YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUSOHJELMA

(1)

OPETUSSUUNNITELMA

Päivitetty versio 5.1/5.8.2009/9.8.2009/5.9.2009/7.10.2009

YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUSOHJELMA

Teollinen palveluliiketoiminta

LIIKETALOUDEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

(2)

ALKUSANAT

Yhteiskunta on kehittymässä tietoyhteiskunnasta kohti palveluyhteiskuntaa. Valmistava teollisuus on käynyt läpi suuria muutoksia. Teknologiaosaaminen sekä yhä laadukkaammat ja monipuolisemmat tuotteet eivät enää yksin tarjoa riittävää kilpailuetua kiristyvillä, globaaleiksi muuttuneilla kilpailumarkkinoilla. Toimialakohtaiset murrostilat ovat saaneet yritykset siirtymään tuotantopohjaisista liiketoimintamalleista asiakas- ja palvelukeskeisiin liiketoimintamalleihin.

Tuotantoyritysten muuttaminen palveluyrityksiksi, tuotetoimittajista verkottuneiksi ratkaisutoimittajiksi, vaatii yritysrakenteiden ja toimintatapojen perusteellista uudelleentarkastelua sekä yritysten muutosvalmiuksien kehittämistä.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeinen toimija suomalaisessa elinkeinoelämässä ja teollisuudessa. Pk-yritykset toimivat usein suurten kansainvälistyneiden yritysten paikallisina alihankkijoina ja verkostokumppaneina ja kokevat samoja kehityspaineita kansainvälistyä asiakkaidensa mukana. Pk-yritykset kohtaavat toimialojen rakennemuutokset ja arvoketjussa tapahtuvat järjestelyt sekä globalisaatiokehityksen paineet. Yritykset joutuvat asemoimaan toimintansa uudelleen muuttuvassa yrityskentässä, sekä hakemaan paikkansa, uudet liiketoimintamallinsa ja toimintatapansa rakennemuutosten oloissa. Yritysten ja yritysverkkojen kyky toiminnan sekä innovaatioiden kehittämiseen lokaalisti ja globaalisti riippuu paljolti yrityksen sisäisistä tekijöistä. Henkilöstön ammattitaidon kehitys ja sitouttaminen ovat avainasemassa yrityksen muutoskyvyn kehittämisessä.

Tämä on opetussuunnitelma teollisen palveluliiketoimintaosaamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon toteuttamiselle Laurea - ammattikorkeakoulussa. Teollinen palveluliiketoimintaosaaminen –koulutusohjelma palvelee erityisesti teollisen ja tietointensiivisen palveluliiketoimintaosaamisen (Industrial Business Services, Professional Business Services, Knowledge-Intensive Business Services) kehittämisen tarpeita. Tarve pohjautuu erityisesti laajan metropolialueen erityispiirteisiin, teknologiateollisuuden klusterin työelämätarpeisiin ja globalisaatiokehityksen tuomiin kehittämishaasteisiin. Koulutusohjelman toteutus perustuu koulutuksen ja soveltavan T&K -toiminnan avulla tapahtuvaan innovatiiviseen kehittämiseen ja laajan metropolialueen aluekehitystoimintaan.

Koulutusohjelmasta valmistuu kehityksen käynnistäjiä ja palvelutransformaation aikaansaajia parantamaan yritysten kilpailukykyä ja vaikuttavuutta kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

Koulutusohjelmassa koulutetaan teollisen ja tietointensiivisen palveluliiketoiminnan osaajia vaativiin suunnittelu-, kehittämis- ja johtamistehtäviin yrityksissä ja muissa organisaatioissa sekä toimimaan yrittäjinä. Koulutusohjelma antaa laajan ja syvällisen osaamisen teollisesta palveluliiketoiminnasta strategisen innovaatiotoiminnan johtamisen, verkostoituneen liiketoiminnan ja kansainvälisen toimintaympäristön konteksteissa.

Koulutusohjelma tarjoaa uusimpaan tutkimustietoon pohjautuvat teoreettiset tiedot alan vaativissa kehittämis- ja johtamistehtävissä toimimista varten. Opiskelija syventää tietojaan, taitojaan ja kompetenssejaan teollisesta palveluliiketoiminnasta ja sen hallinnasta sekä ymmärtää siihen liittyvän työelämän, alueellisen, kansainvälisen ja yhteiskunnallisen merkityksen. Hänellä on valmiudet ja menetelmällinen kyky teollisen palveluliiketoimintaosaamiseen liittyvän tietämyksen elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen.

Koulutusohjelman suunnittelussa on BestServ -ohjelmassa vuonna 2005 selvitetty teolliseen palveluliiketoimintaosaamiseen liittyvä korkeakoulutasoinen koulutustarjonta Suomessa sekä nostettu tarve teollisen palveluliiketoimintaosaamisen ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle. Laurean valmiutta toteuttaa teollisen palveluliiketoiminnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto perustellaan tähänastisilla saavutetuilla tuloksilla sekä koulutusta varten käytössä olevilla opettajaresursseilla.

Suunnittelutyön lopputuloksena on syntynyt kuvaus opiskelijan osaamisen kehittymistä koulutusohjelmassa, koulutusohjelman rakenne ja tiivistetyt opintojaksokuvaukset, sekä kuvaus koulutusohjelmaan liittyvästä, työelämää tukevasta aluekehitystoiminnasta, T&K -toiminnasta sekä kuvaus koulutusohjelman laadunvarmennuksesta.

(3)

Työelämän osaamistarpeet on otettu huomioon koulutusohjelman suunnittelussa lukuisten aihepiiriä käsittelevien tutkimusten, selvitysten ja viranomaisjulkaisujen avulla sekä keskusteluilla ohjausryhmän elinkeinoelämäedustajien kanssa.

Ohjausryhmään ovat kuuluneet: toimialajohtaja Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki; toimitusjohtaja Timo Pullinen, Hyvinkään TechVilla Oy; Kehitysjohtaja Jorma Helin, Hyvinkään TechVilla Oy;

varatoimitusjohtaja Arto Juosila, Konecranes Plc; toiminnanjohtaja Ismo Kokko, Tradenomiliitto TRAL ry; yksikönjohtaja Hannu Saarikangas, Uusi Insinööriliitto UIL ry; elinkeinojohtaja Jorma Korhonen Lohjan kaupunki; toimitusjohtaja Torleif Söderlund, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari ry;

toimitusjohtaja Juhani Hyry ja toimitusjohtaja Rauno Tahvanainen, Lohjan Yrittäjät ry;

ohjelmajohtaja Anne-Mari Järvelin, Tekes/Professia Oy; toimitusjohtaja John Ahlskog, Constructor Finland Oy; toimitusjohtaja Jarmo Nurmi, Nurmi Hydraulics Oy; henkilöstöpäällikkö Anne Avento- Krapf, Moventas Oy Industrial Gears; logistiikkapäällikkö Irma-Liisa Byman, Loparex Oy;

tutkimusjohtaja Petteri Ikonen, Laurea; kehitysjohtaja Outi Kallioinen, Laurea; aluekehitysjohtaja Leena Peltosaari, Laurea; koulutusalajohtaja Riitta Pesonen, Laurea; koulutusalajohtaja Jouni Koski, Laurea; yliopettaja Minna Mattila, Laurea; ja yliopettaja IrmaVahvaselkä, Laurea.

Suunnittelutyöryhmään ovat kuuluneet Laurea-ammattikorkeakoulusta koulutusalajohtaja Riitta Pesonen, ThM; koulutusalajohtaja Jouni Koski, KTM; yliopettaja Irma Vahvaselkä, KTT; yliopettaja Minna Mattila, KTT ja koulutussuunnittelija Pia Lauraeus, KM. Suunnitteluryhmän vastuuhenkilöinä ovat olleet yliopettaja Irma Vahvaselkä ja yliopettaja Minna Mattila.

Lohjalla 9.11.2007 Lohjalla 19.2.2009

Suunnitteluryhmän puolesta

Irma Vahvaselkä, yliopettaja Minna Mattila, yliopettaja

(4)

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ... 5

1.1 YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON PERUSTEET ... 5

1.2 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon pedagogiset lähtökohdat Laurea-ammattikorkeakoulussa ... 5

1.3 Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman lähtökohdat ... 7

2. KOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET ... 8

2.1 Koulutusohjelman tehtävät ja tavoitteet ... 8

2.2 Tutkimus- ja kehitystyö ... 9

2.3 Aluekehitys ... 10

2.4 Kansainvälisyyden kehittäminen ... 10

3 KOULUTUKSEN ANTAMAT TYÖELÄMÄNVALMIUDET ... 11

4 OPISKELU KOULUTUSOHJELMASSA ... 13

4.1 Koulutuksen rakenne ... 13

4.2 Koulutuksen toteutus ... 14

4.2.1 Opintojen ohjauksen periaatteet Laureassa ... 14

4.3 Koulutusohjelman opinnot ... 15

4.3.1 TEEMA 1, Kehittämispohjaisen oppimisen ja työelämän kehittämisen valmiudet (10 op) ... 16

4.3.2 TEEMA 2, Yrityksen sisäinen toimintaympäristö (20 op) ... 20

4.3.3 TEEMA 3, Yrityksen ulkoinen toimintaympäristö (20 op) ... 24

4.3.4 Vapaasti valittavat opinnot, 10 op ... 28

4.3.5 Opinnäytetyö ... 28

4.4 Opintojen vaikuttavuuden kehittäminen ... 30

4.4.1 Laadunvarmistusjärjestelmä ... 30

4.4.2 Laurean opiskelijapalautejärjestelmä ... 31

(5)

1 JOHDANTO

1.1 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon perusteet

Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistettiin kesällä 2005 osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää.

