Vanessa Ryan, WWF
Merialueiden suunnittelu Suomessa Helsingin ympäristökeskus, 30.1.2014
Merenkäytön kasvu
Hajanainen hallinto
1. Itämeren tulevaisuuden haasteet
• Lähes kaikkien Itämerellä toimivien
toimialojen merenkäytön tarve lisääntyy
• Meriliikenne, putket ja kaapelit, tuulivoima, matkailu, hiekan- ja soranotto…
• Joidenkin toimialojen kasvuennusteet vuoteen 2030 jopa satoja % vuoteen 2010 verrattuna
• Eri toimialojen kasvun lisäksi meidän tulee varmistaa ekosysteemipalvelujen toimivuus ja lajien ja
elinympäristöjen säilyminen
Lähde:WWF2010:FutureTrendsintheBalticSea
Ahdas meri - Itämeren käytön kehitys
• HELCOM Itämeren suojelun toimenpideohjelma: Itämeren hyvä tila vuoteen 2021
mennessä
• EU Meristrategiadirektiivi:
Merten hyvä tila vuoteen 2020 mennessä
• Tavoitteet ovat hyvät, entä
toimenpiteiden toteuttaminen?
Hajanainen hallinto
Lähde:WWF 2013: ”Baltic Sea Action Plan – is it on track?”
2. Itämeren tulevaisuuden ennustaminen?
Tulevaisuuteen vaikuttavat trendit
1. Merialueiden suunnittelu laajemmin käytössä 2. Maailmanlaajuisesti lisääntynyt energiantarve 3. Meriliikenne ja tavarakuljetukset lisääntyvät 4. Kala- ja äyriäistuotteiden lisääntynyt kysyntä 5. Maanviljelyn tehostuminen/teollistuminen 6. Lisääntynyt infrastruktuuri
7. Lisääntynyt rannikkoalueiden käyttö
8. Parantunut jätevesien ja jätteiden käsittely
9. Lisääntynyt vuorovaikutus Venäjän ja EU:n välillä 10. Ilmastonmuutoksen vaikutus kasvaa
Tulevaisuuden epävarmat trendit
1. Merestä saatavien resurssien käytön kasvu 2. Muutokset uusiutuvan energian kysynnässä 3. Muutokset meriliikenteen turvallisuudessa
4. Muutokset ympäristötietoudessa ja -sitoutuneisuudessa 5. Vaikutukset Itämeren hyvään tilaan
6. Muutos taloudellisissa ajattelumalleissa 7. Kestävän kehityksen mukainen teollisuus
Hallitsevat epävarmuustekijät: Hallinto ja ekologinen jalanjälki
Pieni ekologinen jalanjälki
Hajanainen hallinto Yhtenäinen hallinto
Suuri ekologinen jalanjälki
Vastavirtoja – Itämeren tulevaisuuden näkymiä vuonna 2030
Lähde:WWF 2012: ”Vastavirtoja: Itämeren tulevaisuuden näkymiä vuonna 2030”
neuvottelemaan tai tekemään yhteistyötä
• Toimialakohtaisia aloitteita ja ristiriitaisia päätöksiä
• Ympäristötietous on vahvaa ruohonjuuritasolla ja yksittäiset yritykset siirtyvät kohti ”yhden planeetan mallia”
• Vaikutukset Itämereen
näkyvät, mutta eivät yksin riitä
• Ei kiinnostusta ympäristöön
• Konservatiiviseen ja stereo- tyyppiseen talousajatteluun nojautuvat puolueet
• Taloudellinen kaaos
talouskasvua ja työllisyyttä hinnalla millä hyvänsä
• Itämeren tilan huononeminen on kiihtynyt
hyödyt
• Ekosysteemien tarjoamat palvelut ja raaka-aineet
nähdään edelleen ulkoisina tekijöinä
• Yritysten ja valtioiden
menestystä mitataan lyhyen aikavälin mittareilla
• Ekosysteemiromahduksia
• Tietoisuus ja vastuunkanto ekologisesta jalanjäljestä
• Kestävä kehitys ja innovaatiot ruokkivat talouskehitystä
• Lajit ja elinympäristöt näyttävät elpymisen merkkejä
Kohti kirkkaita vesiä? Korkeat ympäristöön kohdistuvat
paineet
Kohti kirkkaita vesiä? Itämeren ainutlaatuiset mahdollisuudet
Globaali innovaatio- indeksi 2013
BKT asukasta kohden
*PPP$ (log asteikolla)
*PPP= ostovoimapariteetti
Lähteet: Global Innovation Index 2012, World Bank, BCG analysis for WWF
Kohti kirkkaita vesiä? Itämeren hyvän tilan taloudelliset
vaikutukset
vaikutukset
Lähde BCG 2013: Turning Adversity into Opportunity – a Business Plan for the Baltic
Liisa Rohweder, CEO WWF Finland
Xx November 2013 Lisätietoja:
www.wwf.fi/itameri www.panda.org/baltic
