Kannuksen turkistarhan ravinnehuuhtoumat. Väliraportti

Väl iraportti

Heikki Huntus Paavo Niemelä

NR0 23

KANNUKSEN TURKISTARHAN RAVI NNEHUUHTOUTUMAT

Väliraportti

Heikki Huntus Paavo Niemelä

Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri Kokkola 1986

Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siihen voida vedota vesi— ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona.

Julkaisua saa Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiristä.

ISBN 951—46—9652—2 ISSN 0783—3288

Painopaikka: Vesi- ja ympäristöhallituksen monistamo, Helsinki 1987

JO

2.

3.

14

5.

6.

7.

8.

9.

10.

s

i vu 4 6 6 6 7 7 9 10 11 12

13 17 20.

23 24 25 26 27 SISÄ LLYSLU ETTELO

JOHDANTO YLEISTÄ

TARHA—ALUEEN PERUSTAMINEN TARHAN HOITO

HUUHTOUTUMÄN TUTKIMINEN

KOETARHAN POTENTIAALINEN KUORMITUS RÄV INNEHUUHTOUTUMAT

MAANÄYTTEET JOHT0PÄÄT5KSIÄ

TUTKIMUKSEN JATKAMINEN LIITTEET:

Liite 1 tutkimusohjelma

Liite 2 analyysituloksia vv. 1983—85 Liite 3 kuormituslaskelmat

Liite 4 suotovesitulokset Liite 5 virtaamatiedot

Liite 6 sadantatiedot 1983—85 Liite 7 maaperäanalyysit

Liite 8 tiedot e1inmrist ja sijoituksesta

JOHDANTO

Muutamia vuosia sitten (1979—80) suoritettiin Kokkolan ja Vaasan vesipiirien alueella tutkimus turkistarhojen kuormituk—

sesta pinta— ja pohjavesiin.

Tutkimuksen suoritti tekn.yo Juha Helin opinnäytetyönään teknilliseen korkeakouluun. Tutkimustulokset herättivät suurta huomiota. Turkistarhat osoittautuivat huomattavan suuriksi vesistön kuormittajiksi. Helinin työn valmistuttua vesihallitus perusti työryhmän 4.6.1982 selvittämään turkistarhojen vesien—

suojelutoimepiteitä. Työryhmä totesi mm, että tarhojen kuor—

mitusta oli tutkittu hyvin vähän.

Samoihin aikoihin työryhmän työskentelyn kanssa rakennettiin Kannukseen Riista— ja kalatalouden tutkimuslaitoksen turkis—

eläinten koetarha, joka 1.3.1985 siirrettiin Maatalouden tutkimuskeskuksen alaisuuteen. Jo tarhan suunnitteluvaiheessa heräsi ajatus tutkia uuden tarhan aiheuttamaa vesistökuormi—

tusta.

Kohde katsottiin erittäin sopivaksi monestakin syystä. Uusi tarha—alue rakennettiin senhetkisten tietojen perusteella myös vesiensuojelunäkökohdat huomioiden mahdollisimman hyvin.

Tutkimus tarhalla on voitu aloittaa nollatilanteesta. Tutkimus on tapahtunut “puolueettomalla kentällä. Tutkimusasemalla on ollut pätevä henkilökunta ja tarkkailun hoito on voitu joustavasti liittää muuhun tutkimustoimintaan.

Tutkimusprojektia on hoidettu yhteistyössä Turkistalouden tutkimusaseman koetarhan ja Kokkolan vesipiirin kesken.

Toimenpiteistä tarhalla on vastannut MMK Paavo Niemelä ja vesipiirissä rak.mestari Heikki Huntus. Vesinäytteet on analysoitu Kokkolan vesipiirin laboratoriossa.

Alunperin sovittiin, että muutaman vuoden tarkkailun jälkeen laaditaan saatujen tulosten perusteella väliraportti. Tulosten tarkastelun lisäksi tällöin päätetään tutkimuksen jatkamisesta ja suuntaviivoista. Kolmen vuoden aikana kerätty aineisto;

pintavesinäytteet, suotovesinäytteet, maanäytteet ja tarhan

hoito antaisivat mahdollisuuden huomattavan laajaankin asian tarkasteluun.

Tss raportissa on pyritty pasiassa kuitenkin esittämään tarha—alueelta tapahtunutta ravinteidenhuuhtoutumista. Samalla tuloksia verrataan Helinin tutkimuksiin.

Kokkolassa 9 heinäkuuta 1986

Heikki Huntus Paavo Nieme1

1 YLEISTÄ

Kokkolan vesipiiri on yhteistyössä Maatalouden tutkimuskeskuksen Kannuksessa sijaitsevan turkistalouden tutkimusaseman kanssa tutkinut ti-ai ravinnehuuhtoutumia vv 1983.85. Kannuksen koetarha on rakennettu 1982—83. Tarha—alueen pinta—ala on 1,5 ha. Ensimmäiset eläimet on alueelle sijoitettu huhtikuun alussa 1983. Koetarhalla on sekä kettuja että minkkejä.

