6.4.2020 KESELY/2144/2019
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Puh. 0295 024 500
www.ely-keskus.fi/keski-suomi
Cygnaeuksenkatu 1 40100 Jyväskylä 40101 Jyväskylä
PL 250
40101 Jyväskylä
Sähköposti
kirjaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Salola Wind Park Oy
c/o Etha Wind, Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa
Viite YVA-harkintapyyntö YVA-menettelyn tarpeesta, Salola Wind Park Oy, Salolan tuulivoimapuisto, Jyväskylä
PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA
HANKE
Salola Wind Park Oy, Salolan tuulivoimapuisto, Jyväskylä
HANKKEESTA VASTAAVA Salola Wind Park Oy
ASIAN VIREILLETULO
Salola Wind Park Oy on 14.11.2019 pyytänyt Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (Keski-Suomen ELY-keskus) päätöstä siitä, edellyttääkö Salolan tuulivoimahanke YVA-lain (252/2017) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Keski-Suomen ELY-keskus on pyytänyt täydentämään YVA-harkintapyyntöä 21.11.2019 linnustovaikutusten, suojelualueiden, mukaan lukien hankkeen vaikutuspiirissä olevat Natura 2000 -kohteet, maisemavaikutusten sekä mahdollisten muiden hankkeiden yhteisvaikutusten osalta. Hankkeesta vastaava on täydentänyt YVA-harkintapyyntöään 31.12.2019.
HANKKEEN TIEDOT
Salolan tuulivoimahanke sijaitsee Jyväskylän kaupungin kaakkoisosassa Joutsan ja Luhangan kuntarajan tuntumassa. Hankkeessa suunnitellaan seitsemän tuulivoimalan rakentamista.
Suunniteltujen voimaloiden yksikköteho olisi noin 6 MW, jolloin koko hankkeen nimellisteho olisi noin 42 MW. Voimaloiden tornin korkeudeksi on suunniteltu 185 metriä, roottorin halkaisijaksi 180 metriä ja kokonaiskorkeudeksi näin ollen 275 metriä. Hankealueen pinta-ala on noin 800 ha.Hankkeen lähin mahdollinen verkkoliityntäpiste on Tammijärven 110 kV:n sähköasemalla (Suur-Savon Sähkö Oy), noin 9 kilometriä hankealueelta lounaaseen. Sähköverkkoon liityntä ja reittivaihtoehdot tarkentuvat myöhemmin hankkeen edetessä (Kuva 1).
Hankkeen toteuttamiseksi alueelle on tarkoitus laatia maankäyttö- ja rakennuslain 77 §:n mukainen tuulivoimayleiskaava. Hankkeesta vastaavan mukaan kaavan laadinnan aikana hankkeen suunnittelua jatketaan ja samanaikaisesti täydennetään hankkeen toteuttamiseen tarvittavia selvityksiä.
Hakemuksen liitteenä ja sen täydennyksenä hankkeesta vastaava on toimittanut seuraavat asiakirjat:
- Tiedustelu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta, Salolan tuulivoimapuisto, Jyväskylä, 4.11.2019
- Havainnekuvat 4.11.2019 (erilliskuvat), 15.11.2019 (yhteenveto)
- Tiedustelu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta, Salolan tuulivoimapuisto, Jyväskylä, 31.12.2019 (päivitetty hankekuvaus)
- Arvio Salolan tuulipuistohankkeen toteutumisen vaikutuksista lähialueella pesivien kaakkureiden ja kalasääksien elinmahdollisuuksiin, Suomen Luontotieto Oy (Jyrki Matikainen), 18.12.2019
Kuva 1. Salolan suunnitellut tuulivoimalat ja lähin suurjännitejohto.
ASIAN KÄSITTELY
Viranomaisten kuuleminen
Keski-Suomen ELY-keskus on kuullut Jyväskylän kaupunkia, Joutsan ja Luhangan kuntia, Keski-Suomen liittoa ja Keski-Suomen museota hankkeen johdosta. Lisäksi ennen päätöksen tekoa on hankkeesta pyydetty asiantuntijakommentit Keski-Suomen ELY-keskuksen eri asiantuntijoilta. Kursiivilla kirjoitetut on suoria lainauksia lausunnoista.
Joutsan kunta
Joutsan kunta toteaa lausunnossaan, että hankkeen osalta tulisi käynnistää YVA-menettely.
Kunta perustelee YVA-menettelyn tarvetta hankkeen koolla (voimalamäärä ja voimaloiden korkeus) ja sijainnilla. Hankealueen lähin Natura 2000 -alue sijaitsee kahden kilometrin päässä ja ympäristöön sijoittuu monia muitakin luonnonsuojelualueita. Alue on myös linnustollisesti moninainen. Kunta toteaa edelleen, että alueella on maakuntakaava, jonka mukaan alue on tarkoitettu matkailu- ja virkistyskäyttöön. Kunta haluaa tulevaisuudessa panostaa myös sekä pysyvään asutukseen että loma-asutukseen. Lausunnossa todetaan, että sosiaali- ja terveysministeriön suositus on, että asutuksen tulisi sijaita vähintään kahden kilometrin päässä
tuulivoimaloista. Puheena olevan hankkeen osalta se ei näyttäisi toteutuvan. Maisemalliset vaikutukset voivat myös olla merkittävät.
Kunta toteaa, että hankkeen selvitysten perusteella ei saada varmuutta siihen, kuinka hanke tulee vaikuttamaan alueen luontoarvoihin, maisemaan, asumiseen ja terveyteen sekä alueen matkailuun ja käyttöön yleisesti. Näin ollen kunta katsoo, että hankkeen vaikutukset tulee selvittää tarkemmin YVA-menettelyn yhteydessä.
Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennelautakunta
Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta toteaa lausunnossaan maankäytön näkökulmasta että, alueella on voimassa 11.11.2016 lainvoiman saanut Jyväskylän kaupungin yleiskaava.
Yleiskaavassa alue on osoitettu Maaseutuelinkeinojen alueeksi, jonka kaavamääräyksen mukaan ”alue on varattu ensisijaisesti maa- ja metsätaloudelle sekä muulle elinkeinotoiminnalle, joka kokonsa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopii maaseudulle.
Alueelle voidaan sijoittaa myös elinkeinoihin liittyvää asumista, vähäisessä määrin olemassa olevia kyliä täydentävää asumista sekä vapaa-ajanasumista.” Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (kartta 3) on osoitettu lisäksi hankealueen halki kulkeva ohjeellinen päävirkistysreitti. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole voimassa asemakaavoja. Keski- Suomen maakuntakaavassa hankealue on matkailun ja virkistyksen vetovoima-aluetta ja alueelle on osoitettu virkistysreitti. Edelleen lausunnossa todetaan, että nykyinen kaavatilanne ei ohjaa tuulivoimarakentamisen maankäyttöä, joten tuulivoimahankkeen toteuttamiseksi tulee laatia maankäyttö- ja rakennuslain 77§ mukainen tuulivoimarakentamista ja siihen liittyvää maankäyttöä ohjaava yleiskaava.
