JUURIHOITOPROSESSIN PELILLISTÄMINEN
Hanna Makkonen
Hammaslääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto
Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / endodontia Toukokuu 2021
Lääketieteen laitos
Hammaslääketieteen koulutusohjelma
Makkonen, Hanna: Juurihoitoprosessin pelillistäminen Opinnäytetutkielma, 53 sivua, 5 liitettä (18 sivua)
Ohjaajat, EHL Mirja Methuen, SHG, YAMK Hanna Hytönen Toukokuu 2021
Asiasanat: oppimispelit, juurihoito, digitalisaatio, haasteet, oppiminen
Juurihoitojen tekeminen koetaan hammaslääketieteen opiskelijoiden keskuudessa haasteel- liseksi. Opetuksen digitalisaation osana luodaan erilaisia oppimispelejä muun opetuksen tueksi, mutta juurihoidosta ei ole aiemmin tehty oppimispeliä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli auttaa juurihoitopelin projektiryhmää juurihoitoprosessin pelillistämisessä ja mahdollisimman opettavaisen oppimispelin luomisessa muun endodontian opetuksen tueksi. Tavoitteen saavuttamiseksi tämän tutkielman tarkoituksena oli ensin kartoittaa opiskelijoiden haasteellisimmiksi kokemat juurihoitoprosessin vaiheet ja selvittää, olisiko digitaa- lisesta juurihoitopelistä apua juurihoitoprosessin sisäistämisessä. Juurihoitopelin pilottivaiheessa tarkoituksena oli selvittää pelin käytettävyyttä, oppimispelin kriteerien täyttymistä ja onnistumista osaamisen vahvistamisessa.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksina ja tutkimusaineisto kerättiin kahdessa osassa. Juurihoi- don haasteita kartoittavan kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat Itä-Suomen yliopiston neljän- nen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijat. Juurihoitopelin pilottiversiosta tehdyn kysely- tutkimuksen kohderyhmänä olivat Itä-Suomen yliopiston kolmannen ja neljännen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijat. Kumpaankin kyselyyn vastasi 16 opiskelijaa.
Tulosten mukaan kaikilla vastaajilla oli haasteita vähintään yhdessä juurihoitoprosessin vaiheessa.
Suurin osa vastaajista uskoi digitaalisesta juurihoitopelistä olevan apua juurihoitoprosessin sisäis-
tiota ja juurihoitoprosessin vaiheiden sisäistämistä. Lisäksi vastaajista puolet raportoi pelin lisän- neen heidän itsevarmuuttaan suorittaa juurihoitoja. Tulosten mukaan juurihoitopelin ominaisuu- det ja käytettävyys olivat varsin hyviä. Kyselyistä saatiin myös arvokasta tietoa pelin kehittämistä varten.
Juurihoitopeli soveltuu hyvin kolmannen ja neljännen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskeli- joille juurihoitoprosessin oppimiseen ja kertaamiseen. Positiivisten tulosten perusteella oppimis- pelejä on hyvä kehittää myös muissa oppiaineissa oppimisen tueksi.
School of Medicine Dentistry
Makkonen, Hanna: Gamification of the process of root canal treatment Thesis, 53 pages, 5 appendixes (18 pages)
Tutors: DDS, Specialist in cariology and endodontics. Mirja Methuen; Dental hygienist. Digital Health, Master of Health Care. Hanna Hytönen
May 2021
Keywords: educational games, root canal treatment, digitalisation, challenges, learning
Dental students experience root canal treatments challenging. As part of digitalization of educa- tion has been created different kind of educational games but there is no previous game of root canal treatment.
The aim of this study was to help the project team to gamify the process of root canal treatment and to create an educational game as didactic as possible to support the teaching of endodontics.
To achieve the goal, the purpose of this study was firstly to survey the most challenging phases of the process of root canal treatment and whether a digital root canal treatment game could help to learn the process of root canal treatment. Secondly, in the pilot phase of the game, the goal was to figure out the usability of the game, how the criteria of educational games are met and how the game has succeeded to strengthen students’ know-how.
The study was carried out as a survey and the research material was collected in two parts. In the survey focusing on the challenges in the root canal treatment, the fourth-year dental students in the University of the Eastern Finland were the target group. As the target group of the pilot version of the root canal treatment game were the third-year and fourth-year dental students in the Uni- versity of the Eastern Finland. Both parts of the survey were answered by 16 students.
Based on the results, all respondents had challenges at least in one phase of the process of root canal treatment. Most of the respondents believed that a digital game of root canal treatment
that students’ studying motivation and learning the phases of the root canal treatment were in- creased by playing the root canal treatment game. In addition, half of the respondents reported increased self-confidence in carrying out root canal treatments. According to the results, the fea- tures and usability of the game were quite good. The questionnaires gave beneficial information for further development of the game.
The root canal treatment game is suitable for third-year and fourth-year dental students in learn- ing and repeating the process of root canal treatment. Based on the positive results, educational games should be developed also in other subjects to support learning.
1 Johdanto ... 2
2 Teoreettinen tausta ... 4
2.1 Juurihoito ... 4
2.1.1 Määritelmä ja yleisyys ... 4
2.1.2 Opiskelijoiden tekemien juurihoitojen tekninen laatu ... 5
2.1.3 Osaamisvaatimukset ... 5
2.1.4 Opiskelijoiden kokemat haasteet juurihoidon suorittamisessa ... 6
2.1.5 Opiskelijoiden näkemys juurihoidon opetuksesta ... 10
2.1.6 Endodontian opetus ... 10
2.2 Oppimispeli ... 12
2.2.1 Määritelmät ... 12
2.2.2 Oppimispelien hyödyt ja haitat ... 13
2.2.3 Hyvän oppimispelin rakenne ... 14
2.2.4 Pelien käyttö hammaslääketieteen koulutuksessa... 15
2.3 Digitalisaatiohankkeet ... 16
2.3.1 VIRSU-hanke ... 16
2.3.2 MEDigi-hanke ... 17
2.3.3 Juurihoitopeli ... 17
3 Tavoitteet ... 19
4 Tutkimusaineisto ja -menetelmät ... 20
5 Tulokset ... 22
5.1 Juurihoidon haasteet ... 22
5.2 Kysely juurihoitopelin pilottiversiosta ... 26
5.2.1 Pelin käytettävyys ... 27
5.2.2 Oppimispelin kriteerien täyttyminen ... 29
5.2.3 Oppimispeli osaamisen vahvistamisessa ... 30
5.2.4 Pelin ominaisuuksia ... 31
5.2.5 Avoimet kysymykset ... 32
5.2.6 Pelin ajoitus ... 35
6 Pohdinta ... 38
6.1 Juurihoidon haasteet ja pelin mahdollisuudet oppimisen lisäämisessä ... 38
6.2 Juurihoitopelin kohdennus oikealle käyttäjäryhmälle ... 39
6.3 Hypoteesit ... 40
6.4 Juurihoitopelin kehityskohteet ... 44
6.5 Jatkotutkimusaiheet ... 45
7 Johtopäätökset... 46
1 Johdanto
Julkisten palvelujen parantamiseen ja suun terveydenhuollon kehittämiseen kohdistuu tällä het- kellä suuria odotuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiselle on tarvetta. Virtuaaliklinikka – innovaatiokeskus suun terveydenhoitoon eli VIRSU-hanke edistää terveydenhuollon uudistamista digitalisaation avulla ja toteuttaa näin ollen meneillään olevaa kansallista digitalisaation edistämi- sen ohjelmaa. Integraatiohankkeen osatavoitteita ovat muuan muassa uuden digiosaamisen käyt- töönotto palveluntuottajien toiminnassa ja tulevien suun terveydenhuollon ammattilaisten osaa- misen vahvistaminen. Digitalisaatiota ajaa myös Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihanke Me- Digi, jonka tavoitteena on kehittää lääketieteen ja hammaslääketieteen opetusta digitalisaation avulla.