Eläinten määrät ja sijoituspaikat eri vuosina ilmenevät liit—

teestä 8.

2. TARHÄ.ÄLUEEN PERUSTAMINEN

Tarha—alue sijaitsee tiiviillä, savipohjaisella, mäntyvaltai—

sella räme— ja kangasmaalla. Alueelta poistettiin kaikki pintamaat ja ne korvattiin n. 0,5 m:n hiekka— ja murskesora—

kerroksella. Maanpinta muotoiltiin sivuillepäin loivasti kaltevaksi, Aluetta ei salaojitettu. Tarha-aluetta ympäröi kaksinkertainen ojitus. Sisempään ojaan kerätään kaikki tarhalta tulevat pintavedet. Ulompi oja on alueen varsinainen kuivatusoja. Ojien väliin on jätetty penger tiiviistä perus—

maasta josta 4 m:n välein on poistettu alkuperäinen maa ja korvattu 4 m:n pituudelta soralla. Tarhan pohjarakenne ja em. ojasto on esitetty liitteessä 1 ^. Varjotalot on perustettu siten, että häkkien alla oleva maanpinta on hieman talojen väleissä olevaa maanpintaa korkeammalla.

Tarha—alueelle on rakennettu erillinen betonipohjainen lannan varastopaikka.

3.

TARHÄN HOITO

Tarhalla on käytetty juoksuhäkkien alla erilaisia aiut—ja kuivikeratkaisuja. Pääsääntöisesti kuitenkin kaikkien häkkien alla on käytetty kuivikkeita. Ketuilla on kuivikkeena ollut turve ja minkeillä osaksi turve ja osaksi perinteinen pesäko—

peista kariseva olki, Pienellä osalla kettupuolella on alustana kokeiltu muovipinnoitettua peltikourua ja minkkipuolella treviramattoa.

Turvetta häkkien alla on käytetty n. 2—3 cm vahvuinen perus—

kerros. Kettutarhalta on lanta poistettu vain kerran vuodessa lokakuun lopulla, mutta turvetta lisättiin kasvukauden aikana 2—3 kertaa. Minkinlanta on kesäaikana poistettu keskimäärin kahden viikon välein, siten että alkukesästä harvemmin ja loppukesästä useammin. Varjotalojen väleistä on talvella poistettu lumi.

Tarha—alue on ollut sekä keväällä, että syksyllä varsin kuiva.

Missään vaiheessa eivät pintavedet ole päässeet suoraan huuh—

telemaan häkkien aila olevia lantakasoja.

4, HUU-HTOUTUMÄN TUTKIMINEN

Tarhalla on suoritettu kolmen vuoden aikana tarkkailua liitteenä 1 olevan ohjelman mukaisesti, Varsinaisen tarkkailuohjelman lisäksi on tarha—alueelta otettu ja analysoitu suotovesinäyt—

teitä, jotka on otettu varjotalojen päihin rakennetuista vesi—

johtoventtiilien huoltokaivoista. Kaivojen sijainti näkyy liitteessä 8 ja analyysitulokset liitteessä 4. Vesinäytteiden lisäksi vuosittain on varjotalojen väleistä otettu rnaanäyttei—

tä.

5,

KOETÄRHÄN POTENTIÄÄLINEN KUORMITUS

Tarhan siitoseläinmäärät ovat vv. 1983—85 olleet seuraavat:

v. 1983 50 sinikettua ja 380 minkkiä v. 1984 71 sinikettua ja 619 minkkiä v. 1985 80 sinikettua ja 612 minkkiä

Laskentaperusteena vuosittain kertyvälle ravinnemäärälle on käytetty seuraavia arvoja (Helin).

Tuotettua ketunnahkaa kohti syntyy 1500 g typpeä ja 301 g fosforia.

Tuotettua minkinnahkaa kohti syntyy 883 g typpeä ja 173 g fosforia.

Nahkamäärän laskemisessa on pentukertoirnina käytetty ketulla 7,0 ja minkillä 3,5.

Ravinnekuormituksen laskemisessa on käytetty siitoskettuyksik—

köä. Lääkintöhallituksen ohjekirjeen D:no 2855/02/79 mukaan 5 siitosminkkiä vastaa yhtä siitoskettua.

Edellisen perusteella on koetarhalla lannan ja virtsan muodossa syntynyt ravinteita seuraavasti:

v. 1983 50 kettua x 7,0 350 nahkaa fosforia 105 kg

typpeä 525 kg

380 minkkiä x 3,5

⁼

1 330 nahkaa fosforia 230 kg

typpeä 1 174 kg

Yhteensä: fosforia 335 kg typpeä 1 699 kg

v. 1984 71 kettua x 7,0 497 nahkaa fosforia 150 kg

typpeä 746 kg

619 minkkiä x 3,5 2 167 nahkaa fosforia 375 kg

typpeä 1 913 kg

Yhteensä: fosforia 525 kg typpeä 2 659 kg

v. 1985 80 kettua x 7,0 560 nahkaa fostoria 169 kg

typpeä 840 kg

612 minkkiä x 3,5 2142 nahkaa fosforia 371 kg

typpeä 1 891 kg

Yhteensä fosforia 540 kg

typpeä 2 731 kg

6. ivINNEHuuHTouTUijT

Turkistarhojen kuormitusta on tarkemmin tutkinut vain Helin dipiomityössään 1979—80 Kokkolan vesipiirissä. Helin on aikanaan tutkimuksessaan laskenut eri tarhoilta tulevia ravin—

nehuuhtoutumia, Nyt tehdyissä laskelmissa pyritään vertaamaan tutkimusasemalla saatuja tuloksia Helinin 5 vuotta sitten tekemiin laskelmiin.