Kaupunkirakennelautakunta yhtyy Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristöjaoston lausuntoon ja pitää ympäristövaikutusten arviointiprosessia tarpeellisena ja toteaa, mikäli varsinaista YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole tarpeen tehdä, tulee hankkeen ympäristövaikutukset selvittää ja arvioida yleiskaavaprosessin yhteydessä.
Tällöin myös osallisten kuuleminen ja vuorovaikutus järjestetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.
Jyväskylän kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta
Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnossa nostetaan esille useita luonto- ja maisema-arvoja, joita hankealueelle tai sen läheisyyteen sijoittuu. Mainittuna ovat mm. Putkilahden Natura 2000 -alue (FI0900098), Vaarunvuorten Natura 2000 -alue (FI0900039) ja Haapasuo-Syysjärvi-Rutajärvi-Kivijärvi -Natura 2000 -alue (FI0900074). Lisäksi on mainittu hankealueen läheisyyteen sijoittuva Aukeasuon luonnonsuojelualue sekä kuuden suon muodostama kokonaisuus, joka on soidensuojelun täydennysehdotuskohteena.
Hankealueelle tai sen ympäristöön sijoittuu myös linnustollisesti arvokkaita kohteita.
Putkilahden valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaiseman rajaus sijaitsee lähimmillään noin kahden kilometrin päässä hankealueesta. Jyväskylän yleiskaavassa osoitettu ohjeellinen päävirkistysreitti kulkee hankealueen läpi, jolloin hanke saattaa vaikuttaa mm. alueen virkistyskäyttömahdollisuuksiin.
Jyväskylän kaupunki toteaa yhteenvetona, että ottaen huomioon tuulivoimahankkeen sijainti arvokkaiden luontokohteiden ja kulttuurimaisema-alueen läheisyydessä, ympäristövaikutusten arviointiprosessi katsotaan tarpeelliseksi. Jyväskylän kaupunki toteaa lausunnossaan, että tuulivoimahankkeen suunnittelualue sijaitsee kolmen linnustollisesti arvokkaan Natura-alueen välissä. Tuulivoimahankkeelle on syytä tehdä Natura-arvioinnin tarveharkinta, jossa arvioidaan, vaikuttaako tuulivoimahanke todennäköisesti merkittävästi kyseisten Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin lintulajeihin. Myös hankkeen vaikutuksia Aukeasuon luonnonsuojelualueeseen ja suunnittelualueella sijaitsevaan soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteeseen sekä lähistöllä havaittuihin valtakunnallisesti uhanalaisiin
eläinlajeihin on syytä arvioida. Lisäksi tuulivoimahankkeella on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia Putkilahden valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisema-alueeseen.
Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen liiton lausunnossa todetaan, että voimassa olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa hankealue sijoittuu biotalouteen tukeutuvalle alueelle sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueelle. Biotalouteen tukeutuvan alueen suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa varmistetaan maa- ja metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset sekä turvataan hyvien ja yhtenäisten metsä- ja peltoalueiden säilyminen maaseutuelinkeinojen käytössä. Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen suunnittelumääräyksen mukaan alueidenkäytön suunnittelussa turvataan toimivat reitistöt ja virkistysalueet ja niiden maisema- ja ympäristöarvot sekä matkailullinen hyödyntäminen. Lisäksi hankealueelle on osoitettu maakuntakaavassa ohjeellinen ulkoilureitti.
Maakuntakaavan kannalta Salolan tuulivoimahankkeen merkittävimmät vaikutukset voivat kohdistua hankealueen lähivaikutusalueella sijaitseviin Natura- ja luonnonsuojelualueisiin (SL) sekä valtakunnalliseen maisema-alueeseen. Hankealueen länsipuolella sijaitsevat Vaarunvuorten (FI0900039) ja Putkilahden (FI0900098) lintu- ja luontodirektiivin perusteella suojellut Natura-alueet sekä Putkilahden valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, jota luonnehtii monipuolinen ja edustava viljely-, vesistö- ja vuorimaisemakokonaisuus.
Hankealueen itäpuolella sijaitsee Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivisuon (FI0900074) lintu- ja luontodirektiivien mukainen Natura-alue, josta suurin osa kuuluu Leivonmäen kansallispuistoon. Kansallispuisto on maakuntakaavassa SL-alueena. Sekä Vaarunvuorten- Putkilahden -alue että Leivonmäen kansallispuisto lähiympäristöineen ovat valtakunnallisesti merkittäviä maisema- ja luontokokonaisuuksia, joilla on merkittäviä virkistyskäyttöarvoja.
Keski-Suomen liiton lausunnossa todetaan edelleen, että Keski-Suomen hiljaiset alueet selvitettiin vuonna 2013. Salolan hankealue sijaitsee kokonaan Hauhanpohja - Ylä-Sydänmaan hiljaisella alueella. Lisäksi hankealueen lähiympäristössä on kansallisesti tärkeitä lintualueita (FINIBA).
Ottaen huomioon Salolan tuulivoima-alueen sijainti ja voimaloiden massiivinen koko, Keski- Suomen liitto tärkeänä hankkeen aiheuttamien vaikutusten kattavaa selvittämistä niin luontoympäristön, luontoarvojen, maiseman kuin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Myös aktiivinen vuorovaikutus osallisten kanssa tulee varmistaa hankkeen jatkosuunnittelussa.
Keski-Suomen museo
Keski-Suomen museon lausunnossa todetaan, että museon näkökulmasta etenkin rakennetun kulttuuriympäristön osalta hankkeen tausta-aineisto on tuotettu puutteellisesti, minkä vuoksi alueen ominaispiirteiden ja vaikutusalueiden tunnistaminen on selvityksessä vajavaista.
Hankkeen selvityksessä on luetteloitu luvussa 3.4. Maisema ja kulttuuriympäristö arkeologisen kulttuuriperinnön tunnetut kohteet, valtakunnalliset ja maakunnalliset kulttuurimaisemat, Unesco-kohde, yksi valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö sekä yksi rakennusperintörekisterin kohde. Selvityksessä mainitut rakennetut kulttuuriympäristökohteet ovat kaikki valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kuvauksesta.
Hankealue on maakuntakaavassa osoitetun Päijänteen kulttuuriympäristö -nimisen maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön rajauksen sisällä. Lisäksi alueen läheisyydessä sijaitsee Putkilahden maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Paikallisesti arvokkaita kohteita on hankkeen vaikutusalueella jokunen kymmenen, erityisesti Putkilahden alueella. Maakunnallisesti tai paikallisesti rakennettuja kulttuuriympäristöjä ei ole tässä yhteydessä selvitetty lainkaan, jota voidaan pitää selvänä puutteena.
