Kuntien rooli ravinteiden kierrätyksessä – hyötyjä kaikille

(1)

Kuntien rooli ravinteiden

kierrätyksessä – hyötyjä kaikille

Sanna Tikander erikoisasiantuntija

Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke

(2)

Ravinteiden kierrätys



Ravinteita sisältävä aines hyödynnetään joko sellaisenaan tai käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai raaka-aineiksi

– useimmiten puhutaan fosforista (P) ja typestä (N) – eläinten lanta, elintarvikkeet ja ruokajätteet, jätevesi,

puutarhatuotteet, kemian tuotteet, metsäteollisuus…..



Ihmisen toiminnasta syntyvän jätteen turvallinen palauttaminen ravinneketjuun on olennainen osa bio- ja kiertotaloutta



Ravinteita kierrätetään Suomessa huomattavasti tavoiteltua vähemmän

– Seurauksena ravinteiden hukasta on vesien rehevöitymistä, päästöjä ilmaan ja

tarpeetonta riippuvuutta epäorgaanisista keinolannoitteista sekä heitetään resursseja hukkaan

2

(3)

3

(4)

Ravinteiden kierrätys on rahanarvoista



Sitran ja McKinseyn Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle – selvityksessä (2015) laskettiin, että kiertotalous tarjoaa Suomen kansantaloudelle varovaisesti arvioiden 1,5–2,5 miljardin euron arvopotentiaalin vuoteen 2030 mennessä viidellä tutkitulla

sektorilla;



^ Kokonaisuudessaan arvopotentiaali kansantaloudelle on moninkertainen



Sitra ja Gaia Consulting Oy ovat arvioineet ravinteiden kierron taloudellisen potentiaalin Suomelle neljällä toimialueella: 0,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä

4

(5)

Ravinteiden kierrätys



Ravinteiden kierrätyksen tehostamisen tulee olla taloudellisesti järkevää ja aina ympäristön ja luonnonvarojen kestävän käytön mukaista.



Päästövähennysten ohella ravinteiden tehokas käyttö ja kierto vahvistavat paikallista hyvinvointia ja aluetaloutta esimerkiksi lisäämällä ravinneomavaraisuutta ja synnyttämällä uusia

innovaatioita sekä liiketoimintaa. Lisäksi säästyy kustannuksia ja ympäristön tila paranee.



Ravinteiden kierrätys tuo kunnille ja yrityksille positiivista näkyvyyttä.



Ravinteiden kierrätys on alueen kokonaisvaltaista resurssiviisautta!

5

(6)

Ravinneneutraali kunta on kunta tai muu yhtenäinen alue, jossa kunta on aktiivinen ravinnekierrätyksen

toimija. Alueella

orgaaniset ravinteet hyödynnetään tehokkaasti ja taloudellisesti,

mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa, ihminen ja ympäristö huomioon ottaen

(RANKU-hanke 2015-2017)

6

Kuvat: Jere Anttila, Seppo Salonen, Sanna Tikander, Janne Heikkinen

(7)

Kuntasektori ravinteiden kierrätyksessä



Ajattelutavan on oltava läpileikaava kunnassa, jokainen toimiala ja sektori  strateginen painopiste myös kuntastrategiassa



Kuntien henkilöstön, mutta myös luottamushenkilöiden on oltava tietoisia siitä, missä kohtaa suunnittelua ja päätöksentekoa on osattava ottaa huomioon



Kunta voi toimia ravinnekierrätyksen suunnannäyttäjänä mm.

palveluidensa järjestämisessä, hankinnoissa ja maanomistajana maa- ja metsätaloudessa.



Kuntayhtiöt, etenkin vedenjakelun, jätteiden ja jätevesien käsittelyn sekä energian osalta, ovat tärkeitä kumppaneita ravinnekierrätyksen edistämisessä



Ravinteiden kierrätykselle tarpeellisten verkostojen muodostumiseksi kunnat voivat törmäyttää resurssivirtoja ja toimijoita, koordinoida

toimintaa alueillaan ja nostaa esille alueensa menestystarinoita

7

(8)

Ravinteiden kierrätys kunnissa

esimerkkejä lounaissuomalaisista kunnista



Ravinteiden kierrätyksen edistäminen on positiivinen arvovalinta



Kunta on tärkeä suunnannäyttäjä ja päänavaaja kunnassa toimiville yrittäjille ympäristöä säästävän ja ekologisen toiminnan harjoittajana ja teknologian käyttäjänä



Elinkeinot puhtaine elintarvikkeineen ovat riippuvaisia puhtaasta ympäristöstä. Elinkeinot voivat kehittää ravinneneutraalia

tuotantoaan ja kunta voi luoda puitteet tälle ja auttaa elinkeinoja näin kehittymään



Ohjaamalla kunnan alueella muodostuvia ravinnevirtoja voidaan kunnan ravinnetasetta viedä kohti neutraalia

8

(9)

Ravinteiden kierrätys kunnissa

esimerkkejä lounaissuomalaisista kunnista



Kunnan oman toiminnan näkökulmasta ravinneneutraalius

tarkoittaa raaka-aineiden parempaa hyödyntämistä, vähemmän jätettä ja lähituotannon parempaa hyödyntämistä. Näiden

toteutuessa on mahdollista saada aikaan säästöjä kunnan omassa toiminnassa.



Kunnan aloittamien kokeiluhankkeiden myötä uudet

viljelymenetelmät voivat ottaa tulta viljelijöiden keskuudessa, parantaa peltojen elinvoimaa ja tuoda parempia satoja samalla, kun vähennetään vesistökuormitusta.



Jos haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn lietteille ja suodatinmassoille löytyy hyötykäyttömahdollisuuksia, niin se

tarjoaa työtä urakoitsijoille ja parantaa ympäristön tilaa.