Kannuksen tutkimusaseman vesinäytteistä on analysoitu typen ja fosforin lisäksi myös typen eri osatekijät ja biologinen sekä kemiallinen hapenkulutus. Päähuomio tullaan kuitenkin kun—

nittämään ravinteiden huuhtoutumiseen ja BHK7—kuormitukseen.

Vuoden 1983 tulokset ovat siinä määrin puutteellisia, että tarkempia huuhtoutumisprosentteja ei ole laskettu. Selvää kuitenkin on, että ensimmäisen vuoden huuhtoutumat ovat jakson pienimmät. Fosforin osalta voidaan todeta ettei huuhtoutumista ole käytännöllisesti katsoen ollut lainkaan. Myös suotove—

sinäytteet osoittavat että kuormitus on ollut vähäistä.

Näytteenotto on aloitettu yleensä keväällä sulamiskauden alussa ja lopetettu syksyllä mittapadon jäädyttyä. Voidaan olettaa että tarha—alue tällöin jäätyy eikä talviaikana huuhtoutumista tapahdu. Jotta laskelmat olisivat riittävästi “varman päälle”

on kunkin näytteenottojakson alkuun ja loppuun lisätty 1/2 kuukauden huuhtoutuma käyttäen virtaamana 50 % ^seuraavan (keväällä) tai edellisen (syksyllä) kuukauden virtaamasta.

Edellä mainittu lisäys on tehty vain mikäli ensimmäisenä tai viimeisenä kuukautena on ollut kuormitusta,

1984 kuormitus

Typ...pkQrnia on keskimäärin ollut ²⁴⁵ g/d 8 kuukauden ajan.

Lisäksi edellä mainittu lisäys 50 g/d yhden kuukauden ajalta, vuodessa yhteensä 23kge]. i. 63,1

Eriijina

^on keskimäärin ollut 0,3 g/d 8 kuukauden ajan.

Lisäystä ei ole tehty koska ^{keväällä ja} syksyllä on kuormitus ollut 0.

sj, i

jj7kuorma on keskirnärin ollut 70,5 g/d 8 kuukauden ajan.

Lisätty L12,0 g/d yhden kuukauden ajalta.

gJs i4t yks ikkö

1985

kuormjJp

Cyppikuorma on keskimäärin ollut 109 g/d 7 kuukauden ajan.

Lisäksi on edelliseen tapaan huhtikuult.a arvioitu 1/2 kuukauden ajalta 90 g/d,

Qikurnj9S5 on keskimäärin ollut 0,5 g/d 7 kuukauden ajan. Lisäystä ei ole tehty.

H.K7kuorma v. t9S5 on keskimäärin ollut 106,5 g/d 7 kuukauden ajan. Lisäys 230 g/d 1/2 kuukauden ajalta.

vuodessa yhteensä 259 kg eli 128gLsiitoskettuyksikkö

Yhteenvetotaulukko vv 198L11985 ravinnehuuhtoutumista

Vuosi Tarhalla kertynyt Huuhtoutunut Huuhtoutuma

%

avnneaara kg/v

19811 2 659 525 12,3 0,07 ^0,14 0,01

1985 2 731 540 2)4,3 0,11 0,9 0,02

Helinin tutkimuksen mukaan olivat keskimääräiset huuhtoutumat fosforin osalta 7,5 % ja typen osalta 14,1

%.

Helinin tutkimus käsitti 12 erilaista tarhaa, Tulosten hajonta Helinin tutki muksissa oli hyvin suuri. fosforihuuhtoutumat vaihtelivat välillä 0,11—15

%

^ja typpihuuhtoutumat 2—26

%.

Turkistalouden tutkimusasemalla v. 1985 ovat huuhtoutumat olleet fosfori 0,02

%

ja typpi 0,9

%.

7. MÄÄNÄYTTEET

Varjotalojen väleistä otetuilla maanäytteillä on tarkoitus selvittää ravinteiden huuhtoutumista maahan sekä erilaisten lannankeräilyalustojen tehokkuutta. Näytteet on otettu tiiviin

perusmaan päällä olevasta hiekkakerroksesta syksyllä ennen maan jäätymistä ja joka vuosi suunnilleen samoista paikoista.

Näytteiden ottopaikat ilmenevät liitteessä 8 ja analyysitulokset liitteessä

7.

