 N .-- co 41) •-

Yorkshire n =53 ;E

4-- t-- CO 0

.4. 0 ON ON .r- 01 SO 0.1 X, 0 4)- 1.0 •-- 10 01 .-- 111 itN 0 04 (\I ,:,4 ,--- v. >-, N ,-- -4 r \I 44) CO .4- . • • • • • . • • . • . • . . 0 0 0 0 C, 0 0 0 0 0 C 0 0 0 0 0 0.,

Cl

ON .- ,--- .4- .-- 03 (N., 'D -.c.- 0 1.C.. CU cn ce .-- ..,-, ,c, ,i- 0 - 14 1.0 -...4- CO 4)- lf ' 0 3, • 14-1 Nl

-- r,--• .- 14 .- t.--, 0 4.4, ,-- •- C. ..-- ,- C.4 1€) ,-

.M (14 :0 ...

sed -P 0

N-1

1111 S1 44)

4.0 ,!4 W

144- .. bil 4)11 .411 0 ...W .- brk 44-9 " 0. 0 40 .51 .- Ltr. .k - 0 :15 - ;:- ,.0 aa .43 113 0 ,:.-..' ri 0 vi exC - 5

'

.-.4 •-• > 1-4 .g-1 ,.C.: '.4 ,14 .. 0 0 .... 40 td 0 14 00 •-•-.. 1-1 af .0 .--1 0 b0 ,M •- 4 .-4 r-1 , 0 - ..`- -14 -,-4 05 .1--4 0 -4'4 .1-1 •• - 0 0 r-4 0 .- bt, .-`4 •-• y .--I 0 0 .0 ..--i 43 ..-1 •• 0 0 ..14 .14 ..; .,-1 -•

.-1 0 .0 ,-, - .-1 4-, .-... .0 • . 0 ..M -r-1 -14 :0 0 0 4. CO

."

0 -I. ,--4 a) 0 ,i-4 .4 .4

0 0, 0 ,I 0 0 71 4-,

5.1. 01 :-•> ..

0 G 0 0 0 'Cl 0 ..W • 0

-..4 :0 . .,.. 0 1-4 1-1 0 14 4-

cd 0 0 0 4. :=. 0. -4 0 .0

E-4 0 E-, 1-3 43 43 43 43 p-, i-i

(18)

F-testi rotujen 1 kiertojen välillä välillä

i 1 oc «C

I« I«

III IK

MM

1 I I« 44 114 I 1 III I

»I IN 1 ig

/11 III

1 I I«

IN 1 1 1 $44 1 1 1 1

Yhteensä n = 130 SE 1 8 V Ruhon pituus, cm 107 3.54 109 4.38 108 4.22 108 4.26 3.9 Kylkipituus, cm 84.5 2.92 86.5 3.66 84.

5

3.12 85.9 3.55 4.1 Lihan väri 3.15 1.51 3.35 1.69 2.55 1.89 3.24 1.66 51.2 Silavan kiinteys

'

12.9 0.98 12.1 0.8

6

13.2 0.58 12.3 0.92 7.5 Kylkipisteet: keskeltä 2.89 0.51 2.94 0.55 2.70 0.54 2.91 0.54 18.6 takaa 3.20 0.48 3.17 0.60 2.95 0.60 3.16 0.57 18.0 Selkäsilava: säkä, mm 34.7 4.34 32.2 4.12 31.2 4.90 32.7 4.36 13.

3 keskiselkä, mm 18.4 4.08 17.1 3.41 20.0 4.11 17.7 3.72 21.0 pakara etu, mm 22.1 4.51 20.6 3.90

21.8 2.94 21.0 4.03 19.2

"

keski, mm 16.0 4.05 15.3 3.68 17.8 3.10 15.7 3.77 24.0

"

taka, mm 23.2 4.40 23.1 5.7 6

26.3 5.02 23.4 5.43 23.2 Kylkisilava, mm 17.7 3.35 18.1 3,70 21.3 4.08 18.3 3.73 20.4 Kylkipiirros: la, cm2 42.3 5.91 41.8 4.62 41.5 3.40 41.

