• Ei tuloksia

Asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemukset kotihoidosta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemukset kotihoidosta"

Copied!
10
0
0

Kokoteksti

(1)

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kuntokatu 3, 33520 Tampere | www.tamk.fi | p. 03 245 2111

Please note! This is a self-archived version of the original article.

Huom! Tämä on rinnakkaistallenne.

To cite this Article / Käytä viittauksessa alkuperäistä lähdettä:

Hautsalo, K., Rantanen, A., Kaunonen, M. & Åstedt-Kurki, P. 2016. Asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemukset kotihoidosta. Tutkiva hoitotyö 14(1), 4-12. Helsinki: Suomen sairaanhoitajaliitto.

DOI / URL:

(2)

TutkivaHoitotY-o Vol. 14 (1) 2016 Kat'a Hautsa/o, Anja Rantanen, Mara Kaunonen, Piiivi Astedt-Kurki

Asiakkaiden ja heidan laheistensa kokemukset kotihoidosta

Katja Hautsalo TtM, opettaja

Tampereen ammattikorkeakoulu katja.hautsalo@gmail.com Anja Rantanen

TtT, dosentti, yliopisto-opettaja Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikko

anja.rantanen@uta.fi Marja Kaunonen TtT, professori

Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikko

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, yleishallinto marja.kaunonen@uta.fi

Paivi Astedt-Kurki THT, professori

Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikko

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, yleishallinto paivi.astedt-kurki@uta.fi

Hyvaksytty julkaistavaksi 9.6.2015

TIIVISTELMA

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kotihoidon asiakkaiden ja heidan laheistensa kokemuksia kotihoidosta. lakas, saannollisen kotihoidon asiakas vastasi yhdessa laheisensa kanssa lomakekyselyyn, joka sisalsi perhehoitotyo -mittarin seka avoimen kysymyksen, jossa pyydettiin kuvaamaan kokemuk­

sia kotihoidosta. Tassa artikkelissa kuvataan avoimen kysymyksen aineisto, joka koostuu 50 vastauksesta. Aineisto analysointiin induktiivisella sisallon­

analyysilla.

Kokemukset kotihoidon palveluista muodostuivat palveluiden organi­

soinnista, kotikayntien ajoittamisesta seka kokemuksista palvelujarjestel­

maan liittyen. Asiakkaiden ja laheisten kokemus hoitajan toiminnasta muo­

dostui vuorovaikutuksesta, hoitajien ammatillisuudesta, omahoitajan merki­

tyksesta, asiakkaan avuntarpeisiin vastaavan tuen saamisesta seka-laheisten ja kotihoidon yhteistyosta. Kotihoidossa tulee edelleen kehittaa asiakkaan kohtaamista, yhteistyota, asiakkaan yksilollista ja avun tarpeisiin vastaavaa hoitoa seka omahoitajuutta.

ASIASANAT

kotihoito, ikaantyneet, laheiset

I

kaantyneiden itsenaista elamaa ja coimintakykya on tarkeaa tukea ensisijaisesti heidan omassa asuin­

ymparistbssaan. Palveluiden tulisi olla lahtokohdiltaan saavutettavia, yhdenvercaisia, vaikuttavia seka asiakaskeskeisia.

(STM 2013.) Kotihoidon asiakasmaarat tulevat lisaantymaan vaeston ikaantymisen ja kotona asuvien monisairaiden maaran kasvun vuoksi. Ta.man takia kotihoidon palvelujen yhteen­

sovittaminen saumattomaksi, toimivaksi kokonaisuudeksi on oleellista. (Hietala ym. 2012.) Kotihoicoa koskevaa lisa­

tuckimusta tarvitaan selvittamaan kotihoidon kokonaisuutta (Genet ym. 2011), psykososiaalista tukea (Eloranca ym. 2012), asiakkaan ja palvelujentarjoajien organisaatioiden tarpeita (Hietala ym. 2012) seka kotihoidon asiakkaiden terveyden ediscamista (Turpin ym. 2012). Lisaksi on tarkeaa kuvata asiakkaiden ja heidan laheistensa kokemuksia (Yalta 2008,

Sooden ym. 2007) seka selvittaa kotihoidon ja laheisten yhteiscyon kehittamista (Hasson ja Arnetz 2011).

TUTKIMUKSEN LAHTOKOHDAT

Kotihoidon tarkoituksena on tukea, yllapitaa ja vahvistaa asiakkaan toimincakykya ja hyvinvoincia seka mahdollistaa hanen asumisensa kocona. (Valvira 2012). Kotihoidon palvelu­

tarjonnalla annetaan apua asioissa, joista asiakas ei suoriudu itse (Hietala ym.2012). Hoitotyo kotona on ammattilaisten tarjoamaa, tarpeisiin perustuvaa kuntouttavaa hoitoa (Genet ym.2012), huolenpitoa, rukemista, tyoapua seka sairaanhoicoa, jota toteutetaan kotikaynneilla hoitosuunnitelman mukaisesti.

Kotihoidon palveluihin sisalcyy rukipalveluita, kuten ateria-, vaatehuolco-, kuljetus- ja turvapuhelinpalvelut. Asiakkaan

(3)
(4)
(5)
(6)
(7)
(8)
(9)
(10)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että omat asenteet sekä yksilölliset erot, vaikuttivat ravitsemustiedon tarpeisiin sekä mahdollisiin elämäntapamuutoksiin.. Yksilölliset erot

Monet nykypäivän tutkijat (Atkin- son 2011; Dahlberg ym. 1999, 2003; Lenz Taguchi 2012; Moss 2014; Olsson 2012; Wall 2010) kritisoi- vat vallitsevaa koulutuspolitiikkaa

lättävästi Heidegger-tutkijanakin tunne- tun Arto Haapalan Kulttuurisesti merkit- tävät objektil. Hän nimittärn ottaa Heideg- gerin hyvin vakavasti ja pyrkii omien sa- nojensa

media yksinkertaisesti on vahvempi. Mutta Harvardin tutkimuksessa huolta kannettiin ongelmasta hieman laajemmas- sa mielessä. Linsky katsoo, että demokratiassa uusien

Mutta Topeliuksen lähestymistapa puhut- teli lukijoita. Se nosti hänen lehtensä levikinjohtajaksi ja opettaa tämän pmvan uutisentekijäliekin enemmän kuin taiste- leva

titutionaalisi~ muotoja -jotka ovat aina samal- la sekä käytännön eli toiminnan muoto että aja- tusmuoto: "Praxiksen muodot ja niitä vastaavat ateoreettisen

’O/z iri/lt aacJaainet- JtJ', ti/itn Jjneijaif li//Jetaep J rnlftJre/Jtt/x. Ufjtujjh ,Seje nam e/jnt an aina JJ jm emi io/lz. aan Jam Joa Jm, {ajtm en JrtrpJit/ejJaAMJi Pien Je

olisi ollut tarkoituksetonta ryhtyä polemikoimaan nimenomaan Kettusta vastaan. Silti en ole jättänyt hänen jo »Hauptziige der livischen Laut- und Formengeschichte»-teoksesta