Perättäisten Vuosien ravinnepitoisuudet eri näytteissä vaihte- levat niin paljon, että tässä vaiheessa ei maaperän ravinnepi—

toisuudessa voi todeta selviä muutoksia. Tosin näyttäisi siltä, että ammonium— ja nitraattitypen määrät eräissä kohdissa olisivat lisääntyneet, mutta pitoisuuksiin voitaisiin vaikuttaa erilaisin lannan käsittelymenetelmin.

8. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Tutkimustulokset eivät ole tuoneet esille mitään yllättävää.

Helin totesi jo omia tuloksia tarkastellessaan, että kuivik—

keiden käytöllä ja lannan poistolla voidaan kuormitusta vähentää n. 75

%.

^Kannuksen tutkimuksissa tämä olettamus selvästi vahvistuu. On huomattava, että tarha—alue on vielä uusi ja kuormitus on koko

3

vuotiskauden ollut nouseva. Tarkasteltaessa syitä tutkimusaseman tarlian pieniin huuhtoutumiin voidaan ne ajatella seuraaviksi.

1 ^. Tarha—alue on vielä varsin uusi ja maaperän sietokykyä ei ole vielä ylitetty. Hiekkasuodatus toimii vielä tehokkaas ti, ja se on osaltaan vaikuttanut ainakin fosforin pieniin huuli toutumiin.

2. Häkkien alle on käytetty erilaisia kuivikkeita, joista varsinkin turve on osoittautunut käyttökelpoiseksi.

3.

^{Tarha—alue on kuiva, joten sade— ja} sulamisvedet eivät ole sanottavasti liuulitoneet häkkien alta ravinteita mu kanaan.

L, Tarhaa on jätehuollon osalta hoidettu liuolellisti.

Tuloksia tarkasteltaessa kovinkaan suuria ristiriitoja ei ole havaittavissa. Vuoden 1985 marraskuussa kuivatusojan

yläpuoliset pit.oisuudet olivat

itse tarha—alue ei enää lisännyt kuormitusta. Korkeat pitoi—

suudet johtunevat yläpuolella samanaikaisesti suoritetuista metsäojituksista. Yleisesti ottaen tulokset ovat loogisia ja niitä voidaan pitää luotettavina, Maanäytteiden tuloksissa on epäjohdonmukaisuuksia,

Liitteellä 5 on esitetty mittapadon kerran viikossa luettujen virtaamien kuukausikeskiarvot, Mukaan on liitetty myös läheisen Toholammilla sijaitsevan Keski—Pohjanmaan tutkimusaseman sademittaukset. Tulosten välillä on jossain määrin ristirii taa. Tarha—alueen suodatinpenkereen tehoa ei ole laskettu, koska tarha—alueelta tulevaa vesimäärää ei ole mahdollista mitata ja tällöin olisi käytettävä keskimääräisiä sadanta—

tai valunta—arvoja. Tulosten käsittelyssä on pyritty käyttämään vain mahdollisimman luotettavia tietoja.

9.

TUTKIMUKSEN JÄTKÄMINEN

Tulosten tarkastelu osoittaa, että tutkimusta on syytä jatkaa.

Tulisi selvittää mille tasolle huuhtoutuma asettuu.

Nykyiset näytteenottopisteet ja tehdyt nääritykset vaikuttavat sopivilta. Sade— ja virtaamamittausten erilaisuudesta johtuen tulisi virtaamat mitata vähintään kaksi kertaa viikossa.

Äinevirtaamia laskettaessa on ratkaisevan tärkeää, että mitta—

pato on luotettava ja virtaarnatiedot saadaan oikeita. Jatkossa olisi toivottavaa, että tarlian jätehuollossa noudatettaisiin samoja linjoja kuin tähänkin saakka. Myöhemmässä vaiheessa voidaan sopia esim. turpeen käytön tai lannan poistokertojen lisäämisestä jonakin vuonna, Myös maaperäanalyysit ja suoto vesien määritykset on syytä edelleen pitää ohjelmassa, koska ne kuvaavat maaperän kyilästymisastetta.

KIRJÄLLISUUSLUETTELO

Helin, J. 1981 Turkistarhojen aiheuttama ainekuormitus pinta—

ja pohjavesiin. Vesihallituksen moniste nro 140, 1982.

Vesihallitus: Turkistarhojen vesiensuojelutoimenpiteet.

Työryhmän loppuraportti. Vesihallituksen moniste nro 214, 1983 Lääkintöhallituksen ohjekirje nro 2855/02/79

KANNUKSEN KOETARHZ\N \1ESIST AIKUTUSTEN TUfl(IMUSOHJELMA

1. Yleistä

RIIsta- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen koeaserralla Kannuksessa aloi tetaan tarhaustoiminta keväällä 1983. Koeaseman ja Kokkolan vesipiirin kesken on sovittu, että muun tutkimus- ja koetoirninnan ohella selvite tään myös tarhalta tulevien va1unvesien laatua ja määrää. Tarhalla kokeillaan myös erityyppisiä lannankeräilyratkaisuja.

Koko tarhausalueen pinta-ala on 1,5 ha. Alueelle tullaan sijoittanaan 200 kpl siitoskettija ja 1100 ktl siitosminkkejä. Eläinten sijoitus ja lannankeräilykokeiden sijoituspaikat i1irnevät liitteestä 1.

