OSA I: KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU

Projekti 10642 18.3.2021

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2020

OSA I: KÄYTTÖ- JA

PÄÄSTÖTARKKAILU

______________________________________________________________________________________

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2020 OSA I: KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU

Sisällysluettelo

YHTEENVETO ... 1

1. JOHDANTO ... 5

1.1 TARKKAILUOHJELMA JA MUU ALUEELLA SUORITETTAVA PÄÄSTÖTARKKAILU ... 5

1.2 TARKKAILUALUEEN ASUKASMÄÄRIEN KEHITYS ... 5

1.3 TARKKAILUVELVOITTEET ... 6

1.3.1 Taajamat ... 6

1.3.2 Teollisuus ... 6

1.3.3 Jätteenkäsittelyalueet ... 7

1.3.4 Vesistön säännöstely ... 7

1.3.5 Turvetuotanto ... 8

2. TAAJAMAJÄTEVEDENPUHDISTA-MOIDEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖ-TARKKAILUN TULOKSET ... 8

2.1 SIIKALATVAN KESKUSPUHDISTAMO OY... 8

2.1.1 Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo ... 8

2.1.2 Käyttötarkkailun tulokset ... 9

2.1.3 Puhdistamon teho ja kuormitus ... 12

2.1.4 Tulosten tarkastelu ja lupaehtojen toteutuminen ... 17

2.1.5 Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus ... 19

2.1.6 Haitalliset ja vaaralliset aineet ... 19

2.2 PAAVOLAN VESI OY RUUKIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO ... 19

2.2.1 Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo ... 19

2.2.2 Käyttötarkkailu ... 20

2.2.3 Puhdistamon teho ja kuormitus ... 22

2.2.4 Tulosten tarkastelu ja lupaehtojen toteutuminen ... 27

2.2.5 Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus ... 27

2.3 P^AAVOLAN V^ESI O^Y SIIKAJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO ... 28

2.3.1 Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo ... 28

2.3.2 Käyttötarkkailu ... 28

2.3.3 Puhdistamon teho ja kuormitus ... 31

2.3.4 Tulosten tarkastelu ja lupaehtojen toteutuminen ... 36

2.3.5 Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus ... 36

3. TEOLLISUUDEN KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET ... 37

3.1 POHJOLAN PERUNA OY,VIHANNIN TEHDAS ... 37

3.1.1 Yleistä ... 37

3.1.2 Jätevesien käsittely ... 37

3.1.3 Käsitelty jätevesimäärä ... 38

3.1.4 Puhdistamon teho ja kuormitus ... 38

3.1.5 Lietekentän kuormitus ... 40

3.1.6 Ympäristöluvan lupamääräysten toteutuminen ... 41

4. TURVETUOTANNON AIHEUTTAMA KUORMITUS ... 42

6 JÄTTEENKÄSITTELYALUEET ... 43

______________________________________________________________________________________

5.1 PYHÄNNÄN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE ... 43

5.2 PIIPPOLAN SULJETTU KAATOPAIKKA ... 43

5.3 PULKKILAN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE ... 44

5.4 KESTILÄN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE ... 44

5.5 VIHANNIN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE ... 45

5.6 RANTSILAN KUNNAN SULJETTU JÄTTEENKÄSITTELYALUE ... 45

5.7 SIIKAJOEN KUNNAN HUUMOLAN KAATOPAIKKA ... 46

5.8 KANTELEEN VOIMA OY:N PIIPSANNEVAN TUHKAN-LÄJITYSALUE ... 46

VIITTEET ... 48

LIITTEET ... 49

LIITTEET

Liite 1 Siikalatvan keskuspuhdistamon päästötarkkailun tulokset v. 2020 Liite 2 Siikalatvan keskuspuhdistamon kuormituslaskelmat v. 2020 Liite 3 Siikalatvan keskuspuhdistamon ja kosteikon poistumat v. 2020 Liite 4 Siikalatvan keskuspuhdistamon lietetarkkailun tulokset v. 2020 Liite 5 Siikalatvan keskuspuhdistamon haitalliset ja vaaralliset aineet v. 2020 Liite 6 Ruukin jätevedenpuhdistamon päästötarkkailun tulokset v. 2020 Liite 7 Ruukin jätevedenpuhdistamon kuormituslaskelmat v. 2020 Liite 8 Ruukin jätevedenpuhdistamon lietetarkkailun tulokset v. 2020 Liite 9 Siikajoen jätevedenpuhdistamon päästötarkkailun tulokset v. 2020 Liite 10 Siikajoen jätevedenpuhdistamon kuormituslaskelmat v. 2020 Liite 11 Siikajoen jätevedenpuhdistamon lietetarkkailun tulokset v. 2020

Pohjakartat: © Maanmittauslaitos, avoimet aineistot, CC 4.0 –lisenssi

Kuvat: © Eurofins Ahma Oy.

18.3.2021

Eurofins Ahma Oy

Jonne Luusua

Insinööri (AMK) Laura Kemppainen,

DI ympäristötekniikka Ympäristöteknologia

Yhteystiedot:

Nuottasaarentie 17 90400 OULU

Sähköposti: EtunimiSukunimi@eurofins.fi www.eurofins.fi

YHTEENVETO

Siikajoen vesistöalueen kuormittajien velvoitetarkkailut on suoritettu yhteistarkkailuna vuodesta 1975 alkaen.

Vuonna 2020 jätevedenpuhdistamoiden tarkkailusta sekä Pohjolan Peruna Oy:n jätevesien tarkkailusta vastasi Eurofins Ahma Oy.

Siikajoen vesistöalueella on aiempina vuosina ollut kahdeksan kunnallista jätevedenpuhdistamoa, mutta kun Siikalatvan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön tammikuussa 2007 ja Vihannin kunnan siirtoviemäri valmistui Alpuan taajamaan, on vuodesta 2008 alkaen keskuspuhdistamon lisäksi toiminnassa ollut enää Paavolan Vesi Oy:n Ruukin ja Siikajoen puhdistamot.

Teollisuusjätevesikuormitusta Siikajokeen kohdistuu Ohtuanojan latvalla sijaitsevalta Pohjolan Peruna Oy:n Vihannin tehtaalta (entinen Profood Oy). Tehtaan jätevedenpuhdistamon tarkkailu toteutetaan omana tarkkailunaan.

Myös Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan erillisenä turvetuotannon tarkkailuna, josta vuonna 2020 vastasi Ramboll Finland Oy. Tarkkailun tulokset on raportoitu Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailun raportissa, jonka laatimisesta vastasi Afry Finland Oy (ent.

Pöyry Finland Oy). Turvetuotanto kuuluu kuitenkin Siikajoen yhteiseen kalataloustarkkailuun sekä pohjaeläintarkkailuun.

Alueen kaatopaikoilla ja Piipsannevan tuhkanläjitysalueilla on omat viranomaisten hyväksymät ohjelmansa.

Vuonna 2020 kaatopaikkojen tarkkailusta vastasi Afry Finland Oy ja Piipsannevan tuhkanläjitysalueen tarkkailusta Eurofins Ahma Oy.

Yhteenveto Siikajoen taajama- ja teollisuuskuormittajista ja näiden kuormitustilanteesta v. 2020 on esitetty taulukossa 1-1 ja kuvassa 1-1. Vuonna 2020 taajamien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu vesistöön johdettu jätevesimäärä oli 2 560 m³/d eli noin 19 % suurempi kuin vuonna 2019.