Valtioneuvoston ammattikorkeakouluista antaman asetuksen (16.6.2005/423) 7 a §:n nojalla ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten

syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn

valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä

kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet.

Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja (Ammattikorkeakoululaki 7 a §).

Tullakseen valituksi suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, hakijalla täytyy olla vähintään kolme (3) vuotta työelämäkokemusta ja soveltuva korkeakoulututkinto (Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005).

Teollinen palveluliiketoimintaosaamisen koulutus (90 op) johtaa yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalalla liiketalouden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Tutkinnon suorittanut henkilö voi käyttää tutkintonimikettä tradenomi (ylempi AMK). Koulutus järjestetään Laurea ammattikorkeakoulun Lohjan toimipisteessä ilmoitetulla tavalla.

Pohjakoulutusvaatimuksena on tradenomin tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto (esim. insinööri AMK, restonomi AMK, kauppatieteiden kandidaatti). Koulutukseen valitulla henkilöllä tulee olla vähintään 30 op liiketaloudellista osaamista tuottavia opintoja joko osana pohjakoulutuksena vaadittavaa korkeakoulututkintoa tai sen jälkeen yliopistossa, korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa esim. amk-erikoistumisopintoina suoritettuja koulutusalajohtajalla hyväksytettäviä opintoja. Liiketaloudellisten opintojen puuttuessa hänen tulee suorittaa ne ensimmäisen opintovuoden aikana.

1.2 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon pedagogiset lähtökohdat Laurea-ammattikorkeakoulussa Koulutuksen toteuttamisessa sovelletaan Learning by Developing (LbD) -menetelmää. Tämä kehittämispohjainen oppiminen on Laurea-ammattikorkeakoulun pedagoginen

toimintamalli-innovaatio, jossa oppimisprosessi on muotoiltu tutkimus- ja kehittämisprosessiksi.

Se merkitsee autenttisuuteen, tutkimuksellisuuteen ja kohtaamiseen perustuvaa uutta luovaa oppimista. Toimintamallissa ammattikorkeakoulun pedagoginen, aluekehitys- ja tutkimus- ja kehittämistehtävä sulautuvat yhdeksi uuden osaamisen ja tiedon tuottamisen prosessiksi.

(6)

LbD pohjautuu viiteen periaatteeseen, jotka ovat havainnollistettu kuviossa 1. (ks. Kuvio 1)

Autenttisuus. Oppiminen tapahtuu aina todellisessa ympäristössä, ei simuloiduissa tai harjoitustilanteissa. Autenttisuus toisaalta motivoi opiskelijaa toimimaan tilanteessa oikeasti ja toisaalta valmentaa häntä tosielämän jatkuvasti muuttuvien tilanteiden käsittelyyn.

Yhteistyö. Toimivalla yhteistyöllä opiskelijoiden, työelämän asiantuntijoiden ja opetushenkilöstön kanssa saadaan aikaan tilanne, jossa kaikki oppivat toisiltaan yhteistä ongelmaa ratkottaessa. Samalla opiskelijat oppivat kriittisiä sosiaalisia taitoja.

Kokemuksellisuus. Koko pragmaattinen oppiminen perustuu omakohtaisten kokemusten antamiseen opiskelijoille. Kun he joutuvat menemään sisään todellisiin tilanteisiin ja huomioimaan kokonaisuuden yksittäisten teoreettisten harjoitustehtävien sijasta heidän motivaationsa ja holistinen näkemyksensä kasvavat.

Tutkimuksellisuus. Korkeakouluoppimisen yksi keskeinen tavoite on analyyttisen ajattelun lisääminen. Tutkimuksellisuudella pyritään saamaan opiskelijat oppimaan ja käyttämään hyväkseen tutkittua tietoa käytännön ongelmia ratkoessaan, sekä samalla keräämään tietoa kehittämästään ilmiöstä päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on, että tietoa ja uutta osaamista tuotetaan systemaattisesti, suunnitelmallisesti, dokumentoiden ja arvioiden. Työelämän kehittämismenetelmät, määrälliset tai laadulliset menetelmät luovat hyvän tutkimuksellisen pohjan kehittämishankkeelle.

Luovuus. Tosielämän ongelmanratkaisutilanteissa tarvitaan jokapäiväisiä luovia ajatuksia.

Keskittymällä kehittämiseen ”pelkän” tekemisen sijasta oppijoita kannustetaan etsimään uusia mahdollisuuksia kehittämiseen perinteisten toimintamallien lisäksi.

Yksilön oppiminen Yhteisön oppiminen Uuden osaamistiedon

rakentuminen 10. Tulosten

jakaminen, raportointi, monistaminen ja

tuotteistaminen

8. Hankitun osaamisen arviointi

ja tunnistaminen Osaamisen syventäminen tieto-,

taito-, arvo- ja kokemuksellisena

osaamisena

4. Uusien

työvälineiden haltuun ottaminen

2. Hankitun tiedon merkitysten

pohdinta reflektoiden,

tulkiten ja aikaisempiin kokemuksiin verraten 1. Ilmiöön

perehtyminen, tiedon hankinta ja

käsittely (huom.

arvot) yhdessä pohtien ja jakaen

5. Osallistuminen

hankkeen vaiheisiin

työvälineitä kartuttaen

6. Hankkeen ja oman oppimisen

prosessien arviointi ja seuranta

7. Kokemusten jakaminen, merkitysten testaaminen 9. Uuden tiedon

tuottaminen Kehittämishankkeen

vaikuttavuuden arviointi yhdessä kumppaneiden

kanssa AUTENTTISUUS

TUTKIMUKSELLISUUS KOKEMUKSELLISUUS

LUOVUUS

3.

Kehittämishankkee n rajaaminen,

prosessien tunnistaminen ja

kuvaaminen HOPS

Työpaja Työpaja

KUMPPANUUS

KT Katariina Raij 2005

Kuvio 1. LbD osaamisen kehittämisen prosessina (Raij 2007)

(7)

Parhaiten LbD:n henki kuitenkin tulee esille Laurean uudessa juonne-opetussuunnitelmassa, jossa tavoiteltavat kompetenssit ovat:

- reflektio-osaaminen, - verkosto-osaaminen, - eettinen osaaminen, - globalisaatio-osaaminen ja innovaatio-osaaminen.

Opetussuunnitelmassa oppiminen on jaettu suuriin teemoihin, joissa tärkeää on oppimisen sisältö. Kunkin teeman mukainen oppiminen pyritään saamaan aikaan todellisissa kehittämishankkeissa. Toteutusten kehittämishankkeet liittyvät kehitettävään osaamisalueeseen alan kehittämisen lähtökohdista käsin. (Laurea-ammattikorkeakoulun pedagoginen strategia 2007, 9.)

1.3 Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman lähtökohdat

Yhteiskunta on kehittymässä tietoyhteiskunnasta kohti palveluyhteiskuntaa. On sanottu, että kansalliset teolliset taloudet olisivat murtumassa, ja uusi kansainvälinen sijoittajavetoinen rahatalous olisi nousemassa esiin. Teollisuuden osuus taloudellisessa tuotannossa ja työllisyydessä on vähentynyt palvelutoimialojen kasvaessa. Kilpailu on siirtynyt globaaleille markkinoille, josta on seurannut painetta työn tekemisen tehostamisen ja kustannusten alentamisen suhteen. Nk. maailman pieneneminen (vrt. Friedman, T., 2005) edellyttää yhä useammin asia- ja teknologiakohtaisten hallintakysymysten geneerisiä ratkaisuja.

Valmistava teollisuus on käynyt läpi suuria muutoksia. Teknologiaosaaminen sekä yhä laadukkaammat ja monipuolisemmat tuotteet eivät enää yksin tarjoa riittävää kilpailuetua kiristyvillä, globaaleiksi muuttuneilla kilpailumarkkinoilla. Tuotantoyritysten muuttaminen palveluyrityksiksi, tuotetoimittajista verkottuneiksi ratkaisutoimittajiksi, vaatii yritysrakenteiden ja toimintatapojen perusteellista uudelleentarkastelua sekä yritysten muutosvalmiuksien kehittämistä.

Toimialakohtaiset murrostilat ovat saaneet yritykset siirtymään tuotantopohjaisista liiketoimintamalleista asiakas- ja palvelukeskeisiin liiketoimintamalleihin. Teollisuuden yritysten palvelukonseptien muodostaminen ja palveluliiketoiminnan luominen on vielä osittain kokeilu- ja muutosvaiheessa. Monet teollisuuden palvelut ovat paikallisia, mutta myös etäpalvelukonsepteja ja kansainvälisesti menestyneitä palveluinnovaatioita on olemassa.

