Haja-asutusalueiden talousveden laatuselvitys

(1)

HÄJÄ-ÄSUTUSÄLUEIDEN

TÄLOUSVEDEN LAATUSELVITYS

Tapio Meisalmi Tuula Paloniemi

(2)

(3)

VESI- JA YMPÄRISTHALLITUKSEN MONISTESARJA

Nro 65

HÄJA-ASUTUSALUEIDEN

TÄLOUSVEDEN LAÄTUSELVITYS

Tapio Meisalmi Tuula Paloniemi

Vesi- ja ympäristöhallitus Helsinki 1987

(4)

Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siihen voida vedota vesi— ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona.

Julkaisua saa Tampereen vesi- ja ympäristöpiiristä.

ISBN 951—47—0280—8 ISSN 0783—3288

Painopaikka: Vesi- ja ympäristöhallituksen monistamo, Helsinki 1987

(5)

3

SISÄLLYSLUETTELO

sivu HÄJÄ-ÄSUTUSÄLUEIDEN TÄLOUSVEDEN LAATUSELVITYS

1 1 Yleista 4

1.2 Mikrobiologinen laatu 5

1 3 Terveydelle haitalliset aineet 8

1.4 Käyttökelpoisuuteen vaikuttavat aineet 11

2. JOHTOPÄÄTÖKSET 2.1

2 2 Mikrobiologinen laatu

2 3 Terveydelle haitalliset aineet

2 4 Kayttokelpoisuuteen vaikuttavat aineet 2. 4. 1 Rautapitoisuus

2. 4. 2 Permanganaattiluku 2. 4. 3 Mangaanipitoisuus

2 4 4 Rauta— ja mangaanipitoisuuksien riippuvuus suhde

2 5 Selvityksen hyodyllisyys

Yleistä 21

21 22 22 22 23 23

23 24

(6)

4

1. HÄJÄ-ÄSUTUSÄLUEIDEN TÄLOUSVEDEN LÄÄTUSELVITYS

1.1 Yleistä

Selvitys perustuu haja-asutusalueiden kaivovesistä tehtyihin analyysituloksiin Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin alueen

kunnissa. Änalyysitulokset on koottu elintarvikelaboratorioista, terveystarkastajilta ja meijereiltä. Työn tarkoituksena on ollut saada selvyys yleisimpien talousveden laatuöngelmien esiinty misen yleisyydestä.

Änalyysituloksia on yhteensä 8653 kpl. Käyttäjäryhmittäin jao teltuna on näistä maitotilojen katselmuksia 3725 kpl (vuosilta 1975-87) ja yksityisten kaivovesianalyysejä 4093 kpl (vuosilta 1980-87). Loput 833 kpl muodostuvat kouluista, kaupoista ja muista vastaavista pääasiassa lakisääteiseen valvontaan kuulu vista kohteista. Perusperiaatteena aineiston kokoamisessa on ollut, että sama kaivo otetaan tulostukseen mukaan vain yhden kerran.

Tarkastelun kohteena ovat olleet seuraavat ominaisuudet; lämpö—

kestoiset koliformiset bakteerit (44 °C), nitraatti, rauta, per manganaattiluku ja mangaani. Talousveden laadun arvostelun pe

rusteena pidettiin lääkintöhallituksen yleiskirjettä nro 1862/85;

talousveden terveydellisen laadun valvonta. Veden laatua tarkas—

teltiin kunkin ominaisuuden osalta selvittämällä yleiskirjeen ohjearvojen ylittäneiden analyysitulosten määrät ja osuudet tutkituista näytteistä.

Jokainen em. ominaisuus on tulostettu käyttäjäryhmittäin ja kaivotyypeittäin jaoteltuna. Tämän lisäksi on ominaisuudet esitetty taulukoissa kunnittain jaoteltuina. Kunnittaisten tu losten keskinäisessä vertailussa tulee olla varovainen, koska kunnasta riippuen on eri ominaisuuksia tutkittu varsin erilai sia määriä. Käyttökelpoisuuteen vaikuttavista ominaisuuksista on rautapitoisuus ja permanganaattiluku tulostettu myös kartta—

pohjilla. Niissä näkyvät kunnittain prosenttiosuuksina kaivot, joissa vedenkäyttöominaisuuksien katsotaan heikentyneen.

(7)

1.2 Mikrobiologinen laatu 5

Taloustarkoituksiin kaytettavassa vedessa ei saa olla pien—

elioita, jotka voivat aiheuttaa terveydellista haittaa tai vaaraa Talousveden mikrobiologisen laadun arvostelussa tar—

kasteltiin lampokestoisten (fekaalisten) koliformisten bak—

teerien 44 °C määriä.

