COVID-19 TESTAA SUOMEN HUOLTOVARMUUDEN
KANSAINVÄLISTEN TUOTANTO- JA TOIMITUSKETJUJEN HÄIRIÖT HAASTAVAT KANSALLISEN KRIISINKESTÄVYYDEN
Huoltovarmuustoiminnan tavoitteena on, että vakavimmat poikkeusolot voidaan hoi- taa kansallisin toimenpitein. Suomen huoltovarmuus on kuitenkin alueellisten ja glo- baalien verkostojen varassa. Poikkirajalliset uhat, kuten pandemiat, haastavat tätä järjestelmää monin tavoin.
Harri Mikkola, johtava tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
4
MAALISKUU 2020
Suomalaista huoltovarmuusajat- telua on perinteisesti määrittänyt ajatus Suomen geopoliittisesta ja logistisesta asemasta ”meren eris- tämänä saarekkeena”. Ajattelua on leimannut materiaalinen varautu- minen pahimman varalle ja oletus tarpeesta selvitä yksin ja omin re- surssein. Tämä omaehtoisen poik- keusoloihin varautumisen ajatus on erottanut Suomen suuresta osasta muista läntisen Euroopan maista.
Valtioneuvoston vuoden 2018 huoltovarmuuspäätöksessä tode- taan, että huoltovarmuuden läh- tökohtina ovat toimivat kansain- väliset markkinat, monipuolinen teollinen ja muu tuotannollinen pohja, vakaa julkinen talous ja kilpailukykyinen kansantalous.
Covid-19 haastaa nämä huoltovar- muuden pilarit. Pandemian ja sen pysäyttämiseksi tehtyjen toimien vuoksi syvenevä taantuma aiheut- taa ongelmia myös huoltovarmuus- kriittisille yrityksille, julkiselle taloudelle ja laajemmin kansanta- loudelle.
Huoltovarmuuspäätöksessä todetaan myös, että huoltovarmuu- den turvaaminen tukeutuu toimi- viin kansainvälisiin poliittisiin, taloudellisiin ja teknisiin yhteyksiin sekä näiden jatkuvuuteen. Yhtenä huoltovarmuuden vakavimmista uhkakuvista pidetään kriisitilan- netta, jossa kansakunnan kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti heikentynyt.
Suomi on nyt tilanteessa, jossa tämä kyky on uhattuna pahem- min kuin koskaan sotien jälkeisenä aikana. Covid-19 vaikeuttaa glo- baalin logistiikan ja markkinoiden toimintaa, sulkee rajoja, haastaa kansainvälisen yhteistyön ja multi- lateraalin hallinnan sekä saattaa rampauttaa globaaleita, monimut- kaisia ja hajaantuneita tuotanto- ja arvoketjuja.
Kotimainen perinteinen huol- tovarmuustoiminta – kuten öljyn, lääkkeiden ja viljan varmuusva- rastointi – on elintärkeää. Näillä toimilla voidaan turvata kansa- kunnan perustarpeisiin vastaami- nen vakavimmissa poikkeus- ja kriisiolosuhteissa. Samalla monet yhteiskunnan elintärkeät toiminnot
Ulkopoliittinen instituutti on riippumaton tutkimuslaitos, joka tuottaa korkeatasoista tutkimusta poliittisen päätöksenteon ja avoimen keskustelun tukemiseksi niin kotimaassa kuin kansain- välisestikin.
Korkean laadun varmistamiseksi ainakin kaksi asiantuntijaa lukee ja kommentoi kaikkien instituutin julkaisujen käsikirjoituksia. Julkaisut käyvät lisäksi läpi ammattimaisen kielitar- kastuksen ja editointiprosessin. Julkaistavat näkemykset ovat kirjoittajien omia.
MAALISKUU 2020 4
kuitenkin nojautuvat kansainväli- siin infrastruktuureihin, järjestel- miin ja prosesseihin.
Kasvanut kansainvälinen riip- puvuus on vaikuttanut perustavan- laatuisesti siihen, mitkä muutokset, uhkat ja riskit vaikuttavat Suomen huoltovarmuuteen ja miten huolto- varmuus voidaan järjestää.