Innovaatiot perustuvat yhä enenevissä määrin verkostomaiseen toimintaan. Nk. viidennen sukupolven prosessimallissa järjestelmät integroituvat innovaatioverkostoksi, jossa kaikki innovaatiotoiminnassa mukana olevat tahot pyrkivät prosessin nopeuttamiseen ja tehostamiseen. Asiakkaiden roolin voidaan ennakoida korostuvan ja verkostojen merkityksen kasvavan. Tässä koulutusohjelmassa pyritään oivaltamaan, miten teknologiset mahdollisuudet ja potentiaaliset markkinat yhdistetään verkottuneessa toimintaympäristössä innovatiivisiksi, asiakkaille lisäarvoa tuottaviksi ratkaisuiksi, ja millaisin kokonaisratkaisuin ja palveluin sekä millä tavalla tämä toteutetaan. Verkostoituminen merkitsee myös uutta työnjakoa, jossa organisaatioiden rajat hämärtyvät ja omat ydinosaamiset yhdistetään, josta seuraa uudenlaisia johtamis- ja hallintapaineita (EK 2006,16; Palvelut 2020. Osaaminen kansainvälisessä palveluyrityksessä).

Liiketoimintamallin muutos edellyttää usein myös organisaation ja henkilöstön mukautumista uuteen toimintatapaan. Henkilökohtaisen osaamisen ylläpitäminen ja päivittäminen on varteenotettava keino selviytyä työorganisaatioiden hajautuessa ja toisaalta verkostoituessa.

Teknologisen kehityksen on sanottu heijastuvan paitsi liiketoimintaprosesseihin, niin myös sosiaaliseen käyttäytymiseen ja luovuuteen.

(8)

2. KOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 2.1 Koulutusohjelman tehtävät ja tavoitteet

Teollinen palveluliiketoimintaosaamisen koulutusohjelman sisällä on kaksi etenemisväylää.

Koulutusohjelman tehtävänä on tuottaa työelämän tarpeisiin:

1. Teollisten ja tieto-/osaamisintensiivisten yritysten palveluliiketoiminnan (Industrial Business Services/IBS, Knowledge-Intensive-Business Services/KIBS)

kehittäjiä, jotka voivat toimia asiakaslähtöisen liiketoiminnan ja palvelutransformaation toteuttajina yritysten suunnittelu-, kehitys-, johto- tai asiantuntijatehtävissä

tai

2. Liike-elämän asiantuntijapalveluyrittäjiä (Professional Business Services/PBS), jotka voivat toimia palvelutransformaation toteuttajina ja uuden yritystoiminnan synnyttäjinä.

Koulutusohjelmassa palveluliiketoiminnan kehittämistä lähestytään uusista, monitieteellisistä näkökulmista, jotka ottavat huomioon palveluinnovaation eri ulottuvuudet. B-to-B -asiakkaan rooli palvelun kehittämisessä ja tuottamisessa nostetaan keskiöön. Koulutuksen yhtenä tavoitteena onkin lisätä osaamista asiakkaan ymmärtämisestä ja asiakkaan erilaisista rooleista palvelutuotannossa ja palvelujen kehittämisessä. Tämän koulutusohjelman läpikäynyt opiskelija osaa tunnistaa paremmin asiakkaan piileviä palvelutarpeita ja ymmärtää asiakkaan liiketoiminnan pääperiaatteet ja arvontuotantoa. Asiakkailla tarkoitetaan yritysten potentiaalisia ja olemassa olevia asiakkaita, jotka ovat ensisijaisesti muita yrityksiä ja organisaatioita.

Koulutuksen tavoitteena on

laajentaa ja syventää opiskelijoiden jo saavuttamaa ammatillista osaamista teollisen palveluliiketoiminnan saralla

edistää opiskelijoiden reflektiivisyyttä ja motivoida heitä vastaanottamaan uusia haasteita

kehittää opiskelijoiden asiantuntijuutta kohti monialaista, verkostomaista toimintaa teollisessa palveluliiketoiminnassa globaalin toimintaympäristön toiminnalle asettamat vaatimuksen huomioon ottaen

kehittää opiskelijoiden kykyä tuottaa palveluinnovaatioita;

tuottaa perinteisten tuotteiden tilalle kokonaisvaltainen, pitkäaikainen palvelukokonaisuus, joka kattaa myytävän koneen/teknologian sekä sen ylläpidon, huollon ja kehittämisen koko tuotteen elinkaaren ajan

tuottaa uutta tietoa ja osaamista hyödyntämällä tutkimustuloksia työelämän innovatiivisten menetelmien kehittämiseksi

laaja-alaistaa opiskelijoiden valmiuksia työelämän kehittämiseen prosessilähtöisessä organisaatiossa, muutoksen keskellä kykyä ymmärtää kehityksen suuntia heikkojen signaalien kautta ja laajempia kokonaisuuksia

Koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sekä yrityksen sisäisen että ulkoisen toimintaympäristön ymmärtämiseen ja hallintaan. Koulutuksessa peilataan tutkimuksellista otetta innovatiivisessa ongelman ratkaisussa tekemällä opiskelijoille tutuksi erilaisia innovointi- ja ideointimenetelmiä. Asiakaskeskeiset palvelukonseptit ja palveluliiketoiminnan kannattavuus ovat nekin olennaisessa roolissa tässä koulutuskokonaisuudessa verkostotalouden lainalaisuuksia unohtamatta.

Osaamisensa opiskelija osoittaa opinnäytetyönä tehtävän kehittämishankkeen kautta.

Kehittämishankkeiden aiheet nousevat alueen ja yritysten kehittämistarpeista.

Koulutusohjelman edetessä opiskelijat oppivat paitsi ohjaajaltaan myös toisiltaan. Oppimisen ohjaus on luonteeltaan osallistavaa, haastavaa ja uusia ajatuksia herättävää. Opiskelijat osallistuvatkin itse aktiivisina toimijoina opintojaksojen koulutusohjelman sisällön tuottamiseen.

(9)

2.2 Tutkimus- ja kehitystyö

Laurealla on kolme perustehtävää: 1) opetus, 2) tutkimus ja kehitys (t&K) ja 3) aluekehitystehtävä. Tutkimus- ja kehitystyö on siis yksi kolmesta Laurean perustehtävästä, jota toteutetaan ns. kolmen tehtävän integraation periaatteella, Learning by Developing – toimintamallia soveltamalla (ks. 1.2). Integraatiolla tarkoitetaan tässä perustehtävien kiinteää yhteyttä, jossa opettajilla, muulla henkilökunnalla ja opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua ammattikorkeakoulun näiden kolmen tehtävän samanaikaiseen toteuttamiseen. Kuva (Kuvio 2) jäsentää ammattikorkeakoulun kolmen tehtävän välisiä yhteyksiä.

Teollisen palveluliiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa kolmen tehtävän integraatio toteutuu käytännön tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Koulutusohjelmassa tutkimus- ja kehittämistyö on kytketty erityisesti opinnäytetyön työstämiseen.

Kuvio 2. Learning by Developing ja vuorovaikutus ammattikorkeakoulun tehtävien kanssa

Kolmen tehtävän integraation periaate on ohjannut Laurean kaikkien päästrategioiden pedagogisen strategian, aluekehitysstrategian sekä tutkimus- ja kehitystyön strategioiden laadintaa ja niiden käytännön toteutusta. Koulutuksen arjessa tämä merkitsee amerikkalaisen kasvatusfilosofin John Deweyn ajatusten mukaista toimintaa, jossa korostetaan tietämistä osaamisena ja välineenä toimia oman kokemuksen, ei kuolleen kirjatiedon pohjalta.

Laurean toinen strateginen perusvalinta on Laurean tutkimus- ja kehittämistyön kytkeminen alueelliseen innovaatiojärjestelmään ja siten aluekehitykseen sekä opetukseen. Uutta tietoa tarvitaan alueellisten kehittämisstrategioiden laadintaa varten, uusien tulevaisuuden avauksien kehittämiseksi sekä opetuksen uusiutumisen varmistamiseksi. Myös kansainvälisessä kilpailussa menestymisessä uuden tiedon tuottaminen on keskeinen kilpailukykytekijä. (Laurea, Tutkimus

& Kehitystyö strategia 2004, 6-7.)

(10)

2.3 Aluekehitys

Monitoimijaisella metropolialueella Laurean strateginen valinta on tietoinen osallistuminen toimijoita yhdistäviin kehittämisohjelmiin. Laurea osallistuukin kaikkiin toiminta-alueensa lukuisiin osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmiin.

Aluekehitystyön keskeiset strategiset tavoitteet ovat

1) metropolisaatiokehityksen tukeminen, 2) klusterikehityksen vahvistaminen,

3) vaikuttavan innovaatiotoiminnan aikaan saaminen ja 4) kansainvälisyyden lisääminen aluekehitystyössä.

(Aluekehitysstrategia 2005).

Teollisen palveluliiketoiminnanosaamisen koulutusohjelmassa toteutetaan Laurean aluekehitysstrategiaa osallistumalla erilaisiin aluekehityshankkeisiin. Pyritään kehittämään yhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen pohjalta siten, että ylemmissä AMK-tutkinnoissa opiskelevilla on mahdollisuus opiskella ristiin HAMKin tarjontaa. Lisäksi pyritään tekemään yhteistyötä Teknillisen korkeakoulun kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen pohjalta.