Edellisvuoteen verrattuna vesistöön johdettu kuormitus laski BOD7:n (-67 %), kokonaistypen (-6 %), CODCr:n (-41 %), kokonaisfosforin (-62 %) ja kiintoaineen (-51 %) osalta.

Ruukin jätevedenpuhdistamolta lähtevän veden laatu ja saavutetut puhdistustehot olivat ympäristöluvan lupamääräysten mukaisia sekä ensimmäisellä että toisella vuosipuoliskoilla, ja myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimustaso täyttyi kaikilla tarkkailukerroilla. Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus oli pääosin korkeampaa kuin edellisinä tarkkailuvuosina.

Myös Siikajoen jätevedenpuhdistamolta lähtevän veden laatu ja saavutetut puhdistustehot olivat ympäristöluvan lupamääräysten mukaisia sekä ensimmäisellä että toisella vuosipuoliskoilla, ja yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimustaso täyttyi vuosikeskiarvoina laskettuna. Siikajoen jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus oli pääosin samaa tasoa kuin edellisinä tarkkailuvuosina, mutta kiintoaineen osalta keskimääräinen vesistökuormitus kohosi merkittävästi vuosien 2011-2019 tasoon verrattuna. Keskiarvoa kohotti helmikuun ensimmäinen tarkkailukerta, jolloin runsas sademäärä kerääntyi poikkeuksellisella tavalla puhdistamolle, eikä kemikaloinnin automatiikka pysynyt mukana. Helmikuun ensimmäisen tarkkailukerran poikkeusolot kasvattivat myös BOD7:n ja kokonaisfosforin vesistöön johdettua kuormitusta.

Myös Siikalatvan keskuspuhdistamon kosteikkokentältä lähtevän veden laatu sekä puhdistamolle tulevan ja kosteikkokentältä lähtevän veden suhteen lasketut puhdistustehot olivat ympäristöluvan mukaiset molemmilla vuosipuoliskoilla, ja myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimustaso täyttyi kaikilla tarkkailukerroilla. Vesistöön johdettu kuormitus oli samaa tasoa kuin edellisinä tarkkailuvuosina, kun tarkastellaan kosteikkokentältä vesistöön johdetun veden laatua.

Pohjolan Perunan Vihannin tehtaan jätevedenpuhdistamolla on ollut toimintahäiriöitä vuosina 2017-2019, mikä näkyy selvästi vuosien 2017-2019 kasvaneena vesistökuormituksena vuosien 2011-2016 tasoon verrattuna.

Vuonna 2020 puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus kuitenkin laski kaikkien kuormitteiden osalta vuosien 2011-2016 mukaiselle tasolle.

Vuonna 2020 jätevedenpuhdistamo toimi ensimmäisellä ja toisella vuosineljänneksellä pääosin toivotulla tavalla ja lupaehtojen mukaisiin kuormituksiin yllettiin jokaisella tarkkailukerralla. Kolmannella vuosineljänneksellä puhdistamon toiminta oli erinomaisella tasolla ennen kesäseisakkia. Kesäseisakin jälkeen

kokonaisfosforin ja kokonaistypen puhdistustehot jäivät heikoiksi osin ilmastusaltaan 1 liittyvien ongelmien vuoksi. Vesistökuormitus oli lupaehtojen mukaista BOD7:n osalta mutta kokonaisfosforin vaatimusta ei saavutettu. Vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä toiminta oli pitkään häiriintynyttä ilmastusaltaassa 1 esiintyvien ongelmien ja niihin liittyvien korjausten vuoksi. Toiminta oli kuitenkin täysin lupaehtojen mukaista BOD7:n osalta mutta kokonaisfosforin kuormitus ylitti lupaehdoissa annetun raja-arvon. Puhdistamon toiminnan normalisoituminen puhdistamon pitkän viipymäajan (n. 2 vk) vuoksi on hidasta ja vasta marraskuun loppupuolella puhdistamo saavutti lupahehtojen mukaiset kuormitustasot kaikkien kuormitteiden osalta.

Asukasvastineluvuiltaan taajamien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoiden vuoden 2020 yhteenlaskettu tulokuormitus vastasi kokonaisravinteiden osalta noin 9 700–16 100 ihmisen, kiintoaineen suhteen noin 23 900 ihmisen ja BOD7:n suhteen noin 40 700 ihmisen jätevesikuormitusta. Vuoden 2020 yhteenlaskettu vesistökuormitus vastasi kiintoainekuormituksen soalta n. 210 ihmisen, BOD7-kuormituksen osalta n. 350 ihmisen, kokonaisfosforin osalta 490 ihmisen ja kokonaistypen osalta n. 3 700 ihmisen puhdistamattomia jätevesiä. Puhdistamoilla saavutettiin keskimäärin 99 % poistuma BOD7:n ja kiintoaineen osalta, 98 %:n poistuma CODCr:n osalta, 95 %:n poistuma fosforin osalta ja 77 %:n poistuma kokonaistypen osalta.

Siikajoen vesistöalueella vuonna 2020 turvetuotannon piirissä oleva pinta-ala pieneni 50 ha (- 2 %) edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2020 brutto- sekä nettokuormitus Siikajoen vesistöalueella kasvoi selvästi CODMn:n, kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta mutta kiintoainekuormitus vastaavasti hieman laski vuoteen 2019 verrattuna. Bruttokuormitus kasvoi CODMn:n osalta 103 %, kokonaisfosforin osalta 43 % ja kokonaistypen osalta 110 8 % sekä pieneni kiintoaineen osalta 3 % vuoteen edellisvuoteen verrattuna.

Nettokuormitus kasvoi kokonaisfosforin osalta 27 % ja kokonaistypen osalta 148 % mutta laski kiintoaineen osalta 7 % vuoteen 2019 verrattuna (taulukko 5-1). Kun turvetuotannolle lasketut nettovuosipäästöt jaetaan tasaisesti koko vuodelle (366 d), vastaa kuormitus kokonaisfosforin osalta noin 205 hengen, kokonaistypen osalta 4007 hengen ja kiintoaineen osalta 2212 ihmisen puhdistamattomia jätevesiä.

Siikajoen alueen valuma-alueella on seitsemän suljettua jätteenkäsittelyaluetta. Alueilta pintavaluntana vesistöön johtuvaa kuormitusta ei voitu määrittää vuonna 2020, sillä jätteenkäsittelyalueiden mittapadoilla ei ollut virtaamaa näytteenottohetkellä.

Vuonna 2020 Piipsannevan tuhkanläjitysalueelta lähtenyt kloridin ja sulfaatin kuormitus väheni merkittävästi, mutta vastaavasti CODMn kuormituksessa havaittiin kasvua edellisvuosiin verrattuna. Muilta osin ainemäärät pysyivät samalla tasolla kuin aiempinakin vuosina.

Siikajoen yhteistarkkailuun osallistuvien kunnallisten ja teollisten jätevedenpuhdistamoiden tulo- ja vesistökuormitus vuosina 1993-2020 on esitetty taulukossa 1-1. Vesistöön johdetun BOD7-, fosfori- ja typpikuormituksen kehitystä on havainnollistettu kuvassa 1-1.

Taulukko 1-1. Siikajoen yhteistarkkailuun osallistuvien kunnallisten ja teollisten jätevedenpuhdistamoiden tulo- ja vesistökuormitus vuosina 1993-2020.