Kokonaisuutena Keski-Suomen museo pitää vaikutusarviointia puutteellisena sekä käytetyn aineiston että arvioinnissa käytettyjen menetelmien osalta ja katsoo, että lausunnossa mainitut muut aineistot tulee ottaa huomioon ja täydentää selvitystä niin, että vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön, arkeologiseen kulttuuriperintöön ja kulttuurimaisemaan voidaan riittävällä tavalla arvioida. Vasta sen jälkeen voidaan arvioida hankkeen YVA-menettelyn tarve.
Luhangan kunta
Luhangan kunta toteaa, että kunta edellyttää YVA-menettelyn soveltamista hankkeeseen.
Perusteluina kunta esittää, että hankealue sijoittuu suurelta osin yhdelle Keski-Suomen ns.
hiljaisista alueista. Kyseinen alue on nostettu Keski-Suomen liiton tekemässä selvityksessä yhdeksi merkittävimmäksi hiljaiseksi alueeksi Keski-Suomessa (Keski-Suomen liitto 2013).
Lisäksi alue kuuluu maakuntakaavassa matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeseen, jonka yhtenä merkittävänä tekijänä nähdään alueen hiljaisuus ja alueen luontoarvot. Lausunnossa nostetaan esille myös alueen läheiset merkittävät ympäristökohteet, kuten Päijänne, Tammijärven maisema-alue ja Tammijärven pohjukan kulttuuriympäristön RKY-alue, joihin kohdistuisi hankkeen toteutuessa merkittävää maisemahaittaa.
Luhangan lausunnossa tuodaan esiin tuulivoiman aiheuttamat äänihaitat sekä mahdollinen yhteisvaikutus Latamäen tuulivoimaloiden kanssa. Lisäksi todetaan, että tieto hankkeesta on tullut kunnalle lyhyellä varoitusajalla ja että hankkeesta tiedottaminen alueen asukkaille on ollut heikkoa. Kunta katsoo, että sekä kesä- että vakituisilla asukkailla tulee olla mahdollisuus ilmaista kantansa hankkeen johdosta ja perustelee myös tältä osin YVA-menettelyn tarpeellisuutta.
Muut kannanotot
Keski-Suomen ELY-keskukseen on tullut kansalaisilta useita yhteydenottoja, vaatimuksia ja kannanottoja hankkeeseen liittyen. YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta päätettäessä on ennen päätöksen tekemistä kuultava asianomaisia viranomaisia, ellei tämä ole ilmeisen tarpeetonta. Kansalaisilta tulleet kirjalliset kannanotot on kirjattu Keski- Suomen ELY-keskuksen asianhallintajärjestelmään tiedoksi saatuina.
Hankkeesta vastaavan kuuleminen
Viranomaisilta saadut lausunnot on toimitettu hankkeesta vastaavalle ja annettu mahdollisuus vastineen antamiseen saatujen lausuntojen johdosta. Hankkeesta vastaava on antanut oman vastineensa lausuntojen johdosta 6.3.2020 ja todennut omana kantanaan, ettei hanke edellytä YVA-lain soveltamista.
HANKKEESTA VASTAAVAN ARVIO MERKITTÄVISTÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA ESITYS HAITTOJEN LIEVENTÄMISTOIMISTA
Alueidenkäyttö ja kaavoitus
Hankkeesta vastaava arvioi, ettei hanke ei ole ristiriidassa alueen nykyisen käytön kanssa eikä se aiheuta haittaa tai ole ristiriidassa kaavoituksen tai alueen maankäytön suunnittelulle kanssa.
Hankealue sijaitsee etäällä taajaan asutuista alueista ja hanke on mahdollista liittää olemassa oleviin sähköverkkoihin. Myös liikenteellisesti alue on hyvin tavoitettavissa.
Luontoarvot
Hankealueen läheisyydessä on useita Natura-alueita. Lähin Natura-alue, Putkilahti, on noin kahden ja Vaarunvuorten Natura-alue noin kolmen kilometrin päässä hankealueesta. Noin viiden kilometrin päässä sijaitsee Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi -Natura-alue sekä
Leivonmäen kansallispuisto ja yksityisiä rauhoitus-/luonnonsuojelualueita. Hankealueen eteläpuolella noin 1,3 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalapaikasta sijaitsee Uusi-Liikola, joka on Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnassa oleva suojelualue. Kohteella suojellaan alueen luontotyyppejä ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Kohde sijoittuu hankealueen ulkopuolelle. Hankkeesta vastaava arvioi, että suojelualueelle voi kantautua tuulivoimaloiden ääntä ja lapojen pyörimisestä aiheutuvaa varjovälkettä mutta ei monimuotoisuutta tai luontotyyppejä vaarantavia rakentamistoimenpiteitä. Hankealuetta lähimmät kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA) sijaitsevat noin 80 - 130 kilometrin päässä hankealueesta. Kansallisesti tärkeille lintualueille (FINIBA) on hankealueelta matkaa muutama kilometri.
Lähiympäristön suojeluarvoihin ei hankkeella arvioida olevan vaikutuksia ja rakentamishankkeet eivät kohdistu kyseisille alueille. Lähimmille linnustollisesti tärkeille alueille vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Hankkeen toteuttamisella voisi alustavan arvion mukaan olla vähäisiä vaikutuksia linnuston käyttäytymiseen hankealueella ja sen lähiympäristössä. Natura- alueiden suojelun perusteena oleviin arvoihin ei hankkeella arvioida olevan vaikutuksia.
Soidensuojelun täydennysehdotukseen kuuluvat alueet sijaitsevat vähintään 200 metrin etäisyydellä suunnitelluista voimalapaikoista. Hankkeen tarkemmassa huoltotie- sähköverkko- ja rakennusaluesuunnittelussa suoalueet huomioidaan, eikä niiden nykytilaa tai vesitasapainoa häiritä.
Noin kolmen kilometrin päässä hankealueesta sijaitsee Housuvuori, joka on luokiteltu arvokkaaksi kallioalueeksi (KAO090169). Lähimmät arvokkaat moreenimuodostumat ja tuulirantakerrostumat sijaitsevat yli yhdeksän kilometrin etäisyydellä hankealueesta.
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia edellä mainittuihin kohteisiin.
Linnuston osalta ELY-keskus pyysi erityisesti täydentämään selvityksiä kaakkurin ja kalasääksen osalta. Hankkeesta vastaava on täydentänyt tältä osin selvitystä kirjallisuuteen perustuvalla tiedolla, mutta huomioinut myös hankealueen läheisyydessä todetut havainnot kaakkureista ja sääksestä. Selvityksessä on todettu, että luotettava arvio hankkeen vaikutuksista on mahdollista laatia vasta ensi kesän maastotarkastelun jälkeen, jolloin alueen nykyisestä kaakkuri- ja sääksitilanteesta saadaan maastohavaintoihin perustuvaa päivitettyä tietoa.