Talousveden mikrobio loginen laatu

Lampokestoiset (fekaaliset) koliformiset bakteerit (44 °C) kpl/100 ml

muu talousvesi

hyvä ei ole osoitettavissa

1 ^— 10 yli 10

Kuva 1. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien 44 °C esiintyminen.

välttävä huono

Tutkittu aineisto 5961 naytetta

4837 näytteitä

kpl

5000

4000

3000

2000

1000 Lämpöke sto i s ten

koliformisten bakteerien 44 0C

lukumäärä (kpl/ilO ml) 710

0 1—10

414

>10

(8)

6

Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä on tutkittu 5961 naytteesta Kayttajaryhmittain jaoteltuna on aineistosta yksityisten kaivovesianalyyseja 3677 kpl, lakisaateiseen val vontaan kuuluvia 795 kpl ja maitotilojen katselmuksia 1489 kpl.

Kaivotyypeittäin jaoteltuna on aineistosta porakaivoja 626 kpl.

Loput 5335 kpl muodostuvat muista kaivoista ja lähteistä.

Taulukko 1. Lämpökestoisten köliformisten bakteerien 44 °C esiintyminen

tutkittuja näytteitä

kpl

fek. kolif.bakteerit 44 °C kpi/100 ml

0 1—10 >10

näyt teitä

kpl

pro senttia

%

näyt teitä kpl

pro senttia

%

näyt teitä kpl

pro senttia

Koko ainesto 5961 4837 81,1 10 11,9 414 7,0

Käyttäj äryhmittäin

j

^aoteltuna

Yksityiset näytteet 3677 2986 81,2 412 11,2 279 7,6

Koulut, kaupat ym. 795 740 93,1 43 5,4 12 1,5

Maitotilat 1489 1111 4,6 255 17,1 123 8,3

Kaivotyypeittäin jaoteltuna

Porakaivot 626 557 89,0 38 6,1 31 4,9

Muut kaivot ja lähteet 5335 4280 80,2 672 12,6 383 7,2

(9)

7

Taulukko 2. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien 44 °C esiintyminen kunnittain

Honkaj oki Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Jämij ärvi Kangasala Kankaanpää Karvia Kihniö Ki ikoinen Kuhma lahti Kuorevesi Kuru

Kylmäkoski Lavia

Lempäälä Luopioinen Länge lmäki Merikarvia Mouhiärvi Mänttä Nokia

Noormarkku Orivesi Parkano Pirkkala Pomarkku Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sahalahti Siikainen Suodenniemi Tampere Toijala Urj ala

Valkeakoski Vammala Vesi lahti

Lampokestoiset kolf bakt 44 °C kpl/100

näytteitä prosenttia näytteitä prosenttia näytteitä prosentt

kpl kpl kpl

13 13 — 0 ^— 0 ^—

171 132 77,2 30 17,5 9 5,3

59 49 83,0 7 11,9 3 5,1

35 30 85,7 2 5,7 3 8,6

3 3 ^— 0 ^— 0 ^—

69 49 71,0 11 15,9 9 13,1

147 124 84,3 11 7,5 12 8,2

43 41 95,3 2 4,7 0 0

66 64 97,0 1 1,5 1 1,5

70 63 90,0 4 5,7 3 4,3

21 18 85,7 3 14,3 0 0

69 60 87,0 8 11,6 1 1,4

151 133 88,1 14 9,3 4 2,6

38 32 84,2 6 15,8 0 0

221 163 73,8 33 14,9 25 11,3

310 243 78,4 40 12,9 27 8,7

93 66 71,0 15 1,1 12 12,9

54 43 79,6 5 9,3 6 11,1

233 194 83,3 25 10,7 14 6,0

126 79 62,7 27 21,4 20 15,9

152 115 75,6 22 14,5 15 9,9

33 21 63,6 4 12,1 8 24,3

118 113 95,8 5 4,2 0 0

148 123 83,1 17 11,5 8 5,4

399 267 67,0 22 5,5 10 2,5

163 134 82,2 15 9,2 14 8,6

207 185 89,4 12 5,8 10 4,8

103 88 85,4 7 6,8 8 7,8

31 20 64,5 5 16,1 6 19,4

213 179 84,0 29 13,6 5 2,4

5 4 ^— 1 ^— 0 ^—

173 157 90,8 12 6,9 4 2,3

69 47 68,1 12 17,4 10 14,5

119 102 25,7 9 7,6 8 6,7

366 235 64,2 76 20,8 55 15,0 ^—

139 108 77,7 15 10,8 16 11,5

205 170 82,9 17 8,3 18 8,8

292 244 83,6 35 12,0 13 4,4

216 148 68,5 63 29,2 5 2,3

87 65 74,7 8 9,2 14 16,1

75 62 82,7 11 14,7 2 2,6

207 172 83,1 22 10,6 13 6,3

207 178 86,0 22 10,6 7 3,4

162 137 84,6 19 11,7 6 3,7

80 64 80,0 6 7,5 10 12,5

Viiala

____________ ___________________ ___________________ _________________

Viljakkala Vilppula Virrat Ylöj ärvi Äe ts ä

____________ ___________________ ___________________ _________________

Yhteensä 5961 kpl $1,1 % 710 kpl 7,0 %

Kunta tutkittuja

naytteita

kpl 0

ml

1 ^— 10 > 10

4837 kpl 11,9 % 414 kpl

(10)

8

1.3 Terveydelle haitalliset aineet

Terveydelle haitallisista aineista selvitettiin nitraattipi toisuuden (NO3) määrät. Nitraattipitoisuudelle on esitetty kaksi raja-arvoa. Vesi on hyväksyttävää, jos ainetta on vähem män kuin pienempi raja—arvo osoittaa. Vesi ei kelpaa talousve deksi, mikäli pitoisuus ylittää suuremman raja-arvon. Jos pi toisuus toistuvasti ylittää alemman arvon, edellytetään toimen piteitä veden laadun parantamiseksi.