Kuormittaja virtaama Kuormitus kg/d

m³/d tuleva lähtevä

BOD7 Kok.P Kok.N Ka. CODCr BOD7 Kok.P Kok.N Ka. CODCr

Ruukki jvp 502 80 3,6 30 123 233 4,2 0,2 22 4,4 28

Siikajoki jvp 92 15 0,7 7,2 24 44 0,4 0,03 5,1 3,3 3,4

Siikalatvan jvp 1267 917 18 116 1042 2285 3,6 0,11 22 4,3 66 Pohjolan Peruna jvp 657 1837 17 88 1317 3969 3,6 5,2 5,2 10 30 Pohjolan Peruna

lietekenttä 42 12,6 1,8 1,8

Yhteensä 2020 2560 2849 39 242 2506 6531 24 2 56 22 127

2019 2 155 2 253 37 198 2 414 5 203 74 5 60 44 215

2018 2203 2902 40 217 2793 6128 69 5.9 50 84 194

2017 2415 1948 61 216 1375 4030 46 3.4 63 99 301

2016 2446 2231 32 185 1620 4328 28 1.6 54 25 132

2015 1982 3716 46 250 2669 6889 20 1.8 53 33 178

2014 2482 2439 33 162 1798 4288 13 1.2 47 17 150

2013 2193 2203 34 156 1900 4070 19 1.2 56 19 123

2012 2688 2676 43 171 2600 4872 24 1.6 52 27 190

2011 2374 2574 35 184 2469 4864 25 1.2 58 29 185

2010 2533 2840 40 245 2720 5966 26 1.3 65 30 158

2009 2506 2996 50 227 2823 5667 29 1.1 64 64 166

2008 3007 4360 100 362 5268 8104 35 1.9 72 32 179

2007 2748 2730 39 170 25 2.2 53

2006 2353 2400 38 170 35 5.8 77

2005 2309 2070 32 154 109 5.2 63

2004 2713 2525 53 200 52 6.5 77

2003 2572 2597 43 202 122 4.3 76

2002 2503 2873 44 199 61 3.2 73

2001 2656 3581 49 207 59 3.5 65

2000 2843 3678 50 262 48 2.8 75

1999 2840 3224 54 246 58 2.7 88

1998 3020 3479 57 264 74 3.0 100

1997 3083 2991 52 239 70 3.7 90

1996 3104 3416 57 239 81 3.5 95

1995 2935 3065 58 229 80 4.4 86

1994 2808 2774 53 198 77 3.8 80

1993 2871 3140 47 212 72 2.8 68

BOD7 = biologinen hapenkulutus, Kok.P = kokonaisfosfori, Kok.N = kokonaistyppi, Ka = kiintoaine, CODCr = kemiallinen hapenkulutus.

Kuva 1-1. Yhteistarkkailuun osallistuvien jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu vesistökuormitus BOD7:n fosforin ja typen osalta vuosina 1993-2020.

1. JOHDANTO

1.1 Tarkkailuohjelma ja muu alueella suoritettava päästötarkkailu

Siikajoen vesistöalueen kuormittajien velvoitetarkkailua on vuodesta 1975 lähtien toteutettu yhteistarkkailuna.

Vuonna 2020 toteutettiin vuosille 2019-2024 laadittua tarkkailuohjelmaa (Eurofins Ahma Oy 2018a).

Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan erillisenä turvetuotannon omana tarkkailuna. Turvetuottajat osallistuvat kuitenkin Siikajoen yhteiseen kalataloustarkkailuun sekä pohjaeläintarkkailuun. Siikajoen vesistöalueen turvetuotannolle on laadittu erillinen vesistötarkkailuohjelma.

Myös alueen kaatopaikoilla ja jätealueilla on omat viranomaisten hyväksymät ohjelmansa. Tarkkailuvelvollisia suljettuja kaatopaikkoja Siikajoen vesistöalueella on seitsemän (Pyhäntä, Piippola, Pulkkila, Kestilä, Rantsila, Siikajoki ja Vihanti). Lisäksi Siikajoen vesistöalueella sijaitsee kaksi erityisjätealuetta (Pohjolan Peruna Oy:n lietekenttä ja Kanteleen Voima Oy:n tuhkanläjitysalue). Haapaveden kaupungin lietteenläjitysalueen vedet on viemäröity vuoden 2009 lopulla eikä niitä enää käsitellä tässä raportissa. Myös Pohjolan Peruna Oy:n Vihannin tehtaan jätevedenpuhdistamolla on oma tarkkailuohjelmansa, ja sen tarkkailusta laaditaan erillinen vuosiyhteenveto.

1.2 Tarkkailualueen asukasmäärien kehitys

Siikajoen varren kuntien asukasmäärät vuonna 2019 on esitetty taulukossa 1-2. Tiedot on haettu tilastokeskuksen sivuilta. Raporttia kirjoittaessa vuoden 2020 asukasmääriä ei ollut päivitetty.

Taulukko 1-2. Kuntien asukasmäärät vuonna 2019.

Kunta Asukasmäärä

Siikalatva 5 231

Pyhäntä 1 578

Siikajoki 5 145

Yhteensä v. 2019 11 954

v. 2018 12 107

v. 2017 12 369

v. 2016 12 654

v. 2015 12 735

v. 2014 12 907

v. 2013 12 999

v. 2012 13 147

v. 2011 13 295

v. 2010 13 494

v. 2009 14 304

v. 2008 13 855

v. 2007 14 106

v. 2006 14 202

v. 2005 14 331

v. 2004 14 637

v. 2003 14 878 Lähde: http://www.tilastokeskus.fi/ Kuntien avainluvut.

Taajamaväestön (=viemäriverkostoihin liittyneet) osuus on arviolta noin 50 % vesistöalueen asukasmäärästä.

1.3 Tarkkailuvelvoitteet

1.3.1 Taajamat

Yhteistarkkailuun liittyneitä taajamajätevesikuormittajia Siikajoen vesistöalueella on kolme. Taajama- jätevesikuormittajien lupapäätökset tai viranomaisen lausunnot, joihin tarkkailu perustuu, on esitetty taulukossa 2-1.

Taulukko 2-1. Siikajoen yhteistarkkailuun kuuluvat taajamajätevesikuormittajat ja niiden lupapäätökset, joihin tarkkailu perustuu.

Kuormittaja Lupapäätös Lupamääräykset Purkuvesistö

Siikalatvan keskus- puhdistamo, Rantsila

PSAVI 34/10/1, 26.5.2010

BOD7/ATU ≤ 17 mgO2/l, teho ≥ 95 % CODCr ≤ 125 mgO2/l, teho ≥75 % Kiintoaine ≤ 35 mg/l, teho ≥ 90 % Kok.P ≤ 0,7 mg/l, teho ≥ 95 %

Raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset huomioiden.

Lisäksi on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen ja ammoniumtypen hapetukseen.

Kärähtämänoja, Siikajoki

Paavolan Vesi Oy, Ruukki

PSAVI/3775/2014,

28.10.2015 BOD7/ATU ≤ 20 mgO2/l, teho ≥ 90 % Kok.P ≤ 0,8 mg/l, teho ≥ 90 % raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina

Laitoksen käytössä on lisäksi pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon.

Lisäksi VN asetuksella 888/2006 määritellyt vähimmäisvaatimukset.

Siikajoki

Paavolan Vesi Oy, Siikajoki

PPO 1100Y0319- 121, 21.8.2001 PPO-2008-Y-421- 111, 14.12.2009

BOD7/ATU ≤ 20 mgO2/l, teho ≥ 80 % Kok.P ≤ 1,0 mg/l, teho ≥ 80 % raja-arvot ½-vuosikeskiarvoina Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. Lisäksi VN asetuksella 888/2006 määritellyt vähimmäis-vaatimukset.