Muutoin luontoarvojen osalta todetaan, että tuulivoimahankkeen rakentaminen jättää suuren osan alueesta ja sen luonnosta nykyiselleen.
Maisema ja kulttuuriympäristö
Hankkeesta vastaavan selvityksessä on todettu, että lähin valtakunnallisesti arvokas maisema- alue on lännessä 3–10 kilometrin etäisyydelle sijoittuva Putkilahden kulttuurimaisema.
Putkilahden maisema-aluetta on ehdotettu laajennettavaksi pääasiassa Päijänteen suuntaan.
Oravivuoren maisemat, johon kuuluu myös ns. Struven ketju, on 10–17 kilometrin etäisyydellä lännessä ja ehdotettu luokiteltavan valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Struven ketju on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristön kohteeksi.
Lähimmät maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Tammijärvi (4–8 km etelään), Oittila (4–7 km luoteeseen ja Pappinen (9–14 km kaakkoon). Lähin rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) on hankealueen eteläpuolella noin seitsemän kilometrin päässä hankealueen rajasta sijaitseva Tammijärven pohjukan asutus. Lähin rekisteröity kiinteä muinaisjäännös on Myllymäki (Museovirasto 2019).
Tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemaan on tarkastelu jakamalla alue eri etäisyyksien mukaan yleisesti maisemavaikutusarvioinneissa käytettyihin vyöhykkeisiin, jotka ovat lähivaikutusalue 0–5 km (lavat ja torni erottuvat selvästi), ulompi vaikutusalue 5–15 km (torni erottuu selvästi, lavat heikosti) ja kaukovaikutusalue 15–25 km (torni erottuu heikosti, lavat eivät erotu).
Vaikutukset riippuvat suuresti maastosta, maisemasta, sääolosuhteista, voimaloiden
sijoittelusta ja monesta muusta asiasta. Hankkeen visuaalisia vaikutuksia on havainnollistettu näkymäaluekartalla.
Maisemavaikutuksia Putkilahden valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle voidaan pitää kohtalaisena / vähäisenä. Ulommalla maisemavaikutusalueella (5–15 km) sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Putkilahden kulttuurimaisema sekä Tammijärven sekä Oittilan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Näillä alueilla voimalat näkyvät paikoin ja muutos maisemassa arvioidaan pieneksi.Ylisjärven länsirannalla etäisyys lähimpiin voimaloihin on alle viisi kilometriä, ja alueelle näkyvät useat voimalat samanaikaisesti. Vaikutuksen arvioidaan olevan lähinnä maisemallinen ei niinkään ihmisen elinpiiriä muuttava. Hauhanpohjan alueella sijaitsee noin kymmenen rakennusta, jotka ovat 2,5–5 kilometrin etäisyydellä voimaloista järven länsirannalla, ja jossa muutos maisemakuvassa arvioidaan suureksi. Salmelankylän ja Mäntyniemen alueella etäisyys voimaloista on noin 6–7 kilometriä ja muutos maisemakuvassa on tällä alueella kohtalainen, joskin etäisyyden myötä myös voimaloiden hallitsevuus maisemassa on pienempi kasvaneen etäisyyden myötä. Tammijärven kyläalueelle hankkeen aiheuttama muutos arvioidaan pieneksi eikä myllyt ole maisemakuvassa hallitsevia.
Vaikutusten arvio on suuntaa-antavina.
Maa- ja kallioperä, pinta- ja pohjavedet
Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin arvioidaan vähäisiksi. Hankealueelle sijoittuu muutamia pieniä vesistökohteita.
Melu ja välke
Mallinnuksessa on käytetty ympäristöministeriön ohjeistuksen ja siinä mainittujen standardien mukaisia menetelmiä (YM 2014). Lähtömelutasona on käytetty 106.8 dBA ja voimalamallia Vestas V162-5.6 MW. Melumallinnuksien mukaan alueella olevien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla ei ylitetä valtioneuvoston asetuksen yöajan ohjearvoa 40 dBA. Lähimpien loma-asuntojen alueella melutaso on alle 35 dBA. Tuulivoimaloiden lounaispuolella sijaitsevan lähimmän asuinrakennuksen alueella melutaso on mallinnuksen mukaan noin 36 dBA.
Hankkeesta vastaava arvioi, kun otetaan huomioon mallinnustulokset ja epävarmuustekijät, ettei Salolan tuulivoimahankkeesta arvioida aiheutuvan kohtuutonta haittaa lähialueen asutukselle tai loma-asutukselle. Tuulivoimaloista saattaa tietyissä olosuhteissa kantautua ääntä lähiympäristön asuinrakennusten ja loma-asuntojen pihapiiriin.
Suomen lainsäädännössä ei ole määritelty välkevaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia.
Ympäristöhallinnon ohjeen (YM 2016) mukaan Suomessa välkevaikutuksia arvioitaessa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden ohjearvoja. Välkemallinnus on tehty voimalalle, jonka kokonaiskorkeus on 275 metriä ja roottorin läpimitta on 180 metriä. Välkelaskelmissa on otettu huomioon keskimääräiset auringonpaisteajat. Arvioitu välkealtistus "real case" tilanteen mukaisessa laskennassa jää kaikkien lähialueen asuin- ja lomarakennusten alueella alle vertailumaiden ohjearvojen. Näin ollen arvioidaan, ettei mallinnustulosten perusteella tuulivoimaloiden välkkeestä aiheudu loma-asutukselle eikä vakituisille asunnoille kohtuutonta haittaa.
Ilmasto ja liikenteen vaikutukset
Salolan hankkeessa on tarkoitus rakentaa seitsemän tuulivoimalaa, joiden yksikköteho olisi noin 6 MW. Hankkeesta vastaavan arvion mukaan tuulivoimalat tuottaisivat alustavan arvion perusteella noin 150 GWh sähköenergiaa vuodessa. Päästövähennyksen arvioidaan olevan 45 000 - 102 000 hiilidioksiditonnia / vuosi riippuen korvattavasta energiamuodosta sähköntuotannossa (tässä laskelmassa verrattu maakaasuun ja hiileen).
Liikenteen vaikutukset arvioidaan olevan pääsääntöisesti rakentamisen aikaiset. Huoltoliikenne arvioidaan vähäiseksi.
Hankkeen vaikutusten lieventäminen
Välkkeen osalta hankkeesta vastaava on todennut, että mikäli voimalat aiheuttavat ns.
kohtuuton haittaa, voidaan sitä ehkäistä pysäyttämällä välkettä aiheuttavat voimalat kriittiseksi ajaksi. Muilta osin hankkeesta vastaava ei ole esittänyt haittojen lieventämiseen liittyviä toimia.