2. Tarhausalueen perustaminen

Alueen naaperä on tiivistä hiesuiroreeniä. Pintamaat on poistettu ja korvattu hiekalle. Varjotalojen keskellä iraanpinta on 20 cm talojen päätyjä korkeannalla, joten pintavedet virtaavat alueen sivussa ole viin keräilyoj iin. Varjotalojen perustamistapa selviää liitteestä 2, Tarhausalueelta tulevat pintavedet johdetaan suodatusojaston kautta ennenkuin ne joutuvat varsinaiseen purkuojaan. Alueen oj itus ja suo datusoj ien sijoitus selviää liitteestä 1.

3. Tutkimuksen järjestelyt ja toteutus

Tarha-alueelta tulevien valunavesien määrän selvittämiseksi rakenne taan purkuojaan kolirdopato. Näytteitä otetaan viikon väliajoin mitta padolta pisteestä 1 ^sekä vertailupisteestä 2, jossa on piiriojista tu levaa puhdasta ä Näytteet otetaan 1/2 litran muovipulloihin, jotka nakastetaan, Näytteiden otosta ja pakastuksesta huolehtii koe asema. Lisäksi näytteeiden ottaja pitää päiväkirjaa, johon rrrkitään mittapadon lukra, säätila, sadanäärä sekä muut rvtteiden ottoon vai kuttaneet asiat,

4, Määritykset

Pakastetut näyt±eet sekoitetaan virtaaman suhteen paiitettuina kuukau den kokoananäytteiksi. Näytteistä määritetään: BHK7, KEIT, Idintoaine, pH, typpi, fosfori, anironiakki. Näyt±eiden yhdistäminen ja analysoin nin suorittaa Kokkolan vesipiiri. Lisäksi vesipiiri ottaa vuosittain lisänävtteitä, jotka määritetään välittästi, Lisänäytteiden oton yhteydessä selvitetään suodatusojien telca.

5. Tulosten raDortointi

Kokkolan vesipiiri laatu vuosittain suoritetuista analyyseistä yhteen vedon. Yhteenveto käsitellään yhteistyössä Kannuksen ^koeasran kanssa, jolloin päätetään nyös ohjelman mahdollisista muutoksista ja tutkirnuk sen jatkamisesta.

Kokkolan vesipiirissä 11,4,1983

Rakennusmastari Heikki Huntus

e

1

4-

r

4 1

ct 4—0

q)

j ^1%

/

Suodatus

1 + 4.

TET4 ,

Ii

LEIKKAUS C-C 1:5Q TARHA- ALUEEN RAKENNEKERROKSET JA KUIVATUSOJAT TYYPPIPOIKkILEIKKAUS \ \ \

TÄYTTÖTASOVARJOTALONALLAON ARLO

0.20

TNKYÄUOLELLA

45Om +51,,4 7+56=== -=

_________

+539S’JUOJA

_ 7+52 TÄYTTOVARJOTALONALLAON

[TUSKERROS1

MSr5cmSIVUOJAVERHOILLAAN 7÷51JAKAVANKERROKSENSORAA,KANTAVAKERROSMcJOSOJAJOUDUTAAN SENPAKSUUSONOS5mULOT-JÄKAVAJAERISTYSKERROS TUENVAHINTÄANTASOON,JOSSA

.Sr,Hk30cm JAKAVANKERROKSENYLÄPiNTAPENOER ONVARJOTALOJEN

vÄLISSÄ

TURVEJAHUMUSMAAPOISTE TAANPENKEREENALTA

11

iQcL1•H [•— - -

-

- LEIKKAUKSISSAESITETYTABSOLUUTTISETKORKEUDET PÄTEVÄTVAINLEIKKAUSKOFIDISSA

LEIKKAUS 1:50

u÷54 ‘:y+53 y.52 y+51

TYYPPiPOIKKI

LEIKKAUS

IMEYTYSOJASTOSTA

0 0 O2m,

0 00 00 O.2m

PINTAVE

1

VARASTOiTUMSTJLA hO.7 IMEYTYSOJAN PIIRIOJAANIMEYTYSOJISTA“SORAKANAVAT” OJANPITUUSKANAVANLASKEVAANOJAAN, AINAVÄLISSÄ6.0m,PITUUSSUUNNÄSSA MAATArnKAIVAMATONTA6.0