9

(10)

Kuntasektori ravinteiden kierrätyksessä



Kuntasektori on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi ravinteiden kierrätyksessä (RANKU-hanke 2015-2017)



Kunnat voivat tehdä konkreettista ravinnekierrätystyötä, mutta ennen kaikkea niiden pitää kyetä luomaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden mahdollistavia sekä yritystoimintaa kiinnostavia

toimintaympäristöjä myös ravinteiden kierrätyksen ympärille.

10

(11)

Ravinneneutraali kunta (RANKU)

on ravinnekierrätyksen toimintamalli kunnille

Kuntien ravinnekierrätystyötä jäsentämään on luotu Ravinneneutraali kunta -toimintamalli.



Ravinneneutraalius on ravinteiden kestävää käyttöä sekä

kierrätystä

Opas kunnille (Doria-tietokannassa)

11

(12)

12

(13)

RANKU 3 tukee kuntia kohti ravinneneutraaliutta



Toimintamallin jalkauttamiseksi käynnistettiin valtakunnallinen 2,5 vuotinen RANKU 3 -hanke.



Hanke kannustaa ja tukee kuntia ja muita sidosryhmiä ravinneneutraaliin toimintaan.



Hanke tuottaa esim. ravinnevirtatarkasteluja sekä esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämiseen.



RANKU 3 on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa Raki- ohjelmaa ja siten toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön –kärkihanketta ja sen tavoitteita.



Hanke toteutetaan ajalla 1.7.2018 - 31.12.2020.

13

(14)

RANKU 3 tukee kuntia kohti ravinneneutraaliutta

 ^H

anketta toteuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskus yhdessä monien valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa



Hankkeen kolme päätavoitetta ovat:

1. saattaa toimintamalli tunnetuksi, pysyväksi ja itsenäisiksi käytännöiksi kunnissa ja muilla alueilla,

2. tehdä kuntien ravinnekierrätystyö tunnetuksi ja hyväksytyksi sekä

3. kehittää ja ottaa käyttöön sopivia mittareita kuntien

ravinneneutraalin toiminnan käytännönläheiseen hyötyjen arviointiin sekä toimenpiteiden ja tulosten seurantaan.

14

(15)

Ilmianna kuntasi!

 Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi -hanke järjestää avoimen kilpailun kunnille hankkeeseen

osallistumiseksi. Ilmoita oma kuntasi mukaan!

15

(16)

Ilmianna kuntasi mukaan ravinnekierrätykseen!

Ennakkotietoa Kuntamarkkinoilla, RANKU 3 kuntakilpailu



Kunnassa tulee olla halua olla kiertotalouden edelläkävijä myös ravinteiden kierrätyksen osalta (ravinneneutraali)



Pienet ja keskisuuret kunnat sekä vapaaehtoiset yhteenliittymät



Elinkeinorakenteeltaan erityyppisiä kuntia



Kunnat, joissa ruuantuotannon ja/tai metsätalouden osuus on kasvanut ja organisaatiolla ei ole käytäntöjä näiden ravinteiden hyväksikäyttöön



Pienet kunnat, jotka tulevaisuudessakin tulevat olemaan oman jätevedenpuhdistamon varassa



Kunnat, joissa on kuntastrategian tai muu vastaavan ohjelman kehitystyö käynnissä

16

(17)

Ilmianna kuntasi mukaan ravinnekierrätykseen!

Ilmoittamalla kuntasi mukaan, kunnallasi on madollisuus saada hankkeen kautta:



ravinnekierrätyksen asiantuntijatukea 2 vuoden ajaksi



hankkeen kautta ravinnevirtaselvityksiä kuntaasi ja

asiantuntijoiden tuella pohditaan miten parhaiten niitä hyödyntää kunnassasi



kunnassa toimivat ravinteiden kierrätykseen liittyvät yritykset hyötyvät uusista avauksista



asukkaat hyötyvät kuntien toimintatapojen kehittymisestä ja pitkällä tähtäimellä ympäristön viihtyvyyden ja vesien tilan paranemisesta

17

(18)

Ilmianna kuntasi mukaan ravinnekierrätykseen!



Hanke on yhteydessä kuntaasi / sinuun ja tarkentaa tilannetta kunnassasi syksyn aikana ja RANKU 3 -hankkeen

ohjausryhmä valitsee mukaan valittavat kunnat (n 6 kpl) asiantuntijaraadin kanssa



Hankkeeseen mukaan tulemisesta sovitaan kunnan kanssa erikseen, ja kunnassa tehdään virallinen päätös joko

valtuustossa tai hallituksessa mukaan tulosta



Mukaan lähtemisen yhteydessä sovitaan myös kunnan aiheeseen liittyvästä ravinnekierrätyslupauksesta, jonka

konkretisoitumista käytäntöön hankkeella edistetään, ja jonka etenemistä hankkeen aikana seurataan.

18

(19)

Avoin, valtakunnallinen kisa aukeaa syyskuun lopussa.

Ole nopea niin kunnallasi on mahdollisuus päästä mukaan!

19

(20)

Sanna Tikander

+358 295 023 019, sanna.tikander@ely-keskus.fi Anni Karhunen

+358 295 022 878, anni.karhunen@ely-keskus.fi Hankkeen Internetsivut: www.ymparisto.fi/ranku

Hanke Facebookissa: www.facebook.com/ravinneneutraalikunta Opas kunnille: http://www.doria.fi/handle/10024/149342

Kuntamarkkinoilla meidät tavoittaa 3. kerroksen osastolta s.33



Tietoiskut ke ja to klo 11.30 -11:50 salissa A 3.21 myös 3. kerros

20

Ota yhteyttä!

(21)

21

Ravinneneutraali kunta