Siikajoki

1.3.2 Teollisuus

Teollisuusjätevesikuormitusta Siikajokeen kohdistuu Ohtuanojan latvalla sijaitsevalta Pohjolan Peruna Oy:n Vihannin tehtaalta (entinen Profood Oy/Ravintoraisio Oy). Pohjolan Peruna Oy:n Vihannin tehtaan lainvoimainen ympäristölupa Nro 81/2015/1 (Dnro PSAVI/149/04.08/2013) on tullut voimaan 30.6.2015. Luvan

mukaisesti: ”Jätevedet on käsiteltävä jätevedenpuhdistamossa siten, että ojaan johdettavien, sekä jätevedenpuhdistamolta että suoraan lietekentältä tulevien, jätevesien yhteenlaskettu BOD7/ATU-kuormitus on enintään 40 kg vuorokaudessa ja kokonaisfosforin määrä enintään 2,0 kg vuorokaudessa. Kuormitukset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina. Jätevedenpuhdistamon tavoitteelliset poistotehon arvot ovat seuraavat: BOD7/ATU 95 %, CODCr 95 %, kiintoaine 95 %, kokonaisfosfori 90 %, kokonaistyppi 90 %.

Poistoteho lasketaan neljännesvuosikeskiarvona ennen puhdistamoa ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksista.”

Pohjolan Peruna Oy:n kuormitus- ja pohjavesitarkkailu sekä lietekentän tarkkailu toteutetaan erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti (Ahma ympäristö Oy 2016). Vesistötarkkailu on liitetty Siikajoen vesistön yhteistarkkailuun.

1.3.3 Jätteenkäsittelyalueet

Siikajoen vesistöalueen jätteenkäsittelyalueet sekä niiden ympäristöluvat on esitetty taulukossa 2-2.

Kaatopaikoilla ja jätealueilla on omat viranomaisten hyväksymät ohjelmansa.

Taulukko 2-2. Siikajoen vesistöalueen jätteenkäsittelyalueet ja niiden lupapäätökset.

Kuormittaja Lupapäätös Purkuvesistö

Pyhännän kunnan suljettu jätteenkäsittelyalue

PPO ympäristökeskus

1.11.2001 (Dnro 1196Y0146-121) Pyhännänjoki Piippolan kunnan suljettu

kaatopaikka

PPO ympäristökeskus

13.6.2003 (nro 1196Y0105-121)

Mehto-oja-Viitaoja- Lamujoki

Pulkkilan kunnan suljettu jätteenkäsittelyalue

PPO ympäristökeskus

3.4.2001 (Dnro 1196Y0227-121) Uljuan tekoallas

Kestilän suljettu jätteenkäsittelyalue

PPO ympäristökeskus 19.2.2009 (Dnro PPO-2008-Y-212-111) PSAVI 13.3.2013

(PSAVI/124/04.08/2012)

metsäoja

Vihannin kunnan suljettu

jätteenkäsittelyalue PPO ympäristökeskus 13.6.2001

(Dnro 1196Y0241-121) suoalue Rantsilan kunnan suljettu

jätteenkäsittelyalue PPO ympäristökeskus 11.4.2002

(Dnro 1196Y0225-121) Siikajoki Siikajoen kunnan Huumolan

kaatopaikka PPO ympäristökeskus 16.1.2008

(Dnro PPO-2007-Y-323–111) Järvineva-Ahveroinen- Siikajoki

Kanteleen Voima Oy:n

Piipssannevan tuhkanläjitysalue PPO ympäristökeskus 2006 (Dnro

PPO-2004-Y-375-111) Pasko-oja – Ristisenoja – Lamujoki

1.3.4 Vesistön säännöstely

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus osallistuu Siikajoen vesistön yhteistarkkailuun Uljuan tekoaltaan ja Siikajoen vesistön säännöstelyn luvanhaltijana. ELY-keskus on velvollinen tarkkailemaan Siikajoen vesistön tilaa PSVEO:n päätöksen 16/90/2 mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nykyisin ELY-keskus) on velvoitettu jatkamaan tarkkailua Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä 2/07/2. Myös Siikajoen kalatalousvahinkojen korvaamisesta annetussa päätöksessä (PSAVI 62/11/2) on tarkkailua koskevia määräyksiä. Alkuperäistä tarkkailuvelvoitetta koskevaa päätöstä on muutettu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä 86/06/2, jonka mukaisesti tarkkailusuunnitelman hyväksyy Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus (nykyisin ELY-keskus).

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa myös Lamujoen järjestelyyn liittyvistä tarkkailuvelvoitteista.

Hankkeen lopputarkastuspäätöksessä (PSVEO:n päätös nro 54/90/2, 15.5.1990 ja VYO:n päätös nro 109/1991, 13.6.1991) hankkeen vaikutuksia vesistön tilaan ei ole kuitenkaan määrätty tarkkailtavaksi. Sen sijaan järjestelyn kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava. Uljuan voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstely kiellettiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 1.2.2005/191 (KHO:2005:7, Uljua).

Siikajoen vesistöalueella säännösteltyjä järviä ovat lisäksi Vähä-Lamujärvi ja Iso Lamujärvi. Vähä-Lamujärven säännöstelyä on esitetty lopetettavaksi ja Iso Lamujärven säännöstelyä muutettavaksi. Muutoksista on lupahakemus aluehallintoviraston käsittelyssä (PSAVI/2490/2017 ja PSAVI/469/2017).

1.3.5 Turvetuotanto

Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan erillisenä turvetuotannon omana tarkkailuna. Turvetuottajat osallistuvat kuitenkin Siikajoen yhteiseen kalataloustarkkailuun ja pohjaeläintarkkailuun.

2. TAAJAMAJÄTEVEDENPUHDISTA- MOIDEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖ- TARKKAILUN TULOKSET

2.1 Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy

2.1.1 Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo

Siikalatvan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön 22.1.2007 ja laitoksen täyttymisen jälkeen puhdistettua jätevettä alkoi virrata kosteikolle 31.1.2007.

Siikalatvan keskuspuhdistamo sijaitsee Rantsilan taajaman itäpuolella ja Pahanevan turvetuotantoalueen lounaispuolella Kurkikankaan alueella. Puhdistamolle johdetaan jätevedet siirtoviemäriä pitkin Kestilästä, Piippolasta, Pulkkilasta, Pyhännältä ja Rantsilasta. Viemäriverkostot kattavat rakennuskaava-alueet, mutta ulottuvat myös taajaman lievealueille. Kestilässä, Piippolassa ja Pulkkilassa jätevedet ovat normaalia asumisjätevettä. Pyhännällä ja Rantsilassa viemäriverkoston piirissä on myös elintarviketeollisuutta. Vuonna 2018 Rantsilan alueen elintarviketeollisuuden jätevesikuormitus väheni n. 3 %:iin aikaisempaan verrattuna Kylmänen Food Oy:n tehtaan tulipalon seurauksena.

Jätevesien keskitetty käsittely vapautti entiset purkureitit jätevesien vaikutuksesta ja siirtoviemäröinnillä saatettiin viemäröinnin piiriin noin 125 km Siikajokivarren haja-asutusta. Siirtoviemärin varrella sijaitsevat alueen merkittävimmät kylät. Rantsilaa lukuun ottamatta käytöstä pois jääneiden puhdistamoiden allastiloja käytetään tasausaltaina, mutta muuten puhdistamot poistuivat käytöstä. Tasausaltailla saadaan pienennettyä puhdistamon virtaamavaihteluita. Puhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle AVL 9500. Asukkaita viemäröinnin piirissä on noin 5600 henkeä.