VIRSU-hankkeen ja MeDigi-hankkeen osana kehitetään digitaalinen oppimispeli juurihoidosta. Op- pimispeli tarkoittaa peliä, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole viihde vaan koulutus. Tutkimus- ten mukaan oppimispelit lisäävät tietoja ja taitoja verrattuna perinteiseen opetukseen ja ne ovat vähintään yhtä vaikuttavia verrattuna muihin digitaalisiin koulutusmenetelmiin.
Oppimispeli juurihoitoprosessista on perusteltu, sillä juurihoitojen suoritus koetaan haastavaksi hammaslääketieteen opiskelijoiden keskuudessa. Juurihoito on infektion hoidoksi tai ehkäisyksi tehty toimenpide, jossa hampaan ydinontelo ja juurikanavat puhdistetaan ja eristetään suuonte- losta ja juuren kärkeä ympäröivästä alueesta. Valmistuvan hammaslääkärin tulee olla kompetentti suorittamaan yksinkertaisia juurihoitoja. Tutkimusten mukaan opiskelijoiden tekemien tekniseltä laadultaan hyväksyttävien juurentäytteiden määrä on matala, eivätkä opiskelijat ole itsevarmoja juurihoitojen suorittamisessa. Vaikka itseluottamus ei ole suoraan verrannollinen kompetenssiin, antavat kyselytutkimukset kuitenkin viitteitä opiskelijoiden valmiuksista. Näin ollen endodontian oppiaineen opetusta tulisi edelleen kehittää, jotta opiskelijat pystyisivät saavuttamaan riittävän kompetenssin juurihoitojen suorittamiseen opintojen aikana.
Tämän syventävän opinnäytetyön tarkoituksena on auttaa juurihoitopelin projektiryhmää juuri- hoitoprosessin pelillistämisessä ja mahdollisimman opettavaisen oppimispelin luomisessa muun endodontian opetuksen tueksi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena ei ole kuvata kattavasti eikä
vertailla jo olemassa olevia sovelluksia hammaslääketieteen opetuskäyttöön, vaan tässä tutkiel- massa keskitytään juurihoitoprosessin pelillistämiseen. Juurihoitopeli ei ollut valmis tuote, vaan sitä rakennettiin ja kehitettiin tämän syventävän opinnäytetyön aikana. Tässä opinnäytetyössä ei kuitenkaan kuvailla pelin rakennusprosessia, vaan keskitytään pelin luomisen taustoihin ja tuot- teesta tehdyn kyselytutkimuksen tuloksiin.
2 Teoreettinen tausta
2.1 Juurihoito
2.1.1 Määritelmä ja yleisyys
Juurihoito tarkoittaa hampaan ydinontelon ja juurikanavien kemomekaanista preparointia eli puh- distamista ja muotoilua kemiallisin ja mekaanisin menetelmin sekä eristämistä suuontelosta ja juuren kärkeä ympäröivästä alueesta. Tavoitteena on infektion hoito tai ehkäisy (Haapasalo ym.
2009). Hammaslääkäriltä juurihoidon asianmukainen suorittaminen vaatii hyvää teoriataustaa prosessista, hyvää aseptiikkaa, laajan instrumenttivalikoiman hyödyntämisen osaamista sekä pik- kutarkkaa työskentelyä juurikanavissa, joihin on yleisesti ottaen huono näkyvyys.
Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan hampaallisilla suomalaisilla noin kahdella kolmasosalla (60 %) on vähintään yksi juurihoidettu hammas sekä runsaalla neljänneksellä (27 %) vähintään yksi juu- ren kärkeä ympäröivä tulehdusmuutos. Suomalaisten hampaista 7 % on juurihoidettu ja juurihoi- doista noin puolet on teknisesti hyvälaatuisia (Soikkonen ym. 2004). Juurihoidon Käypä hoito -suo- situksen mukaan ei ole tietoa, lisääntyykö juurihoitojen määrä hampaallisen väestön kasvaessa (Hampaan juurihoito: Käypä hoito -suositus 2016). Terveyskeskusten toimenpidetietoja ja siten myöskään juurihoitojen osuutta toimenpiteistä ei ole saatavilla. Vehkalahden (2018) mukaan vuonna 2015 Kelan sairaanhoitokorvausta yksityisen sektorin hammashoidon toimenpiteistä saa- neista potilaista 9 % oli saanut myös juurihoitoa ja juurihoidot kattoivat 5,2 % korvatuista toimen- piteistä. Kymmenen vuoden aikana sairaanhoitokorvausta saaneiden osuus aikuisväestä ei muut- tunut, mutta juurihoitoa saaneiden potilaiden määrä väheni 2 % ja juurihoitojen osuus korvatuista toimenpiteistä väheni 1 %:n (Vehkalahti 2018). Yksityinen sektori kattaa kuitenkin vain noin puolet suun terveydenhuollon palveluista, eikä annetun hoidon väheneminen kerro suoraan hoidon tar- peen vähenemisestä.
2.1.2 Opiskelijoiden tekemien juurihoitojen tekninen laatu
Hammaslääketieteen opiskelijoiden tekemien juurihoitojen teknisessä laadussa on suuria eroja eri tutkimusten välillä (Ribeiro ym. 2018). Ribeiron ym. (2018) meta-analyysissä opiskelijoiden ma- nuaalisesti suorittamien juurihoitojen tekninen laatu arvioitiin hyväksyttäväksi noin puolessa (48,75 %) tapauksista. Juurihoitojen tekninen laatu riippuu myös juurihoidetun hampaan sijain- nista hammaskaarella. Etuhampaiden juurentäytteistä hyväksyttäviä on reilu puolet (52 %), kun taas poskihampaiden osalta hyväksyttäviä on vain reilu neljännes (26 %) (Ribeiro ym. 2018).
