Kulttuuritietoisuus,
suomen oppijan kielitaidon kehittyminen ja siinä
tukeminen
SIMHEmalli-hanke
Esityksen esimerkit ovat
hoitoalalta.
Esityksen sisältö
• Asiaa kulttuuritietoisuudesta
• Suomalainen työkulttuuri
• Kv-osaaja osana työyhteisöä
• Asiaa kielitaidosta
• Työyhteisö tukena kv-osaajalle
Kulttuuritietoisuus
Kulttuurit ovat liikkeessä
• Kulttuurit muuttuvat koko ajan, koska ne perustuvat vuorovaikutukseen.
• Toiseen maahan
muuttanut ihminen ei edusta puhtaasti
taustakulttuuriansa tai mitä miellämme itse siihen liittyväksi.
• Kulttuurien sisällä on alakulttuureita.
• Kulttuurien erot on hyvä tiedostaa, mutta pitää varoa stereotypioita.
• Yksilölliset erot ovat
suuria ja keskeisempiä kuin tietyn kulttuurin piirteet.
Kulttuurit ovat erilaisia ja se on ok
Kulttuurit eroavat:
• kommunikaatiossa,
• käytöksessä,
• arvoissa,
• asenteissa ja
• uskomuksissa (Hofstede 2011).
Maahan muuttaneelle voi olla vaikeaa sosiaalistua
suomalaiseen kulttuuriin, koska säännöt, normit, odotukset ja vaatimukset liittyvät
arvokysymyksiin. Mitä
arvostetaan ja pidetään hyvänä?
Hän voi joutua opettelemaan arvojensa vastaista normistoa.
Hänen pitää sulauttaa asiat omiin taustoihinsa, eikä se ole helppoa,
Kulttuurit eroavat toisistaan
• Valtaetäisyydessä: auktoriteetti – alainen
• Epävarmuuden välttelyssä - sietämisessä
• Yhteisöllisyys vs. yksilöllisyydessä
• Feminiinisyydessä eli pehmeissä arvoissa vs.
maskuliinisuudessa eli kovissa arvoissa
• Aikaorientaatio (Hofsteden 2011 mukaan)
Yhteistyöllä ja toimivalla vuorovaikutuksella nämä eivät nouse esteeksi.
Esimerkki: valtaetäisyys
• Mittaa sitä, miten kyseisessä maassa suhtaudutaan ihmisten eriarvoisuuteen ja/tai samanarvoisuuteen.
• Suuri valtaetäisyys: selvät hierarkiat, kuuliaisuus, auktoriteetin kunnioittaminen; esimies kertoo, mitä
pitää tehdä; suuret tuloerot, kirjoittamattomat säännöt Intia, Vietnam
• Pieni valtaetäisyys: tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (myös lapset ja esimies), oma-aloitteisuus, valvontaa
vähemmän; pienemmät tuloerot; säännöt kirjallisia
Nonverbaali viestintä painaa paljon
• Jopa 70 % informaatiosta omaksutaan sanattomasti, joten on tärkeää ohjata opettelemaan myös sitä.
• Ihminen uskoo nonverbaalia eli sanatonta viestintää, jos se on ristiriidassa sanotun kanssa.
• Kv-taustaisen pitää kielen lisäksi opetella suomalaisen kulttuurin nonverbaali viestintä.
• Huomioi omat tapasi käyttää kehoasi, äänenpainojasi jne.
Näkyvätkö turhautuminen ja kiire ja jos, miten toinen tulkitsee ne?
Nonverbaali viestintä Suomessa
• Suomalaiset käyttävät usein aika vähän kehoa viestintään: käsien eleitä on vähän.
• Olemme usein vakavia, ja syytä sille on vaikea tietää.
• Olemme usein hiljaa siinä kohtaa, missä on totuttu puheeseen: esimerkiksi small talkin vähyys.
• Erot ovat tässäkin yksilöiden välillä isoja.
> Jos huomaat väärinymmärryksen, korjaa se heti.
Kulttuuritietoisuus palautetilanteessa
Joissakin kulttuureissa…
• negatiivisia tunteita ei saa näyttää, ei saa kieltäytyä
eikä välttämättä saa sanoa ”en ymmärrä” tai ”en tiedä”
> Harjaannuta kiertoilmausten huomaamista!
• kehon kieltä tulkitaan vahvasti, joten kannattaa
huomioida omat ilmeet, eleet, äänenkäyttö ja asento
> Ole herkkä vuorovaikutustilanteissa!
• itseään korkeammassa asemassa olevaa ei saa arvioida
> Pyri luomaan yhteistä ymmärrystä suomalaisesta kulttuurista: täällä saa!