9 4.

86 11.6 sa II, cm2 20.2 3.50 2.07 3.89 23.2 4.78 20.8 3.91 18.8 sa III, cm2 12.4 2.40 12.5 2.52 13.7 2.67 12.6 2.50 19.8 sil. paks., mm 18.3 3.81 18.5 4.08 21.3 3.97 18.7 4.05 21.7

.-4 0 ,-1 to r-i W P:1

0 ,—

II 0

0)

i ,

0 o ,-I 0 4-1 4.

ca af 03

II 0 14-4

Yorkshire n = 33 Z I s

(19)

F-testi rotujen lkiertojen välillä välillä

1 1 1N 111 1 114 IN til IX Nl 114 1N

11,1 114 144

1 1 I« 1 1 1 1 1 I 1

:a1 O g ei>

-P .0 0 g•

.--

0

CO N" \ COII" \ 0 11.1

• • • • • • • • Dr 1 1/40 N 0 0 r\ 0 II \ N Nl N Nl 0.1 N 01 N

C \ I N- H

CO L.C1 .- cr, .- cm tr, ko C-- •cI- 01

••=1- Cr, Crs cm ko t-- ko CO 0 0 0 H 0 0 0 0

01 CO 0

0 ‘o 0

1 k

00 ..:1- kr, N- 00 Cr>

• • • • • • • 01 1,1 ..I- kfJtk" \ glI, \ K1

CO IS \

>- N ,1-

H -1-1 ,-I tto a)

0 11 0

M II,

CO t‘l Cr> 0 N

\ 0 Ill N LC \ ct Lrk ‘1)

• • • • • • • 0 0 0 0 0 0 0 0

kr, Ill 0

Kl cI. 0

1 5,1 0 -.4- -4- •d- Les N H H CO — 1/413 t, \ N k•-• N \ 0 k0t, \ K \ l'Il 1,-N

I•I1 H ln

.4-I-

0 (I, 0 /-I 4-1 0 -1. 0 0

N CO II 0

''

00 0 0 NO `CI- V:, ln CO Cr, CM 0 N V) CO

• • • • • • • 0 0 0 H 0 0 0 0

1- 01 0

,n 0 0

I 54

0 01 Cr> 0 Kl N ...1- Ir, H ..4- k- 0 01 I•I', N II l

• • • • • • • C \ I Nl •It• 0 V \ K \ 0 I•Il

kr>

H kr,

N k•-- ,1-

Yorkshire n = 33 X

--000 I',.> 0 Cr> Ir \ CO kr\ 0 03 ,1- 00 NC:001C--

• • • • • • • • • 0.- 0.- 0 0 0 0 0 0

0 ON N..- 000

H IC \ 0-- CrN 0 Nl 0 N

• • • • • • • CM K \ 0 lr \ K \ Kk , I, \

01 C-- II-,

N 0 CI.

Lihaksen ala/silavan ala II - " - / - " - III Lapa Etuselkä Kyljysselkä: etuosa takaosa yht. Karepaisti Kinkku Paloittelu yht.

(20)

Liite 6. Paloittelutulosten keskinäiset korrelaatiot.

