HELSINGIN YLIOPISTO ⎯ HELSINGFORS UNIVERSITET ⎯ UNIVERSITY OF HELSINKI
Tiedekunta/Osasto ⎯ Fakultet/Sektion ⎯ Faculty
Biotieteellinen tiedekunta
Laitos ⎯ Institution ⎯ Department
Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Tekijä ⎯ Författare ⎯ Author
Väätäinen, Senja Liisa
Työn nimi ⎯ Arbetets titel ⎯ Title
"Mittaamme mitä arvostamme. Arvostamme mitä mittaamme."
– Ympäristö hyvinvointi- ja kehitysmittareissa 1970-2004
Oppiaine ⎯Läroämne ⎯ Subject
Ympäristönsuojelutiede
Työn laji ⎯ Arbetets art ⎯ Level
Pro gradu -työ
Aika ⎯ Datum ⎯ Month and year
Toukokuu 2005
Sivumäärä ⎯ Sidoantal ⎯ Number of pages
77 + 3 (liitteet)
Tiivistelmä ⎯ Referat ⎯ Abstract
Tutkielmassa tarkastellaan makrotason kehityksen ja hyvinvoinnin mittaamiseksi kehitettyjä mittareita, ja tuodaan yhteen niistä sekä 70-luvulla että nykypäivänä käytyä keskustelua.
Erityisesti keskitytään neljän esimerkkimittarin avulla mittareiden ympäristömuuttujissa viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana tapahtuneeseen muutokseen. Tarkasteltu keskustelu pohjautuu talouskasvun arvostuksen ja kansantalouden tilinpidon keskeisten indikaattoreiden kuten bruttokansantuotteen (BKT) kritiikkiin.
Aate- ja tieteenhistorialle ominaisin tavoin tutkin ympäristön käsitteelle annettuja
merkityksiä mittareiden historiallisessa kontekstissa. Luokittelen esimerkkimittarit kahteen ryhmään: rahamääräisiin taloudellisen hyvinvoinnin mittareihin sekä sosiaalista ja
ekologista hyvinvointia monipuolisesti yhdistäviin kokonaishyvinvointi-indekseihin.
Esimerkkimittarit eli James Tobinin ja William Nordhausin kehittämä Measure of Economic Welfare (MEW), Redefining Progress -kansanlaisjärjestön Genuine Progress Indicator (GPI), Jan Drewnowskin Level of Living -indeksi (LLI) ja Robert Prescott- Allenin luoma Wellbeing-indeksi (WI) käsittelevät ympäristöä eri tavoin johtuen sekä mittareiden kehittämisen ajankohdasta ja aikakauden tavasta lähestyä ympäristökysymyksiä sekä siitä, millaisia metodologisia valintoja mittareiden kohdalla tehtiin.
Sekä GPI että WI edustavat nykypäivän kehityksen mittaamisesta käytyä keskustelua ja pyrkivät korostamaan ympäristön tärkeyttä inhimilliselle hyvinvoinnille nyt ja
tulevaisuudessa. Ne käsittelevät monipuolisesti erilaisia ympäristötekijöitä. Toisaalta 70- luvun alussa kehitettyjen MEW:n ja LLI:n huomioima lähiympäristön viihtyisyys ei saa GPI:ssä ja WI:ssä enää merkittävää sijaa. MEW ja LLI edustavatkin yleisen
ympäristökeskustelun heräämisen aikaa ja antavat ympäristölle vielä melko vähäisen merkityksen hyvinvoinnin ja kehityksen tekijänä.
Yleisesti on todettava, että hyvinvoinnin ja kehityksen mittaamiseen liittyy monia ongelmia.
Samoja ongelmia, joita koettiin 70-luvulla pohditaan nytkin. Toisaalta mittarit voivat kriittisesti esiteltyinä ja tarkasteltuina tarjota hyvää materiaalia sosiaalisen ja ympäristön hyvinvoinnin ja niiden kehitysvaikutuksien määrittelyyn liittyvään arvokeskusteluun.
Avainsanat ⎯ Nyckelord ⎯ Keywords
hyvinvointi, kestävä kehitys, mittaaminen, indikaattorit, talouskasvu, kansantalouden tilinpito, bruttokansantuote
Säilytyspaikka ⎯ Förvaringsställe ⎯ Where deposited
Bio- ja ympäristötieteiden laitos, ympäristötieteet ja Viikin tiedekirjasto
Muita tietoja ⎯ Övriga uppgifter ⎯ Further information