Aine Raja-arvot mg/1

Nitraatti NO3 mg/1 30 50

Tutkittu aineisto 2907 näytettä.

näytteitä kpl

3000

2665 91,7%

2000

1000

170 72

25

_____ ______

1

^{5,8 %}

1

> nitraattipitoisuudet

<30 30—50 >50

Kuva 2. Nitraattipitoisuuden (NO3) jakauma.

(11)

9

Nitraattipitoisuus on tutkittu 2907 näytteestä. Käyttäjäryh mittäin jaoteltuna on aineistosta yksityisten kaivovesiana lyysejä 1852 kpl, lakisääteiseen valvontaan kuuluvia 442 kpl ja maitotilojen katselmuksia 613 kpl Kaivotyypeittain jaotel tuna on aineistosta porakaivoja 374 kpl. Loput 2533 kpl muo dostuvat muista kaivoista ja lähteistä.

Taulukko 3. Nitraattipitoi suuden

f

^NO3) ^jakauma

NO3 tutkittuja

näytteitä kpl

pitoisuudet mg/l

< 30 30 ^— 50 > 50

näyt teitä kpl

pro senttia

%

näyt teitä kpl

pro senttia

%

näyt teitä kpl

pro senttia

%

Koko aineisto 2907 2665 91,7 170 5,8 72 2,5

Kayttajaryhmittain jaoteltuna

Koulut, kaupat ym. 442 423 95,7 11 2,5 8 1,8

Maitotilat 613 500 81,6 73 11,9 40 6,5

Porakaivot 374 361 96,5 12 3,2 1 0,3

(12)

10

Taulukko 4. Nitraattipitoisuuden (NO3) jakauma kunnittain

<30 30—50 >50

näytteitä prosenttia näytteitä prosenttia näytteitä prosenttia

kpl kpl kpl

Honkajoki 7 5 ^- 1 ^- 1 ^-

Hämeenkyrö 9 9 ^- 0 ^- 0 ^-

Ikaalinen 28 27 96,4 1 3,6 0 0

Juupajoki 10 10 ^- 0 ^- 0 ^-

Jämijärvi 2 2 ^- 0 ^- 0 ^-

Kangasala 22 9 40,9 3 13,6 0 0

Kankaanpää 124 114 91,9 9 7,3 1 0,8

Karvia 15 14 93,3 1 6,7 0 0

Kihniö 43 40 93,0 0 0 3 7,0

Kiikoinen 41 37 90,2 4 9,8 0 0

Kuhmalahti 7 7 ^- 0 ^- 0 ^-

Kuorevesi 53 50 94,3 3 5,7 0 0

Kuru 34 34 100,0 0 0 0 0

Kylmäkoski 107 90 $4,1 14 13,1 3 2,8

Lavia 51 47 92,2 4 7,$ 0 0

Lempäälä 172 165 95,9 5 2,9 2 1,2

Luopioinen 1$ 15 1 2

Längelmäki 9 9 ^— 0 ^- 0 ^-

Merikarvia 111 107 96,4 4 3,6 0 0

Mouhijärvi 10 8 ^- 1 ^- 1 ^-

Mänttä 79 78 98,7 1 1,3 0 0

Nokia 20 1$ 90,0 2 10,0 0 0

Noormarkku 31 31 100,0 0 0 0 0

Orivesi 26 24 92,4 1 3,$ 1 3,8

Parkano 265 252 95,1 6 2,3 7 2,6

Pirkkala 147 142 96,6 3 2,0 2 1,4

Pomarkku 49 4$ 98,0 1 2,0 0 0

Punkalaidun 6 4 ^- 0 ^- 2 ^-

Pälkäne 58 42 72,4 11 19,0 5 8,6 ^-

Ruovesi 107 98 91,6 5 4,7 4 3,7

Sahalahti 1 1 ^— 0 ^- 0 ^—

Siikainen 35 33 94,2 1 2,9 1 2,9 ^-

Suodenniemi 9 9 ^- 0 ^- 0 ^-

Tampere 94 $9 94,7 5 5,3 0 0

Toijala 111 106 95,5 3 2,7 2 1,8

Urjala 216 18$ $7,0 21 9,7 7 3,3

Valkeakoski 256 202 78,9 36 14,1 18 7,0

Vanma1a 2 2 ^— 0 ^- 0 ^-

Vesilahti 140 123 87,9 10 7,1 7 5,0

Viiala 43 40 93,0 2 4,7 1 2,3

Viljakkala 5 5 ^— 0 ^— 0 ^—

Viippula 127 123 96,8 3 2,4 1 0,8

Virrat 165 158 95,8 6 3,6 1 0,6

Ylöjärvi 42 40 95,2 2 4,8 0 0

etsä 0 0 ^— 0 ^- 0 ^-

72 Kunta tutkittuja

näytteitä kpl

NO3 ^- pitoisuudet mg/l

Yhteensä 2907 kpl 2665 kpl 91,7 % 170 kpl 5,8 % kpl 2,5 %

(13)