Siikalatvan keskuspuhdistamon prosessi on bioroottori jälkisaostuksella. Prosessinosat ovat välppäys, rasvanerotus, hiekanerotus, esiselkeytys, bioroottorit, kemikalointi, jälkiselkeytys, kosteikko, sakokaivolietteen vastaanotto, lietteen sakeutus, lietteenkunnostus ja lietteen kuivaus ja kompostointi. Puhdistettu jätevesi ohjataan jälkikäsittelyyn kosteikolle, joka koostuu n. 5 ha laajuisesta suoalueesta ja n. 35 ha laajuisesta kosteikosta. Puhdistetun jäteveden viipymä kosteikkoalueella on n. 2 kk. Kosteikolta puhdistettu jätevesi ohjataan ylivuotoputkilla purkuojaan, ja edelleen n. 5 km pituiseen Kärähtämäojaan. Puhdistettu vesi purkautuu sen jälkeen Siikajokeen. Kesäaikana kasvusto sitoo puhdistettua jätevettä ja osa kosteikolle johdetusta vedestä haihtuu, ja hellejaksojen jälkeen virtaama kosteikolta purkuojaan on vähäistä.

Vuonna 2020 puhdistamolla pinnoitettiin vesirajasta jälkiselkeytysallas (nro 2) sekä etuselkeytysaltaan 1 vetolaite korjattiin.

Puhdistamon prosessi on mitoitettu seuraaville arvoille:

AVL 9500

Qkesk 1575 m³/d

qmit 145 m³/h

qmax 290 m³/h

BOD7 650 kg/d

Kok.P 20 kg/d

Kiintoaine 575 kg/d

2.1.2 Käyttötarkkailun tulokset

Puhdistamolla on päätoiminen laitoksenhoitaja, joka suorittaa puhdistamon käyttötarkkailua ja pitää hoitopäiväkirjaa merkiten siihen puhdistamon hoitoon oleellisesti liittyvät asiat.

Jätevesimäärät ja vaihtelut

Jätevedenpuhdistamolla vuonna 2020 käsitelty jätevesimäärä kuukausittain on esitetty kuvassa 3-1. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan. Koko vuoden aikana käsitelty jätevesimäärä oli 470 624 m³ eli keskimäärin 1 286 m³/d.

Kuva 3-1. Puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä kuukausittain v. 2020. (min = pienin vrk.virtaama, maks

= suurin vrk.virtaama, kesk = keskimääräinen vrk.virtaama)

Kuvassa 3-2 on esitetty viikkovirtaamien vaihteluun perustuvat vuotovesikertoimet ja puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa. Vuoden 2020 keskivirtaamalla laskien puhdistamon käyttöaste oli 81 % mitoituksesta (Qkesk. = 1575 m³/d) ja 8 viikon maksimivirtaamalla 101 %.

VUOTOVESIKERTOIMET:

keskivirtaama 8 peräkkäisen viikon maksimivirtaama

nv = --- = 1,91 n max = --- = 2,39 4 peräkkäisen viikon minimivirtaama 4 peräkkäisen viikon minimivirtaama

JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE:

4 viikon minimivirtaamalla 42 %, keskivirtaamalla 81 %, 8 viikon maksimivirtaamalla 101 %

Kuva 3-2. Verkoston viikkovirtaamakuvaaja, vuotovesikertoimet ja puhdistamon käyttöaste v. 2020.

Muut käyttötarkkailun tulokset

Muut käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 3-1. Saostuskemikaalia fosforin saostamiseen syötettiin vuoden aikana yhteensä 130,7 tonnia (278 g/m³). Polymeeriä syötettiin jälkiselkeytysaltaaseen kiintoaineen laskeutumisen tehostamiseksi n. 1 395 kg. Puhdistamolle vastaanotettiin 45 m³ sakokaivolietettä. Laitokselta poistettiin lietettä 1 118 m³, joka kompostoitiin. 1 400 m³ kompostoitua lietettä toimitettiin monimuotoisuuspellon lannoitteeksi. Välpettä poistettiin 9 m³. Sähköä kului 238 457 kWh/vuosi (0,51 kWh / käsitelty jätevesi m³).

Taulukko 3-1. Siikalatvan keskuspuhdistamon käyttötarkkailutietoja v. 2020.

2.1.3 Puhdistamon teho ja kuormitus

Siikalatvan keskuspuhdistamon päästötarkkailusta vuonna 2020 vastasi Eurofins Ahma Oy. Näytteitä puhdistamolta otettiin 12 kertaa vuoden aikana. Jokaisella näytteenottokerralla sekä tulevasta että lähtevästä vedestä otettiin kokoomanäytteet automaattisella näytteenottimella vuorokauden ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset on esitetty liitteessä 1 ja kuormituslaskelmat liitteessä 2.

Taulukossa 3-2 on esitetty puhdistamon keskimääräinen (vuosikeskiarvo) tulokuormitus (kg/d) ja tulevan veden laatu (mg/l) vuosina 2011–2020. Tulokuormituksen ja tulevan veden laadun kehitystä on havainnollistettu kuvassa 3-3.

Vuonna 2020 keskimääräinen fosforikuormitus oli 90 %, BOD7-kuormitus 141 % ja kiintoainekuormitus 181 % mitoitusarvosta. Mitoitusarvo ylittyi fosforin osalta helmi-, heinä-, loka- ja joulukuun tarkkailukerroilla. BOD7:n osalta mitoitusarvon ylityksiä tuli pääosin vuoden jokaisella tarkkaillukerralla lukuun ottamatta huhti-, touko- ja kesäkuun kierroksia. Myös kiintoaineen osalta mitoitusarvo ylittyi pääosin vuoden jokaisella tarkkailukerralla pois lukien touko- ja kesäkuun kierrokset.

Edellisvuoteen verrattuna tulokuormitus kasvoi pääosin kaikkien kuormitteiden osalta. Kiintoaineen osalta tulokuormitus puolestaan hieman pieneni.

Siikalatvan keskuspuhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuonna 2020 vastasi asukasvastinelukuna (BOD7 70 g/as·d, P 4 g/as·d, N 15 g/as·d, kiintoaine 105 g/as·d) BOD7:n osalta n. 13 100, kiintoaineen osalta n. 9 900, kokonaistypen osalta n. 7 700 ja kokonaisfosforin osalta n. 4 500 ihmisen jätevesiä. Vuoden 2020 suurimman mitatun BOD7/ATU-tulokuormituksen 2 063 kg/d (1.12.2020) mukaan asukasvastineluvuksi saadaan 29 471 kun mitoitusarvo on AVL 9 500.