Merkittävä osa Suomen ener- giasta tuodaan maamme rajojen ulkopuolelta. Rakennetun infra- struktuurin ylläpito vaatii toimi- via kansainvälisiä toimittajia, sillä Suomessa ei tuoteta enää kattavasti moniakaan perusrakennustarvik- keita, kalustoa tai teknisiä järjes- telmiä. Ilman energian, kemikaa- lien ja koneiden tuontia Suomessa ei pystytä nykyisen kaltaiseen maataloustuotantoon, ja useiden lääkkeiden, terveydenhuollon tar- vikkeiden ja laitteiden valmistajat sijaitsevat Suomen rajojen ulko- puolella. Finanssisektori ja esimer- kiksi maksuliikenne ovat riippu- vaisia kansainvälisistä toimijoista ja infrastruktuureista sekä mukau- tuneet kansainväliseen sääntelyyn.
Suomen kansantalous ja yksityi- nen sektori ovat osa maailmanlaa- juista verkostoa, jossa hyödykkei- den kehittäminen, tuotanto ja vaih- danta muodostavat raaka-aine-, informaatio- ja henkilövirtojen avulla jatkuvasti muuttuvan koko- naisuuden. Maailmanlaajuisen
logistiikkaverkoston toimivuus, muutokset ja häiriöt vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti suomalaisten arkeen ja yhteiskunnan ja talous- elämän toimintaan.
Yhteiskunnalle kriittisiä resurs- seja toimittavat monimutkaiset ketjut ovat haavoittuvia eri koh- dista ja eri syistä. Häiriöt yhdellä sektorilla heijastuvat nopeasti mui- den sektorien toimintaan. Häiriöt voivat myös levitä maasta toiseen ja lukuisille sektoreille, jos ja kun fyysiset infrastruktuurit, proses- sit sekä toimijat ovat ylikansalli- sesti verkottuneita. Rajat ylittävien virtojen kasvava monimutkaisuus lisää systeemin haavoittuvuutta sitä mukaa kuin mahdollisten häiriöi- den lähteet lisääntyvät.
Samalla tiettyjen hyödykkeiden, esimerkiksi elektroniikkakompo- nenttien, tuotanto on keskittynyt tietylle maantieteelliselle alueelle.
Tämä vähentää mahdollisuutta hajauttaa sitä, mistä hyödykkeitä voidaan hankkia, ja voi heikentää yleistä huoltovarmuutta.
Nämä seikat alleviivaavat oma- ehtoisen huoltovarmuustoiminnan haastavuutta. Ylikansallisen toi- mintaverkoston huoltovarmuutta on vaikeaa tai jopa mahdotonta hoitaa tai hallita pelkästään kan- sallisin toimin.
Käynnissä oleva pandemia muuttanee monen yrityksen ja
valtion suhtautumista kansalliseen varautumiseen ja huoltovarmuu- teen. Globaali verkostotalous on haastettu jo ennen covid-19-pan- demiaa. On oletettavaa, että pan- demia entisestään jyrkentää raja- aitoja ja haastaa uskoa kansainväli- sen tuotanto- ja logistiikkaketjujen toimintaan.
Kansallisen huoltovarmuuden turvaamisen keskeinen tulevaisuu- den haaste on keskinäisriippuvai- sen järjestelmän tuottamien etujen suhde sen tuottamiin riskeihin.
Globaali verkostotalous on piden- tänyt ja monimutkaistanut tuo- tanto- ja palveluketjuja ja lisännyt niistä seuraavia huoltovarmuuden haasteita.
Suomalaisen yhteiskunnan iskunkestävyydelle keskeiset pääl- lekkäiset varajärjestelmät saatetaan kokea normaalioloissa taloudelli- sesti epäoptimaalisina ratkaisuina:
optimoidut, kustannustehokkaat tuotanto- ja logistiikkajärjestel- mät eivät yleensä sisällä kriittisten hyödykkeiden ja palveluiden tur- vaamiseen tarvittavaa toisteisuutta.
Tulevaisuudessa tarvitsemme paitsi kotimaista huoltovarmuusosaa- mista ja varmuusvarastoja myös varajärjestelmiä, vaihtoehtoisia hankintalähteitä tai toimitusreit- tejä. Tehottomuuden hyväksymi- nen saattaa olla tarpeen toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi.