11

1.4 Käyttökelpoisuuteen vaikuttavat aineet

Talousveden käyttökelpoisuuteen vaikuttavista aineista selvi

(Mn) jakauma.

Thl 56 §:n määrit telemä talousvesi

muu talous—

vesi Rauta Fe mg/1

Permanganaatti—

luku KMnO4 mg/l Mangaani Mn mg/l

tettiin raudan (Fe), permanganaattiluvun (KMnO4) ja mangaanin

Ohjearvoja ei ole annettu terveydellisin perustein, vaan veden käyttöominaisuuksien heikkenemisen perusteella.

Aine tai ominaisuus Enimmäispitoisuus

1579

näytteitä kpl

1500

1000

500

0,3 1,0

15 30

0,1 0,5

rautapitoisuudet (mg /1)

1057 857

<0,3 0,3—1,0 >1,0

Kuva 3. Rautapitoisuuden (Fe) jakauma.

(14)

12

Rautapitoisuus on tutkittu 3493 näytteestä.

Käyttäjäryhmittäin jaoteltuna on aineistosta yksityisten kaivo vesianalyysejä 2456 kpl, lakisääteiseen valvontaan kuuluvia 515 kpl ja maitotilojen katselmuksia 522 kpl. Kaivotyypeittäin jaoteltuna on aineistosta porakaivoja 408 kpl. Loput 3085 kpl muodostuvat muista kaivoista ja lähteistä.

Taulukko 5. Rautapitoisuuden (Fe) jakauma

kpl

Fe ^- pitoisuudet mg/l

< 0,3 0,3 ^— 1,0 > 1,0 näyt

teitä kpl

pro senttia

%

näyt teitä

kpl

pro senttia

%

näyt teitä

kpl

pro senttia

Koko aineisto 3493 1579 45,2 $57 24,5 1057 30,3

j

aoteltuna

Koulut, kaupat ym. 515 26$ 52,0 136 26,4 111 21,6

Maitotilat 522 26$ 51,3 132 25,3 122 23,4

Porakaivot 40$ 195 47,8 $3 20,3 130 31,9

(15)

13

Taulukko 6. Rautapitoisuuden (Fe) jakauma kunnittain

Kunta tutkittuj a näytteitä

kpl

Fe ^- pitoisuudet mg/l

< 0,3 0,3 ^— 1,0

Honkaj oki Hämeenkyrö Ikaalinen Juupaj oki Jämij ärvi Kangasala Kankaanpää Karvia Kihniö Kiikoinen