Hankkeesta vastaava on todennut voimaloiden toimintaan liittyvät riskit, kuten siipien jäätyminen tai mahdollinen tulipalo, ja huomioinut ne hankkeesta laaditun selvityksen yhteydessä.
KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää, että Salolan tuulivoimahankkeeseen tulee soveltaa lakia ympäristövaikutusten arvioinnista (YVAL 252/2017).
Päätöksen perustelut
Sovellettavat lainkohdat
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVAL 252/2017) sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavat hankkeet ja niiden muutokset luetellaan sovellettavan lain liitteessä 1.
Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 3 § 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 3 § 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä 3 § 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Päätöksenteon perustana olevista tekijöistä säädetään YVA-lain liitteessä 2, jolloin päätettäessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa tulee ottaa huomioon 1) hankkeen ominaisuudet 2) hankkeen sijainti ja 3) vaikutusten luonne.
YVA-lain (252/2017) liitteen 1 hankeluettelon mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan tuulivoimahankkeisiin, joiden yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia. Koska nyt kyseessä olevan Salolan tuulivoimahankkeen voimaloiden lukumäärä on seitsemän ja kokonaisteho on 42 MW, tulee harkittavaksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen yksittäistapauksessa.
Hankkeen todennäköiset merkittävät ympäristövaikutukset
Kaavoitus
Hankealue sijoittuu harvaan asutulle alueelle, joskin muutama loma- ja vakituinen asunto sijaitsee alle kahden kilometrin päässä alueesta. Lähimmät kylät ovat Putkilahti ja Tammijärvi, jotka sijaitsevat alle 10 kilometrin päässä hankealueesta.
Keski-Suomen maakuntakaavassa hankealue sijoittuu biotalouteen tukeutuvalle alueelle sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueelle. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alueen suunnittelussa tulee varmistaa maa- ja metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset sekä turvata hyvien ja yhtenäisten metsä- ja peltoalueiden
säilyminen maaseutuelinkeinojen käytössä. Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen suunnittelumääräyksen mukaan alueidenkäytön suunnittelussa turvataan toimivat reitistöt ja virkistysalueet ja niiden maisema- ja ympäristöarvot sekä matkailullinen hyödyntäminen.
Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava, ettei hanke tai suunnitelma yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä Natura 2000 -verkoston perusteena olevia luonnonarvoja. Metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Hankealueelle on osoitettu maakuntakaavassa myös ohjeellinen ulkoilureitti. Hanke sijoittuu siis alueelle (mukaan lukien hankkeen vaikutusalue), jolla tällä hetkellä korostuvat alueen luonnonläheisyys ja eri erityispiirteiden, kuten luonnonarvojen, maisema-arvojen ja kulttuuriympäristöjen kerroksellisuus ja liittyminen luontevasti toisiinsa, johon tuulivoimaloiden sijoittuminen toisi uuden elementin. Näin ollen edellä todetunkin mukaisesti, hankkeen toteuttaminen on jossain määrin ristiriidassa maakuntakaavaan nähden, jonka tavoitteena on turvata mm. alueen virkistyskäyttömahdollisuudet, maisema- ja ympäristöarvojen sekä matkailullisten hyötykäyttömahdollisuuksien säilyttäminen.
Jyväskylän yleiskaavassa ei ole alueeseen kohdistuvia erityisiä määräyksiä.
Maisema
Voimaloiden kokonaiskorkeudet ovat lähes 300 metriä ja ne sijoittuvat noin 200 m mpy mäkien laelle, jolloin ne myös erottuvat väistämättä ympäristöstään ja aiheuttavat laajalle ulottuvia maisemavaikutuksia. Hankkeen lähi - ulommalle vaikutusalueelle (n. 15 km sisäpuolelle) sijoittuu useita inventoituja ja arvotettuja maisema-alueita sekä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY):
- Putkilahden kulttuurimaisemat - valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Jyväskylä) sekä Oittilan (Jyväskylä) ja Tammijärven (Luhanka) maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sijaitsevat hankkeen lähi (0-5 km) - ulommalla (5-15 km) vaikutusalueella. Tammijärven pohjukan asutuksen RKY-alue sijoittuu Tammijärven maakunnallisesti arvokkaan maisema- alueen rajauksen sisälle. Mäentalon haka ja Peltolan mäkitupalaismuseon niitty (sisältyy Tammijärven maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja RKY-alueeseen) on valtakunnallisesti arvokas perinnebiotooppikohde.
- Oravivuoren maisemat (Jyväskylä), valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (maisemanähtävyys) ehdotettu alue ja Oravivuoren Struven ketjun pisteen Unesco-kohde (myös RKY-kohde, Jyväskylä), sijaitsevat hankkeen ulommalla vaikutusalueella.
- Pappisen (Joutsa) ja Rekolan (Luhanka) maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sijaitsevat hankkeen ulommalla-kaukovaikutusalueella.
- Korpilahden kirkkoranta ja Luhangan vanha kirkko RKY-kohteet sijaitsevat hankkeen ulommalla - kaukovaikutusalueella.
- Päijänteen kulttuuriympäristö – maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, ylimaakunnallinen kohde (Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2016).
- Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitettu maisema- / matkailutie (Korpilahti-Luhanka- Sysmä)
- useita maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja
- Lisäksi Keski-Suomen museon lausunnossa on nostettu esiin useita paikallisesti arvokkaita kohteita, joita on hankkeen vaikutusalueella jokunen kymmenen, erityisesti Putkilahden alueella. Maakunnallisesti tai paikallisesti rakennettuja kulttuuriympäristöjä ei ole tässä yhteydessä selvitetty.
Salolan tuulivoimapuiston ympäristöselvityksessä (Tiedustelu YVA-menettelyn tarpeesta 31.12.2019) hankkeen visuaalisia vaikutuksia on arvioitu alustavasti näkyvyysanalyysillä ja havainnekuvilla (5 kpl). Niiden perusteella hankkeen lähivaikutusalueella voimakkain
maisemavaikutus kohdistuu Hauhanpohjan, Oittilan Synsiänlahden ja Putkilahden Ylisjärven länsirannan puoleisille alueille. Muuten hankkeen maisemavaikutukset on suuntaa-antavassa selvityksessä arvioitu kohtalaisiksi - pieniksi.
Hankkeen vaikutusalueella on lukuisia maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteita, mikä kertoo alueen rikkaasta kerroksisesta kulttuuriperinnöstä. Kaikkia kohteita ei kuitenkaan ole huomioitu hankkeen taustaselvityksessä, jolloin selvitystä ei voida tältä osin pitää riittävän kattavana. Havainnekuvien ja näkyvyysanalyysin perusteella tehdyt alustavat johtopäätökset maisemavaikutusten merkittävyydestä liittyvät maiseman visuaalisten vaikutusten arviointiin.