Suomessa opiskelijoiden tekemät juurihoidot ovat tekniseltä laadultaan hyviä ja laadukkaiden juu- rentäytteiden osuus (70,1 %) on huomattavasti suurempi kuin edellä mainitun meta-analyysin kes- kiarvo. Suomalaisessa tutkimuksessa hyväksyttävän juurentäytteen kriteerit olivat kuitenkin löy- semmät kuin brasilialais-kanadalaisessa tutkimuksessa (Besuch ym. 2009, Ribeiro ym. 2018).
Uudessa suomalaisessa tutkimuksessa kaikista yleishammaslääkärien tekemistä juurentäytteistä 57 % ja poskihampaiden juurentäytteistä 43 % on tekniseltä laadultaan optimaalisia (Laukkanen ym. 2021). Yleishammaslääkärien tekemien juurihoitojen kokonaisonnistumisprosentti on 67,4, joka on paljon matalampi kuin samassa organisaatiossa opiskelijoiden suorittamien juurihoitojen kokonaisonnistumisprosentti (84,1 %) (Laukkanen ym. 2019 ja 2021).
2.1.3 Osaamisvaatimukset
Juurihoidon ennuste on yhteydessä hoidon laatuun, johon hammaslääkärin taidot vaikuttavat oleellisesti. Tämän vuoksi juurihoidolle on määritelty laatusuositukset (European Society of Endo- dontology 2006).
European Society of Endodontology (2013) määrittelee kompetenssin kyvyksi ratkaista kliiniset ongelmat itsenäisesti. Saavuttaakseen kompetenssin opiskelijan tulee hankkia perusteellinen tieto ja ymmärrys aiheesta sekä riittävä kliininen kokemus.
Valmistuvan hammaslääkärin tulee olla kompetentti suorittamaan yksinkertaisia juurihoitoja yksi- ja monijuurisissa hampaissa (Cowpe ym. 2010, European Society of Endodontology 2013). Asian- mukaisen teknisen suorituksen lisäksi hammaslääkärin tulee osata arvioida hampaan ja ympä- röivien kudosten kokonaistilanne ja juurihoidon vaikeusaste sekä valita oikea hoitovaihtoehto (Eu- ropean Society of Endodontology 2013).
2.1.4 Opiskelijoiden kokemat haasteet juurihoidon suorittamisessa
Yleishammaslääkärit pitävät juurihoitoja monimutkaisina ja stressaavina (Dahlström ym. 2017), mutta kuitenkin itseään pätevinä suorittamaan juurihoitoja (Björndal ym. 2007). Kliinisen koke- muksen taso ja itseluottamus eivät ole suoraan verrannollisia kompetenssin kanssa (Morgan ja Cleave-Hogg 2002). Toisaalta esimerkiksi tutkimuksessa itseluottamuksen ja kompetenssin suh- teesta kirurgisissa taidoissa havaittiin, että opiskelijoiden toimenpiteen harjoittelun jälkeinen itse- luottamus oli vahvassa yhteydessä objektiivisesti arvioituun kompetenssiin (Clanton ym. 2014).
Itseluottamusta ei voida pitää tarkkana mittarina kompetenssin arvioimisessa (Brinkman ym.
2015), mutta kyselytutkimukset antavat kuitenkin viitteitä opiskelijoiden valmiuksista ja opetuksen tasosta.
Opiskelijoiden kokemista haasteista ja luottamuksesta omiin kykyihin juurihoidon suorittamisessa on vain vähän tutkimustietoa. Tutkimusten mukaan juurihoitoprosessi koetaan hammaslääketie- teen opiskelijoiden keskuudessa haasteelliseksi (Seijo ym. 2012, Tanalp ym. 2013, Murray ja Chan- dler 2014, Tavares ym. 2019). Murrayn ja Chandlerin (2014) tutkimuksessa puolet opiskelijoista piti endodontiaa vaikeana tai erittäin vaikeana verrattuna muihin oppiaineisiin. Tanalp ym. (2013) täs- mensi endodontian olevan enemmistön mielestä vasta kolmanneksi vaikein oppiaine, tähdentäen sen kuitenkin olevan 11,9 %:n mielestä vaikein oppiaine.
Juurihoitojen suorittamisessa opiskelijoilla on yleinen itseluottamuksen puute (Davey ym. 2015).
Seijo ym. (2012) mukaan juurihoidon suorittamisessa on vaikeuksia lähes kahdella kolmasosalla (60,9 %) opiskelijoista ja Murrayn ja Chandlerin tutkimuksessa (2014) opiskelijoista lähes kolman- nes (29,3 %) piti ensimmäistä juurihoitoaan vaikeana tai erittäin vaikeana. Vastaavasti Davey ym.
(2015) mukaan 39 % opiskelijoista ei kokenut kykenevänsä edes etuhampaan asianmukaiseen hoi- toon. Päinvastaisesti parissa tutkimuksessa opiskelijat olivat suhteellisen itsevarmoja juurihoidon suorittamisessa (Puryer ym. 2016, Alrahabi 2017).
Tässä opinnäytetyössä opiskelijoiden vaikeudet juurihoidon suorittamisessa on rajattu itse pro- sessista ja hampaasta johtuviin syihin, eivätkä ne sisällä resurssien puutteesta johtuvia syitä. Tau- lukkoon 1 on koottu yhteen haasteellisimmiksi raportoidut juurihoitoprosessin vaiheet kahdek- sasta eri tutkimuksesta (Seijo ym. 2012, Tanalp ym. 2013, Murray ja Chandler 2014, Davey ym.
2015, Puryer ym. 2016, Alrahabi 2017, Luz ym. 2019, Tavares ym. 2019). Tutkimusten välillä on suurta vaihtelua haastavimmiksi koetuissa juurihoidon vaiheissa, ja osa tuloksista on keskenään päinvastaisia. Useimmiten raportoidut haasteet koskevat kuitenkin radiologisia tutkimuksia, joissa haasteelliseksi koetaan sekä kuvien ottaminen että tulkinta. Haasteellisimpiin vaiheisiin lukeutuu myös diagnoosin teko, juurihoidon vaikeusasteen arviointi, potilaan eteenpäin ohjaus, kofferda- min asetus, kavumavaus, työmitan määritys ja saavuttaminen, kanavalääkitys, päänastan sovitus sekä takaisinkutsun ajankohdan määritys (taulukko 1).