mo ,-

en en

t•-- .- .4-

0 ko .- cr,

111-1 1-

.- 40 1

.4- ,1- 1

te \ 0 1

e-

1- '0 .0- CO 1

.1- N 1

CO '.4- 1

•-l-

N I

LO i

l0 CO 0 N-

0 1-

,- Nl

I

cf., 1.0 ko

rel -•

1

Lel en

1

Lel

I

01 N

1 LO Lel 1

cj- N I

0 LN 0 1.1l ,--

LID

CO CO 0--

..4- Nl 1

ell .4- 1

N N ,- lel CO

lel 1 .:1- 1 LID

1

N CO

N '4-0 0.- 1

1.-- Nl V) 0--

00 1 1 1- N Nl

,-- -•

N

LO 0

x- I

1.0 Les ce .1-

<0. c1- 1

Nl .1- 1

<1- 03 N-

Lel CO CO 0

en 1

,-co I

en Cm

0 i CO .- CO

ni 1 0, cm cm en 1

en 0 1

.-

k.o I 0 I-- en

.0- Lel 40 0.- ••=1- N CO

-000.-.- 1 1 1

0,

0 t,", N\0 0, Lel 0 1

,- N 1

N ,1- 1

0el 1-

LO ,--- ,- N-

/- 1 0 Nl ,-

N1 1 Lel 1-

0 0 reN

Lel N 0 1

1--- ..- 1

N d- 1- 0 0-

1--•

N ON

0

I

CM ,- CO tel

1

CO

..1- Cfs 0

I

,-- Lel 0 ell

.4.. KN

I en

<I-

I en

N- ,o

.4- co

X,

1 CO

E.",

I N

C-- I

1- 0

1--•

1 10 1- Nl

0 1

0 N tel .4- .1

1- ceN en .- 1

ko 0 1- N 1

CID cl- N N \ 1

CO N 1

,-

.0- Nl NJ N

<3.

,-

af .0 -,-1 .-I

0-

0.

0 N

0 N•

of

,--I ..--I af

fel

0 .0 -.-I r-1 :af ••

X -i

.

af 4,

.4-

' 0 y.

0 .-I ..4 02

Ln

4 af .r4 r-I 1a1 ••

XI .--I 0 en ca >, .,-, r4

>a 40 N--

0 ,--I af c%

--.44

02 •T-1 ,--i ..-i 4, en .,4 0 0.

w l 14 0 0

CO

0 y .--I 0 -.-I ea

CO 0

0 y 0 0 .0 .-I ,I en

•• "

..Q

..M

..-1 0 14

,-

4 0 -r-1 ,--I 4-,

>,

,-I P4 af

40 N

ai .--I c%

9-1 en Iel

al t4 .0 i-4

ce

...„ 0 .-i :al ..

M .-i af

.

.-I ,-a

›, en ko

••••.,. en co .-I

\ ••

,-i •

•• 4 4,

-- ›-. ...

X •

0.4

,-e af P-I

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Öljyn huvetessa meidän on pakko ottaa käyttöön kaikki mahdolliset keinot ja resurssit, jotta energian ja muiden raaka-aineiden tarve voidaan tyydyttää.. Jokainen hehtaari

– Jos kyselyn kohteiden poiminnassa on käytetty satunnaisotantaa, kyselyn tuloksiin sisältyvälle epävarmuudelle ja satunnaisuudelle voidaan muodostaa tilastollinen malli,

Vertaamalla keskiarvoistettuja vasteita eri kasvonilmeisiin, voidaan tilastollisesti päätellä, onko jonkin kasvonilmeen automaattinen havaitseminen nopeampaa kuin muiden ja

Se ei kuitenkaan ole sama kuin ei-mitään, sillä maisemassa oleva usva, teos- pinnan vaalea, usein harmaaseen taittuva keveä alue on tyhjä vain suhteessa muuhun

Severinon mukaan tämä on länsimaisen ajat- telun suuri erhe, jossa kuvitellaan, että jokin oleva voisi olla rajallinen, katoava ja loppuva ettelee sellaisia suomenkielisiä

Jokainen järkevä ihminen pitää sopimisen mahdollisuutta parempana kuinV.

markkinointitiimimme myös veti muun muassa identiteetti- ja ilmeprosessin, jonka myötä keskusmuseosta tuli Luomus.... Tein antoisaa yhteistyötä niin Luomuksen tutkijoiden kuin

Om tid utan lön, byte av arbetsplats eller förening, pensionering och up- psägning meddelas på elektroniska blanketter som du med tilläggsinfor- mation hittar på Jytys