Visuaalisten vaikutusten ohella tuulivoimaloilla on vaikutuksia myös maiseman luonteeseen ja laatuun (YM, Maisemavaikutusten arviointi tv-rakentamisessa, 2016). Maisemavaikutusten kokonaisvaltaista arviointia varten tarvitaan kattava maisema-analyysi ja selvitys vaikutusalueen maiseman ominaispiirteistä ja arvoista, joita ELY-keskus pitää tarpeellisena ottaen huomioon alueen keskeiset edellä mainitut maisemalliset arvot ja kulttuuriympäristön arvokohteet.
Alue on luokiteltu yhdeksi Keski-Suomen ns. hiljaisiksi kohteiksi. Alueen syrjäisyys ja erämaisuus lisäävät alueen muutosherkkyyttä. Vaikutuksia luonnonmaisemaan (esimerkiksi Leivonmäen kansallispuisto, Päijänne) ei ole arvioitu ja se tulisi tehdä ennen hankkeen toteuttamista. Tuulivoimaloiden aiheuttaman maisemamuutoksen kautta syntyy välillisiä vaikutuksia myös alueiden virkistyskäyttöön, kuten luonto- ja kulttuurimatkailuun, joihin liittyvät vaikutukset tulee tunnistaa ja arvioida hankkeen edetessä.
Ulommalla ja kaukovaikutusalueella voimalat näkyvät varsinkin avoimilta alueilta (viljely-, suo- ja vesialueet). Hankkeen maisemavaikutuksia esimerkiksi Päijänteen avoimessa maisematilassa ei ole arvioitu. Taustaselvityksessä näkyvyysanalyysikartta on rajattu ulottumaan n. 10 km voimaloista, mutta hankkeen ulommalle-kaukovaikutusalueelle ulottuvia vaikutuksia ei ole kartalla esitetty. Havainnekuvissa voimalat kuvataan staattisena, mutta käytännössä pyörivä roottori saa voimalat erottumaan ja korostaa näin niiden vaikutusta.
Sähköverkkoon liittyminen tulisi mahdollisesti olemaan Tammijärven 110 kV:n sähköasemalla (Suur-Savon Sähkö Oy), joka on noin 9 kilometriä hankealueelta lounaaseen. Sähköverkkoon liityntä ja reittivaihtoehdot tarkentuvat myöhemmin hankkeen edetessä. Sähköverkkoon liittyminen edellyttänee ilmajohdon tai maakaapelin asentamista, jolloin on odotettavissa myös ympäristövaikutuksia toteutustavasta riippuen. Koska lopullinen päätös on vielä avoin, eikä sähköverkkoon liitynnän ympäristövaikutuksia ole arvioitu, muodostaa se yhden epävarmuustekijän hankkeessa ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin osalta. Näin ollen ei voida sulkea pois hankkeen mahdollisia merkittäviä ympäristövaikutuksia kokonaisuutena hankkeen vaikutusalueella.
Luonnonsuojelu ja linnusto
Hankealue sijoittuu lähimmillään noin 1,4 km etäisyydelle Putkilahden Natura-alueesta ja lähimmästä tuulivoimalasta on noin 2 kilometrin päähän. Kyseinen Putkilahden Natura-alueen osa-alue (Housuvuori) kuuluu myös arvokkaisiin kallioalueisiin. Natura-alueisiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat todennäköisesti lähinnä vaikutuksista Natura-alueilla (Putkilahti, Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi – Kivijärvi ja Vaarunvuoret) esiintyviin ja pesiviin lintuihin. Edellä mainitut vaikutukset ovat arvioitavissa vasta luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arvioinnin pohjalta. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee kaksi Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnassa oleva suojelualuetta, Uusi-Liikolan etäisyys on noin 300 m hankealueesta ja Myllymäen etäisyys on noin 150 m. Hankkeen vaikutusarvioinnissa on huomioitu ainoastaan toinen näistä alueista.
Hankkeen vaikutusalueelle sijoittuu useita pienvesi- ja kosteikkoalueisiin liittyviä luontokohteita (lähteitä, noroja, tihkupinta-alueita, soita, pieniä lampia). Valtaosa edellä mainituista kohteista on metsälain 10 §:n erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi tulkittuja kohteita. Näitä sijoittuu
hankealueelle tai siihen rajautuen yhteensä 51 kappaletta (yhteenlaskettu pinta-ala on 39 ha).
Alueelle sijoittuu lisäksi Suomen metsäkeskuksen aineistojen mukaan edellisiin lukeutumattomia kohteita: yksi lähteikkö, yksi noro ja kaksi tihkupinta-aluetta. Pienvesikohteisiin ja kosteikkoalueisiin mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia ei selvityksessä ole otettu huomioon eikä siten arvioitu hankkeen mahdollisia vaikutuksia näihin kohteisiin. Hankkeen vaikutukset edellä mainittuihin kohteisiin riippuvat tuulivoimaloiden ja tiestön sekä sähkönsiirron rakentamisen kohdistumisesta. Koska osa luontokohteiden arvoista perustuu pohjavesivaikutukseen, voi vaikutuksille altis alue ulottua luontokohdekohtaista rajausta laajemmalle alueelle. Osa edellä mainituista pienkohteista sijoittuu soidensuojeluohjelman täydennysesitykseen kuuluvan kohteen Ahvenlampi-Luotosuo-Pieni Hanslampi rajaukselle, joka sijoittuu suurelta osin hankealueelle. Koska edellä mainitut kosteikko- ja pienvesiarvot sijoittuvat laajalle alueelle ja osin alueella kulkevaan tiestöön rajautuen, on todennäköistä, että tuulivoimalahankkeella tulee olemaan jonkinasteisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin.
Keski-Suomen liitto on laatinut arvokkaiden luontokohteiden keskittymien sijoittumista tarkastelevan selvityksen (https://www.keskisuomi.fi/filebank/24752- Arvokkaiden_luontokohteiden_keskittymat_30_5_2016.pdf) . Selvityksessä on mm. edellä esitettyjen luontoarvojen pohjalta osoitettu luontoarvoiltaan arvokkaimpien alueiden esiintyvyyttä Keski-Suomessa. Selvityksessä hankealue sijoittuu näiden arvokkaiden luontokohteiden välittömään läheisyyteen (Kuva 2).
Leivonmäen kansallispuistosta Päijänteelle ulottuva alue, mille alueelle myös hankealue sijoittuu, on Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitettu Matkailun ja virkistyksen vetovoima- alue –merkinnällä. Samalle alueelle on hankealueen kautta osoitettu ulkoilureitti –merkintä.