Kuu- Ohitus Veden Sähkön Käsitelty Poistettu Poistettu Poistettu

kausi m³/d m³/kk kulutus Polymeeri kulutus sakok.liete liete välpe hiekka

min. kesk. maks. yhteensä m³/kk m³/kk kg/kk g/m³ kg/kk kWh/kk m³/kk m³/kk m³/kk m³/kk

tammi 720 1 407 2 026 43 619 12 213 280 131 0,92

helmi 696 869 1 839 35 200 9 856 280 102 0,48

maalis 663 1 024 1 834 31 737 8 886 260 92 0,72

huhti 743 1 389 1 623 41 680 11 670 270 121 0,48

touko 741 1 155 2 068 35 798 10 023 280 104 5 0,48

kesä 596 860 1 296 25 802 7 225 280 75 0,48

heinä 782 1 585 2 253 49 141 13 710 278 147 1,44

elo 728 1 098 1 639 32 945 9 225 281 99 3 0,48

syys 675 1 435 2 742 43 037 11 921 280 129 5 0,96

loka 932 1 408 2 704 43 639 12 044 280 131 32 0,96

marras 948 1 516 2 629 45 491 12 001 264 136 0,96

joulu 799 1 154 1 606 42 535 11 910 280 128 0,60

Yhteensä koko vuonna 470 624 0 130 684 278 1 395 238 457 45 1 118 9,0

Keskim. vuorokaudessa 1 286 0 357 4 652 0,1 0,02

v. 2019 378 594 0 104 363 276 1 123 227 722 115 604 7,44

v. 2018 399 514 0 126 265 334 1 188 129 409 89 1 152 11,3

v. 2017 466 185 0 130 875 281 1 301 236 972 91 1 288 11,4

v. 2016 435 062 0 114 378 263 1 214 221 119 142 1 251 11,4

v. 2015 510 897 0 138 002 270 1 482 216 009 111 1 108 12,3

v. 2014 444 614 0 121 040 272 1 012 227 933 1 276 1 198 7,4

v. 2013 433 065 54 112 316 259 1 150 116 078 1 044 1 748 8,7

v. 2012 501 901 0 4 168 127 034 253 2 249 288 914 1 358 1 161 12

v. 2011 445 903 0 0 112 531 252 1 300 225 582 897 1 142 9,0

Käsitelty vesimäärä Kemikaalit

pac/ferrikloridi

Taulukko 3-2. Siikalatvan keskuspuhdistamon tulokuormitus ja tulevan veden laatu vuosikeskiarvoina vuosina 2011–2020.

vuosi

kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l

11 642 525 14 11 72 59 563 461 1 217 996

12 661 482 16 12 73 53 657 479 1 439 1 050

13 583 491 15 13 73 61 575 484 1 312 1 105

14 812 667 15 12 76 62 591 485 1 523 1 250

15 868 620 19 13 102 73 901 644 1 848 1 320

16 522 440 12 10 83 70 440 370 1 037 873

17 1049 821 14 11 105 83 721 565 2247 1760

18 866 791 19 17 98 89 1086 992 2233 2040

19 644 621 16 15 97 93 1120 1080 1693 1632

20 917 723 18 14 116 91 1042 822 2285 1803

mitoitus 650 20 575

BOD₇/ATU kok. P kok. N kiintoaine COD_Cr

Kuva 3-3. Siikalatvan jätevedenpuhdistamon tulokuormituksen (kg/d) ja tulevan veden laadun (mg/l) kehitys vuosina 2011–2020.

Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus (kg/d), lähtevän veden laatu (mg/l) sekä puhdistustehot (%) vuosina 2011–2020 puolivuosikeskiarvoina laskien on esitetty taulukossa 3-4. Vesistökuormituksen ja jäännöspitoisuuksien kehitystä on havainnollistettu kuvassa 3-4. Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 1 ja kuormituslaskelmat liitteessä 2.

Taulukko 3-4. Siikalatvan keskuspuhdistamon kosteikolta vesistöön johdettu kuormitus (kg/d), lähtevän veden laatu (mg/l) ja puhdistustehot (%) v. 2011–2020.

vuosi

kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l %

11/I 22 17 97 0,36 0,28 97 35 27 52 13 10 98 27 21 62 121 95 100

II 2,6 2,2 100 0,13 0,11 99 14 12 80 13 11 98 9,4 8,0 87 122 105 90

12/I 20 15 97 0,19 0,14 99 32 24 58 12 8,8 98 30 23 60 121 90 91

II 3,1 2,2 99 0,18 0,13 99 20 15 71 12 8,4 99 15 10 79 94 67 94

13/I 10 8,5 98 0,19 0,16 99 32 27 54 6,1 5,2 99 29 24 58 75 63 94

II 1,8 1,5 100 0,11 0,09 99 18 15 77 7,5 6,3 99 11 9,3 86 48 41 97

14/I 4,6 3,5 100 0,12 0,09 99 25 19 66 6,7 5,1 99 18 14 76 62 47 96

II 1,7 1,5 100 0,07 0,06 99 12 11 84 3,8 3,4 99 9,2 8,1 88 96 86 94

15/I 5,4 3,8 100 0,17 0,12 99 27 19 78 6,8 4,8 99 24 17 81 104 73 96

II 2,6 1,9 100 0,16 0,12 99 16 12 80 4,7 3,4 99 12 8,9 85 70 51 95

16/I 6,7 5,6 99 0,18 0,15 99 23 20 66 6,2 5,2 98 19 16 73 61 51 94

II 2,8 2,3 100 0,14 0,12 99 16 14 83 4,2 3,5 99 13 11 86 63 52 94

17/I 7,4 5,5 99 0,28 0,21 98 34 26 74 7,8 5,9 99 30 23 78 63 48 97

II 2,8 2,3 100 0,10 0,09 99 15 13 80 4,1 3,4 99 16 13 79 63 51 97

18/I 8,5 6,6 99 0,03 0,23 98 25 19 69 5,8 4,5 99 22 17 73 61 47 96

II 2,3 2,5 100 0,05 0,05 100 7,5 8,3 93 2,3 2,5 100 5,9 6,5 95 34 38 99

19/I 9,2 7,9 99 0,15 0,13 99 30 26 65 6,6 5,7 99 21 21 71 63 54 96

II 2,8 3,0 100 0,13 0,15 99 11 12 89 8,1 8,8 99 10 11 91 47 52 97

20/I 4,7 4,0 99 0,14 0,12 99 26 22 75 5,9 5,0 99 24 20 77 54 46 97

II 2,0 1,5 100 0,07 0,05 100 17 13 87 2,2 1,6 100 13 9,4 90 79 58 97

Lupaehdot 17 95 0,7 95 35 90 125 75

CODCr

BOD7/ATU kok. P kok. N kiintoaine NH4-N

Kuva 3-4. Siikalatvan puhdistamon kosteikolta lähtevän kuormituksen (kg/d) ja veden laadun (mg/l) kehitys vuosina 2011–2020.

Liitteessä 3 on esitetty puhdistamolla ja kosteikolla saavutetut poistumat ja jäännöspitoisuudet sekä tarkkailukerroittain vuonna 2020 että vuoden 2020 keskiarvoina. Yhteenveto viime vuosien poistumista on esitetty taulukossa 3-5. Poistumat on laskettu yksittäisten tarkkailukertojen pitoisuuksista (puhdistamolta kosteikolle lähtevä ja kosteikolta vesistöön lähtevä), eikä esim. kosteikolla tapahtunutta haihduntaa ole huomioitu.

Näin laskien kosteikolla saatiin poistettua helposti biohajoavaa orgaanista ainesta (BOD7) ja typen yhdisteitä keskimäärin 50-82 %. Kemiallisesti hapettuvaa orgaanista ainesta (CODCr) saatiin poistettua

kosteikkokäsittelyllä keskimäärin 20 %. Kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta tapahtui puolestaan huuhtoumaa ja keskimääräinen kuormitus lisääntyi 25-47 %.

Parhaimmillaan kosteikolla tapahtui kaikkien kuormitteiden osalta lisäpoistumaa ja käsitelty jätevesi saatettiin luonnonmukaiseen tilaan ennen vesistöön johtamista. Huonoimmillaan kosteikon puhdistusteho oli toukokuussa, jolloin kosteikolta huuhtoutui vesistöön johdettavaan veteen kiintoainetta, ja kosteikkokentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli n. 2-kertainen puhdistamolta lähtevään veteen verrattuna. Kaikkina muina tarkkailukertoina tapahtui veden puhdistumista kiintoaineen osalta.