Kulttuuritietoisuus palautetilanteessa
• Joskus palautetta tulee ”täyslaidallinen”.
> Keskity olennaiseen, älä ota itseesi.
• Palautteessa voi olla mukana koko turhautuminen uuteen kulttuuriin.
> Erota tunteet, sisältö ja esitystapa toisistaan.
Kiteytys kulttuuritietoisuudesta
• Kulttuuritietoinen henkilö tunnistaa, miten kulttuuri vaikuttaa hänen omiin tapoihinsa, ajatuksiinsa ja opetukseensa.
• Jos tunnistaa oman kulttuurinsa vaikutuksen itseensä, on helpompi ymmärtää myös toisenlaisia tapoja ja
ajatuksia sekä kulttuuria niiden taustalla.
Kulttuuritietoisuus ei tarkoita sitä, että pitää tietää kaikki kaikista kulttuureista.
Aivopähkinä
• Kv-taustainen ei vaikuta oma- aloitteiselta, vaan toimii vasta kehotettuna. Hän tekee kaikki pyydetyt tehtävät tunnollisesti.
• Oma-aloitteisuuden puute häiritsee sinua ohjaajana.
• Mikä voisi olla toiminnan taustalla?
• Miten ratkaiset tilanteen?
Aivopähkinä
• Kv-taustainen ei vaikuta oma- aloitteiselta, vaan toimii vasta kehotettuna. Hän tekee kaikki pyydetyt tehtävät tunnollisesti.
• Taustalla voi olla erilainen käsitys valtaetäisyydessä: omassa
kulttuurissa auktoriteetti määrää tehtävät ja oma-aloitteisuutta ei arvosteta.
• Keskustelu voisi auttaa avaamaan kulttuurieroja.
Juttelu voisi auttaa.
Suomalainen työkulttuuri
Mikä yllättää suomalaisessa työkulttuurissa muualta tulijaa?
• Tasa-arvoisuus ”kaikkien”, myös sukupuolten välillä.
Näkyy mm. etunimillä puhutteluna.
• Suorasanaisuus ja asiakeskeisyys: ei ole epäkohteliasta olla käyttämättä kohteliaita ja mutkikkaita fraaseja.
• Voi myös vastata ”ei” tai ”en tiedä”, eikä se haittaa.
• Edut: perhevapaiden pituus, sairasloma-ajan palkka, ammattiliittojen toiminta, …
• Hiljaisuus ja vetäytyminen omiin oloihin on ok myös puheliaammalle luonteelle.
• Yksilökulttuuri (jos omassa maassa yhteisökulttuuri), pärjääminen ja oleminen yksin.
Mikä yllättää suomalaisessa hoitotyön kulttuurissa?
• Valta-aseman korostumattomuus, ei niin jyrkät hierarkiat
> Monessa maassa esim. sairaalan sisäinen hierarkia on tiukempi kuin Suomessa.
• Ammatillisen osaamisen vaatimukset voivat
lähtömaassa olla matalammat kuin Suomessa:
hoitohenkilökunta on Suomessa korkeasti koulutettua.
• Työn itsenäisyys: sairaanhoitajan oma vastaanotto, reseptien määrääminen.
• Keskinäinen arvostus ja yhteistyö lääkärin työparina.
Kv-osaaja osana
työyhteisöä
Kv-osaaja työyhteisössä
• Useimmilla korkeakouluissa opiskelevilla kv-taustaisilla on useampi äidinkieli tai sujuva kielitaito useassa
kielessä.
• Samoin kulttuurintuntemus voi olla laajaa, koska
monet ovat eläneet rikkaassa kulttuurien sulattamossa.
• Useilla kv-taustaisilla opiskelijoilla on oman alan
osaamista jo lähtömaastaan, vaikka tutkinto ei olisi rinnasteinen suomalaiseen tutkintoon.
KV-osaajaa on hyvä rohkaista käyttämään:
- äidinkieliään tai muuta kielitaitoaan, - kulttuurintuntemustaan ja
- olemassa olevaa osaamistaan.
Se voi koitua organisaation hyväksi:
- potilaan kohtaaminen voi helpottua, - yhteisymmärrys potilaan ja
hoitohenkilökunnan välillä voi lisääntyä, - potilaan hätää voidaan pienentää
Vinkkejä työyhteisölle
Osallista työyhteisöön!
Muista tervehtiminen ja hyvästely suomeksi - ole malli!
Mistä puhua?
• Monelle perhe on tärkeä, joten yleensä se on turvallinen ja mukava keskustelunaihe. Mitä sinulle kuuluu? Miten perhe voi? Lapset? Vaimo? Mies?