Aika Ka Paik- Kok .N NH4-N N02-N N0-N Kok.? KHT BOD Kunto- pH

J

kk

m3/d

ka no ug/1 ug/1 ugll ug7l ug/1 irrj n aine mS/m 02/1 02/1 n/1

Touko 2 1280 72 12 3 182 62 101 6,5 11,7

3 609 14 2 5 24 24 7 4,2 4,8

Kesäk. 24 1 988 16 6 0 30 7,7

2 230 48 11 6 516 75 304 6,6 12,2

3 1000 22 8 6 92 3,2 21 4,2 5,2

Heinä 3 1 980 37 1 0 114 29 77 7,2 9,8

Elok. 3 1 1040 91 4 34 127 33 57 7,4 9,3

Syysk. 8 1 104 64 7 78 46 17 38 7,0 8,8

Lokaic. 48 1 1930 669 32 315 18 5,4 30 6,4 7,0

2 520 137 83 116 553 33 101 6,3 12,8

3 1020 28 3 3 62 7,5 26 4,6 5,7

4 2340 2080 118 755 41 11 19 7,1 12,6

*)12.10 68 1 2990 71 22 3,4 4 6,1 10,2

3 1010 66 45 4,3 3 5,1 5,2

4 12000 116 12 2,0 4 6,4 20,5

Marras.40 1 126 257 11 192 38 17 5,9 6,7

3 67 87 4 0 60 26 5,2 4,7

4 1520 4800 402 444 47 12 7,1 21,5

1 = mittapato L.

Lähtevä vesi 2 = uusi oja yläp.

3 vanha oja yläp.

4 ⁼ tarha—alueen vesi

*) tuoreet

Aika Ka Paik- Kok.N NH4-N N0-N N0-N Kok.? KHT BOD Kunto- pH

kk m3/d ka no ug/1 ug/1 uglI ugll ug/1 n nrj aine mS/m

02/1 02/1 nj/1

Huhti 102 1 943 476 4 177 42 15 5,0 6,3 5,1

3 312 80 1 5 66 22 4,1 5,3 3,7

4 988 307 5 369 53 4 2,0 6,7 5,6

Touko 11 1 1640 849 7 274 56 18 6,8 6,5 10,0

3 512 42 2 3 71 15 5,7 5,6 4,7

4 4010 834 11 369 70 15 7,4 22,0

Kesä 18 1 2780 246 8 1740 353 21 5,5 142 6,9 12,3

3 1210 25 0 0 258 43 3,1 99 6,9 3,8

Heinä 103 1 2110 1350 103 1300 65 14 3,7 23 6,8 12,1

3 1020 12 2 0 144 26 1,8 45 6,1 3,3

4 6590 846 786 1650 172 16 10,5 ^— 7,1 16,8

Elo 5 1 2930 539 26 1330 37 16 4,8 42 6,9 13,9

3 453 4 1 2 91 20 1,5 28 6,3 4,3

4 430 31 16,0 48 7,3 16,3

Syys 10 1 3620 1470 206 1780 64 13 6,1 32 6,8 12,9

3 364 3 2 1 50 16 1,0 33 6,4 4,6

4 10480 4790 918 4100 204 20 12,1 36 7,1 25,0

Loka 24 1 3000 1720 105 1530 60 23 4,9 34 6,4 11,4

3 416 12 2 5 44 26 1,5 35 5,8 4,5

4 9300 8390 723 4920 217 19 13,6 48 6,7 22,4

Marras 15 1 3260 800 30 1930 26 20 6,5 33 6,5 9,7

3 609 22 2 4 51 27 1,6 59 5,9 4,3

4 12500 7120 18 5300 191 14 5,7 18 7,2 20,2

1 ⁼ mittapato 3 ⁼ yläp. oja

4 ⁼ tarha—alueen vesi

Aika Ka Paflc- Kok .N NH4-N N02-N N0N Kok.? KEIT BOD Kunto- p11

J

kk m3/d ka no ug/1 ug/1 ugll ugll ug/1 n n aine mS/m

02/1 02/1 fl/1

Touko 50 1 4350 4990 1170 50 70 1$ 12,3 53,2 6,2 13,4

3 587 53 14 1 93 19 3,2 36,4 5,7 4,0

4 3000 769 1740 15 92 12 3,0 14,5 6,7 12,6

Kesä 22 1 2270 1890 851 40 57 17 9,6 47,7 6,1 11,2

3 765 27 4 1 112 18 1,5 49,8 5,8 4,2

4 1600 289 28 9 219 25 8,6 31,5 6,9 13,0

Heinä 0,6 1 4750 2050 842 150 130 25 5,0 31,5 6,9 18,6

3 922 128 7 3 99 23 2,9 27,3 6,4 5,7

4 ^—

Elo 6 1 3230 1500 2750 106 175 ^— 3,0 25,2 6,6 19,4

3 (14620) 21 21 2 79 ^— 1,4 21,7 6,0 3,5

4 906 140 ^— 6,0 43,9 ^{— —}

Syys 25 1 3560 1450 2470 100 175 15 6,5 37,6 5,4 15,5

3 564 12 4 0 79 20 3,6 34,2 5,8 4,2

4 3990 1650 1090 292 28 10,6 54,3 6,5 12,7

Loka 142 1 4240 2430 2900 238 53 21 5,6 33,5 6,0 13,5

3 1100 188 352 19 47 27 5,4 37,3 5,4 5,6

4 10310 7040 5460 1010 715 30 12,0 96,5 6,5 21,2

*)Mrras 228 1 3360 ^{— — —} 25 6,0 ^—

3 3830 ^{— — —} 272 14,8 ^—

4 1100 ^{— — —} 106 6,9

1 = mittapato

3 = vanha oja yläp.

