• Ei tuloksia

"Täydellinen sopivuus?" Nuorten asiantuntijoiden näkemyksiä sitoutumisesta työelämässä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Täydellinen sopivuus?" Nuorten asiantuntijoiden näkemyksiä sitoutumisesta työelämässä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2002-1852 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Sosiaalipsykologian laitos

Tekijä-Författare-Author

Fält, Sari

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Täydellinen sopivuus?" Nuorten asiantuntijoiden näkemyksiä sitoutumisesta työelämässä

Oppiaine-Läroämne-Subject

Sosiaalipsykologia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2002-11-01

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

81 + liitteet 17

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan ensisijaisesti, onko sitoutumiselle muodostunut haastateltujen suomalaisten nuorten asiantuntijoiden keskuudessa yhteinen sisältö: kuinka nuoret asiantuntijat itse määrittelevät sitoutumisen työelämän viitekehyksessä ja mitä he tällöin sitoutumisella

tarkoittavat. Näitä määritelmiä verrataan tutkijoiden tapaan määritellä organisaatioon sitoutuminen. Toisaalta selvitetään nuorten asiantuntijoiden käsityksiä työnantajaan sitoutumisen edellytyksistä ja sen seurauksista pyrkimyksenä selvittää heidän arkiteoriansa työnantajaansa

sitoutumisesta, sekä verratta tätä aiempaan tutkimustietoon.

Tutkimuksessa haastateltiin kesän 2002 aikana kolmeatoista nuorta asiantuntijaa, joiden keski-ikä oli 31 vuotta. He olivat suorittaneet joko kauppatieteiden maisterin, diplomi-insinöörin, yhteiskuntatieteiden maisterin, lääketieteiden lisensiaatin tai taiteiden maisterin tutkinnon.

Haastateltavat olivat toimineet keskimäärin 5 vuotta asiantuntijatehtävissä. Haastateltavien henkilöiden tehtävänimikkeet olivat

asiantuntijajohtaja, informaatikko, liiketoimintakonsultti, lääkäri, development manager, markkinointisuunnittelija, planner, projektivastaava, prosessi-insinööri (2 henkilöä), teollinen muotoilija, tutkimussuunnittelija ja vanhempi tutkija. Heidän työnantajiansa olivat konsultointiyritys, mainostoimisto, mediatoimisto, monitoimialayritys, pankki, teollisuusyritys, sairaala, tutkimuslaitos ja valtion liikelaitos.

Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelun ja puolistrukturoidun haastattelun yhdistelmää. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä teoriaa soveltaen, käyttäen apuna kvalitatiivisen aineiston käsittelyyn tarkoitettua Atlas.ti-tietokoneohjelmaa.

Haastatellut nuoret asiantuntijat liittivät sitoutumisen työelämän viitekehyksessä tyypillisesti motivaatioon ja lojaalisuuteen, mutta yhtä yhtenäistä määritelmää sille ei tuotettu. Sen sijaan haastateltujen arkiteoria työnantajaan sitoutumisen edellytyksistä ja sen seurauksista oli pääpiirteiltänsä hyvin yhtenevä. Työnantajaan sitoutumisen edellytyksenä he pitivät heille sopivaa työn luonnetta, työviihtyvyyttä,

kehittymismahdollisuuksia, riittävää palkitsemista sekä työnantajan osoittamaa sitoutumista työntekijäänsä. Työnantajaan sitoutumisesta seuraa heidän mielestänsä työsuoritusten paranemista, työpaikanvaihtoaikeiden vähenemistä sekä lisääntyvää joustavuutta.

Taustateoriana on tutkielmassa ollut Moscovicin sosiaalisten representaatioiden lähestymistapa.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords organisaatioon sitoutuminen asiantuntija

sosiaaliset representaatiot

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Asiantuntijoiden puheenvuoroissa nuoren kokemus jäi etäisemmäksi ja yksinäisyyden kokemuksen tuskallisuus ja kärsimystä aiheuttava luonne eivät tulleet samalla tavalla esille,

(2018, 174) mukaan Eisend (2009) totesi huumorin vaikuttavan tehokkaammin erityisesti nuoriin aikuisiin. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että mukaansatempaava ja huumorilla

Tietty ristiriitaa kotimaisten ja k а nsаinvälis- ten asiantuntijoiden käsitе apparaateissa ei kuitenkaan muuttane sitä tosiseikkaa, että etukäteisaгvioinneista on

Pyrimme vastaamaan kysymyk- seen, onko nuorten suomalaisten yliopistossa opiskelevien naisten luennan keskimääräinen perustaajuus ja sen vaihtelulaajuus muuttunut

Juuri aineellisen ja aineettoman jaottelut ovat osaltaan muodostaneet lisää ristiriitaisuutta kulttuuriperinnön käsitteen käytön suhteen asiantuntijoiden keskuudessa. Aineetonta

Tutkimuksessa selvitin, kuinka nuorten Art-Takomo toimi nuoren osallisuuden ja sosiaalisen hyvin- voinnin tukena sekä tarkastelin nuorten näkemyksiä Art-Takomon

”Yrittäjät itse niin kun pitääkin, nii uskoo siihen omaan liiketoimintaansa vahvasti - - Niillä on myös ehkä ylipositiiviset ajatukset siitä, miten se liikevaihto ja

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää nuorten ylempien toimihenkilöiden näkemyksiä kollektiiviseen edunvalvontaan osallistumisesta sekä sitä, miksi nuoret