• Turvallisia aiheita ovat myös sää, ruoka, ajankohtaiset
asiat, harrastukset, urheilu, juhlapäivät eri kulttuureissa...
• Kaikki tauko- ja kahvihuonekäytännöt on tärkeä selvittää perinpohjin, etteivät ne aiheuta eripuraa työyhteisössä.
Moi!
Miten menee?
Kielitaidosta
Kielitaitotasot
Perustaso | A1, A2 Perustaso A1 (Beginner) YKI1
A2 (Elementary) YKI2
Itsenäinen taso | B1, B2 Keskitaso B1 (Intermediate) YKI3
B2 (Upper-Intermediate) YKI4 Edistynyt taso | C1, C2 Ylin taso C1 (Advanced) YKI5
Vakituisen,
täyspalkatun työn saaminen
hoitoalalla voi vaatia B1-taitoa.
Mikä on kielitaidon tasosi? Kuinka
hyvin osaat jo suomea?
More info:
Miten kielitaito kehittyy?
• B1-kielitaitotason saavuttaminen kestää keskimäärin 1–
3 vuotta. Vaihteluväli johtuu mm. motivaatiosta,
henkilön synnynnäisistä kielellisistä valmiuksista sekä suomenkielisestä syötteestä (kuullusta ja nähdystä
kielestä).
• B1 on kansalaisuuteen ja useisiin hoitoalan työpaikkoihin vaadittu taso.
• B1 on itsenäisen kielenkäyttäjän taso ja esimerkiksi Savonian Nursing-opinnoissa siihen tähdätään
kolmantena tai neljäntenä opintovuonna.
Miten kielitaito jatkaa kehittymistään?
• B1-tason jälkeen edistyminen yleensä hidastuu.
• Kehitys voi myös pysähtyä tai jopa taantua, jos kieltä ei saa käyttää riittävästi.
• B2-tasoa vaaditaan esimerkiksi suomen kielellä suoritettaviin amk- tai yliopisto-opintoihin.
• Hoitoalan työtehtäviin on jo pitkään suunniteltu B2- tason vaatimusta, mutta se ei ole toteutunut mm.
työvoimapulan vuoksi.
Työyhteisö tukena
kielitaidon kehittymisessä
Työyhteisö kielitukena
Tehokas kielenoppiminen työpaikalla vaatii:
- Kielitietoista asennetta kv-osaajalta ja työyhteisöltä - Työyhteisö antaa suomen kielen oppijalle paljon
mahdollisuuksia käyttää suomen kieltä, kun:
> Työkaveri ei ala puhua opiskelijan puolesta.
> Työkaveri ei luovuta, vaikka sama asia täytyisikin sanoa uudelleen eri sanoilla.
> Työkaveri kertoo ja kertaa keskeisiä sanoja suomeksi.
Käytä selkokieltä tai selkeää kieltä
- Voi käyttää selkokieltä tai selkeää kieltä tai kertoa pelkät avainsanat - riippuen kielitaitotasosta.
Ei: Nii siis kipasetko tosta varastosta yhen sorsan?
Vaan: Haetko tuosta varastosta yhden virtsapullon?
Virtsapullo on slangilla ”sorsa”.
TAI: Can you pick up one urinal from that storage? Urinal is “virtsapullo” in Finnish. You often hear word “sorsa”, it means the same and it is slangy style.
Kerro keskeisiä sanoja arjessa
Miten voit auttaa oppimaan hoitoalan suomea?
- Vaikka kielitaitoa ei vielä olisi paljon, voit opettaa avainsanoja englannin kielen ohessa etenkin,
jos sinulta kysytään niitä.
- This is ”verrapaine” in Finnish, right?
- Almost, it is ”verenpaine”.
Can you repeat it?
> Jos mahdollista, voit osoittaa,
Voit seuraavalla kerralla käyttää
pelkästään suomen sanaa ja katsoa, muistuuko
se mieleen.
Korjaa hienovaraisesti
- Toistuvia kielioppivirheitä voit korjata epäsuorasti:
voit toistaa opiskelijan puheenvuoron tai osan siitä samalla muokaten virheellisen ilmauksen oikeaan muotoon.
- Otanko seuraavaksi verenpaineeksi?
- Kyllä, seuraavaksi otat verenpaineen.
Älä siis sano, että
nyt teit virheen.