2.4 Kansainvälisyyden kehittäminen

Laurean kansainvälisen toiminnan kehittämisessä keskeistä on:

Strategisesti oikeiden yhteistyömuotojen kehittäminen tulevaisuuden odotukset toimintaympäristössä huomioiden.

Strategisesti oikeiden osaamisen verkostojen kehittäminen ja kumppanuuksien luominen, alueellinen yhteistyö maailman johtavien innovaatioalueiden kanssa (esim.

Cambridge, Leuven).

Yhteistyön kehittäminen entisten yhteistyökumppaneiden kanssa uudet tarpeet huomioiden.

Toiminnan hajauttaminen asiantuntijoille (esim. yliopettajat)

Prosessien kehittäminen keskitetysti (esim. liikkuvuuden hallinnointi)

Alueellinen (esim. metropolialueen ammattikorkeakoulut ja yliopistot) ja kansallinen yhteistyö kansainvälisissä toiminnoissa (esim. Pinnet-verkosto)

Verkostoituminen

Voimavarojen keskittäminen.

Nämä muutokset huomioiden laadittiin Laurean strategian toteuttamissuunnitelma

2007 – 2009, joka pohjautuu pedagogiseen strategiaan (2002), aluekehitysstrategiaan (2005) ja tutkimus- ja kehitystyön strategiaan (2004). Toteuttamissuunnitelman mukaan metropolialueen keskeinen kehittämishaaste on innovaatioympäristön kansainvälistäminen.

Kansainvälisen yhteistyön avulla kehitetään Laurean kompetenssia ja täydennetään Laurean osaamisalueita. Se edellyttää Laurean osallistumista kansainvälisiin tutkimusohjelmiin.

Kansainvälinen Laurea rikastaa toiminta-alueensa osaamista kansainvälisellä huippuosaamisella ja edistää toiminta-alueensa kansainvälistymistä.

Tutkimusyhteistyötä kehitetään tavoitteellisesti etsimällä kansainvälistä osaamista tutkimus- ja kehitystyön strategian tutkimuslinjojen suunnassa. Henkilöstön osaamisen johtamisen näkökulmasta kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tullaan lisäämään sekä edistämään tutkijoiden ja tutkimusharjoittelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta.

(11)

Kansainvälistymisen osalta kauden keskeisiä kehittämiskohteita strategian toteuttamissuunnitelman mukaan ovat:

innovaatioympäristön kansainvälistäminen:

– kansainvälinen t&k-toiminta

– aluekehitystyön kansainvälistyminen – kansainväliset osaajat Laureassa ja alueella LbD-mallin kansainvälistäminen

henkilöstön kehittäminen

(Kansainvälisen toiminnan ohjelma ja toimintasuunnitelma 2007-2009).

Teollisen palveluliiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa Laurean strategiaa pyritään toteuttamaan myös osallistumalla alan kansainvälisiin konferensseihin sekä järjestämällä aihealueen seminaareja.

3 KOULUTUKSEN ANTAMAT TYÖELÄMÄNVALMIUDET

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija hallitsee tyypillisesti ainakin seuraavat yleisten kompetenssien osa-alueet. Opiskelija

osaa monipuolisesti ja systemaattisesti arvioida omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan sekä määritellä osaamisensa kehittämistarpeita (itsensä kehittäminen)

osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa toiminnassaan ja tuntee organisaationsa yhteiskuntavastuun (eettinen osaaminen)

osaa toimia erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa sekä osaa organisoida ja luoda ammatillisia verkostoja (viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen)

hallitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä sekä osaa itsenäisesti toteuttaa alaa kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita (kehittämistoiminnan osaaminen)

osaa arvioida työyhteisön toimintaa sekä suunnitella, organisoida ja kehittää toimintaa työelämän muuttuvissa tilanteissa (organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen)

omaa yleiskuvan ammatillisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä kansainvälisessä toimintaympäristössä (kansainvälisyysosaaminen)

Laurean opetussuunnitelmat perustuvat koulutusalojen ydinosaamisen määrittelyihin.

Osaaminen on jaettu ammatillistiedolliseen ja –taidolliseen osaamiseen sekä yleisiin kompetensseihin, joiden hallintaa koulutuksella pyritään edistämään. Kaikille aloille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat eettinen osaaminen, globalisaatio-osaaminen, innovaatio- osaaminen, reflektio-osaaminen ja verkosto-osaaminen.

Juonteisiin liittyvä osaaminen on kuvattu kolmiportaisena. Opiskelija voi saavuttaa yleisen kompetenssin osaamisessa kolmea eri tasoa edeten henkilökohtaisesta tasosta organisaation tasolle ja edelleen yhteiskunnallisen näkökulman hallintaan. Opetussuunnitelmissa osaaminen on ryhmitelty erilaisiksi teemoiksi, jotka koostuvat opintojaksoista. Tämä opetussuunnitelmamalli mahdollistaa kehittämishanketoiminnan kytkemisen joustavasti opetukseen ja oppimiseen. Kehittämällä (LbD) opiskelijat oppivat ymmärtämään työelämän vaatimuksia ja toimintakulttuuria sekä soveltamaan käytäntöön oppimaansa. Yleiset kompetenssit kuvataan seuraavassa taulukossa (ks. Taulukko 1). Yrittäjyys on tämän koulutusohjelman toisena vaihtoehtoisena koulutuspolkuna ja siten myös painopistealueena.

(12)

Taulukko 1. Laurean yleiset kompetenssit

(13)

4 OPISKELU KOULUTUSOHJELMASSA 4.1 Koulutuksen rakenne

Teollinen palveluliiketoimintaosaaminen -koulutusohjelman opetussuunnitelma (yhteensä 90 op) muodostuu pakollisista syventävistä ammatillisista opinnoista (50 op), opinnäytetyöskentelystä (30 op) sekä vapaasti valittavista opinnoista (10 op). Koulutusaika on 2 vuotta (kokonaisaika 3 vuotta). (ks. Kuvio 3)

Kuvio 3. Koulutusohjelman rakenne Pakolliset opinnot 50 op

TEEMA 137 Kehittämispohjaisen oppimisen ja työelämän kehittämisen valmiudet (10 op) Opintojaksot:

00681 Luovan ongelmanratkaisun työtavat ja poisoppimisen taito sekä henkilökohtaiset valmiuksien kehittäminen, 5 op

00684 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmälliset ratkaisut ja reflektiivinen analyysi, 5 op

TEEMA 225 Yrityksen sisäinen toimintaympäristö (20 op) Opintojaksot:

00687 Teollisuusyrityksestä palveluyritykseksi, 10 op

00690 Palvelukonseptin kehittäminen, tuotteistaminen ja kaupallistaminen, 10 op

TEEMA 226 Yrityksen ulkoinen toimintaympäristö (20 op) Opintojaksot:

00691 Verkostomainen liiketoiminta, 10 op

00694 Kansainvälisen liiketoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen, 10 op

125 Vapaasti valittavat opinnot (10 op) Opintojaksot:

Opiskelija valitsee opinnoissaan Laurean tai muun korkeakoulun opetustarjonnasta vähintään 10 op vapaasti valittavia opintoja, joilla hän täydentää ja syventävää ammatillista osaamistaan.

Erikseen tarjottavat, vapaasti valittavat opinnot tarjotaan ja siitä ilmoitetaan opiskelijoille Laurean Intrassa lukuvuosittain.

Yrittäjyys, 5-15 op. esim. 00819 Kasvuyrittäjä 10 op.

Liike-elämän asiantuntijapalveluyrittäjäväylän valinneelle räätälöidään erillinen yrittäjyyden 5-15 op:n opintojakso, jossa voidaan syventää pakollisten syventävien ammattiopintojen osaamista.

229 Opinnäytetyö (30 op) Opintojakso:

00701 Opinnäytetyö kehittämishankkeena, 30 op

(14)

4.2 Koulutuksen toteutus

Koulutus toteutetaan Laurean innovatiivisessa oppimisympäristössä monimuotokoulutuksena, joten opiskelijoiden on mahdollista suorittaa opinnot työn ohessa. Opintojen suunnittelussa opiskelijan odotetaan huomioivan samaan aikaan toisaalta opintojen suorittamisen ja toisaalta työelämän asettamat vaatimukset ja kuormittavuuden. Koulutusohjelmassa pyritään ottamaan käyttöön osaamisen tunnistamiseen opintojen hyväksi lukemisessa tähtäävä menetelmä.

Opiskelijoille pyritään tarjoamaan myös mahdollisuus oppia edelläkävijämaiden, erityisesti kansainvälisten metropolialueiden toimijoiden, teollisen palveluliiketoiminnan parhaista käytänteistä suorittamalla osa koulutusohjelman vaatimuksista mahdollisesti ulkomailla tai muutoin kansainvälisessä oppimisympäristössä.

Koulutusohjelma käynnistyy kaikille pakollisella lähijaksolla, jonka tarkoituksena on turvata tiimityöskentelyn avulla riittävä ryhmäytyminen ennen yksilösuoriutumiseen siirtymistä.

Koulutuksen järjestämisessä ja opinjaksojen suoritusmuodoissa pyritään hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja. Koulutusohjelma on pääosin suoritettavissa verkko-opintoina, jossa vaihtoehtoisina menetelminä hyödynnetään muun muassa verkkopohjaista Optima- oppimisympäristöä (sis. chat, verkkodialogi, live- luennot) ja muita sähköisiä ympäristöjä (esim.