TAULUKKO 1. Opiskelijoiden haasteellisimmiksi koetut juurihoitoprosessin vaiheet
Tutkimus Haasteellisimmiksi raportoidut juurihoitoprosessin vaiheet Seijo ym. 2012 Radiologiset tutkimukset (otto), kavumavaus, kofferdamin asetus Tanalp ym. 2013 Kofferdamin asetus, akuuttien tilanteiden hoito
Murray ja Chandler 2014
Viides vuosikurssi: pulpaaliset tekijät ja juuren morfologia, työmitan saavut- taminen; neljäs vuosikurssi: vaikeudet jakaantuvat tasaisemmin, ei yhtä yk- sittäistä tekijää
Davey ym. 2015 Juurihoidon vaikeusasteen arviointi, potilaan eteenpäin ohjaus, juurikanava- nastan asetus
Puryer ym. 2016 Juurikanavanastan asetus
Alrahabi 2017 Radiologiset tutkimukset (otto ja tulkinta), työmitan määritys, takaisinkutsun ajankohdan määritys
Luz ym. 2019 Diagnoosin teko, radiologiset tutkimukset (otto), kanavalääkityksen asetus, päänastan sovitus
Tavares ym. 2019 Radiologiset tutkimukset (otto ja tulkinta), kavumavaus, kanavalääkityksen valinta
Vaikeudet joissain juurihoitoprosessin vaiheista liittyvät vahvasti alempiin vuosikursseihin ja kliini- sen kokemuksen tasoon. Neljässä tutkimuksessa vertailtiin vaihekohtaisesti opiskelijoiden itsevar- muutta ja vaikeuksia opintojen edetessä (Davey ym. 2015, Puryer ym. 2016, Luz ym. 2019, Tavares ym. 2019). Kahdessa näistä tutkimuksista havaittiin tilastollisesti merkittävä ero vuosikurssien vä- lillä kaikissa juurihoitoprosessin vaiheissa (Davey ym. 2015, Puryer ym. 2016). Luz ym. (2019) tut- kimuksessa merkittävää eroavaisuutta ilmeni erityisesti kanavalääkityksessä ja väliaikaisessa täyt- teessä. Vastaavia havaintoja tehtiin Tavaresin ym. (2019) tutkimuksessa, jossa esille nousivat ka- navalääkityksen lisäksi työmitan määritys ja mekaaninen instrumentaatio, jossa erityisesti viilan valinta ja nekroottisen kudoksen poisto.
Opiskelijoiden luottamus omiin kykyihin kasvaa opintojen edetessä ja suoritettujen juurihoitojen määrän kasvaessa (Murray ja Chandler 2014, Davey ym. 2015, Puryer ym. 2016, Luz ym. 2019, Baaij ym. 2020). Potilaille tehtyjen juurihoitojen lisäksi itseluottamusta kasvattavat myös laborato- riossa tehdyt juurihoidot (Davey ym. 2015). Toisaalta alemmalla vuosikurssilla olevat opiskelijat ovat itsevarmempia osassa juurihoidon vaiheista kuin ylemmällä vuosikurssilla olevat opiskelijat (Alrahabi 2017). Alrahabi (2017) pohtii tämän johtuvan alemmalla vuosikurssilla olevien opiskeli- joiden alhaisemmasta vaatimustasosta ja paremmasta ohjauksesta. Vastaavasti toisessa tutki- muksessa opiskelijoiden neljännen ja viidennen vuoden juurihoitojen vaikeusasteiden vertailussa suurin osa piti viidennen vuoden juurihoitoja vaikeampina, kuitenkin samanaikaisesti kolmannek- sen pitäessä niitä helpompina (Murray ja Chandler 2014). Vaikeutta saattaa lisätä vaativampien hampaiden hoito ja vähentää tietojen ja taitojen karttuminen. Luz tutkimusryhmineen (2019) väit- tää tutkimuksessaan havaitun ahdistuksen kasvun johtuvan opiskelijoita lähestyvästä valmistumi- sesta eli vaatimuksesta suorittaa juurihoitoja itsenäisesti.
Opiskelijoiden itseluottamus laskee toimenpiteen vaikeusasteen kasvaessa (Murray ja Chandler 2014, Baaij ym. 2020). Suurimmat haasteet endodontiassa liittyvätkin usein vaikeampiin toimen-
piteisiin, kuten juurihoidettujen hampaiden valkaisuihin (Tanalp ym. 2013), katkenneen instru- mentin poistoon, juuriperforaation korjaukseen (Murray ja Chandler 2014) tai juurikanavanastan asetukseen (Davey ym. 2015).
Opiskelijoiden enemmistön mielestä poskihampaat ovat vaikeimpia hampaita juurihoitaa (Tanalp ym. 2013, Murray ja Chandler 2014) mahdollisesti vaikeamman sijaintinsa ja morfologiansa takia (Tanalp ym. 2013). Vaikeutensa takia erityisesti niiden juurihoitaminen aiheuttaa ahdistusta opis- kelijoissa (Luz ym. 2019). Daveyn ym. (2015) tutkimuksessa kaikista kliinisen vaiheen opiskelijoista vain neljännes ja viimeisen vuosikurssin opiskelijoistakin vain vajaa puolet arvioi kykenevänsä pos- kihampaan juurihoidon suorittamiseen. Toisaalta Puryer ym. (2016) mukaan lähes kaikki (91 %) viimeisen vuoden opiskelijat ovat itsevarmoja suorittamaan poskihampaan juurihoitoa. Kaiken kaikkiaan poskihampaiden juurihoidot saattavat laskea opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihin (Baaij ym. 2020).
Juurihoidon suoritukseen liittyvien matalampien itseluottamustasojen on raportoitu olevan yhtey- dessä myös monimutkaisempiin juurihoidon indikaatioihin, kuten esimerkiksi endo-paro-leesioi- hion, traumahampaisiin (Tanalp ym. 2013) ja juuriresorptioihin (Tanalp ym. 2013, Murray ja Chan- dler 2014).
Pääosin vaikeudet juurihoidon suorittamisessa ja itseluottamuksen puute johtuvat opiskelijoiden mielestä puutteellisesta harjoittelusta ja kliinisestä kokemuksesta (Seijo ym. 2012, Davey ym. 2015, Luz ym. 2019). Lisäksi epävarmuutta aiheuttavat paikalliset tekijät kuten anatomiset variaatiot ja huono näkyvyys toimenpidealueelle (Luz ym. 2019). Virheiden tekemisen pelko on yhteydessä juu- rihoitojen aiheuttamaan ahdistuneisuuteen (Seijo ym. 2012, Luz ym. 2019). Opiskelijoiden haas- teena on myös teoriatiedon ja käytännön yhdistäminen (Seijo ym. 2012), mikä on oleellinen osa juurihoitoprosessin oppimista.