Leivonmäen kansallispuisto sijoittuu kokonaisuudessaan hankkeen ulommalle vaikutusalueelle (5 – 15 km). Leivonmäen kansallispuistossa kävi vuonna 2019 Metsähallituksen kävijätutkimuksen mukaan 24 700 kävijää, mikä oli toiseksi eniten Keski-Suomen viidestä kansallispuistosta. Koska valtaosa puistosta sijoittuu alle 10 km etäisyydelle lähimmistä myllyistä, on ilmeistä, että tuulivoimaloiden lavat erottuvat alueelle. Koska kansallispuiston virkistyskäytön keskeisiä taukopaikkoja ja reittejä sijoittuu vaikutusarvioinnin näkymäaluekartan mukaan alueille, joihin erottuu useita voimaloita, on arvioitavissa, että vaikutukset voivat muodostua myös kansallispuiston alueella merkittäviksi.
Kuva 2. Keski-Suomen arvokkaat luontokohteet (Keski-Suomen liitto 2016).
Hankealue sijoittuu kokonaisuudessaan Keski-Suomen liiton laatiman maakunnallisesti arvokkaiden ns. hiljaisten alueiden selvityksessä kohteelle Hauhanpohja - Ylä-Sydänmaa (Kuva 3). Keski-Suomen maakuntaliiton laatiman hiljaisia alueita koskevan selvityksen taustalla on mm. valtioneuvoston 13.2.2003 tekemä periaatepäätös, jossa esitetään selvitettäväksi luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittävimmät hiljaiset luontoalueet. ELY- keskuksen näkemyksen mukaan maakuntaliiton selvityksessä esiin tuotu Hauhanpohja - Ylä- Sydänmaa -alueen luonnon virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun liittyvä potentiaali tulee ottaa asianmukaisesti huomioon tuulivoimahankkeen yhteydessä, varsinkin kun tuulivoimahankkeesta aiheutuu muun muassa meluvaikutuksia kyseiseen alueeseen.
Kuva 3. Hauhanpohja - Ylä-Sydänmaa hiljainen alue (Jyväskylä, Joutsa, Luhanka) (Keski- Suomen liitto 2013).
Hankealue sijoittuu karuun mäkimaastoon, jossa on runsaasti kaakkurin pesintään soveltuvia pieniä lampia. Kaakkurin reviiri on havaittu viime vuosikymmeninä tiettävästi ainakin viidessä eri lammessa, joten pesimäalueena hankealueen seutu on merkittävä. Koko maakunnan kaakkurikanta jää kymmeniin pareihin. Kaakkureiden ruokailulentoja on havaittu varsinkin Päijänteen Synsiänlahden suuntaan, jossa on havaittu myös merkittäviä pesimäaikaisia kerääntymiä.
Hankealueen tuntumassa on useita sääksen pesäpaikkoja. Pesätietoja on mm. Joutsan Vääräjärviltä ja Jyväskylän Vahtajärveltä, jotka sijoittuvat selvästi alle kahden kilometrin säteelle itäisimmistä voimalapaikoista. Vanhoja pesätietoja on myös pohjoisesta Kaitajärveltä sekä hankealueen länsipuolisesta mäkimaastosta, mutta näiden reviirien nykytila tulee päivittää.
Hanke näyttäisi esitetyssä muodossaan olevan kuitenkin ristiriidassa sääksen pesäverkoston säilyttämistavoitteiden kanssa, koska mm. lentopoikasten kuolevuuden vähentämiseksi sovellettava kahden kilometrin suojavyöhykevaatimus ei vaikuttaisi etenkään hankealueen itäosan voimaloiden osalta täyttyvän.
Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu Päijänteen itärannalle. Päijänteen altaalla tai itärannalla muuttaa syksyisin enimmillään mm. satoja tuhansia hanhia sekä kuikka- vesi- ja petolintuja, joten kyseessä on hyvin merkittävä muuton johtolinja. Syysmuuton ominaispiirteisiin kuuluu useimmiten matalapaineen vaikutus, jolloin on itä-/koillistuulta sekä mahdollisesti pilvistä ja tihkusadetta, jolloin näkyvyys on heikko ja törmäysriski tästä syystä koholla.
Melu ja välke
Hankkeesta vastaavan mukaan mallinnuksessa on käytetty ympäristöministeriön ohjeistuksen ja siinä mainittujen standardien mukaisia menetelmiä. Mallinnusmenetelmiin sisältyy epävarmuutta, jota on pienennetty mm. asiantuntijoiden yhteisesti päättämillä mallinnuksen lähtötiedoilla, jotka ympäristöministeriö on julkaissut. Yksi mallinnuksen epävarmuustekijöistä liittyy voimalan lähtömelutasoon, sillä lopullisesti valittavan voimalamallin lähtömelutaso saattaa poiketa mallinnuksessa käytetystä tiedosta. Mallinnuksessa on käytetty voimalamallia (Vestas V162-5.6 MW), joka on lähtömelutasoltaan 106.8 dBA. Selvityksestä ei suoraan käy ilmi, kuinka ns. matalataajuiset melut on otettu selvityksessä huomioon. Hakemuksen yhteydessä esitettyä
yhteenvetoa meluista voidaan pitää alustavana, mutta ELY-keskus edellyttää meluvaikutusten tarkempaa selvitystä hankkeen edetessä.
Välkkeen mallinnuksessa on käytetty muiden maiden käytettävissä olevia suosituksia, koska Suomessa ei vastaavia arvoja ole määritelty. Käytettyjen menetelmien osalta voidaan todeta, että ns. todellisessa tilanteessa (8 h/a) ei vertailumaiden ohjeellisia arvoja ylitetä. Tanskassa ohjearvona on, että todellinen vuotuinen välkemäärä tulee rajoittua kymmenen tuntiin vuodessa. Sen sijaan, jos tarkastellaan Saksassa ja Ruotsissa olevia ohjearvoja 30 minuuttia päivässä ja 30 tuntia vuodessa ns. "worst-case” -eli teoreettisessa maksimitilanteessa, arvot ylittyvät.