Skype, Webex, eBeam). Koulutusohjelma päättyy kaikille yhteiseen tiimityöskentelyyn, jossa laaditaan laajapohjainen opinnäytetyön (30 op) toteutussuunnitelma kaiken koulutusohjelmassa opitun pohjalta.

Opiskeluprosessin rungon muodostavat lähiopetuspäivät, jolloin on mahdollisuus keskusteluun ja vuorovaikutukseen kouluttajien ja alan asiantuntijoiden kanssa. Luento-opetuksen lisäksi ohjelma sisältää pienryhmätyöskentelyä, perehtymistä alan kirjallisuuteen ja artikkeleihin sekä itsenäisesti työstettäviä oppimistehtäviä sekä laajan, omaan organisaatioon sovellettavan kehittämishankkeen. Opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti sellaisilla oppimistehtävillä, jotka tähtäävät opiskelijan työnantajan liiketoiminnan edistämiseen. Opiskelijat luovat ja ylläpitävät läpi koulutusohjelman ajantasaista tietokantaa, minne kerätään julkisista lähteistä sekä koti- että ulkomailta teolliseen palveluliiketoimintaan liittyvää materiaalia kuten esimerkiksi erilaiset julkaisut ja puheet.

4.2.1 Opintojen ohjauksen periaatteet Laureassa

Ohjauksellisuus tarkoittaa sellaisia toimintatapoja, joilla mahdollistetaan opiskelijan opintojen sujuvuus ja tavoitteellisuus. Opintojen ohjausta opiskelija saa Laureassa opintojaksoilla, hankkeissa, henkilökohtaisena ohjauksena ja ryhmä-ohjauksena.

Ohjauksessa on kyse koulutuksen koko palvelujärjestelmästä, mikä muodostuu erilaisten ohjauksellisten toimintojen organisoinnista. Ohjaus on myös ammatillista auttamista – asiantuntijatyötä, jonka avulla opiskelija luo itselleen mielekkään opiskelu- ja

oppimisprosessin.

Opiskelun järjestelyjen tavoitteena on tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua ja

kehittymistä. Arviointi ja palaute ovat kiinteästi opetussuunnitelmaan liittyvää toimintaa, jossa opiskelijan osaamisen kehittymistä ja itseohjautuvuuden vahvistumista tuetaan.

Osallistuvalle ohjaukselle on olennaista luoda oppimiselle ympäristöjä, jotka tukevat osaamisen kehittymistä ja mahdollistavat autenttisten mahdollisuuksien ja opiskelijan tarpeiden

kohtaamisen. Tätä toimintatapaa tukee Laurean oppimisympäristöjen verkosto. Opiskelijan näkökulmasta osallistuva ohjaus tarkoittaa aktiivista vastuunottoa omasta opiskelusta ja tavoitteenasettelusta. Tämä näyttäytyy jatkuvana oman kehittymisen itsearviointina, itsensä reflektoimisena ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman päivittämisenä.

(15)

Opiskelijan vastuunottoa kuvaavat seuraavat toimintatavat:

1. opintojen suunnittelu

2. omien opiskelutottumusten kehittäminen 3. oman ajankäytön hallinta

4. määräaikojen noudattaminen

5. ohjausmahdollisuuksien hyödyntäminen

6. verkossa olevien palvelujen tunteminen ja hyödyntäminen

7. ryhmän jäsenenä tapahtuva vastuun kantaminen omasta ja ryhmän oppimisesta 8. aktiivisuus ja tavoitteellisuus tekemisessä

9. omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

10. oman oppimisen ja elämään liittyvien päätösten arvioiminen.

(http://www.laurea.fi/net/fi/02_Opiskelu/04_Ohjaus_ja_tuutoritoiminta/01_Opintojen_ohjauk sen_periaatteet/index.jsp).

4.3 Koulutusohjelman opinnot

Koulutusohjelman teemat, opintojaksot ja juonteet näkyvät seuraavassa kuviossa (Kuvio 4).

Kuvio 4. Koulutusohjelman opinnot

Koulutusohjelman opintojaksot kuvataan seuraavassa. Opetussuunnitelmassa esitettyjä opintojaksokohtaisia kuvauksia täydennetään toteutussuunnitelmilla, jotka julkaistaan noin kuukausi ennen opintojakson alkua koulutusohjelman työtilassa, Optimassa.

Opintojakson toteutussuunnitelman laatii jakson vastuuopettaja. Se sisältää vähintään seuraavat tiedot: opintojakson tunnistetiedot, opettajien nimet ja yhteystiedot, opintojakson toteutustavan kuvauksen ja aikataulun määräpäivineen, suoritusmenetelmät ja arviointikriteerit, sekä mahdollisesti vaadittavat edeltäneet opintojaksosuoritukset.

(16)

4.3.1 TEEMA 1/137, Kehittämispohjaisen oppimisen ja työelämän kehittämisen valmiudet (10 op)

Muuttuva toimintaympäristö edellyttää toimijoilta uudenlaista luovuutta ja menetelmähallintaa. Nk. Osbornin kysymyslistan avulla Henry Heinz alkoi säilöä pikkelssiä ja hapankaalia tinapurkin asemasta lasipurkkiin ja rikastui. Will Kellog päätyi murokaupan omistajaksi kaksinkertaistamalla muropaketin koon ja panostamalla mainosbudjettiin. Post-In^TM viestilaput puolestaan kehitettiin yrityksen kemistin oivalluksesta.

(http:www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/lor/main.htm).

Teeman opintojaksot Luovan ongelmanratkaisun työtavat ja poisoppimisen taito sekä henkilökohtaiset valmiuksien kehittäminen, sekä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmälliset ratkaisut ja reflektiivinen analyysi, muodostavat sellaisen oppimiskokonaisuuden, jolla opiskelija kehittää oman työn, työyhteisön tai työelämän kehittämisen luovan ajattelun, tutkivan ja kehittävän työotteen valmiuksia.

(17)

00681 Luovan ongelmanratkaisun työtavat ja poisoppisen taito, 5 op

Koodi: 00681 Laajuus: 5 op Opetuskieli: Suomi Pakollisuus: Pakollinen

Vastuuopettaja: FT, yliopettaja Vesa Taatila Toteutuksen vastuuyksikkö: Lohja

Lähiopetuspäivä: la 16.1.2010 klo 8.30 – 16.00; Taatilan osuus klo 10.00 – 14.00 Oppimistehtävät: 16.1. – 11.2.2010

Opiskelu tapahtuu pääosin Optima-verkkoympäristössä. Opintojakson toteutussuunnitelma ilmoitetaan noin kuukautta ennen jakson alkua Optiman 00681-jakson kansiossa.

Toteutussuunnitelmassa tarkennetaan suoritustapaa ja kirjallisuutta sekä aikataulua.

Lähiopetuspäivän yhteydessä annetaan palaute yksilötestistä.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

osaa kartoittaa omaa osaamistaan

oppii tunnistamaan erilaisten käyttäytymismallien piirteet ja niiden aiheuttamat vastareaktiot pienryhmätyöskentelyssä

tunnistaa omat vahvuutensa suhteessa muihin toimijoihin sekä positiivisten tapahtumien yhteydessä että konfliktitilanteissa

osaa jakson suoritettuaan toimia saumattomammin muuttuvissa työyhteisöissä

osaa luoda toimintatapoja ja työkaluja oman organisaation prosessien hallitsemiseksi, organisatorisissa muutostilanteissa selviytymiseksi ja kanssatoimijoiden motivoimiseksi sisäistää muutoksen hallinnan kokonaisuuden, jossa johtaminen ei ole pelkää projektin hallintaa vaan erityisesti myös ihmisten johtamista

osaa viedä muutokset onnistuneesti työyhteisössä läpi

Opintojakson keskeinen sisältö:

orientaatio ylemmän amk-tutkinnon suorittamiseen ja opiskelemiseen Laureassa henkilökohtaisten vahvuuksien kartoitus

henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointiin perehtyminen ja kehittäminen pienryhmätyöskentelyn eri ulottuvuuksien havainnointi ja analysoiminen

dynaamisen muutosjohtamisen sisältö ja menetelmät, sisältö sekä muutoksen lajit ja tyypit luovat ongelmanratkaisun menetelmät

Suoritustapa:

kirjalliset henkilökohtaisten ominaisuuksien kartoitustehtävät ml. vertaisarvioinnin osallistuva työskentely lähiopetuksessa ml. videoclip-analyysejä, luovien

ongelmanratkaisumenetelmien soveltamista, näkökulmia muutosjohtamiseen ja syypuun rakentaminen (©Strada)

palautekeskusteluun osallistuminen Optima-ympäristön chat-tilassa

luento (esitys) materiaalin tuottaminen verkkoon aiheesta miten opiskelija toteuttaisi muutosjohtamisen pääperiaatteita oman organisaationsa tapauksessa

oman organisaation prosessin kuvantaminen prosessikaavion avulla, esim. Microsoft Visio verkkoluennot

Arviointi:

hyväksytty / hylätty

Kirjallisuus (tarkentuu myöhemmin):

(18)

Thomas-Killman Conflict Mode Instrument

Strength Deployment Inventory (SDI) sekä Feedback Edition of the SDI soveltuvin osin

Tubbs, S. “A Systems Approach to Small Group Interaction”, uusin painos sekä 8^th edition CD- ROM

Havard Business Review on Turnarounds, uusin painos

Epstein, R. & Rogers, J. (2001) The Big Book of Motivation Games. Quick, Fun Activities for Energizing People at Work and at Home. Motivate Yourself or Your Team.”, McGraw-Hill, New York

Kirjallisuusreferaatit teoksista

Lafasto, F. & Larson, C. ”When Teams Work Best: 6,000 Team Members and Leaders Tell What It Takes to Succeed”

Frost, P. “Toxic Emotions at Work”

Weick, K. & Sutcliffe, K. “Managing the Unexpected: Assuring High Performance in an Age of Complexity”

Lawler, III, E. “Rewarding Excellence”

Thomas, K. “Intrinsic Motivation at Work”

Johnson, S. “Who Moved My Cheese?”

