• Ei tuloksia

Uusilla menetelmillä kiinni kokemukselliseen tietoon

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Uusilla menetelmillä kiinni kokemukselliseen tietoon"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

87

42: 2 (2013) ss. 87 ALUE JA YMPÄRISTÖ

Uusilla menetelmillä kiinni kokemukselliseen tietoon

Uusi Versus 2/2013 Uusilla menetelmillä kiinni kokemukselliseen tietoon on nyt luettavissa Versus-verkko- lehdessä. Tervetuloa lukemaan ja osallistumaan keskusteluun osoitteessa www.ays.fi/versus/!

Erilaiset osallistumismenettelyt eivät useista vaihtoehdoista huolimatta onnistu tavoittamaan tasaisesti kaikkia kansalaisryhmiä. Ihmiset eri ikäryhmissä saattavat olla liian kiireisiä omassa arjessaan ehtiäkseen osallistumaan erikseen järjestettävään yleisötilaisuuteen. Toinen yleinen syy on se, etteivät ihmiset koe, että heillä on sellaista tietoa, asiantuntemusta ja näkemystä, jota he uskovat kaavoituksessa tarvittavan. Kui- tenkin juuri ihmisten kokemuksiin perustuva, paikallisia käytäntöjä ja näkemyksiä raottava tieto on kau- punkien suunnittelussa tarpeellista. (Minna Santaoja, Helena Leino, Minna Chudoba, Jarkko Bamberg

& Jere Nieminen: Uusilla menetelmillä kiinni kokemukselliseen tietoon)

Vahvimmillaan osallistamismenettelyillä pystytään kyseenalaistamaan poliitikkojen ja rakentajien aset- tamia reunaehtoja, heikoimmillaan ne toimivat vain välineinä legitimoida muualla tehtävät päätökset.

(Altti Moisala: Osallistamisen menetelmät – tiedonkeruuta ja yhdessä suunnittelua)

Kartan ongelma on siinä, että ihminen ei arjessaan koskaan katso ympäristöään suoraan ylhäältä päin.

Kadunkulmat näyttävät kaikki samoilta kartalla, kun taas paikan päällä tehdyissä haastatteluissa ympä- ristöstä saattaa löytyä monia yllättäviä asioita, joita haastateltavakaan ei ole tullut aikaisemmin ajatel- leeksi. (Eero Harava & Eero Kilpeläinen: Kävelyhaastatteluilla lähemmäs jaettua kaupunkikokemusta) Kynnys mielipiteen ilmaisuun on matalampi, kun haastattelija jalkautuu kadulle puhumaan kasvotusten ihmisten kanssa, juuri niihin paikkoihin ja reiteille joissa he viettävät aikaa. Haastattelut eivät vaadi kuntalaiselta aktiivista hakeutumista vaikutuskanavien äärelle, vaan heitä lähestytään koska heidän nä- kemyksensä halutaan kuulla. (Noora Karumaa: Keitä kaikkia kaupunkisuunnittelussa pitää kuulla?) Jos ylhäältä määrätty ympäristö ei ole ihmisten mielestä kunnossa, he yrittävät muuttaa sitä. Jos ympä- ristöön ei pystytä vaikuttamaan, on vaarana ahdistuminen ja masentuminen. (Ville-Pekka Säkkinen:

VÄÄRIN KÄYTETTY! Luonnollista käyttäytymistä epänormaalissa tilassa)

Versuksen ovat toimittaneet Minna Santaoja, Helena Leino, Minna Chudoba, Jarkko Bamberg ja Jere NieminenTampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta ja Tampereen teknilliseltä yliopistolta.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun oma-aloitteinen ja vapaaehtoinen Tampere3- kehittämisprosessi on oivallinen alusta

Minna Tiainen, Tampereen ammattikorkeakoulu CC BY-SA 4.0 Materiaali tuotettu SotePeda

Kokonaisuutena katsoen aikuiskasvatuksen ja -koulutuksen kenttä on tällä hetkellä jo niin laaja, että se vetää vertoja varsinaisen koulu­. iän koulutukselie, ja se on yhä

HTK, Lehtori, Kuopion yliopisto HTL, Assistentti, Tampereen yliopisto Ph.D., Professori, Kuopion yliopisto YTK, Projektitutkija, Tampereen yliopisto.

tuntija  YTL  Eija  Poteri  Tampereen  yliopiston  kirjastosta  (Nordicom),  tohtorikoulutettava   YTM  Minna  Saariketo  Tampereen  yliopiston  Viestinnän,

Lari Aaltonen (Tampereen yliopisto) Johannes Brusila (Åbo Akademi) Jarkko Niemi (Tampereen yliopisto) Noora Vikman (Joensuun yliopisto) Yrjö Heinonen (Turun yliopisto) Antti-Ville

Heikki Laitinen (Sibelius-Akatemia) Timo Leisiö (Tampereen yliopisto) Jukka Louhivuori (Jyväskylän yliopisto) Pirkko Moisala (Turun yliopisto).. Jarkko Niemi (Tampereen yliopisto)

Tieteellisen toimikunnan puheenjoh- taja, dosentti Tapio Katko Tampereen teknilliseltä yliopistolta kertoo, että Suo- men ja erityisesti Tampereen soveltuvuutta