Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen

Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen

varautumisjärjestely (EJ 15/2018 vp - E 43/2017 vp)

Rahoitusmarkkinaosasto

Valtiovarainvaliokunta & Talousvaliokunta 20.6.2018 Tuukka Taipale, valtiovarainministeriö

1

Taustaa

• Konteksti: Pankkiunionin viimeistely, riskien jakamispuolen agenda

• Neuvotteluja varautumisjärjestelystä on käyty talous- ja rahoituskomitean puitteissa marraskuusta 2016 alkaen.

• Valmistelutyö on perustunut ECOFIN-neuvoston päätelmiin vuosilta 2013 ja 2015, joiden yhteydessä jäsenvaltiot ovat poliittisesti sitoutuneet varautumisjärjestelyn

perustamiseen vuoden 2023 loppuun mennessä.

• Eurooppa-neuvostolta odotetaan linjauksia kesäkuun 2018 huippukokouksessa yhteisestä varautumisjärjestelystä.

• Valtioneuvosto saattaa varautumisjärjestelyä koskevan neuvottelutilanteen eduskunnan käsiteltäväksi osana kesäkuun euroryhmän ja Eurooppa-neuvoston valmistelua.

2

Pääasiallinen sisältö

• Yhteisen varautumisjärjestelyn tarkoitus on toimia

perälautana ja viimesijaisena rahoituslähteenä pankkien rahoittamalle yhteiselle kriisinratkaisurahastolle (SRF).

• Kriisinratkaisurahastoon kerätään vuoteen 2023 ulottuvalla siirtymäajalla toimialalta varoja yhteensä 55 mrd. euron verran.

• Rahaston varat yhdistyvät asteittain ja ovat täysin yhdistyneet vuoden 2023 lopussa.

• Rahastossa oli varoja kesäkuussa 2017 yhteensä 17,4 mrd. euroa.

• Varautumisjärjestelyn periaatteet:

1. Fiskaalinen neutraliteetti keskipitkällä aikavälillä

• Pankkisektori maksaa takaisin vakausmaksujen muodossa

2. Yhtäläinen kohtelu pankkiunioniin osallistuvien jäsenvaltioiden kesken

• Mahdollistaa myöhemmin pankkiunioniin mahdollisesti liittyvien ei-euromaiden mukaantulon järjestelyyn yhtäläiseltä pohjalta

3. Viimesijainen luonne

3

Ongelmapankin pääomitus resoluutiossa

1. Sijoittajanvastuu

Vähintään 8 % pankin kokonaisvastuista

2. Kriisinratkaisurahasto

Enintään 5 % pankin kokonaisvastuista

3. Muut

rahoituslähteet

Mahdollinen yksityinen rahoitus ja rahastojen välinen lainaus

4. Yhteinen

varautumisjärjestely (EVM)

Tarjoaa tarvittaessa 3-5 vuoden luottoa kriisinratkaisurahastolle

Kriisinratkaisurahasto perii kustannukset takaisin pankkisektorilta

Kriisinratkaisurahaston täydentävät rahoitusjärjestelyt

Pääasiallinen sisältö

Varautumisjärjestelyn toteuttamismuoto:

• Jatkuvaluonteinen Euroopan vakausmekanismin (EVM) myöntämä luottolimiitti kriisinratkaisurahastoa

hallinnoivan kriisinratkaisuneuvoston (SRB) nostettavaksi

• Myönnettävän luoton enimmäismäärä: n. 50-60 mrd.

• Käyttötarkoitukset (resoluution yhteydessä): pääoma- ja likviditeettitukitarkoitukset

• Päätöksenteko keskeisin kysymys:

1. Päätöksenteon taso ja mahdollinen delegointi: EVM:n hallintoneuvosto/johtokunta/toimitusjohtaja

2. Harkinnanvaraisuus vs. automaattisuus

• Muita teknisiä elementtejä

1. Lainojen maturiteetti (3 v. + 2 v.)

2. Lainojen hinnoittelu (35 korkopistettä + 15-40 korkopistettä)

3. Varautumisjärjestelyn uusiminen ja uudelleentarkastelu 5

Taloudelliset vaikutukset

• Järjestely on ohjaavan periaatteen mukaisesti keskipitkällä aikavälillä fiskaalisesti neutraali:

tämän kunnioittaminen käytännössä ratkaisee.

• Järjestelyyn liittyy vaikeasti arvioitavissa olevia riskejä ja vastuita. Mahdollisissa tappiotilanteissa tappiot katetaan EVM:n pääomalla ja tarvittaessa vaadittaessa maksettavalla pääomalla.

→ Suomen enimmäisvastuut on siten tarkasti rajattu Suomen EVM-pääomaosuuksiin.

6

Suomen kanta

• Jatkokirjelmässä toistetaan olemassa olevat kannat (E 43/2017 vp ja U 5/2018 vp), joita tarkennetaan seuraavilta osin:

1. Varautumisjärjestelyn perustaminen EVM:n yhteyteen tulee tehdä osana laajempaa EVM-kokonaisuudistusta ja EVM-sopimus tulee avata vain kerran.

2. Varautumisjärjestelyn koko täsmennetään heijastelemaan kriisinratkaisurahaston 55 miljardin euron tavoitetasoa.

3. Päätöksenteko varautumisjärjestelyn käytöstä voisi tapahtua EVM:n hallintoneuvostossa tai johtokunnassa. Yksittäisten lainaerien

maksatuksia voitaisiin kuitenkin delegoida virkamiestasolle.

4. Varautumisjärjestelyn käyttöä koskevat päätökset tulee tehdä yksimielisesti, kansalliset parlamentaariset prosessit huomioiden.

• Varautumisjärjestelyn aikaistettu käyttöönotto jo siirtymäaikana ei nykykannoilla ole mahdollista. Suomen voimassaolevien kantojen mukaisesti eteneminen riskejä jakavissa elementeissä on

mahdollista vasta konkreettisen ja selvästi todennetun

pankkisektorin merkittävän riskien vähentämisen ja tasaamisen jälkeen.

7

Tuukka Taipale finanssisihteeri

Puh. 0295 16001 (vaihde)

Lisätieto: etunimi.sukunimi@vm.fi www.vm.fi

Valtiovarainministeriön viestintä vm-viestinta@vm.fi

Mediapalvelunumero (arkisin 8–16) 02955 30500