Suositeltava oheislukemisto:

Gladwell, M. ”The Tipping Point: How Little Things Can Make a Big Difference”, uusin pianos

Gladwell, M. “Blink. The Power of Thinking without Thinking”, uusin pianos de Mello, A. “Awareness”, uusin painos

Surowiecki, J. ”The Wisdom of Crowds. Why the Many Are Smarter Than the Few”, uusin pianos

Robbins, S. “Managing Organizational Conflict”

(19)

00684 Tutkimus- ja kehittämistoiminnanmenetelmälliset ratkaisut ja reflektiivinen analyysi, 5 op

Vastuuopettaja: KTT, yliopettaja Irma Vahvaselkä, KTT, yliopettaja Irma Tikkanen, sekä FT, ETL, yliopettaja Jarmo Heinonen

Toteutuksen vastuuyksikkö: Lohja

Lähiopetuspäivä: pe 12.2.2010 klo 8.30 – 15.00 Oppimistehtävät: 12.2. – 11.3.2010

osaa arvioida vaihtoehtoisten tutkimus- ja analyysimenetelmien soveltuvuutta suhteessa ongelman tai tavoitteen asetteluun

osaa ohjata uuden tiedon tuottamisprosessia ja aineiston keräämistä päätöksenteon tueksi

osaa tulkita ja arvioida kriittisesti tutkimusraportteja

oppii tuottamaan tietoa yhteisöllisesti ja prosessimaisesti kehittämishankkeiden yhteydessä

osaa suunnitella ja toteuttaa kehittämishanketta ja muutosprosessia Opintojakson keskeinen sisältö:

vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien soveltaminen ja vaikutus tutkimustuloksiin aineiston hankintaprosessien, kuvailun ja analyysin ymmärtäminen

tutkimuksellisen kirjoittamisen perusteet

muutos- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi

tutkitun tiedon soveltaminen päätöksenteon tukena ja tiedon diffuusio mediassa Suoritustapa:

opiskelija laatii opinnäytetyötään varten aiheanalyysin sekä kehittämishanke- tai tutkimussuunnitelman, jota voidaan käsitellä ja työstää yhteisöllisesti

osallistuva työskentely lähiopetuksessa ja etäopetus

sähköisessä oppimisympäristössä aiheanalyysien vertaisvertailu ja arviointi sekä henkilökohtainen ohjaus (esim. verkkodialogi, chat, Skype)

sähköisen oppimisympäristön välityksellä tutkimusraporttien analysointi ja yhteisen julkaisun laatiminen

koulutusohjelman teemojen aihealueilta ajankohtaistietoa sisältävän tietokannan luominen (ns. Webliography postings), jota opiskelijat ylläpitävät läpi koulutusohjelman työpajatyöskentely (viestintäteknologia- ja atk-taitojen päivittäminen)

Arviointi:

T1 – K5

(20)

opintojakson vastuuopettajan osoittama materiaali

Baylis, B. & Pereira, C. & Rose, B. ”Elementary Statistics: A Conceptual Approach Using a Spreadsheet, uusin pianos

Malhotra, N. Marketing Research: An Applied Orientation, 4^th. Int. ed.

ajankohtaiset julkaisut

4.3.2 TEEMA 2/225, Yrityksen sisäinen toimintaympäristö (20 op)

Usein yritysten tuotteet (sis. fyysiset tuotteet ja palvelut) on kehitetty yritysten sisäisten tarpeiden pohjalta ja niiden kaupallistaminen ei ole ollut kaikilta osin asiakaslähtöistä. Tämän teeman opintojaksot Teollisuusyrityksestä palveluyritykseksi sekä Palvelukonseptin kehittäminen, tuotteistaminen ja kaupallistaminen, aikana opiskelijalle syntyy kuva niistä virstanpylväistä, joita palvelutoimintaan siirtymiseen liittyy. Teeman kuluessa pohditaan, kuinka monta prosessia eri teollisuuden alat odottavat tulevaisuudessa ansaitsevansa palveluista ja mitkä teollisuuden alat kasvavat palvelualalla muita nopeammin. Oppiminen keskittyy parhaiden käytänteiden (best practices) kartoittamiseen ja hyödyntämiseen (benchmarking). Näin pyritään minimoimaan riski liiketoimintamallin liiallisesta hajauttamisesta, jolloin asiakkaan kokema arvo suhteessa hänen panostukseensa pienenee.

00687 Teollisuusyrityksestä teolliseksi palveluyritykseksi, 10 op

Vastuuopettaja: KTT, yliopettaja Irma Vahvaselkä, FT, tutkimusjohtaja Marja Toivonen IMI/Tkk muut luennoitsijat ilmoitetaan myöhemmin

Kirjallisuustentti: la 28.11.2009 klo 10-14, osuus 25%

Lähiopetusseminaari: pe 15.1.2010 klo 8.30-15.00 ”Teollisesta yrityksestä teolliseksi palveluyritykseksi”

Oppimistehtävät: 1.12.2009 – 11.2.2010

Opiskelu tapahtuu pääosin Optima-verkkoympäristössä. Opintojakson toteutussuunnitelma ilmoitetaan noin kuukautta ennen jakson alkua Optiman 0068/-jakson kansiossa.

(21)

tuntee teollisuuden liiketoimintaympäristön keskeiset muutostrendit osaa luoda palvelukulttuurin perinteiseen teollisuusyritykseen

osaa synnyttää palveluyrityksen innovaatiokulttuurin ja kehittää yrityksen innovointikykyä

osaa johtaa palveluyritystä ja sen innovaatiotoimintaa liiketoiminnan eri vaiheissa palvelutransformaation aikaansaamiseksi

osaa kehittää palvelujen tuottavuutta

osaa kuvata laadukkaan ja tehokkaan palveluliiketoiminnan tuekseen vaatimat kannustejärjestelmät, sekä ohjaus- ja johtamismenetelmät

strateginen johtaminen ja strategialähtöisen innovointikyvyn johtaminen analyyttinen ja operatiivinen CRM

B-to-B- asiakkuuksienhallintamallit

strateginen innovointi ja innovatiiviset liiketoimintamallit

palveluja teollisuuslähtöisten näkökulmien integrointi liiketoiminnassa teollisen palveluliiketoiminnan ja palveluinnovaatioiden arvonmuodostus

tuottavuuden kehittäminen palvelukonteksteissa (palvelutarjooma, asiakasrajapinta, prosessit, teknologia)

tietointensiivisen ja teollisuuden palveluliiketoiminnan johtamis- ja kehittämismenetelmät

asiakaslähtöisen liiketoimintamallin rakentaminen ja strateginen suunnittelu työn tekemisestä palvelemiseen -työkulttuurin muutoksen käynnistäminen työyhteisön hyvinvoinnin ja johtamisen merkitys tuottavuudelle

motivoivat ja palkitsevat johtamisjärjestelmät/BSC oppiva organisaatio ja toimialamurroksessa toimiminen Suoritustapa:

etäopetus

opiskelija tutustuu jo palveluliiketoimintaan siirtyneiden teollisuusyritysten vaiheisiin ja prosesseihin

opiskelija laatii suunnitelman oman työnantajansa näkökulmasta palveluliiketoimintaan siirtymiseksi (sis. SWOT) tai analysoi jo työnantajansa toteuttamaa liiketoimintamallin muutosta ja kuvaa tulevia kehityslinjoja

oppimistehtävät käsitellään luottamuksellisina, opiskelijoiden keskinäisessä oppimisessa käsittely yleisellä tasolla

Arviointi:

T1 – K5

Brax, Saara, E. 2007. Palvelut ja tuottavuus. Teknologiakatsaus 204/2007. Saatavilla osoitteessa http://www.tekes.fi/julkaisut

Poikkimäki Jyrki & Koivisto Tapio.2006. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien strateginen innovointi. VTT Tiedotteita 2355.

Löwendahl, Bente, 1997 tai uud.painos. Strategic Management of Professional Service Firms. Copenhagen Business School Press.

FinnSight 2015. Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät. Paneelien raportit.

Suomen Akatemia, Tekes ja Verkkotie Oy 2006. Saatavilla osoitteessa http://www.tekes.fi/julkaisut/FinnSight_2015_laaja.pdf

(22)

Salminen, V. & Kalliokoski, P. (xxxx). Challenges of Industrial Service Business Development.