Kokonaisfosforin osalta poistuma oli negatiivinen maalis-, touko- ja kesäkuussa sekä CODCr:n osalta kesäkuussa. Pitoisuuserot puhdistamolta lähtevän ja kosteikkokentältä lähtevän veden välillä olivat kuitenkin pieniä negatiivisten poistumien osalta. Negatiivisiin poistumiin voi lisäksi myötävaikuttaa kosteikkokäsittelyn pitkä viipymäaika (n. 2 kk). Muilta osin kosteikkokäsittelyllä tapahtui pääosin lisäpoistumaa kaikkien kuormitteiden osalta.

Taulukko 3-5. Kosteikolla saavutettujen poistumien keskiarvot 2011-2020.

Kosteikolla saavutetut poistumat

BOD7/ATU

%

Kok.P

%

Kok-N

%

NH4-N

%

Kiintoaine

%

CODCr

%

2011 keskiarvo 41 -186 46 56 -71 -67

2012 keskiarvo 18 1 25 14 -56 -9

2013 keskiarvo 86 -23 44 48 48 35

2014 keskiarvo 84 19 57 63 39 7

2015 keskiarvo 85 -21 56 60 51 28

2016 keskiarvo 64 -5 57 61 48 -25

2017 keskiarvo 58 -10 49 51 71 18

2018 keskiarvo 88 -51 63 66 82 67

2019 keskiarvo 67 -18 60 63 -38 19

2020 keskiarvo 82 25 55 50 47 20

2020 Minimi 52 -52 22 10 -94 -25

2020 Maksimi 97 90 84 88 91 82

2.1.4 Tulosten tarkastelu ja lupaehtojen toteutuminen

Taulukossa 3-6 on tarkasteltu Siikalatvan keskuspuhdistamon ympäristöluvan lupaehtojen toteutumista vuonna 2020. Lupaehdoissa ja asetuksessa määriteltyjä raja-arvoja verrataan kosteikolta lähtevän veden laatuun. Molemmilla vuosipuoliskoilla lupaehdot täyttyivät kaikilta osin (taulukko 3-6).

Taulukossa 3-7 on tarkasteltu valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustason toteutumista vuonna 2020.

Kun tarkastellaan kosteikkokentältä lähtevän veden laatua, asetuksen vaatimustaso täyttyi kaikilla tarkkailukerroilla. Myös puhdistamolta kosteikolle lähtevän veden laatu täytti vaatimustason kaikilla tarkkailukerroilla, sillä pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset ovat vaihtoehtoiset.

Kosteikkokentältä vesistöön vuonna 2020 johdettu keskimääräinen vesistökuormitus vastasi asukasvastinelukuina (BOD7 70 g/as·d, P 4 g/as·d, N 15 g/as·d, kiintoaine 105 g/as·d) kokonaistypen osalta noin 1 467 hengen, kiintoaineen osalta 41 hengen, BOD7:n osalta 51 hengen ja kokonaisfosforin osalta 28 hengen puhdistamattomia jätevesiä.

Taulukko 3-6. Ympäristöluvan lupaehtojen toteutuminen kosteikolta lähtevän veden pisteellä vuonna 2020.

Taulukko 3-7. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustason toteutuminen vuonna 2020.

jakso NH4-N

mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l %

2020 / I 4,0 99 0,12 99 22 75 20 77 5,0 99 46 97

2020 / II 1,5 100 0,05 100 13 87 9,4 90 1,6 100 58 97

Lupaehdot 17 95 0,7 95 35 90 125 75

kok. P kok.N kiintoaine COD_Cr

BOD₇/ATU

BOD7-atu BOD 7-atu Poistuma

CODCr CODCr poistuma

Ka Ka

poistuma

Typpi Typen poistuma

Fosfori Fosforin poistuma

Pvm mg O2/l % mg O2/l % mg/l % mg/l % mg/l %

Raja-arvo VNA

888/2006 * 30 70 125 75 35 90

Raja-arvo VNA 888/2006, AVL 2000-10000 **

2 80

Puhdistamolta kosteikolle johdettu vesi

8.1.2020 10 97 56 91 18 96 47 27 0,82 89

10.2.2020 130 77 260 80 14 98 45 46 0,34 97

23.3.2020 20 97 69 95 11 98 37 54 0,13 99

14.4.2020 13 96 98 92 8 99 38 42 0,20 98

12.5.2020 12 96 44 94 3 99 26 33 0,08 98

24.6.2020 14 97 48 96 4 99 46 43 0,07 99

23.7.2020 26 96 89 94 13 98 42 55 0,25 98

26.8.2020 19 97 77 95 4 99 43 43 0,07 99

23.9.2020 14 98 63 96 10 99 32 55 0,07 99

22.10.2020 10 99 62 98 6 100 39 57 0,11 99

17.11.2020 19 98 67 96 9 99 35 49 0,07 99

1.12.2020 10 99 42 99 4 100 29 81 0,05 100

Kosteikkokentältä lähtevä vesi

8.1.2020 1,5 100 44 93 2,8 99 29 55 0,08 99

10.2.2020 4,1 99 48 96 3,5 99 30 64 0,12 99

23.3.2020 5,9 99 58 96 10,0 98 29 64 0,20 98

14.4.2020 4,5 99 39 97 6,0 99 22 67 0,14 98

12.5.2020 5,8 98 37 95 6,2 97 12 69 0,10 98

24.6.2020 3,3 99 60 95 3,3 99 7 91 0,09 99

23.7.2020 1,5 100 64 96 1,8 100 10 90 0,07 99

26.8.2020 1,5 100 68 96 3,2 100 9 88 0,06 100

23.9.2020 1,5 100 59 97 1,8 100 14 80 0,04 100

22.10.2020 1,5 100 62 98 0,5 100 15 83 0,06 100

17.11.2020 1,5 100 54 96 2,0 100 14 79 0,05 100

1.12.2020 1,5 100 42 99 0,5 100 15 90 0,05 100

*) Tarkastelu tarkkailukertakohtaisesti. Sellaisten näytteiden, jotka eivät vastaa vaatimustasoa, lukumäärä saa olla enintään 2. Enimmäispitoisuus voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään 100 %:lla. Kiintoainepitoisuuden osalta voidaan kuitenkin hyväksyä ylitykset 150 %:iin asti.

**) Raja-arvot annettu vuosikeskiarvoina.

Analyysituloksen alittaessa laboratorion määritysrajan on päästölaskennassa käytetty arvoa 0,5 x määritysraja.

2.1.5 Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus

Siikalatvan keskuspuhdistamolta poistettiin, kuivattiin ja kompostoitiin lietettä 1 118 m³ vuoden 2020 aikana. 1 400 m³ kompostoitua lietettä toimitettiin monimuotoisuuspellon lannoitteeksi. Lietenäyte otettiin 11.6.2020.

Tutkimustulosten perusteella liete oli kaikilta osin Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 24/11 mukaista (liite 4).

2.1.6 Haitalliset ja vaaralliset aineet

Siikalatvan keskuspuhdistamolta kosteikkokentälle lähtevästä vedestä marraskuussa 2020 otetusta näytteestä määritettiin ftalaatit. Haitallisten ja vaarallisten aineiden osalta ftalaatit jäivät määrittämättä vuonna 2019 alihankintalaboratoriossa tapahtuneen kirjausvirheen vuoksi ja ftalaattien määritys siirtyi vuodelle 2020.