Yhteenvetona voidaan siis yleistäen todeta, että opiskelijat luottavat omiin kykyihinsä edellytetty- jen perusvaatimusten osalta. Yksinkertaisten juurihoitojen tekniseen suorittamiseen liittyvät vai-
heet koetaan haasteellisiksi odotetusti lähinnä alemmilla vuosikursseilla. Vähäisempi itseluotta- mus ja vaikeudet endodontiassa liittyvätkin pääosin vaikeampiin toimenpiteisiin, harvinaisempiin juurihoidon indikaatioihin sekä vaativamman morfologian omaaviin hampaisiin.
2.1.5 Opiskelijoiden näkemys juurihoidon opetuksesta
Opiskelijoiden tyytyväisyys endodontian opetuksen määrään ja laatuun vaihtelee eri tutkimuk- sissa. Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa opiskelijat pitävät sekä opetuksen määrää että laatua riittämättöminä (Davey ym. 2015). Sitä vastoin eräässä brittiläisessä ja yhdessä hollantilais- tanskalaisessa tutkimuksessa opiskelijat ovat tyytyväisiä opetukseen (Puryer ym. 2016, Baaij ym.
2020).
Opiskelijoista suurimman osan mielestä raportoidut vaikeudet juurihoidon suorittamisessa voitai- siin ratkaista enemmällä koulutuksella ja harjoittelulla (Seijo ym. 2012, Murray ja Chandler 2014, Davey ym. 2015, Alrahabi 2017, Luz ym. 2019, Tavares ym. 2019). Tärkeimpänä asiana pidetään suurempaa määrää potilailla suoritettuja juurihoitoja (Baaij ym. 2020). Iso osa Baaij ym. (2020) tutkimuksessa halusi myös enemmän palautetta opettajilta, potilastapausten läpikäyntiä, simu- laatioharjoituksia sekä vaikeampia juurihoitoja. 60 % neljännen ja 41 % viidennen vuosikurssin opiskelijoista olisi mielestään hyötynyt merkittävästi suuremmasta määrästä simulaatioharjoituk- sia (Murray ja Chandler 2014). Muita opiskelijoiden ehdotuksia opetuksen parantamiseksi ovat koneellisen juurihoitomenetelmän käyttöönotto potilastöissä (Alrahabi 2017), verkkomateriaali ja yksityiskohtainen demonstraatio jokaisesta juurihoidon vaiheesta (Davey ym. 2015). Näissä tutki- muksissa ei kuitenkaan käsitelty oppimispelejä mahdollisena lähestymistapana opetuksen paran- tamisessa.
2.1.6 Endodontian opetus
Suomessa endodontian opetus perustuu valtakunnallisiin ja eurooppalaisiin suosituksiin. Valta- kunnallisiin suosituksiin lukeutuvat muun muassa juurihoidon Käypä hoito –suositus sekä Kansal- lisen kliinisen arvioinnin työryhmän (KLART) laatimat osaamistavoitteet. Nämä suositukset poh-
jautuvat eurooppalaisiin suosituksiin (Hampaan juurihoito: Käypä hoito -suositus 2016, Kansalli- nen kliinisen arvioinnin työryhmä 2020). Eurooppalaisia suosituksia ovat European Society of En- dodontologyn (ESE) ja Association for Dental Education in Europen (ADEE) julkaisut (Cowpe ym.
2010, European Society of Endodontology 2006, 2013).
ESE suosittelee pohjataitojen hankkimista prekliinisessä ympäristössä ja tietojen ja taitojen yhdis- tämistä kliinisessä harjoittelussa. Opiskelijan tulee saada riittävästi kokemusta kaikkien hammas- ryhmien hoidosta sekä prekliinisesti että kliinisesti. Harjoittelun määrää tärkeämpänä pidetään kuitenkin sen sisältöä ja laatua (European Society of Endodontology 2013).
Endodontian opetus on muuttunut tiedon, tekniikoiden ja materiaalien kehityksen myötä (Qualt- rough 2014). Nykyään perinteistä luento-opetusta ei yksinään pidetä riittävänä opetusmuotona.
Opetuksen tulee olla opiskelijalähtöistä ja opiskelijat tulee ottaa mukaan koulujen päätöksente- koon. Koska opiskelijoiden oppimistavat ovat hyvin yksilöllisiä, tulee opetussisältöä tarjota erilaisia tietolähteitä ja opetusmenetelmiä käyttäen. Opetuksen tulee keskittyä passiivisen tiedon jakami- sen sijasta rohkaisemaan aktiiviseen oppimiseen (Divaris ym. 2008).
Hammaslääkärien koulutus perustuu tieteellisen tiedon omaksumiseen ja teknisten taitojen har- joitteluun (Tavares ym. 2019). Endodontiaa opetetaankin pääasiassa erilaisten opetusmenetel- mien yhdistelmillä. Luennot ja käytännön harjoitukset ovat yleisimpiä opetusmenetelmiä. Muita menetelmiä ovat muun muassa itsenäinen opiskelu, seminaarit, potilastapaukset, videot, sähköi- nen oppiminen, ohjeistukset ja tehtävät (Al Raisi ym. 2019). Opetuksessa käytetään lisääntyvissä määrin myös ongelmalähtöistä oppimista (problem-based learning, PBL) (Bassir ym. 2014).
Simulaatiot ovat aina olleet oleellinen osa hammaslääketieteen koulutusta. Kliinisten toimenpitei- den harjoittelussa käytetään perinteisesti luonnon- ja tekohampaita sekä erillään että niin kutsut- tuihin ”fantom-päihin” eli tekopäihin asennettuina. Opetus on kuitenkin murroksessa ja muuttuu teknologian kehityksen myötä. Hammaslääketieteen opetukseen on kehitetty useita virtuaalito- dellisuussimulaattoreita ja niiden kehittäminen ja käyttö lisääntyvät jatkuvasti. Uusin innovaatio
on todellisuuden tuntua parantava haptinen virtuaalitodellisuus, jossa pyritään visuaalisen ympä- ristön lisäksi simuloimaan tuntoärsykkeitä (Perry ym. 2015). Esimerkki hammaslääketieteen opis- kelijoille suunnatusta virtuaalisimulaattorista on Simodont, jolla on mahdollista harjoitella myös endodonttista avausta (Simodont).
