• Ei tuloksia

"Helpotusta ja vireyttä kotio loppumetreille" : Kotona asuvat ikääntyvät tuki- ja virkistyspalveluiden käyttäjinä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Helpotusta ja vireyttä kotio loppumetreille" : Kotona asuvat ikääntyvät tuki- ja virkistyspalveluiden käyttäjinä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2007-67 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Sosiaalipsykologian laitos

Tekijä-Författare-Author

Valkila, Noora

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Helpotusta ja vireyttä kotio loppumetreille" : Kotona asuvat ikääntyvät tuki- ja virkistyspalveluiden käyttäjinä

Oppiaine-Läroämne-Subject

Sosiaalipsykologia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2007-02-23

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

89 s., 9 liites.

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Ikääntyvien määrä tulee kasvamaan Suomessa voimakkaasti lähivuosina. Myös ikääntyvien tarpeet ja elämäntyylit erilaistuvat ja muuntuvat.

Väestön ikääntyminen tuottaa Suomelle todellisia haasteita, joihin tulisi etsiä ratkaisuja.

Tutkimus sitoutuu sekä Maailman terveysjärjestön, että Suomen vanhuspolitiikan tavoitteeseen tukea ikääntyvien kotona asumista

mahdollisimman pitkään. Ikääntyville on suunnattu erilaisia tuki- ja virkistyspalveluita. Palveluilla pyritään tukemaan ja virkistämään kotona asuvien ikääntyvien elämää.

Tuki- ja virkistyspalveluille luo perustan vallalla olevat vanhuuskäsitykset. Nämä tuotetut käsitykset rakentuvat ikääntyvien omista käsityksistä ikääntymisestään, sekä toisaalta yhteiskunnassa vallitsevista yleisistä käsityksistä, joita liitetään ikääntymiseen. Tuotetut vanhuuskäsitykset määrittävät, kuinka ikääntyviin asennoidutaan, ja ne muuntuvat jatkuvasti. Vanhuuskäsitykset eivät välttämättä suoraan vastaa ikääntyvien omia käsityksiä ikääntymisestään. Näin ollen ikääntyvien omat tarpeet ja toiveet, joita he liittävät tuki- ja virkistyspalveluihin, eivät välttämättä tule sellaisenaan huomioiduiksi palveluiden tuottamisessa.

Tutkimuksen näkökulma on fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusperinteen mukainen. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitä tuki- ja virkistyspalvelut merkitsevät kotona asuville ikääntyville. Saataessa tietoa näistä merkityksistä, voidaan palveluita mahdollisesti edelleen kehittää ikääntyvien tarpeita ja toiveita vastaaviksi. Tuki- ja virkistyspalveluiden merkityksiä ikääntyville lähestytään sen avulla, miten ikääntyvät itse kokevat oman ikääntymisensä. Pyritään myös tuomaan esille niitä kokemuksia, tunteita ja toiveita, joita ikääntyvät liittävät tuki- ja virkistyspalveluihin. Edelleen ollaan kiinnostuneita, miten nämä asiat mahdollisesti heijastuvat ikääntyvien palveluiden käyttöön.

Tutkimushenkilöt (N=15) olivat yli 65-vuotiaita kotonaan, tutkimusalueella asuvia ikääntyviä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin fokusryhmäkeskusteluja. Lisäksi tietoja kerättiin tutkimushenkilöiltä esitieto- ja palautelomakkeiden avulla. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen tulosten valossa näyttää siltä, että ikääntyvät kokevat oman ikääntymisensä hyvin eri tavoin, ja välillä jopa ristiriitaisesti.

Ikääntyvät kokivat tuki- ja virkistyspalveluiden käytön aloittamisen hankalaksi. Itse tekemisen tärkeys ja avun pyytämisen vaikeus korostuivat.

Huonot palvelukokemukset ja suhde palveluiden toteuttajiin näyttävät heijastuvan ikääntyvien palveluiden käyttöön. Ikääntyvät painottivat myönteisten ihmiskontaktien tärkeyttä palveluita käyttäessään. Tukipalveluita toivottiin lisää. Virkistyspalveluiden osalta korostuivat toiveet liikuntapalveluista. Vapaus ja turva näyttävät heijastavan ikääntyvien palveluiden käyttöä tulevaisuudessa. Näiden kahden tunteen priorisointi näyttää korostuvan myös ikääntyvien asumisratkaisuissa, mikäli kodista joudutaan muuttamaan asumismuotoon, jossa on runsaammin palveluita lähettyvillä.

Tutkimustulokset antavat viitettä siitä, mitä ikääntyminen sekä tuki- ja virkistyspalvelut merkitsevät ikääntyville. Ikääntyvien henkilökohtaisten, subjektiivisten kokemusten mielletään heijastuvan edelleen heidän palveluiden käyttöönsä. Näyttää siltä, että jatkossa palveluiden kehittämisessä voisi olla merkitystä huomioida näitä ikääntyvien esille nostamia ikääntymiseen, sekä tuki- ja virkistyspalveluihin liittämiä kokemuksia, tunteita ja toiveita.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords ikääntyminen

ikääntyneet - minäkuva vanhuus - käsitykset vanhustenhuolto tukipalvelut virkistyspalvelut fenomenologia hermeneutiikka

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

otettujen tai siirrettyjen oppilaiden osuus on myös kasvanut, sekä ruotsin- kielisissä kouluissa että koko maan kouluissa.. Viidessä vuodessa kasvu on molemmissa ryhmissä ollut yli

Ottaen lisäksi huomioon alueellisen (maakunnat), kuntakohtaisen (mm. suuret kaupungit) ja oppilaitoskohtaisen suurenkin vaihtelun erityisen tuen piirissä olevien lasten

Näin hän tutkii jatkuvasti filosofian käsitettä ja voi tutkimuksessaan luovasti hyödyntää paitsi filosofian eri traditioita myös akateemisen filosofian rajoille ja

Suomen perustuslain (731/1999) 19 §:n 4 momentin mukaan julkisen vallan teh- tävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjes- tämistä.

Ongelman suuruus on käytännössä mitattavissa suurpe- topolitiikan onnistumisena. Salakaadot ovat romahduttaneet susikannan. Salakaadoille on osoitettavissa vahva yhteisön

Tässä laissa säädetään liikunnan ja urheilun edistämisestä sekä valtionhallinnon ja kunnan vastuusta ja yhteistyöstä, valtion.. hallintoelimistä ja valtionrahoituksesta

Rahoitusmahdollisuus: Ei-tuotannollisten inves- tointien tuki perinnebiotoopin alkuraivaukseen ja aitaamiseen sekä jatkossa erityistukisopimus perin- nebiotooppien

Oppilaalla on myös oikeus saada jokaisena koulun työpäivänä maksuton, täysipainoinen ateria sekä tie- tyin edellytyksin maksuton koulukuljetus.. Oppilaalla on myös oikeus