216
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 9 9 . v s k . – 2 / 2 0 0 3 KATSAUKSIA JA K E S K U S T E L U A
Tieto- ja viestintäteknologian tuottavuusvaikutukset
Suomen liike-elämässä
– kommentti Mika Malirannan ja Petri Rouvisen kirjoitukseen
Sari Pekkala Erikoistutkija
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
M
ika Malirannanja Petri Rouvisentutkimus tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksista tuottavuuteen on saanut varsin suurta julki- suutta mm. Helsingin Sanomissa. Aihe on erit- täin ajankohtainen sekä Suomessa että maail- malla. Yksilö- ja yritystason aineistolla tehty tutkimus on muutenkin tärkeää, sillä makroai- neistolla ei pystytä tarkasti selvittämään kuin- ka suuren lisäyksen uuden teknologian käyt- töönotto tuottavuudelle antaa. Tutkijoiden käytössä ollut aineisto on myös monella tapaa ainutlaatuinen ja harvinaisen laadukas verrat- tuna ulkomaisissa tutkimuksissa käytettyihin.Tutkimuksen päätulos on, että tietotekniik- ka on lisännyt tuottavuutta jopa 8–18 prosent- tia. Toisaalta tuottavuuden kasvu on vaihdel- lut voimakkaasti toimialojen välillä, ja negatii- visiakin vaikutuksia on havaittu. Olisi luonnol- lisesti ymmärrettävää jos tietotekniikan keski- määräiset vaikutukset tuottavuuteen olisivat
pieniä, sillä suuri osa tietotekniikkaa käyttävis- tä työntekijöistä on palvelualalla, jossa tuotta- vuuden kasvu on hitaampaa kuin pääomaval- taisilla toimialoilla ja inhimillisen työpanoksen merkitys tärkeämpi.
Maliranta ja Rouvinen viittaavat tutkimuk- sessaan aiempiin tuloksiin, joiden mukaan tie- totekniikka kasvattaa tuottavuutta, joskin yleensä vähemmän kuin mitä suomalainen ai- neisto antaisi ymmärtää. Viittausten joukossa ei ole Kruegerin(1993) vaikutusvaltaista tutki- musta, jossa hän arvioi tietokoneiden kasvat- tavan työntekijöiden tuottavuutta jopa 15–20 prosenttia. Kruegerin mukaan tämä ”preemio”
voisi selittää miksi palkkahajonta on kasvanut uuden teknologian myötä.
Kruegerin tutkimusta on myös kritisoitu.
Eräs ongelma on aineisto; Kruegerilla oli käy- tössään ainoastaan yhden vuoden poikkileik- kaus, ja hän joutui käyttämään osassa estimoin-
217 S a r i P e k k a l a
tejaan keinotekoista paneeliaineistoa. Erityises- ti Kruegerin tuloksia on syytä verrata neljä vuotta myöhemmin ilmestyneeseen DiNardon ja Pischkentutkimukseen, joka kyseenalaistaa Kruegerin väitteen. Jälkimmäisessä estimoin- tiin palkkayhtälö saksalaisella paneeliaineistol- la, jolla saatiin sama tulos kuin Krueger aikoi- naan sai: Tietokoneen käyttö kasvatti työnte- kijän palkkaa yli 15 prosenttia. Huomattavaa oli kuitenkin se, että muutkin toimistotyöka- lut nostivat tuottavuutta lähes yhtä paljon kuin tietokoneet. Positiivista palkkavaikutusta ei voitu sivuuttaa vaikka tutkijat huomioivat työn- tekijän ammatin sekä sen, että muita toimisto- työkaluja käyttävät työntekijät käyttävät toden- näköisemmin myös tietokonetta. Erityisen hauskaa oli se, että myös lyijykynän käyttö kas- vatti tuottavuutta – eikä lyijykynää kyllä par- haalla tahdollakaan voi pitää uuden teknolo- gian välineenä!
Etuna DiNardon ja Pischken tutkimukses- sa oli paneeliaineisto, jonka avulla voidaan kontrolloida yksilötason kiinteitä vaikutuksia ja välttää selektiovaikutuksia. Muita paneeliai- neistoa hyödyntäviä tutkimuksia ovat mm. En- torf, Gollacja Kramarz(1999) Ranskan osalta ja Bell(1996) Ison-Britannian osalta. Paneeli- ominaisuuden hyödyntäminen olisi myös mah- dollista Malirannan ja Rouvisen tutkimukses- sa. Toisaalta paneeliominaisuutta käytettäessä havaintojen määrä jäisi varsin pieneksi.