Itä-Suomen yliopistossa endodontian oppiainetta opetetaan luennoimalla, simulaatioharjoituk- silla ja potilastöillä (UEF). Opetuksessa hyödynnetään myös videoita ja demonstraatioita (Mirja Methuen, henkilökohtainen tiedonanto).
Hammaslääketieteen koulutuksessa yleisesti hyväksytty olettamus on, että kliinisten toimenpitei- den toistamisella saavutetaan riittävä kompetenssi. Toimenpiteiden oikean ja riittävän määrän määrittäminen on pulmallista eikä harjoittelun määrä aina ennusta suoriutumista (Chambers 2012). Harjoitus ja toisto ovat kuitenkin välttämättömiä elementtejä itseluottamuksen saavutta- miseksi (Luz ym. 2019). Stressaavissa tilanteissa suoriutuu paremmin, kun luottamus omiin kykyi- hin on tarpeeksi suuri (Bandura 2006). Näin ollen voidaan odottaa hoidon laadun paranevan, kun luottamus omiin kykyihin kasvaa harjoittelun ja toiston tuloksena (Baaij ym. 2020).
2.2 Oppimispeli
2.2.1 Määritelmät
Oppimispelien tutkimuksessa käytetty käsitteistö on hyvin hajanaista ja termit vaihtelevat tie- teenalasta ja kielestä riippuen. Suomen kielessä termejä on vähemmän ja termeillä hyötypeli, op- pimispeli ja pelillinen oppiminen viitataan usein samaan asiaan (Koskinen ym. 2014).
Michaelin ja Chenin (2006) mukaan ”hyötypeli on peli, jonka ensisijainen tarkoitus on koulutus, eikä viihde”. Hyötypeli täyttää pelin kriteerit toisin kuin pelillistetty sovellus. Pelillistäminen tarkoit- taa pelielementtien (game design elements) eli peleille tyypillisten ominaisuuksien käyttöä muissa sisällöissä kuin peleissä. Pelillistetty sovellus eroaa varsinaisesta pelistä nimenomaan käytettyjen pelielementtien valikoiman laajuudessa. Raja pelillistetyn sovelluksen ja hyötypelin välillä onkin
usein häilyvä (Deterding ym. 2011). Voidaankin pohtia, onko tämän tutkielman kohteena oleva juurihoitopeli pelillistetty sovellus vai oppimispeli. Tässä tutkielmassa käytetään selkeyden vuoksi termiä juurihoitopeli.
2.2.2 Oppimispelien hyödyt ja haitat
Oppimispeleillä ja pelillistetyillä sovelluksilla on mahdollisuudet tarjota laadukasta ja kustannus- tehokasta opetusta, joka on joustavaa, osallistavaa ja viihdyttävää. Tämän lisäksi ne voivat lisätä vuorovaikutteista oppimista ja mahdollistavat kokemuksien kartuttamisen riskittömässä ympäris- tössä. Digitaalista materiaalia on myös helpompi jatkuvasti päivittää (Gentry ym. 2019).
Oppimispelien päätavoite sekä pääasiallinen saavutettu hyöty on useimmiten pelaajan tiedon li- sääntyminen pelin aihealueesta. Seuraavaksi yleisimpiä oppimispelien positiivisia vaikutuksia ovat taitojen ja hahmotuskyvyn lisääntyminen (Boyle ym. 2016). Opetustarkoituksessa käytettyjen pe- lien hyötyihin kuuluvat lisäksi oppimismotivaation kasvu, oppimistavoitteen konkretisoituminen ja aktiivisen oppimisen lisääntyminen (Wastiau ym. 2009).
Oppimispelien käytöstä terveydenhuollon koulutuksessa on tehty muutamia systemaattisia kirjal- lisuuskatsauksia ja niiden määrä on kasvussa (mm. Akl ym. 2010, Graafland ym. 2012, Wang ym.
2016, Gorbanev ym. 2018, Gentry ym. 2019). Terveysalan ammattilaisille on tehty paljon tutkimuk- sia hyötypelien vaikuttavuudesta, mutta tulokset, kohderyhmät ja näytön laatu vaihtelevat (Gentry ym. 2019). Tutkimukset pelien vaikuttavuudesta ovat optimistisia, mutta katsaukset ovat varovai- sempia (Gorbanev ym. 2018).
Uusimmassa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa Gentryn tutkimusryhmä (2019) arvioi hyö- typelien ja pelillistämisen vaikuttavuutta terveysalan opiskelijoiden ja ammattilaisten koulutuk- sessa. Katsauksen mukaan hyötypelit lisäävät tietoja ja taitoja verrattuna perinteiseen opetukseen ja ovat vähintään yhtä vaikuttavia verrattuna muihin digitaalisiin koulutusmenetelmiin. Hyötypelit saattavat lisätä myös tyytyväisyyttä koulutusmenetelmään. Valituissa tutkimuksissa ei käsitelty
hyötypelien ekonomisia näkökulmia tai mahdollisia epätoivottuja vaikutuksia. Kirjoittajien mu- kaan tietyntyyppisen hyötypelin paremmuudesta toisiin verrattuna ei voida vetää johtopäätöksiä näytön riittämättömyyden vuoksi.
Lääketieteen opetuksessa käytettyjen oppimispelien yleisimpiä lajityyppejä ovat tietovisat ja simu- laatiot (Wang ym. 2016, Gorbanev ym. 2018). Simulaatiopeleillä voidaan olettaa olevan paljon sa- moja hyötyjä kuin muillakin simulaatioilla (Wang ym. 2016). Tehokkaaseen oppimiseen liitettyjä simulaatioiden ominaisuuksia ovat esimerkiksi yhtenäistetty, toistettu harjoittelu ja yksityiskohtai- nen palaute (Cook ym. 2013).
2.2.3 Hyvän oppimispelin rakenne
Hyvä oppimispeli motivoi, osallistaa, viihdyttää ja sitouttaa pelaajaa (Abdul Jabbar ja Felicia 2015, Lameras ym. 2017). Viihdyttävyys lisää pelaajan mielenkiintoa pelin sisältöä kohtaan ja motivaa- tiota pelata peliä toistuvasti. Viihdyttävä peli sitouttaa pelaajan parantamaan pelituloksiaan ja näin ollen oppimistuloksiaan (Lameras ym. 2017).
Oppimispelissä tulee olla sisäänrakennetut pelisäännöt ja selkeä päämäärä, tehtäviä ja haasteita, vuorovaikutteisuutta sekä palautetta ja arviointia (Lameras ym. 2017). Sekä näiden rakenteiden että edellisessä kappaleessa mainittujen ominaisuuksien luomisessa käytetään erilaisia peliele- menttejä (Abdul Jabbar ja Felicia 2015, Lameras ym. 2017). Pelielementtejä ovat muun muassa taustatarina, roolihahmot, pistetilasto ja tulostaulukko, ansiomerkit ja palkinnot, kilpailu, yhteis- työ, palautteenantojärjestelmä, aikapaine, tasot ja edistyminen sekä lokikirja (Tolonen ym. 2018).