4 = tarha—alueen vesi

*) näytteet vain 5.11. -85

Liite 3a

KÄNNUKSEN TURKISTÄRHÄTUTKINUS Ainevirtaamat 1983-85

Tarkkailu Q Tarhan kuormitus

KkaJ uiLUpjjo. jpjj. Lisäys VL

Kesikuu 1983 24 2l 24 0 0

Heinäkuu ^“ 3 3

Elokuu “ 3 3 ^{— —}

Syyskuu ^II 8 1 ^{— —}

Lokakuu ^{“ 148 118} 86 38 2,5

Marraskuu 40 3 5 2 0,1

Huhtikuu 19814 102 31 92 61 4,1

Toukokuu ^“ 11 6 18 12 0,8

Kesäkuu 18 22 50 28 1,9

Heinäkuu ^II 103 103 216 113 7,5

Elokuu ^“ 5 3 15 12 0,8

Syyskuu ¹¹ 10 ¹⁴ 36 32 2,1

Lokakuu ^“ 24 10 72 62 4,1

Marraskuu ¹¹ 15 9 50 2,7

ka 45

Toukokuu 1985 50 29 218 189 12,6

Kesäkuu 22 17 50 33 2,2

Heinäkuu “ 1 1 5 4 0,3

Elokuu ¹¹ 6 4 19 15 1,0

Syyskuu ^h1 25 14 89 75 5,0

Lokakuu ^“ 142 156 602 446 29,7

Marraskuu ^“ 228 873 766 0

ka 109

21

Liite 3b

KÄNNUKSEN TURKISTÄRHÄTUTKIMUS Äinevirtaamat 1983—85

Tarkkailu Q Tarhan kuormitus

Kuukausi rn.L1lpuo1i Älapuoli LisäysjL

Kesäkuu 1983 24 12,0 ^— < 1

Heinäkuu ^7? 3 0,3 ^—

Elokuu 3 0,4 ^—

Syyskuu ^“ 8 0,4 ^-

Lokakuu ^“ 48 4,8 4,8 0

Marraskuu ^“ 40 2,4 2,4 0

Huhtikuu 1984 102 7,1 7,1 0 < 1

Toukokuu ¹¹ 11 0,8 0,8 0

Kesäkuu ¹¹ 18 4,6 6,4 1,8

Heinäkuu ^“ 103 14,8 1,48 0

Elokuu 5 0,5 0,5 0

Syyskuu ¹¹ 10 0,5 0,6 0,1

Lokakuu 24 1,0 1,4 0,4

Marraskuu ^7? 15 0,8 0,8

ka 0,3

Toukokuu 1985 50 4,7 3,5 0 < 1

Kesäkuu ¹¹ 22 2,5 1,3 0

Heinäkuu ¹¹ 1 0,1 0,1 0

Elokuu ^“ 6 0,5 1,1 0,5

Syyskuu ¹¹ 25 2,0 4,4 2,4

Lokakuu 142 6,7 7,5 0,8

Marraskuu ^“ 228 62,0 5,7 0

ka 0,5

KÄNNUKSEN TURKISTÄRHÄTUTKIMUS Äinevirtaamat 7 983—85

Liite 3c

Tarkkailu Kuukausi Kesäkuu 1983 Heinäkuu ^1?

Elokuu ^1!

Syyskuu ^II Lokakuu ^“ Marraskuu II

24 76,8

3 3 8

48 360,0 40

Q Zkrjpa_g/d•_______ Tarhan kuormitus

iiJd flpj A ii A VL

184,8 108,0

= 360 0

Huhtikuu 1984 102 418,2 510,0 91,8

Toukokuu ¹¹ 11 62,7 74,8 12,1

Kesäkuu “ 18 55,8 99,0 113,2

Heinakuu 103 185,4 381,1 195,7

Elokuu ¹¹ 5 7,5 24,0 16,5

Syyskuu 10 10,0 60,1 49,9

Lokakuu ¹¹ 24 36,0 117,6 81,6

Marraskuu “ 15 24,0 97,5 73,5

ka 70,5

Toukokuu 1985 50 160,0 615,0 455,0

Kesäkuu ^1? 22 33,0 211,2 178,2

Heinäkuu “ 1 2,9 5,0 2,1

Elokuu ¹¹

6 8,4 18,0 9,6

Syyskuu “ 25 90,0 162,5 72,5

Lokakuu ^“ 142 766,8 795,2 28,4

Marraskuu ^II 228 3374,4 1368,0 0

ka 106,5

1,4

1,2

<1

<1 2,6

<1

<1 1,1

<1

6 ^, 1 2,4

<1

<1

<1

<1

Liite 4

Tarhalla olevien kaivojen vedenlaatu 1983—85

Kaivo ?vm Väri CoD Kok.N N02—N N03-N NH4-N Kok.?