Yhteenveto
Salolan tuulivoimahanke on seitsemän voimalan hanke, jonka kokonaistehoksi arvioidaan 42 MW. Tuulivoimapuisto ei ylitä YVA-lain mukaisen hankeluettelon hankerajaa.YVA-lain liitteen 2 arviointiperusteina hankkeen ympäristövaikutuksia arvioitaessa ovat mm. hankkeen vaikutusalueen nykyisten ja hyväksyttyjen kaavojen mukainen maankäyttö ja luonnonympäristön sietokyky, miltä osin tulee ottaa huomioon mm. kansallispuistojen läheisyys, Natura 2000 -alueet ja historiallisesti, kulttuurisesti ja arkeologisesti merkittävät maisemat ja kohteet. Koska hanke tulee sijoittumaan alueelle, mihin sijoittuu monia arvokohteita ja näiden kerroksellisuutta joko maisemallisesta, kulttuurihistoriallisesta tai luonnonsuojelullisesta näkökulmasta tarkasteltuna, Keski-Suomen ELY-keskus katsoo, että hankkeella voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Lisäksi ELY-keskus katsoo, että tuulivoimapuiston rakentaminen on tietyiltä osin ristiriidassa maakuntakaavan määräyksiin nähden. Sen mukaan alueidenkäytön suunnittelussa tulee turvata "toimivat reitistöt ja virkistysalueet ja niiden maisema- ja ympäristöarvot sekä matkailullinen hyödyntäminen." Tuulivoimahankkeen osalta nousevat erityisesti esille myös maisemavaikutukset paitsi Päijänteen ja Putkilahden valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ja maakunnallisesti arvokkaan Tammijärven maisema-alueen suuntaan, myös mahdolliset vaikutukset Leivonmäen kansallispuistoon voivat olla merkittäviä. Lisäksi ELY-keskus katsoo, että hankkeen vaikutuksia Vaarunvuorten ja Putkilahden sekä Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi – Kivijärvi Natura-alueisiin tulee selvittää.
Näiden kohteiden osalta ELY-keskus edellyttää luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura- arviointia.
Hankkeen toteutuminen alueella muuttaa kokonaisuutena hankealueen ja sen vaikutusalueen luonnetta ja ympäristöä. Erityisesti hankkeella voi olla vaikutuksia alueen monimuotoiseen luonto- ja kulttuuriympäristöarvoihin ja alueen muutosherkkyys on suuri johtuen juurikin alueen monimuotoisesta rakenteesta. Hankealueen läheisyydessä tai sen vaikutusalueella sijaitsee useita maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita sekä monia kulttuuriympäristön arvokohteita, jotka on arvotettu myös valtakunnallisesti merkittäviksi.
Hankealue sijaitsee yhdellä Keski-Suomen ns. hiljaisista alueista ja alueella korostuukin mm.
matkailulliset sekä virkistyskäyttöön, retkeilyyn ja luonnon kokemiseen liittyvä eri arvoalueiden verkostoituminen, kuten Leivonmäen kansallispuiston ja Vaarunvuoren suojelualueen yhdistävä yhteys. Hankealueella on todettu lukuisia metsälain tarkoittamia pienvesikohteita, joista osa on pohjavesivaikutteisia ja näin ollen herkkiä alueen pohjavesivirtausten muutoksille.
Hankealueella tai sen läheisyydessä on myös monia erityisesti Keski-Suomen osalta linnustollisesti arvokkaita lajeja ja lintukohteita. Päijänteen alue puolestaan on erittäin merkittävä reitti muuttolinnustolle.
Kun otetaan huomioon hankkeen ominaisuudet, hankkeen sijainti ja vaikutusten luonne, sekä edellä todetut seikat, hankkeen toteuttaminen voi ennalta arvioiden aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden ympäristövaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Näin ollen YVA-lain 3 §:n 2 momentin mukaista ympäristövaikutusten tapauskohtaista arviointimenettelyä tulee soveltaa puheena olevaan hankkeeseen. Lisäksi
ELY-keskus katsoo, että hankkeen toteuttaminen mukaan lukien vielä avoimena ratkaisuna olevan sähköverkkoon liittyminen, edellyttää monien eri arvojen ja tuulivoimatoiminnan yhteensovittamista, mistä johtuen YVA-lain mukainen arviointimenettely on myös perusteltu.
Mikäli hanke muuttuu nyt esitetystä, tulee YVA-lain mukaisen menettelyn tarve uudelleen harkittavaksi.
SELVILLÄOLOVELVOLLISUUS
Hankkeesta vastaavan sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää (YVA-laki 31 §).
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) sekä liitteet 1 ja 2 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (277/2017) Hallintolaki (434/2003) 34 §, 60 §
MUUTOKSENHAKU
Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (YVAL 37 §). Valitusosoitus on tämän päätöksen liitteenä. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä.
Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea muutosta valittamalla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 37 §:n 1 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta ja hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVAL 37 § 2 mom.).
PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTO
Tämä päätös annetaan todisteellisesti tiedoksi hankkeesta vastaavalle ja lähetetään tiedoksi asianomaisille viranomaisille.
Kuulutus sekä kuulutettava päätös ovat kuulutusaikana 8.4. - 8.5.2020 yleisesti nähtävillä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen verkkosivuilla (https://www.ely- keskus.fi/ > Keski-Suomi > Ajankohtaista > Kuulutukset). Tieto kuulutuksesta julkaistaan Jyväskylän kaupungin, Joutsan ja Luhangan kuntien verkkosivuilla.
Ympäristö- ja luonnonvarat
-vastuualueen johtaja Kari Lehtinen
Limnologi Arja Koistinen
Päätös on ratkaistu sähköisesti ja merkintä siitä on viimeisellä sivulla.
JAKELU Etha Wind Oy / päätös, saantitodistuksella
Jyväskylän kaupunki / rakennus- ja ympäristölautakunta ja kaupunkirakennelautakunta
Joutsan kunta Luhangan kunta Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo
LIITE Valitusosoitus
MAKSU Päätöksestä ei peritä suoritemaksua
LISÄTIEDOT Arja Koistinen, puhelin 0295 024 760
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen ja valitusaika
Tähän päätökseen saa hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus tai tiedoksiantotodistus. Jos päätös on lähetetty postitse tavallisena kirjeenä, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
Virkakirjeen katsotaan kuitenkin tulleen viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä. Sijaistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
- valittajan nimi ja kotikunta;
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa;
- päätös, johon haetaan muutosta;
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköisesti lähetettyä valituskirjelmää ei tarvitse allekirjoittaa.
Valituskirjelmän liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä:
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja julkisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. Jos sähköisessä valituskirjelmässä on selvitys asiamiehen toimivallasta, asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa.
Valituskirjelmän toimittaminen perille
Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä klo 16.15 mennessä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, sähköisesti (faksina tai sähköpostina) taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen.
Käyntiosoite Hämeenlinnan oikeustalo, Arvi Kariston katu 5, Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu 1. kerroksessa, Hämeenlinna
Postiosoite Raatihuoneenkatu 1, 13100 HÄMEENLINNA
Kirjaamon puhelinnumero 029 56 42210
Vaihde 029 56 42200
Tietoliikennekatkon sattuessa 050 407 3429
Telefaksi 029 56 42269
Sähköposti hameenlinna.hao@oikeus.fi
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa 260 euron oikeudenkäyntimaksu. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.
Koistinen Arja 06.04.2020 13:13 Lehtinen Kari 06.04.2020 15:13