Tietotekniikan vaikutusta arvioitaessa kan- nattaa pitää mielessä muutamia DiNardon ja Pischken johtopäätöksistä. Ensinnäkin, tieto- koneesta on hyötyä vain tietyn tyyppisissä töis- sä ja yrityksissä, ja silloinkin vain mikäli työn- tekijällä on koneen käyttöön vaadittavat taidot.
Näihin työpaikkoihin valikoituvat tyypillisesti kyvykkäämmät työntekijät, joten palkkayhtälö ei paljasta toimistotyökalun aikaansaamaa to-
dellista tuottavuuden lisäystä. Toiseksi, edes kiinteiden vaikutusten paneelimalli ei välttä- mättä paljasta todellista tuottavuusvaikutusta.
Vaatimuksena on, että aineistossa tulisi olla henkilöitä tai yrityksiä jotka juuri aloittavat tie- tokoneiden käytön, ja koulutuksen (tai kyvyk- kyyden) tuottojen pitäisi olla muuttumattomia ajanjakson aikana. Suomalaisen aineiston on- gelmana on se, että vuoteen 1998 mennessä tie- totekniikan käyttö oli jo erittäin yleistä yrityk- sissä. Suurimmat ja kiinnostavimmat muutok- set tapahtuivat varmasti 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa.
Erityisenä ongelmana tietotekniikan tuotta- vuusvaikutusten arvioinnissa on, että tietoko- neiden käyttö korreloi voimakkaasti työnteki- jän koulutuksen kanssa. Palkkayhtälössä pitäi- si koulutuksen tuottojen alentua kun mukaan otetaan jonkin toimistotyökalun käyttöä kuvaa- va muuttuja. Koulutuksen tuotto on silti toden- näköisesti positiivinen, sillä lähes minkä tahan- sa toimistotyökalun käyttö kertoo jotain työn- tekijöiden kyvykkyydestä, jota koulutus ei mit- taa riittävän hyvin. Näin ollen tietokoneiden tuottamaa positiivista kerrointa on hyvin vai- kea tulkita sen todelliseksi vaikutukseksi. Li- säksi olisi mielenkiintoista nähdä miten koulu- tuksen tuotto muuttuu Malirannan ja Rouvisen aineistossa kun malliin lisätään tietotekniikka- muuttujia. Heidän tutkimuksessaan ainakin koulutuksella ja tietotekniikalla oli positiivinen yhteisvaikutus.
Toisaalta tietotekniikan käyttöönottoon on voimakkaasti vaikuttanut sen halventunut hin- ta. Muiden toimistotyökalujen hinnat, eten- kään lyijykynien, eivät ole laskeneet samassa määrin. Malirannan ja Rouvisen tutkimukses- sa aineisto kuitenkin sijoittuu ajankohtaan, jol- loin tietokoneiden hinnat olivat laskeneet huo- mattavasti ja tietotekniikka oli yleisesti käytös-
218
K A T S A U K S I A J A K E S K U S T E L U A KAK 2 / 2003
sä yrityksissä. Alkuvaiheessa tuottavuusvaiku- tusten pitäisi olla suurimmat yrityksissä joissa on korkeammin koulutettua työvoimaa. Myö- hemmin, hintojen edelleen halventuessa, tieto- koneet ovat levinneet kaikenlaisiin yrityksiin ja keskimääräinen tuottavuusvaikutus lienee alen- tunut.
Vaikka tietotekniikan tuottavuusvaikutus- ten estimointi on vaikeaa, ellei mahdotonta, kannattaisi suomalaista aineistoa hyödyntää nykyistä enemmän sen hyvän laadun vuoksi.
Maliranta ja Rouvinen (2003) tekivätkin ansio- kasta työtä dokumentoidessaan olemassa ole- van suomalaisen aineiston sisältöä ja saatavuut- ta keskustelualoitteessaan. Myös viimeaikaisten myönteisten arvioiden Suomen kilpailukyvys- tä sekä suomalaisten IT-yritysten kansainväli- sen menestyksen voisi arvella lisäävän kiinnos- tusta suomalaista tutkimusta kohtaan.
Kirjallisuus:
Bell B. (1996) Skill-biased technical change and wages: evidence from a longitudinal data set, Working Paper W28, Nuffield College, Oxford.
DiNardo J. and Pischke J-S. (1997) The returns to computer use revisited: have pencils changed the wage structure too? Quarterly Journal of Eco- nomics, 112: 1, 291–303.
Entorf H., Gollac M. and Kramarz F. (1999) New technologies, wages and worker selection, Jour- nal of Labor Economics, 17, 464–491.
Krueger A. (1993) How Computers Have Changed the Wage Structure: Evidence from Microdata, 1984–1989, Quarterly Journal of Economics, 108: 1, 33–60.
Maliranta M. and Rouvinen P. (2003) Productivity effects of ICT in Finnish business, Keskustelu- aloitteita 852, ETLA.