> 1,0

näytteitä prosenttia näytteitä prosenttia näytteitä prosenttia

kpl kpl kpl

14 7 ^— 3 ^— 4 ^—

32 14 43,7 6 18,8 12 37,5

45 23 51,1 7 15,6 15 33,3

7 5 ^— 1 ^— 1 ^—

2 2 — 0 ^— 0 ^—

25 14 56,0 5 20,0 6 24,0

101 60 59,4 20 19,8 21 20,8

47 28 59,6 10 21,3 9 19,1

45 22 48,9 9 20,0 14 31,1

50 15 30,0 17 34,0 18 36,0

Kuhma lahti Kuoreves i Kuru

Kylmäkoski Lavia

Luopioinen Länge imäki Merikarvia Mouhij ärvi Mänttä Nokia

Noo rmarkku

4 0 ^— 2 ^— 2 ^—

61 31 50,8 13 21,3 17 27,9

63 39 61,9 11 17,5 13 20,6

116 44 37,9 33 28,5 39 33,6

60 29 48,3 12 20,0 19 31,7

Pirkkala Pomarkku Punkala idun Pälkäne Ruovesi

Lempäälä 240 100 41,7 73 30,4 67 27,9

8 5 ^— 1 ^— 2 ^—

19 13 68,4 2 10,5 4 21,1

102 26 25,5 26 25,5 50 49,0

44 23 52,3 11 25,0 10 22,7

121 48 39,7 33 27,3 40 33,0

13 3 ^— 3 ^— 7 ^—

53 18 34,0 13 24,5 22 41,5

Orivesi 57 20 35,1 12 21,1 25 43,8

Parkano 225 120 53,3 39 17,3 66 29,4

114 49 43,0 35 30,7 30 26,3

104 32 30,8 26 25,0 46 44,2

56 15 26,8 12 21,4 29 51,8

50 35 70,0 6 12,0 9 18,0

108 61 56,5 33 30,5 14 13,0

Sahalahti 1 0 ^— 1 ^— 0

Siikainen 49 18 36,7 10 20,4 21 42,9

Suodenniemi 21 10 47,6 5 23,8 6 28,6

Tampere 85 55 64,7 14 16,5 16 18,8

Toijala 95 28 29,5 32 33,7 35 36,8

Urjala 221 112 50,7 50 22,6 59 26,7

Valkeakoski 272 111 40,8 89 32,7 72 26,5

Vammala 133 58 43,6 31 23,3 44 33,1

Vesilahti 67 25 37,3 24 35,8 18 26,9

Viiala 57 23 40,4 13 22,8 21 36,8

Viljakkala 42 25 59,5 10 23,8 7 16,7

Vilppula 151 71 47,0 29 19,2 51 33,8

Virrat 192 91 47,4 41 21,3 60 31,3

Ylöjärvi 77 34 44,1 19 24,7 24 31,2

Äetsä 44 17 38,6 15 34,1 12 27,3

3493 kpl 1579 45,2 % 857 kpl 24,5 % 1057 30,3 %

Yhteensä kpl kpl

(16)

14

Kuva 4. Käyttökelpoisuuteen vaikuttavat aineet ja ominaisuudet Rauta

Rautapitoisuus > 1,0 mg/1

Prosenttiosuus tutkituista näytteistä kunnittain.

(17)

15

näytteitä kpl

KMnO4- luku (mg /1)

Mangaanipitoisuudet (mg/ 1)

3752

3000

2000

1000

723

429

<15 15—30

Kuva 5. Permanganaattiluvun (KMnO4)

j

^akauma

>30

739

600

400

137 376

200

<0,1 0,1—0,5 >0,5

Kuva 6. Mangaanipitoisuuden (Mn) jakauma.

(18)

16

Permanganaattiluku on tutkittu 4904 näytteestä. Käyttäjäryh mittäin jaoteltuna on aineistosta yksityisten kaivovesianalyy

sejä 1851 kpl, lakjsäätejseen valvontaan kuuluvia 406 kpl ja maitotilojen katselmuksia 2647 kpl. Kaivotyypeittäin jaoteltuna on aineistosta porakaivoja 595 kpl. Loput 4309 kpl muodostuvat muista kaivoista ja lähteistä.

Taulukko 7. Permanganaattiluvun (KMnO4) jakauma

tutkittuj a näytteitä

kpl

KMnO4 ^- luku mg/l

< 15 15 ^— 30 > 30 näyt

teitä kpl

pro senttia

%

näyt teitä kpl

pro senttia

0 0

näyt teitä kpl

pro senttia

%

Koko aineisto 4904 3752 76,5 723 14,7 429 8,2

j

^aoteltuna

Koulut, kaupat ym. 406 353 87,0 48 11,8 5 1,2

Maitotilat 2647 2118 80,0 342 12,9 187 7,1

Porakaivot 595 495 83,2 75 12,6 25 4,2

(19)

1/

Taulukko 8. Permanganaatti luvun (KMnO4) jakauma kunnittain

Kunta tutkittuja näytteitä

kpl

KMnO4 ^- luku mg/l

< 15 15 ^— 30 > 30

näytteitä prosenttia näytteitä prosenttia näytteitä prosentt:

kpl kpl kpl

Honkajoki 13 9 ^— 2 ^— 2 ^—

Hameenkyro 343 303 88,3 29 8,5 11 3,2

Ikaalinen 199 166 83,4 15 7,5 12 9,1

Juupajoki 10$ 81 75,0 18 16,7 9 9,3

Jämijärvi 14 11 ^- 3 ^- 0 ^-

Kangasala 141 115 81,6 22 15,6 4 2,8

Kankaanpää 117 83 70,9 25 21,4 9 7,7

Karvia 53 36 67,9 8 15,1 9 17,0

Kihnio 32 28 87,5 2 6,3 2 6,2

Kiikoinen 46 33 71,7 10 21,8 3 6,5

Kuhmalahti Kuoreve s i Kuru

Kylmäkoski Lavia

Lempäälä Luopioinen Lange lmaki Merikarvia Mouhij ärvi

42 52 168 22 40 63

77 223 26 55 216 73 90 71 91

66,7 67,5 75,3 84,6 72,7

12 9 33 3 10

19,0 11,7 14,8 11,6 18,2 188

56 80 19 66

9 14,3

16 20,8

22 9,9

1 3,8

5 9,1

87,0 76,7 88,9 26,8 72,5 Mänttä

Nokia

Noormarkku Orivesi Parkano

19 14 6 23 20 60

91 4$

188 287

8,8 19,2 6,7 32,4 22,0 36

73 21 153 218

9 3 4 29 5 60,0

80,2 43,7 81,4 76,0

4,2 4,1 4,4 40,$

5,5 15

13 19 27 44

25,0 14,3 39,6 14,4 15,3

9 15,0

5 5,5

8 16,7

8 4,2

25 2,7

Pirkkala 147 114 77,6 25 17,0 $ 5,4

Pomarkku 11$ 42 35,6 42 35,6 34 28,$

Punkalaidun 40 28 70,0 8 20 4 10,0

Pälkäne 35 29 82,9 5 14,3 1 2,8

Ruovesi 243 122 74,9 32 13,2 29 11,9

Sahalahti 1 0 ^- 1 ^- 0 ^-

Siikainen 46 19 41,3 16 34,$ 11 23,9

Suodenniemi 142 126 $8,7 7 4,9 9 6,4

Tampere 192 157 21,$ 22 11,4 13 6,8

Toijala 52 40 76,9 10 19,2 2 3,9

Urjala 74 55 74,3 15 20,3 4 5,4

Valkeakoski 154 124 80,5 18 11,7 12 7,8

Vammala 110 $7 79,1 16 14,5 7 6,4

Vesilahti 153 136 88,9 10 6,5 7 4,6

Viiala 47 37 78,7 4 8,5 6 12,$

Viljakkala 38 30 78,9 3 7,9 5 13,2

Vilppula 225 162 72,0 40 17,8 23 10,2

Virrat 254 202 79,5 32 12,6 20 7,9

Ylöjärvi 77 60 77,9 10 13,0 7 9,1

Letsä 31 23 74,2 6 19,4 2 6,4

3752 kpl 723 kpl 14,7 % 429 kpl 2,$ %

Yhteensä 4904 kpl 76,5%

(20)

1$

Kuva 7. Käyttökelpoisuuteen vaikuttavat aineet ja ominai suudet: Permanganaattiluku

Permanganaattiluku > 30 mg/1

Prosenttiosuus tutkituista näytteistä kunnittain.

(21)

19

Mangaanipitoisuus on tutkittu 1252 näytteestä.

Käyttäjäryhmittäin jaoteltuna on aineistosta yksityisten kaivo vesianalyysejä 911 kpl, lakisääteiseen valvontaan kuuluvia 313 kpl ja maitotilojen katselmuksia 28 kpl. Kaivotyypeittäin jaoteltuna on aineistosta porakaivoja 273

muista kaivoista ja lähteistä

kpl. Loput 979 kpl muodostuvat

Taulukko 9 Mangaanipitoisuuden (Mn) jakauma

Mm ^- pitoisuudet mg/l tutkittuja

näytteitä kpl

näyt-

< 0,1 0,1 ^- 0,5 > 0,5

pro- teitä senttia

kpl %

näyt teitä

kpl

pro senttia

%

näyt teitä

kpl

pro senttia

%

Koko aineisto 1252 739 59,0 376 30,0 137 11,0

Kayttajaryhmittain jaoteltuna

Yksityiset naytteet 911 512 56,2 287 31,5 112 12,3

Koulut, kaupat ym 313 212 67,7 81 25,9 20 6,4

Maitotilat 28 15 53,6 8 28,6 5 17,8

Kaivotyypeittain jaoteltuna

Porakaivot 273 121 44,3 114 41,8 38 13,9

muut kaivot ja lähteet 979 618 63,1 262 26,8 99 10,1

(22)

