Katsauksia
Ruben Nirvi 1905-1986
1Suomen kielen harrastajille Ruben Nirvin kuva on jaanyt mieleen lahtemattomasti.
Tutkijana Ruben Nirvi kulki omaa sel- keaa uraansa, jonka lahtokohdat olivat itse eletyssa kenttatyossa. Jo opiskeluai- kanaan han ahkeroi sanastajana Raja- Karjalan Suistamolla, ja sita seurasi kuin luonnostaan kiinnitys Sanakirjasaation
palvelukseen ja nelivuotinen kausi Kiihte- lysvaaran murteen sanavarojen tallenta- jana. Kolmikymmenluvulla keratyista suurista pitajansanastoista Ruben Nirvin Kiihtelyksen sanasto on kaikkein laajim- pia ja runsassisaltoisimpia. Ja jatkosodan jalkeisissa ankeissa oloissa han aloitti vie-
la kolmannen murteentallennustyonsa, jo- ta muiden toimien ohessa kesti neljannes- vuosisadan. Sen tyon kohteena olivat In- kerin ortodoksisten kanta-asukkaiden, pakolaisina Suomeen ja Ruotsiin muutta- neiden inkeroisten, puhumat murteet.
Suomen ja sen sukukielten tutkimukselle Ruben Nirvi siten onnistui pelastamaan rungon, vielapa hyvin oksikkaan ja leh- vikkaan rungon, kolmcsta haviavasta murretyypista. Niille oli viela yhteista se, etta ne kaikki olivat perimmaltaan samaa lahtoa: Laatokan rantojen muinaiskarja- lan perua. Ruben Nirvin sanastustyot ovat laajasti kasitetyn karjalaisuuden muistomerkkeja.
Kaikkien tuon karjalaisuuden harrasta- jien ulottuville Ruben Nirvin kokoelmat ovat ehattaneet painoasuisinakin. Puoli- valiin ehtineessa Karjalan kielen sanakir- jassa hanen Suistamon-keraelmansa on ollut tarkeimpia lahteita. Hanen Kiihte-
1 Kotikielen Seuran kunniajasen ja Virittajan toimitusneuvoston jasen professori Ruben Erik Nirvi kuoli lyhyen sairauden jalkeen Helsingissa 26. tammikuuta 1986.
Hanen elamantyotaan ovat Virittajassa kuvanneet Eino Leskinen (1065 s. 349- 351) ja Al po Raisanen ( 1980 s. 351-353); hanen myohaistuotannostaan ovat kirjoittan~et Al po Raisanen ( 1983 s. 420-427) ja J aakko Sivula ( 1983 s. 427-430). Nyt julkaistavat muistosanat on lausuttu vainajan siunauksen jalkeen pidetyissa muistajaisissa Roihu- vuoren seurakuntasalissa 7. helmikuuta.
74
lyksen-kokoelmansa ydin tulee vahitellen julki Suomen murteiden sanakirjassa, jonka pitkaaikaisena anikkeliseppana han itse oli. Mutta viela kiinteampana, viela taydellisempana kokonaisuutena se on jo nyt ilmaantunut kaikkien saataville hanen yli 2 500-sivuisessa Kiihtelysvaa- ran murteen sanakirjassaan, toistaiseksi ainoassa yhden pitajanmurteen sanakir- jassamme. Se on verraton lahdekirja: se osoittaa kaikinpuolisen havainnollisesti, minka maaran ilmaisukeinoja ihmiset yh- dessa aloillaan pysyneessa, kulttuuriltaan vanhakantaisessa pitajassa hallitsivat vie- la ennen toista maailmansotaa. Se on sy- vallinen opas mybs karjalaisen kulttuurin tuntemukseen; asiat kiinnostivat Nirvia siina kuin niihin kytkeytyneet sanatkin.
Kiihtelysvaaran sanakirja on monu- mentti mutta samalla kestava kayttbteos.
iin on mybs Inkeroismurteiden sanakir- ja, johon Ruben Nirvi sulatti omat ke- raamansa ja muiden talteen saamat sana- varat. Se on kaikkien itamerensuomea tutkivien nykyinen ja tuleva perusteos.
Yksin naissa sanastajan ja leksikografin voiman- ja taidonnaytteissa olisi suuren elamantybn ainekset. Mutta Ruben Nirvi ei ollut vain toimen mies, han oli mybs pohtija, joka osasi ihmettelemisen taidon.