Saatavilla osoitteessa http://www.almaden.ibm.com/asr/summit/papers/lutsalm.pdf Johnson-Scholes (1999 tai uudempi). Exploring Corporate Strategy. Prentice-hall, New York, 3rd ed.

00690 Palvelukonseptin kehittäminen, tuotteistaminen ja kaupallistaminen, 10 op

Vastuuopettaja: FT, yliopettaja Ville Saarikoski.

Muut luennoitsijat: FT, yliopettaja Vesa Taatila Toteutuksen vastuuyksikkö: Lohja

Lähiopetus: pe 12.3.2010 klo 8.30-15.00 seminaari: ”Palvelujen innovointi, tuotteistus ja modularisointi sekä kaupallistaminen”

Oppimistehtävät: 12.3. – 17.4.2010

osaa tuottaa palveluja yhteistyötuotantona (co-production) asiakkaan kanssa osaa linkittää asiakkaan palvelun kehittämiseen (co-creation)

tunnistaa erilaiset asiakkaan ja palveluntarjoajan välille syntyvät vuorovaikutus- ja ansaintamallit

oivaltaa, mikä on asiakkaan palvelusta saama lisäarvo ja miten tämä arvo voidaan parhaiten kuvata ja tuottaa asiakkaalle

osaa kehittää prosessimaisia palveluja

osaa konseptoida ja tuotteistaa palveluja asiakasarvon, monistettavuuden ja tuottavuuden näkökulmasta

tuntee palvelun kaupallistamiseen liittyvät keskeiset osa-alueet ja osaa toteuttaa niitä.

ansaintalogiikka ja sen haasteet palveluliiketoiminnassa

markkinoinnin ja tuotekehityksen toimintojen yhdenmukaistaminen

B-to-B asiakasmarkkinoiden vaihtoehtoiset segmentoinnin muodot ja asiakkuuksien valikointi

asiakas resurssina (co-production ja co-creation)

asiakaskeskeinen palvelun tuotantoprosessi prosessimuotoinen palvelu prosessimuotoinen palvelu

modulaarisuuden merkitys palveluissa

tuottavuuden kehittäminen palvelutaloudessa

tuote- ja palvelukonseptit ja tuotteistaminen käytännössä (konseptointi, monistettava toimintamalli) ja tuotteistamista tukevat prosessit

palvelutuotteen modulointi ja massaräätälöinti asiakastietojärjestelmiä hyödyntäen

(23)

palvelun kaupallistaminen: markkinoiden kartoitus, kohderyhmävalinta, brändi, viestintäratkaisut, hinnoittelu, argumentointi, myyntineuvottelu, palveluihin ja immateriaalioikeuksiin liittyvät kansainväliset sopimukset

Suoritustapa:

etäopetus

Suoritustapaa tarkentuu erillisessä toteutussuunnitelmassa. Opiskelija esim. laatii oman työnantajansa tarpeista lähtien julkisen rahoituksen hakemuksen (esim. TEKES) palveluliiketoimintaan siirtymisen valmistelemiseksi tai sen kehittämiseksi

Oppimistehtävät käsitellään luottamuksellisina, opiskelijoiden keskinäisessä oppimisessa käsittely yleisellä tasolla

Arviointi:

T1 – K5

Brax. S. (2007). Palvelut ja tuottavuus. Teknologiakatsaus 204/2007. Tekes. Saatavilla osoitteessa http://www.tekes.fi/julkaisut/Palvelut_ja_tuottavuus.pdf

Heiskanen, E. & Hyvönen, K. & Repo, P. & Saastamoinen, M. (2007). Käyttäjät tuotekehittäjinä. Teknologiakatsaus 216/2007. Tekes. Saatavilla osoitteessa

Kinnunen, R. 2003. Palvelujen suunnittelu. Vantaa: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Parantainen, J. 2007. Tuotteistaminen: rakenna palvelusta tuote 10 päivässä. Helsinki:

Talentum.

Sipilä, J. 1995. Asiantuntijapalveluiden tuotteistaminen. Porvoo: WSOY.

(24)

4.3.3 TEEMA 3/226, Yrityksen ulkoinen toimintaympäristö (20 op)

Yritysten liiketoimintaympäristö globalisoituu ja kansainvälinen kilpailu kiristyy. Liiketoiminnan kokonaisvaltainen suunnittelu on yhä tärkeämpää kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kilpailuedun varmistaminen edellyttävät jatkuvaa strategisen aseman varmistamista, oikeiden kumppanien valintaa ja palvelujen sekä toimintamallien kehittämistä.

Tuotantoverkostojen organisoiminen tuotannollisesti ja taloudellisesti tehokkaiksi ketjuiksi on kasvanut monille yrityksille strategiseksi tehtäväksi viime vuosina. Kumppanuuteen perustuvien tuotantoverkostojen luominen ja kehittäminen ei ole yksiviivaista. Esimerkiksi yhteistoimintaketjujen taloudelliset toimintaperiaatteet eivät välttämättä ole kaikkien osapuolten tiedossa. Verkostojen jäsenillä on erilaisia käsityksiä muun muassa erilaisten riskien, vastuiden, voitonjakoperiaatteiden ja verkostojen johtamisen toimintaperiaatteista. Tällaisia verkoston rakentamisen ja johtamisen kysymyksiä ei voida ratkaista traditionaalisilla insinööriopeilla, vaan ne vaativat moniulotteista tietämystä verkostojen toimintaperiaatteista, taloudellisista periaatteista, eri osapuolten motivaatioista sekä johtamisen kysymyksistä.

Teema opintojaksot

Verkostomainen liiketoiminta ja Kansainvälisen liiketoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen muodostavat yrityksen ulkoisen toimintaympäristöön mukautumisen kannalta merkittävän osaamisperustan.

(25)

00691, Verkostomainen liiketoiminta, 10 op

Vastuuopettaja: FT, yliopettaja Ville Saarikoski Toteutuksen vastuuyksikkö: Lohja

Lähiopetus: la 17.4.2010 klo 10.00-15.00 Oppimistehtävät: 17.4. – 13.5.2010

ymmärtää verkostomaisen liiketoiminnan perusperiaatteet sekä kilpailun ja yhteistyön merkityksen käytännön liiketoiminnan kannalta

osaa hyödyntää verkottumis- ja kumppanuusajattelua osana palveluliiketoimintaan siirtymistä

osaa toimia optimaalisesti hierarkian purkautuessa verkostoiksi

osaa suunnitella annetun toimialan yritykselle verkostomallin (ns. compliance programme)

osaa toimia verkoston aktiivisena jäsenenä ja johtaa verkostoja Opintojakson keskeinen sisältö:

verkostoajattelu ja verkostoyhteistyö

yritysten keskeiset haasteet verkottuvassa liiketoimintaympäristössä liiketoimintaverkkojen perustyypit ja liiketoimintaverkkojen hallinta vertikaaliset ja horisontaaliset verkostot ja yritysketjut

toimijat, roolit ja asema verkostossa sekä verkoston johtaminen luottamuksen rakentaminen ja sitoutuminen verkostossa ulkoistaminen ja sen pullonkaulat

strategisten liiketoimintaverkkojen rakentaminen kumppanuuden kehittämisstrategia

alueelliset klusterit end-to-end management

kilpailunrajoituslain oikeuskäytäntö (erityisesti 5 § ja 6 §) ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 artiklan soveltaminen, määräävän markkina-aseman väärinkäyttö, kielletty hintayhteistyö ja kartellit

oppilaitosten tarjoamien T&K -palvelujen hyödyntämismahdollisuudet liike-elämän tarpeisiin

Suoritustapa:

etäopetus

opiskelija laatii autenttisen verkostokuvauksen/-mallin oman yrityksensä toimintaympäristöstä ja toimijoista; rajauksesta sovitaan erikseen opintojakson vastuuopettajan kanssa (esim. alueellinen, kansallinen, kansainvälinen) riippuen verkoston laajuudesta ja toimijoiden määrästä

(26)

opiskelija analysoi syvällisesti valitsemansa 1-3 toimijan välisen suhteen toiminnan edellytykset (esim. luottamusnäkökulma) ja laatii kehittämissuunnitelman suhteen syventämiseksi

Oppimistehtävät käsitellään luottamuksellisina, opiskelijoiden keskinäisessä oppimisessa käsittely yleisellä tasolla.

Arviointi:

T1 – K5

Anderson, J.C. – Narus,J.(2004) Business Market Management. Understanding, Creating and delivering Value. Pearson Prentice-Hall, Upper-Saddle River.

Hukka, M. 2005. Ketjuuntumisesta kilpailuetu. Ketjuuntuminen suomalaisessa erikoiskaupassa. Helsinki: Edita Prima Oy.

Möller, K.-Rajala, A.- Svahn, S.(2006) Tulevaisuutena liiketoimintaverkot, Johtaminen ja arvonluonti. Teknologiateollisuus, Helsinki.

Vesalainen, J. ”Kaupankäynnistä kumppanuuteen”, uusin painos

Alueiden elinvoima syntyy innovaatioista. Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen ratkaisevat menestyksen kansainvälisessä kilpailussa. Tekes 2007.