tLLQ U.1.ip.2L1LL•uig/

^mg/1

2 3.8.83 12,0 2,85 0,37 2,20 0,28 0,113

5 ^—“— 6,0 0,26 0,01 0,05 0,05 0,074

2 12.10.83 11,0 6,00 0,174

5

^{—“— 12,0 1,06 0,243}

9 35,0 38,00 0,522

2 12.9.84 21,0 11,20 1,17 7,30 3,21 0,764

5 ^—“— 17,0 0,47 0,01 0,001 0,01 0,587

9 ^•“— 72,0 253,00 130,68 217,80 85,67 4,200

2 14.9.85 35 10,0 27,0 1,12 108,24 5,12 0,159

5 ^•“— 20 4,0 4,0 0,04 46,64 0,07 0,147

9 ^•“— 460 78,0 109,0 52,47 89,32 127,40 19,100

Näytteet on otettu vesijohtoventtiilien huoltokaivoihin suotautuneesta pintavedestä.

Virtaamat 1983-1985 140

120 100 80 60 40 20

1983 m3/d 140 120 100 80 60 40 20

huhti touko kesä heinä elo syys loka marras

1984 huhti touko kesä heinä elo syys loka marras

1985 huhti touko kesä heinä elo syys loka marras

Liite 6

Keski—Pohjanmaan tutkimusaseman sadantatiedot

1983 Toukokuu 56 mm Kesäkuu 41 mm Heinäkuu 49 mm Elokuu 29 mm Syyskuu 60 mm Lokakuu 62 mm

1984 Toukokuu 2 mm Kesäkuu 66 mm Heinäkuu 111 mm Elokuu ^14Q mm Syyskuu 35 mm Lokakuu 68 mm

1985 Toukokuu 9 mm Kesäkuu 16 mm Heinäkuu 42 mm Elokuu 82 mm Syyskuu 52 mm

TURKISTALOUDENTUTKINUSASENA;Kannus Naanäytteidentulokset1983-1985 näytejohtolukupHtot.typpiNHt-NNO-Ntot.fosforihelppoliuk.vaihtuva fosforiCaK No.vuosilOxmS/cmmg/lmg/1mg/lmg/lmg/lmg/l 1.19830.46.10.0314316.04732.015028 19840.36.10.045136.0143

3.3

20030 19850.116.330.000.20.31.75015 2.19831.26.10.034808.84494.R20050 198%

3.4 7.5

0.05032614828365200210 19851.197.000.03137.711.32.4150100 3.19830.66.30.031218.74593.022540 19841.46.60.04584

5.3

1935.620065 19851.285.200.0132.88.5

3.5

040 4.19830.36.00.031

7.8

22

555

2.810025 19841.97.00.052152

38

203

8.8

20090 19851.39

5.55

0.03

96.6 7.4 1.6

060 5.19830.46.00.03%21115763.620038 19840.5

5.6

0.03%19

8.4

2004.220030 19850,435.500.0111.94.39.310020 6.19830.2630.02511

5.3

4313.2

375

40 198%0.35.40.0259.8152098.117515 19850.365.100.014.9

5.3

2.8015

7.1983

19840.46.00.0368.72.81804.225025 19850.326.100.002.54.41.625020 Näyte1:vertailu Vuosina1983ja1984näytteetanalysoiViljavuuspalveluOy Vuonna1985näytteetanalysoiMaataloudentutkimuskeskus/maantutkimuSlaitOS Analyysimenetelmiävoidaanpitäävertailukelpoisina

Eläinmäärät

v.1983 jaeläintensijoitusv.1983 F-½%1Ketut

(siitoskettuja

50kpl)

KANNUKSEN

TURKI

SELÄINKOETARHAN

VESI

STiVAIKUJUSTUTKIMUS

...-

egå

Minkit

(siitosminkkejä

380kpl) Talon JJ2

____

-L

1]

5

Suotovesikaivo

Ø

Maanäyte

17-

---—---—-—-

-— —-4 5

•zzEZEE

Øi

6 4, 7 8 9 ,11

1’

EZLZZ

zzz:zzz

12

EZE

13

KANUKSENTURKISELÄINKOETARHAN Eläinmäärät

v.1984 jaeläintensijoitusv.1984

7/Z/zZ”z21

Ketut

(siitoskettuja 71kpl) QxX1Minkit

(siitosminkkej

ä619kpl)

Suotovesikaivo

Ø

Maanäyte

VESISfl5

VAIKUTUSTUTKIMUS Talon 2

z

5

EEEEF

6 7 9 10 11

.ZZZZZZ...ZJ1

12 -

13 1,

Talon

numero

KNNUKSEN

TURKI

SELÄINKOETARHAN

VESI

ST5VAI KUTUSTUTK

1MUS

HQPEAKF

H)JA SUPII 1’

Eläinrnäärät

v.

1985

ja

eläinten sijoitus

v.

1985

VxY//21

Ketut (siitoskettuja

80kpl)

Qx

Minkit (siitosminkkej

ä612kpl) 2

;--

2 / LJ /

(/ -

Suotovesikaivo

Ø

Maanäyte

EE:

JZZEZEE:

ZEZZZZE

MIJkj1 4

_____ 5

_______

6 7 8 9 10

EEZZ

12 - -

EE

13