Muista arvostava asenne
Tehokas kielenoppiminen on tätäkin:
- epäonnistuneita sananvalintoja, - epäröintiä
- ajatuskatkoja ja hiljaisuutta
- englannin tai hoitoalalla latinan käyttämistä tukena esim. termeissä, joiden nimi ei tule suomeksi mieleen Arvostava ja hyväksyvä asenne luo hyvän
Ööö siis
tota… Mä siis
niinku…
Eihän tehdä näin?
- Kaikkien virheiden korjaaminen.
- Vaihtaminen englantiin aina, kun toinen epäröi sanoissa.
- Tilanteen ottaminen haltuun aina
ennen kuin toinen löytää itse ratkaisun.
Nämä tavat eivät lisää kielenoppijan itsetuntoa ja halua käyttää kieltä. Kielen käyttäminen on edellytys kielen oppimiselle.
Jos ydinviesti välittyy, voit olla tyytyväinen!
Kirjallisen viestinnän avaaminen
• Jos mahdollista, anna kv-osaajan tutustua myös oman alasi kirjalliseen viestintään.
• Esimerkiksi hoitoalalla tapahtumat kirjataan
potilastietojärjestelmiin. Erityisesti lyhenteet ovat vaikeita suomen oppijalle:
• Lyhenteiden käyttö ei ole aina kovin suotavaa, mutta ne, mitä käytetään yleisesti on hyvä opettaa.
Lri=lääkäri
RR=verenpaine
Yhteistyöllä apua
Kv-taustainen voi saada harjoittelusta/työpaikalta uutta puhtia kielenopiskeluun.
Työelämässä hän usein etenee nopeasti etenkin suullisessa kielitaidossa.
Uuden kielen oppiminen ja uuteen yhteiskuntaan kotoutuminen on pitkä prosessi, jota voimme kaikki olla yhdessä helpottamassa!
Mieti, että muuttaisit itse vaikkapa Ranskaan, haluaisit työskennellä omalla alallasi, mutta et
Kömmähdyksiä sattuu kaikille kielenkäyttäjille: otteita lääkärin saneluista
Alaraajoissa todetaan 1,5 metrin pituusero.
Kehotetaan vähentämään alkoholin, tupakan ja kahvin juontia.
Kertoo, että melupaikan työtaso ei ole kovinkaan korkea.
Jaa työyhteisöllesi noloimmat
väärinymmärryksesi tai hauskimmat hetket kielen oppimisen kanssa!
…sitä tapahtuu meille kaikille.
Rapatessa roiskuu…
Lähteitä ja lisälukemista
• Hofstede, Geert : Cultures and Organizations - Software of the Mind.
Intercultural Cooperation and Its Importance for Survival. McGrawHill 2010.
• AMOS-hankkeen materiaalit:
Silja Sallinen, Erja Kangas, Sanna Räsänen
• SIMHEmalli-hankkeen materiaalit:
Soilimaria Korhonen, Kukka-Maaria Raatikainen, Kaja Rahkema
• Eveliina Korpela: Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
Lisää ideoita:
• TTL: Monimuotoisuusbarometri 2020
• Talent Hub -webinaarin 11.2. video: Kukka-Maaria ja Kaja keskustelevat kv-taustaisten työllistymisestä Suomeen - ja
keskustele sitten näistä teemoista kahvilla työkavereiden kanssa!
• Lue OPH:n kolumnista kv-osaajan kokemukset: Työelämän kovat kielitaitovaatimukset haastavat korkeakoulutettuja
maahanmuuttajia | Opetushallitus (oph.f)
• Lue myös blogimme aiheesta Monikulttuurisuus ja katso webinaarisarja Arvostavat aamukahvit.
• Pirjo Lindfors:
Tutkimuksia, kokemuksia ja ajatuksia yhteisöllisyyden terveysvaik utuksista.
Apua monikulttuurisuuden ymmärtämiseen
• TTL: Monikulttuurinen työelämä
• TTL: Työpaikoilla
monikulttuurisuuden hyödyntämisessä on paljon kehittä misen
varaa
• TEM: Opi kotoutumisesta
• DIAK: Monikulttuurisuutta työelämään
• Helsingin yliopisto:
Maahanmuuttajien ohjauksen ja neuvonnan tuki
Apua suomalaisesta työkulttuurista kertomiseen kv-taustaiselle
• TTL:
Töissä Suomessa – tietoa maahanmuuttajalle 13 ki elellä
• YLE Areena: Ymmärrä suomea
• Youtube: Ymmärrä suomea (useilla kielillä)
• Uudenmaan Ely:
Hyvinvointia rakentamassa, Suomen Virtasten vuo sisata
(useilla kielillä)
Kiitos!
Kysy lisää: simhe@savonia.f
SIMHEmalli-hanke