20

Taulukko 10. Mangaanipitoisuuden (Mn) jakauma kunnittain

tuUdttuj a näytteitä

kpl < 0,1

näytteitä prosenttia näytteitä prosenttia näytteitä prosentti&

kpl kpl kpl

Honkajoki 4 2 ^- 2 ^- 0 ^-

Hämeenkyrö 8 6 ^- 2 0 ^-

Ikaalinen 26 12 46,1 4 15,4 10 38,5

Juupajoki 6 5 ^- 1 - 0 ^-

Jämijärvi 1 1 ^- 0 ^- 0 ^-

Kangasala 16 12 75,0 4 25,0 0 0

Kankaanpää 66 42 63,6 19 28,8 5 7,6

Karvia 11 9 ^— 2 — 0 ^—

Kihniö 26 18 69,2 7 26,9 1 3,9

Kiikoinen 45 19 42,2 19 42,2 7 15,6

Kuhmalahti 1 1 ^- 0 ^- 0 ^-

Kuorevesi 30 18 60,0 9 30,0 3 10,0

Kuru 27 17 63,0 7 25,9 3 11,1

Kylmäkoski 22 15 68,2 5 22,7 2 9,1

Lavia 52 31 59,6 12 23,1 9 17,3

Lempäälä 26 20 76,9 6 23,1 0 0

Luopioinen 5 3 ^- 2 - 0 ^-

Längelmäki 12 7 ^- 3 2 ^-

Merikarvia 39 10 25,6 23 59,0 6 15,4

Mouhijarvi 9 4 ^- 3 ^- 2 ^-

Mänttä 12 6 ^- 5 ^- 1 ^-

Nokia 8 2 5 ^— 1 ^—

Noormarkku 17 9 52,9 7 41,2 1 5,9

Orivesi 34 12 35,2 11 32,4 11 32,4

Parkano 125 81 64,8 35 28,0 9 7,2

Pirkkala 96 60 62,5 29 30,2 7 7,3

Pomarkku 33 18 54,6 8 24,2 7 21,2

Punkalaidun 5 0 ^- 4 ^- 1 ^-

Pälkäne 1 0 ^- 0 ^- 1 ^-

Ruovesi 30 18 60,0 7 23,3 5 16,7

Sahalahti 1 1 ^- 0 ^- 0 ^-

Siikainen 12 7 ^— 3 ^— 2 ^—

Suodenniemi 8 6 ^- ¹ ^- 0 ^-

Tampere 58 40 69,0 14 24,1 4 6,9

Toijala 45 28 62,2 15 33,3 2 4,5

Urjala 56 45 80,4 10 17,8 1 1,8

Valkeakoski 53 33 62,3 14 26,4 6 11,3

Vammala 22 10 45,5 10 45,5 2 9,0

Vesilahti 11 8 ^— 3 ^— 0 ^—

Viiala 24 18 75,0 5 20,8 1 4,2

Viljakkala 6 2 ^— 2 — 2 ^—

Vilppula 27 12 44,5 9 33,3 6 22,2

Virrat 102 52 51,0 36 35,3 14 13,7

Ylöjärvi 29 17 58,6 10 34,5 2 6,9

Äetsa 5 2 ^— 2 ^— 1 ^—

Kunta

Mn ^- pitoisuudet mg/l

0,1 ^— 0,5 > 0,5

Yhteensä 1252kp1 739 kpl 59,0 376 kpl 30, 0 % 137 kpl 11, 0 %

(23)

21

2. JOHTOPT5KSET

2.1 Yleistä

Haja—asutusalueiden talousveden laatuselvitys perustuu kaivo—

vesistä tehtyihin analyysituloksiin, joita on yhteensä 8653 kpl.

Näistä näytteistä on eri aineita ja ominaisuuksia tutkittu var sin erilaisia määriä. Tässä selvityksessä mukana olevista ai neista ja ominaisuuksista on vähiten tutkittu mangaanipitoi suutta, joka on selvitetty noin joka seitsemännestä kaivosta.

Eniten on tutkittu lämpökestoisten, koliformisten bakteerien (44 °C) maana, jotka on selvitetty noin 70 % sta naytteista Koska aineita ja ominaisuuksia ei useinkaan ole tutkittu sa masta näytteestä, on aineiston perusteella vaikea arvioida kuinka suuri osa kaivoista on hyviä tai huonoja. Näin ollen

on talousveden laatua arvosteltu jokaisen aineen ja ominaisuuden osalta erikseen.

Tarkasteltaessa analyysituloksia kayttajaryhmittain on syyta todeta, että yksityisten näytteistä on osa otettu silloin

kun on jo epäilty jonkin ominaisuuden olevan huono. Täten saat taa ongelmien maara esiintya jonkin verran ylikorostettuna Toi saalta lakisääteiseen valvontaan kuuluvien kohteiden ja maito—

tilojen kohdalla on vesihuoltoa usein pyritty parantamaan, jos on esiintynyt ongelmia. Näin ollen saattaa näiden käyttäjäryh mien kohdalla tulokset olla hieman liian positiivisia.

2.2 Mikrobiologinen laatu

Lämpökestoisten koliformisten bakteerien (44 °C) määrä on tut kittu lähes kuudestatuhannesta kaivosta. Näistä noin joka vii dennessä kaivossa on esiintynyt bakteereita.

Selvästi vähiten on bakteereita esiintynyt lakisääteiseen val vontaan kuuluvissa kaivoissa. Eniten bakteereita on ollut mai—

totilojen kaivoissa, mutta myos yksityisten naytteissa on bak teereita esiintynyt yleisesti. Yleensä syynä bakteerien esiin tymiseen on kaivon rakennevirheet ja virheellinen sijoitus, jol loin pinta— ja/tai jatevesia paasee kaivoon Hieman yllattavana

(24)

22

tuloksena voidaan pitää sitä, että noin joka kymmenennessä pora kaivossa on esiintynyt bakteereita. Tähän on yleensä syynä

pintavesien pääsy kaivoon, varsinkin silloin kun porakaivo on porattu vanhan kaivon pohjan läpi.

2.3 Terveydelle haitalliset aineet

Nitraattipitoisuus oli tutkittu vajaasta kolmestatuhannesta kaivosta. Yksityisten ja lakisääteiseen valvontaan kuuluvien kohteiden näytteissä esiintyi kohonneita nitraattipitoisuuksia noin viidessä prosentissa kaivoista. Maitotilojen kohdalla oli nitraattipitoisuus suurempi kuin 30 mg/l noin joka viidennessä kaivossa. Kohonnut nitraattipitoisuus osoittaa pohjaveden likaan—

tumista, joka johtuu puutteellisesta karjanlannan varastoinnista tai lannoitteista.