Oppimispelin tulee ennen kaikkea palvella oppimistavoitetta ja kohderyhmää. Näin ollen peli tulee rakentaa ja pelielementit valita pelin tavoitteen ja pelaajien tietojen ja kykyjen mukaan. Tehtävien haasteellisuuden tulee olla tasapainossa niin, että peli mahdollistaa itseluottamuksen kasvun ja oppimisen, muttei aiheuta turhautumista. Riittävä tuki ja palaute on välttämätöntä, jotta opiskeli- jan on mahdollista suorittaa pelin tehtävät. Palautteen tulee olla selkeää ja välitöntä (Abdul Jabbar ja Felicia 2015).
Eri pelielementit voidaan yhdistää tiettyihin oppimistapoihin ja -tuloksiin, mutta Lameras ym.
(2017) katsausartikkelin perusteella niitä ei voida kuitenkaan laittaa paremmuusjärjestykseen. Ter- veydenhuollon opetuksessa käytettyjen oppimispelien sisältämien pelielementtien vaikutuksista pelin viihdyttävyyteen ja hyötyihin on kuitenkin tekeillä systemaattinen katsaus (Maheu-Cadotte ym. 2018).
Hammaslääketieteen opetukseen kehitetyissä oppimispeleissä hyviksi havaittuja ominaisuuksia ovat viihdyttävyys, mahdollisuus aktiiviseen osallistumiseen, toistoon ja välittömän palautteen avulla virheistä oppimiseen (Sipiyaruk ym. 2018).
2.2.4 Pelien käyttö hammaslääketieteen koulutuksessa
Oppimispeleillä on valtava potentiaali hammaslääketieteen koulutuksessa. Tutkimustietoa digi- taalisten oppimispelien käytöstä hammaslääketieteen koulutuksessa löytyy kuitenkin vain vähän.
Oppimispelien käyttö hammaslääketieteen opetuksessa on vähäisempää kuin lääketieteen tai muun terveydenhoidon opetuksessa (Sipiyaruk ym. 2018).
Sipiyaruk ym. (2018) esittelevät nopeassa katsauksessaan vain kaksi hammaslääketieteen opetuk- seen kehitettyä oppimispeliä. Ensimmäinen oppimispeli käsittelee yhdistelmämuovin kolmivai- heista sidostamismenetelmää (Amer ym. 2011) ja toinen peli alginaatin sekoittamista (Hanning ym. 2013). Kirjoittajan tietämyksen mukaan juurihoidosta ei ole aikaisemmin tehty oppimispeliä suun terveydenhuollon opiskelijoille.
Näyttö hyötypelien tietoja ja taitoja lisäävistä vaikutuksista hammaslääketieteen oppimisessa on vähäistä (Sipiyaruk ym. 2018). Katsauksen mukaan hammaslääketieteen opetuksessa käytetyt op- pimispelit ovat tietojen ja taitojen hankkimisessa vähintään yhtä hyviä kuin muut menetelmät.
Oppimispelien tärkeimmiksi positiivisiksi vaikutuksiksi hammaslääketieteen opetuksessa kirjoitta- jat listaavatkin opiskelumotivaation ja opiskelijoiden tyytyväisyyden kasvun. Lisäksi oppimispelit mahdollistavat toimenpiteiden toiston kustannustehokkaalla tavalla ilman materiaalikustannuk- sia (Sipiyaruk ym. 2018).
Prekliinisissä opinnoissa hammaslääketieteen opiskelijat käyttävät samoja oppimispelejä kuin lää- ketieteen opiskelijat. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston histologian eli kudosopin opintojaksolla pelillisyyttä oppimiseen on tuotu Kahoot-työkalulla luoduilla tietovisoilla (Felszeghy ym. 2019).
2.3 Digitalisaatiohankkeet
2.3.1 VIRSU-hanke
Oppimispeli juurihoitoprosessista on osa Virtuaaliklinikka – innovaatiokeskus suun terveydenhoi- toon eli VIRSU-hanketta, joka toteutettiin 10/2017–2/2020. VIRSU oli yhteishanke, jonka päätoteut- tajana toimi Savonia-ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajiin lukeutui Pohjois-Savon alueen suun terveydenhuollon palveluntuottajia, alalla toimivia yrityksiä sekä koulutusorganisaatioita mukaan lukien Itä-Suomen yliopisto (Rakennerahastotietopalvelu 2017).
Hankkeen tavoitteena oli palvelujen digitalisaation avulla parantaa kansalaisten tasavertaisia vai- kutusmahdollisuuksia omaan terveyteensä sekä luoda toimintamalli suun terveydenhuollon pal- velujen digitalisaatiolle. Hankkeessa luotiin virtuaalinen alusta, jolle kehitettiin omat, toisiinsa lin- kitetyt virtuaaliset ympäristöt eri tahoille suun terveydenhuollossa. Neljä virtuaalista ympäristöä sisältävät suun terveydenhuollon palveluja väestölle, yritys- ja työntekijäympäristöt sekä oppimis- ympäristön alan opiskelijoille (Rakennerahastotietopalvelu 2017).
Suuhygienisti- ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnattu oppimisympäristö sisältää oppimis- pelejä, videoita ja mallinnettuja instrumentteja, joiden tarkoituksena on vahvistaa oppimista ja tarjota mahdollisuuksia etäopiskeluun. Tässä opinnäytetyössä käsitelty juurihoitopeli on yksi opis- kelijoille kohdennetuista oppimispeleistä. Lisäksi opiskelijoiden käytettävissä on uutena palvelu- muotona Digitaalinen suun omahoidon ohjaus -toimintamalli, sähköisiä lomakkeita ja Pelko pois - klinikka. Hankkeessa tuotetut oppimispelit – juurihoitopeli mukaan lukien – on tarkoitus liittää osaksi MeDigi-hanketta (Rakennerahastotietopalvelu 2017).
2.3.2 MEDigi-hanke
MeDigi on Oulun yliopiston koordinoima ja yhdessä muiden Suomessa lääketieteen koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa toteuttama hanke, jonka tavoitteena on kehittää lääketieteen ja hammaslääketieteen opetusta digitalisaation avulla. MeDigin rahoittajana toimii Opetus- ja kult- tuuriministeriö (Oulun yliopisto).