Saatavilla osoitteessa http://www.tekes.fi/julkaisut/Alueiden.pdf Ghemawat, P. (1997). Games Businesses Play. Cases and Models.

kirjallisuusreferaatti teoksesta Beyerlein, M. & Freedman, S. & McGee, C. & Moran, L.”Beyond Teams: Building the Collaborative Organization”

00694 Kansainvälisen liiketoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen, 10 op

Vastuuopettaja: KTT, yliopettaja Irma Vahvaselkä, sekä KTM, liikkeenjohdon konsultti Hannu Talvio, Tutorium, muut luennoitsijat ilmoitetaan myöhemmin

Lähiopetusseminaari: Pe 14.5.2010 klo 8.30 – 15.00 ”Kasvu ja kansainvälistyminen sekä kansainvälistymismallit”

Oppimistehtävät: 14.5. – 17.6. – 31.8.2010

Tavoitteena on, että opiskelija

kehittää valmiuksiaan toimia globaalissa liiketoimintaympäristössä

tuntee palveluliiketoiminnan kansainvälisen kasvun menestystekijät ja kasvustrategiat sekä osaa hyödyntää kansainvälisen kasvun rahoitusmahdollisuuksia

tuntee kansainvälistymisstrategiat ja kansainvälistymisprosessit ja saa valmiudet kansainvälistymisprosessien toteuttamiseen

osaa hyödyntää kansainvälisen teknologian ja osaamisen siirron tarjoamia mahdollisuuksia

(27)

osaa myötävaikuttaa kansainvälisillä markkinoilla toimivan asiakkaan prosessien tehostumiseen

Keskeinen sisältö:

globaali liiketoimintaympäristö ja sen analysointi (PESTEL) kasvustrategiat, palvelun kansainvälistymisen edellytykset ja erityispiirteet sekä palvelun toimitusketjun hallinta

kansainvälistymisstrategiat ja –prosessit ja palvelujen kansainvälistymisen toimintamallit innovaatiokulttuurin luominen ja ylläpitäminen kansainvälisessä palveluyrityksessä, innovatiivisen palvelukonseptin ja soveltuvan liiketoimintamallin kehittäminen

palvelujen johtaminen kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä sekä kansainvälisen palvelukulttuurin luominen ja sen ylläpitäminen

työskentely monikulttuurisissa liiketoimintaympäristöissä ja tiimeissä (neuvottelu-, verkottumis- ,viestintä- ja johtamisnäkökulma)

kansainvälinen hankinta ja logistiikka sekä tiedonkulku

palveluihin ja immateriaalioikeuksiin liittyvät kansainväliset sopimukset

kansainvälistymisen tuki ja rahoitusmahdollisuudet kansainvälistyvälle yritykselle Suoritustapa:

etäopetus ja lähijakso

Opiskelijat laativat tiimityönä kansainvälisillä markkinoilla menestyvän uuden palvelukonseptin ja luovat sen pohjalta soveltuvan liiketoimintamallin sekä laativat kokonaisvaltaisen kansainvälistymissuunnitelman. Palvelun tuottamiseen tulee osallistua yrityksiä useilta eri toimialoilta. Opiskelijat ideoivat tiimityönä kansainvälisille markkinoille suunnatun kasvuhakuisten yritysten keskinäisen verkottumisen kautta luotavan asiakaskeskeisen täsmäpalvelukonseptin, joka tukee yritysasiakkaille suunnatun palvelutarjooman kehittämistä ja markkinointia yhteneväisenä kokonaisuutena. Nämä visionääriset, kansainvälisille markkinoille suunnatut täsmäpalvelukonseptit vastaavat laajemman tarpeiltaan ja käyttäytymiseltään yhteneväisen asiakasosajoukon keskuudesta 6-18 kuukauden aikajänteellä kumpuavaan kysyntään.

Liike-elämän asiantuntijapalveluyrittäjäväylän valinneelle räätälöidään erillinen yrittäjyyden 5-15 op:n opintojakso, jossa voidaan syventää pakollisten syventävien ammattiopintojen osaamista, esimerkiksi laatia yksityiskohtainen kansainvälistymissuunnitelma ja hankkia hankerahoitus palvelun kansainvälistämiseksi.

Arviointi:

T1 – K 5

Arvioinnin tukena hyödynnetään vertaisarviointeja.

Gigenrenzer, G. & Selten, R. eds. (2002). Bounded Rationality.

Kurkilahti Lase – Toivo Äijö.2007 Ui tai uppoa. Suomalisyritykset globaalitalouden hyökyaallossa. WSOYPro. Helsinki.

Hofstede /1997) Cultures and Orgenisations. McGraw Hill Company.

Griffin & Pustay, International Business, A Managerial Perspective

Vahvaselkä, I.2009. Kansainvälinen liiketoiminta ja markkinointi. Edita Oyj. Helsinki.

Äijö, Toivo, S. 2002. Suomalaisyritys kansainvälistyy. Fintra.

Bradley, Frank. 2005. International Marketing Strategy. Harlow: Prentice Hall.

Hollensen, Svend. 2004. Global Marketing: a decision-oriented approach. New York:

Financial Times

de Burca, Sean. 2004. International Marketing. An SME perspective. Harlow: Prentice Hall.

Kansainvälistymiseen liittyviä suomenkielisiä käytännön opaskirjoja saatavilla:

http://www.multikustannus.fi/products.asp?document_id=46&cat_id

(28)

4.3.4 Vapaasti valittavat opinnot/ 125, 10 op

Opiskelija valitsee opinnoissaan Laurean tai muun korkeakoulun opetustarjonnasta vähintään 10 op vapaasti valittavia opintoja, joilla hän täydentää ja syventävää ammatillista osaamistaan.

Suoritettavan tutkinnon näkökulmasta suositellaan valittaviksi erityisesti strategisen johtamisen, tietointensiivisen palveluliiketoiminnan kehittämisen, strategisen markkinoinnin, brändijohtamisen, strategisen taloushallinnon, asiakkuusjohtamisen, asiantuntijapalvelujen markkinoinnin, myynnin ja myyntitiimin johtamisen ja henkilökohtaisen myyntityön opintojaksoja. Erikseen tarjottavat, vapaasti valittavat opinnot tarjotaan ja siitä ilmoitetaan lukuvuosittain opiskelijoille.

Liike-elämän asiantuntijapalveluyrittäjäväylän valinneelle räätälöidään erillinen yrittäjyyden 5- 15 op:n opintojakso, jossa voidaan syventää pakollisten syventävien ammattiopintojen osaamista, esimerkiksi laatia yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma tai kansainvälistymissuunnitelma ja hankkia hankerahoitus palvelun kansainvälistämiseksi.

4.3.5 Opinnäytetyö/229

Opinnäytetyö kehittämishankkeena, 30 op

Vastuuopettajat: KTT, yliopettaja Irma Vahvaselkä ja FM, lehtori Kaarina Murtola Toteutuksen vastuuyksikkö: Lohja

Lähiopetuspäivä: la 14.11.2009 klo 10.00 – 15.00 Oppimistehtävät:

- Aiheanalyysi 18.12.2009, tutkimussuunnitelma ja metodologia 12.2. – 11.3.2010 (00684) - Tietoperusta ja hankkeet: sovitaan myöhemmin

Muu ohjaus työpajoissa ja henkilökohtaisena ohjauksena

Kehittämishankkeena tehtävä opinnäytetyö muodostaa ylemmän korkeakoulututkinnon opintojen ytimen. Sen toteutusta tuetaan kaikissa opintojaksoissa. Opinnäytetyö voidaan aloittaa jo Teema 1 opintojaksojen aikana. Työtä voidaan käsitellä ja työstää yhteisöllisesti.

Opinnäytetyö on julkinen.

Opinnäytetyö on soveltava tutkimus- tai kehittämistehtävä, jossa korostuvat sekä alan ja alueen kehittäminen, työelämän kehittämisen haasteet ja asiantuntijuuden kasvu. Luonteeltaan opinnäytetyöt ovat siten työelämälähtöisiä, prosessinomaisia, soveltavia sekä uuteen tietoon ja innovaatioon tähtääviä. Työ on opiskelijan näyttö asiantuntijuudesta ja innovatiivisuudesta ratkaista työelämän kehittämishaasteita. Opinnäytetyö on oppimisprosessi, jonka avulla opiskelija osoittaa kykenevänsä soveltamaan opintojen aikana saamaansa osaamista käytännön työelämän muutostarpeisiin huomioiden työelämän yleiset kompetenssit: eettinen osaaminen, reflektio-osaaminen, verkosto-osaaminen, innovaatio-osaaminen ja globalisaatio-osaaminen.

Opinnäytetyö organisoidaan useimmiten yhteisöllisenä kehittämisprosessina erilaisten organisaation toimijoiden kanssa, jolloin uuden tiedon tuottamiseen osallistuva yhteisö kehittää paitsi itseään, myös ympäröivää alaa ja työelämää. Mahdollisia ajankohtaisia kehittämishankkeita opinnäytetyön aihealueita saattaisivat olla esimerkiksi palvelujen tuottamisen organisointi- ja toimintamallien selvitystyö, yrityksen palveluliiketoimintaosaamisen kehittämishanke, uusien palvelujen tuottamistapojen