2.4 Käyttökelpoisuuteen vaikuttavat aineet

2. 4. 1 Rautapitoisuus

Rautapitoisuus oli tutkittu noin kolmesta ja puolestatuhannesta kaivosta. Jos tarkastellaan kaikkia selvityksessä olevia aineita ja ominaisuuksia, aiheuttavat korkeat rautapitoisuudet eniten haittaa talousveden hankinnalle. Noin kolmekymmentä prosenttia kaivoista oli sellaisia, joissa rautapitoisuus oli suurempi kuin 1,0 mg/l.

Käyttäjäryhmittäin tarkasteltuna esiintyi eniten kohonneita rau tapitoisuuksia yksityisten näytteissä. Edellä on todettu, että osa yksityisten näytteistä on otettu silloin kun on epäilty

jonkin ominaisuuden olevan huono. Tämä toteama pätee nimenomaan raudan kohdalla. Näin ollen voidaan olettaa, että todellisuu dessa noin joka neljännessä kaivossa on rautapitoisuus suurempi kuin 1,0 mg/l.

Aineiston perusteella on kohonneiden rautapitoisuuksien esiin tyminen htä yleistä porakaivoissa kuin muissakin kaivoissa.

Kohonneet rautapitoisuudet johtuvat maaperäolosuhteista. Joissa kin näytteissä on kohonnut rautapitoisuus johtunut talon sisä puolisista vesilaitteista irronneesta rautasakasta. Vesinäyt—

teet tulisikin mahdollisuuksien mukaan ottaa suoraan kaivosta.

(25)

23

2. 4. 2 Permanganaattiluku

Useissa tapauksissa on kohonnut permanganaattiluku osoitus pin—

tavesien pääsystä kaivoon. Yleensä tämä johtuu kaivon raken teellisista heikkouksista. Eniten kohonneita permanganaattilu kuja esiintyi yksityisten naytteissa

2. 4. 3 Mangaanipitoisuus

Kohonnut mangaanipitoisuus heikensi talousveden käyttökelpoi suutta noin kymmenessä prosentissa kaivoista. Kaivotyypeittäin tarkasteltuna esiintyi kohonneita mangaanipitoisuuksia selvästi useamndnporakaivoissa kuin muissa kaivoissa.

Kohonneet mangaanipitoisuudet johtuvat maaperäolosuhteista.

2.4.4 Rauta— ja mangaanipitoisuuksien riippuvuussuhde

Oheiseen taulukkoon on koottu kaikki ne naytteet, joista on tut kittu sekä rauta että mangaani. Aineiston perusteella on man—

gaanipitoisuus yleensä matala kun rautapitoisuus on matala.

Toisaalta kun rautapitoisuus on korkea, voi mangaanipitoisuus olla matala tai korkea Mitaan selvaa riippuvuussuhdetta ei rauta- ja mangaanipitoisuuksien esiintymiselle voida havaita.

Taulukko 11. Rauta— ja mangaanipitoisuudet samassa näytteessä Mn-pitoisuudet mg/l

Fe-pitoisuus

kpl

< 0,1 0,1 ^— 0,5 ^> 0,5

näyt- pro- näyt- pro- näyt- pro teitä senttia teitä senttia teitä senttia

kpl % kpl % kpl %

< 0,3 mg/l 604 494 81,8 96 15,9 14 2,3

0,3—1,0 mg/l 268 145 54,1 103 38,4 20 7,5

< 1,0 mg/l 872 639 73,3 199 22,8 34 3,9

> 1,0 mg/l 348 84 24,2 171 49,1 93 26,7

(26)

24

2.5 Selvityksen hyödyllisyys

Selvityksen perustuessa näin laajaan aineistoon saadaan selvä kokonaiskuva talousveden laatuongelmien yleisyydestä. Aineiston perusteella on myös havaittavissa selviä eroja ongelmien esiin—

tymisessä eri alueilla. Esim. korkeat permanganaattiluvut näyt tävät olevan rannikkokunnissa selvästi yleisempiä kuin sisä- maassa.

Koottua aineistoa on hyödynnetty kuntakohtaisten haja-asutus alueiden vedenhankinnan yleissuunnitelmien laatimisessa. Äna—

lyysitulosten perusteella on ennen kaikkea pystytty paikallis tamaan talousveden käyttökelpoisuutta heikentävien rauta- ja mangaanipitoisuuksien esiintyminen eri kylissä.

Suurimpana vaikeutena aineiston kokoamisessa oli puutteellisesti täytetyt analyysilomakkeet. Varsinkin osoitetietojen yhteyteen olisi syytä merkitä myös kaivon sijainti, eikä pelkästään lasku tusosoitetta. Toivottavaa olisi myös, että tutkittaisiin muitakin ominaisuuksia kuin. bakteereita. Varsinkin rauta—, mangaani— ja nitraattipitoisuuksien tutkimisesta on runsaasti hyötyä haja asutusalueiden vesihuollon suunnittelulle.

(27)

(28)