Alusta alkaen hanta kiehtoivat syvemmat kysymykset: mita tama kaikki heijastaa?
miten se selittyy? mihin laajempiin yh- teyksiin se liittyy? Naiden kysymysten pa- rissa han askaroi jo Kiihtelyksen vaara- maisemissa sanastoa muistiin pannessaan;
hanta viehatti erityisesti synonyymisten tai lahes synonyymisten ilmausten tark- kailu. Talta pohjalta sitten jatkosodan viela kestaessa valmistui kapteeni Nirvin vaitoskirja »Sanankieltoja ja niihin liitty- via kielenilmioita itamerensuomalaisissa kielissa». Se oli kielentutkimusta mutta mybs kulttuurintutkimusta; hyvin nyky- aikaisella tavalla Ruben Nirvi jo tuolloin oivalsi sen, ettei kielta voi tarkastella pel- kastaan omariittoisena jarjestelmana, vailla yhteyksia kielenkayttotilanteisiin, kielenpuhujiin ja heidan yhteisobnsa, sen aineelliseen kulttuuriin mutta mybs sen
Katsauksia
kayttaytymisnormeihin ja uskomuksiin.
Sama kasitystapa jatkuu sitten hanen myohemmassa tuotannossaan. Sen he- delinia ovat hallittu teos »Synonyymitut- kimuksia sukulaisnimistbn alalta» ja kak- siosainen »Sanoja ja kayttaytymista», sen hedelmia mybs hanen lukuisat suppeam- mat tutkielmansa. Jo Ruben Nirvin sa- nastusseudut suuntasivat toisaalta hanen huomionsa karjalaispohjaisten kielimuo- tojen varhaishistoriaan. Silta alalta on muun muassa hanen taitava synteesin~::i
»In keroism u rteiden asemasta». v:,d vi r- keana ikamiehena han palaili samoihin aihepiireihin. Nelja vuotta sitten han jul- kaisi runsastietoisen ja hyvaa tieteellista fantasiaa osoittavan tutkimuksen kosinta- ja haasanaston alalta; hanen viimeisek- seen jai joulun alla kasikirjoituksena val- mistunut tutkimus, joka varmaan pian saadaan julki painosta. Tutkimukseksi ei- vat enaa ennattaneet muokkautua hanen u usi m mat ajatu ksensa in keroism u rteiden keskinaisista suhteista. Ne olivat hanen mielessaan selkeina, kun akillinen sairaus yllatti.
Ruben Nirvin kuulas tutkijantyb on nii- ta, joita aika ei peita katveeseen.
Monelle meista Ruben irvi oli mybs opettaja. Luennoipa han dosenttina meil- le vasta-alkaville karjala-aunuksen alkeis- kurssia tai professorina jo pitemmalle eh- tineil le omia havaintojaan inkeroismur- teiden sanastokerrostumista - pari esi- merkkia mainitakseni - , han oli eloisa ja innostava tutkimukseen johdattaja. Niin han oli mybs seminaareissaan ja opin- naytte1ta mieskohtaisesti ohjatessaan.
Han ymmarsi oppilaitaan ja han seurasi heidan vaiheitaan mybtaelaen. Hanen opettajuutensa sailyy kirkkaana muistos- samme.
Erityisesti muistamme Ruben Nirvia ihmisena ja ystavana: lamminhenkisena, elaytyvana, avoimena. Kun han pitkan tyon tehtyaan jai elakkeelle yliopistoviras- taan, hanella oli aikaa ja onneksi myos virkeytta omistautua omille tutkimuksil- leen. Mutta sosiaalisen mielenlaatunsa mukaisesti han samalla seurasi aikaansa
75
Katsauksia
vireasti eika jattaytynyt syrjaan siita mita muualla tapahtui. Han liikuskeli usein Catrenianumin kaytavalla, pistaytyi tyo
huoneisiin, tapaili tuttujaan ja vaihtoi heidan kanssaan ajatuksia. Han otti myos mielellaan osaa erilaisiin tapaamisiin: tie
teellisten seurojen kokouksiin, alamme laajempiin kokoontumisiin, yhteisiin viih
tyjaisiin. Elavana ja tuoreena meilla on muistikuva vanhanakin nuorekkaasta, muita muistavasta Ruben Nirvista.
Ruben Nirvi antoi meille paljon. Me puolestamme muistelemme hanta kiitolli
sin mielin: tutkijaa, opettajaa, ystavaa.
TERHOITKONEN