Marraskuun tarkkailukerran tulokset on esitetty liitteessä 5.

Ftalaateista määritettiin määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia dietyyliftalaatin, di-isobutyyliftalaatin ja dibutyyliftalaatin osalta. Muilta osin ftalaateista ei löydetty määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia. Ftalaattien osalta Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) on annettu ympäristönlaatunormi vain dietyyliheksyyliftalaatille (DEHP). Kyseistä yhdistettä ei todettu laboratorion määritysrajaa ylittävää pitoisuutta marraskuussa 2020 otetusta näytteestä.

2.2 Paavolan Vesi Oy Ruukin jätevedenpuhdistamo

Paavolan Vesi Oy:n toiminta-alueeseen kuuluu Siikajoen kunta. Kunnan pinta-ala on noin 1 651 km², josta vesipinta-alaa n. 9,5 km². Alueen teollinen toiminta on keskittynyt pääosin Ruukin Yrityspuiston alueelle.

Entisen Ruukin kunnan alueella on asukaita noin 4500, joista vesijohtoon on liittynyt noin 99 %.

2.2.1 Jätevesi, viemäriverkosto ja puhdistamo

Ruukin jätevedenpuhdistamolla käsitellään Ruukin, Paavolan ja Revonlahden asemakaava-alueiden sekä väliasutuksen jätevedet.

Ruukin jätevedenpuhdistamon piirissä on noin 2800 asukasta. Lisäksi viemäröinnin piirissä on viisi teollisuuslaitosta, kolme koulua, kaksi huoltoasemaa ja vanhainkoti/sairaala.

Jätevesiviemärin pituus on noin 83 km ja jätevedenpumppaamoja on 19 kpl. Viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden vedenkulutus on n. 350 m³/d. Puhdistamona toimii biologis-kemiallinen puhdistamo, mikä on otettu käyttöön 5.9.1989. Vuonna 2020 uusittiin runkokaivoja 4kpl.

Puhdistamo on mitoitettu seuraavasti:

- Qkesk 940 m³/d

- qmit 65 m³/h

- BOD7-kuorma 240 kg/d

- AVL 3200

Lietekuormitus 0,3 kgBOD7/kg MLSS x d Selkeytys:

- pintakuorma 0,9 m/h

Ilmastustilavuus 280 m³

2.2.2 Käyttötarkkailu

Jätevesimäärät ja vaihtelut

Puhdistamon hoidosta huolehtii Paavolan Vesi Oy:n vastaava laitoshoitaja, joka suorittaa puhdistamolla tapahtuvaa käyttötarkkailua. Kuukausittaiset jätevesimäärät on esitetty kuvassa 3-5. Jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesi-kertoimet sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 3-6. Jätevesimäärien kehitys vuosina 2011–2020 on esitetty kuvassa 3-7.

Kuva 3-5. Ruukin puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä kuukausittain v. 2020 (min = pienin vrk.virtaama, maks = suurin vrk.virtaama, kesk = keskimääräinen vrk.virtaama).

Käsitelty jätevesimäärä vuonna 2020 oli 183 767 m³, eli keskimäärin 502 m³/d. Pienin vuorokausivirtaama 312 m³/d mitattiin kesäkuussa ja suurin 1 227 m³/d helmikuussa. Puhdistamo on mitoitettu virtaamalle 940 m³/d, joten vuoden 2020 keskimääräinen jätevesimäärä oli 53 % ja hetkellinen maksimivirtaama 71 % mitoitusvirtaamaan verrattuna.

VUOTOVESIKERTOIMET:

keskivirtaama 8:n peräkkäisen viikon maksimivirtaama

nv = --- -= 1,39 n max = --- = 1,87 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama

JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE:

4:n viikon minimivirtaamalla 38 % keskivirtaamalla 53 % 8:n viikon maksimivirtaamalla 71 %

Kuva 3-6. Ruukin viemäriverkoston vuotovesikertoimet, puhdistamon käyttöaste ja viikkovirtaamakuvaaja vuonna 2020.

Kuva 3-7. Ruukin jätevesimäärien kehitys v. 2011–2020.

Muut käyttötarkkailun tulokset

Käyttötarkkailun tuloksia on koottu taulukkoon 3-8. Vuonna 2020 sähköä kului 135 750 kWh, eli 0,74 kWh/m³ käsiteltyä jätevettä kohti. Saostuskemikaalia (Ferrosulfaatti) käytettiin 31,2 t/a, eli 170 g/m³. Sakokaivolietettä laitokselle vastaanotettiin 1 121 m³. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan.

Taulukko 3-8. Ruukin jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun tietoja v. 2011-2020.

2.2.3 Puhdistamon teho ja kuormitus

Velvoitetarkkailusta vuonna 2020 vastasi Eurofins Ahma Oy. Päästötarkkailun näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti tammi-, maalis-, touko-, heinä-, syys- ja marraskuussa. Puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä on otettu kokoomanäytteet automaattisella näytteenottimella yhden vuorokauden ajalta.

Velvoitetarkkailun tulokset kokonaisuudessaan on esitetty liitteessä 6 ja kuormituslaskelmat puolivuosikeskiarvoina liitteessä 7. Tulokuormituksen kehitystä on havainnollistettu taulukossa 3-9 ja kuvassa 3-8.

Kuu- Ohitus Sako- Kuivattu Liete Välpe Polymeeri

kausi m³/d m³/kk kaivo- liete hyöty-

Rikkihappo liete käyttöön

min. kesk. maks. yhteensä m³/kk kg/kk g/m³ kg/kk g/m3 kWh/kk kWh/m³m³/kk m³ m³/kk m3/kk kg/kk

tammi 430 487 644 15 104 2 491 165 680 45 41 0,4

helmi 387 563 1 227 16 337 2 775 170 735 45 43 0,4

maalis 404 479 584 14 862 2 361 159 669 45 79 0,4

huhti 398 466 528 13 988 2 406 172 629 45 98 0,4

touko 401 485 637 15 042 2 575 171 677 45 106 0,4

kesä 312 366 418 10 976 1 890 172 494 45 117 0,4

heinä 346 489 942 15 165 3 188 210 682 45 123 0,4

elo 347 426 570 13 201 2 507 190 594 45 122 0,4

syys 349 447 717 13 419 2 475 184 604 45 138 0,4

loka 422 553 907 17 153 2 729 159 772 45 84 0,4

marras 511 696 972 20 889 3 050 146 940 45 108 0,4

joulu 437 569 708 17 631 2 727 155 793 45 64 0,4

Yhteensä 502 183 767 0 31 174 170 8 270 45 135 750 0,74 1 121 300 0 4,8 995

2019 390 142 511 0 23 767 167 141 510 0,99 1 672 300 0 4,8

2018 389 141 808 0 22 210 157 142 840 1,01 1 621 300 0 4,8

2017 432 157 857 0 22 220 141 141 890 0,90 1 361 330 0 4,8

2016 476 173 694 0 23 147 133 144 069 0,83 1 275 425 100 6

2015 477 174 206 0 23 465 135 140 600 0,81 1 372 0 6

2014 396 144 423 0 22 368 155 139 740 0,97 1 483 0 18

2013 405 148 368 0 32 878 222 152 000 1,02 1 662 300 18

2012 483 176 875 686 30 426 172 137 440 0,78 1 641 15 550

2011 436 159 032 0 25 891 163 130 600 0,82 1 807 15 420

Käsitelty vesimäärä Saostus- Sähkön

kemikaali kulutus

FeSO4