Hanke on osa lääketieteen koulutuksen valtakunnallista kehittämistyötä. Hankkeessa luodaan sähköinen valtakunnallinen oppimisalusta, jolle tuotetaan opiskelijoille oppi-, arviointi- ja tentti- materiaalia ja opetushenkilöstölle digipedagogista koulutusmateriaalia. Materiaalin tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden tasokasta osaamista sekä lisätä heidän digitaalisia valmiuksiaan muut- tuvassa yhteiskunnassa (MEDigi).
2.3.3 Juurihoitopeli
Kehittämämme juurihoitopeli on De Lopen ja Medina-Medinan (2017) luokittelun mukaan opetuk- seen suunniteltu 2D-simulaatiopeli, joka on internetpohjainen ja suunniteltu pelattavaksi tietoko- neella. Peli on yksinpelattava ja toimii ”osoita ja klikkaa” -menetelmällä.
Juurihoitopelissä on kahdentyyppisiä peliosuuksia: tiettyyn juurihoidon vaiheeseen kohdistuvia osatehtäviä ja simuloituja juurihoitotapauksia. Osatehtäviä ovat juurihoidon vaiheiden järjestämi- nen, oikean klammerin valinta, kavumavausten piirtäminen ja juurikanavien sijaintien määrittely.
Simuloituja juurihoitotapauksia ovat yksijuurisen hampaan juurikanavan avaus ja laajennus käsi- instrumentein, yksijuurisen hampaan juurentäyttö, kaksijuurisen hampaan juurikanavien koneel- linen avaus ja laajennus ja kaksijuurisen hampaan juurentäyttö. Juurihoitopelin simulaatio-osuu- det pohjautuvat juurihoidon prosessikaavioon (liite 1).
Pelielementeistä juurihoitopeliin on valittu muutamia: Taustatarinana simulaatio-osuuksissa toi- mivat potilastapaukset. Tasoina voidaan pitää yksijuurisen ja kaksijuurisen hampaan juurihoitoja.
Pelissä on sisäänrakennettu pelilogiikka, jonka mukaisesti peli etenee vain, jos tietyt asiat tehdään
oikeassa järjestyksessä. Pelaamisen sujuvuuden takaamiseksi peli antaa simulaatio-osioissa en- simmäisen vinkin kolmen virheellisen yrityksen jälkeen ja toisen, tarkemman vinkin viiden virheel- lisen yrityksen jälkeen. Tämä on kerrottu myös pelin ohjeistuksessa. Peli antaa myös välitöntä pa- lautetta kriittisissä vaiheissa. Pelin sivussa on myös lokikirja tehdyistä toimenpiteistä.
Juurihoitopeli on kohdennettu suun terveydenhuollon opiskelijoille ja erityisesti hammaslääketie- teen opiskelijoille. Ymmärrystä halutaan kasvattaa erityisesti työskentelyjärjestyksestä, instru- mentaatiosta ja prosessin eroista diagnoosista riippuen. Pelin opetustavoite ei ole juurihoidoissa mahdollisesti ilmaantuvien ongelmien ratkaisu, vaan pelissä keskitytään tavanomaisen juurihoi- don prosessin sisäistämiseen. Pelin kautta tulee välittymään opettajille tietoa pelisuorituksista ja niiden kautta juurihoitoprosessin vaikeimmista vaiheista, joihin opetuksessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
3 Tavoitteet
Tämän syventävien opintojen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää oppimispelien käyttöä ope- tuksen parantamisessa ja oppimisen vahvistamisessa hammaslääketieteessä ja erityisesti endo- dontiassa. Tutkimuksen tavoitteena oli
1. kartoittaa ennen juurihoitopelin luomista opiskelijoiden haasteellisimmiksi koke- mat juurihoitoprosessin vaiheet ja selvittää, olisiko digitaalisesta juurihoitopelistä opiskelijoiden mielestä apua juurihoitoprosessin sisäistämisessä. Tarkoituksena oli kartoittaa ne juurihoidon osa-alueet, joihin opetuksessa olisi hyvä kiinnittää entistä enemmän huomiota, ja joiden oppimiseen oppimispeli voisi olla toimiva työkalu;
2. selvittää juurihoitopelin pilottivaiheessa sen käytettävyyttä, oppimispelin kritee- rien täyttymistä ja onnistumista osaamisen vahvistamisessa.
Hypoteesinä on, että juurihoitoprosessin pelillistäminen lisää opiskelijoiden opiskelumotivaatiota, juurihoitoprosessin vaiheiden sisäistämistä ja itsevarmuutta sekä helpottaa ja nopeuttaa potilas- työskentelyä ensimmäisiä juurihoitoja tehdessä.
4 Tutkimusaineisto ja -menetelmät
Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen koulutusohjelmassa endodontian kursseja on kaksi:
ensimmäinen kurssi ”Endodontia” järjestetään prekliinisesti opintojen kuudentena lukukautena, toinen kurssi ”Endodonia II” järjestetään kliinisessä vaiheessa seitsemännen lukukauden aikana (Terveystieteiden tiedekunta 2019). Ensimmäisen endodontian kurssin jälkeen opiskelija osaa en- naltaehkäistä ja diagnosoida hammasytimen sairauksia sekä suunnitella ja toteuttaa juurihoitoja.
Hyväksytysti suoritetun kurssin jälkeen opiskelija saa aloittaa endodontian potilastyöt opetuskli- nikalla (UEF). Endodontia II -kurssilla opiskelija syventyy juurihoidon ennusteeseen vaikuttaviin te- kijöihin ja erilaisiin hoitomenetelmiin. Lisäksi opiskelija osaa ennaltaehkäistä, tunnistaa ja hoitaa juurihoidon ongelmatilanteita (UEF).
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa osassa. Syksyllä 2019 tehtiin sähköinen kysely juurihoidon haasteista (liite 2). Kysely lähetettiin 45 Itä-Suomen yli- opiston neljännen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijalle linkkinä heidän opiskelijasähkö- posteihinsa. Vastaaminen oli vapaaehtoista. Kohderyhmäksi valittiin neljännen vuosikurssin opis- kelijat, sillä he ovat käyneet endodontian peruskurssin ja tekevät ensimmäisiä juurihoitoja poti- laille. Täten he omaavat perustaidot endodontiasta, mutta vain hyvin vähän käytännön koke- musta. Hypoteettisesti he siis hyötyisivät juurihoitopelistä kaikkein eniten. Kyselyn tavoitteena oli tuottaa tietoa juurihoitoprosessin ongelmallisiksi koetuista vaiheista, joihin digitaalinen oppimis- peli voisi luoda opiskelijoita auttavia ratkaisuja. Kyselyyn oli eritelty juurihoidon eri vaiheet, joista opiskelijat saivat valita enintään neljä (1-4) vaihtoehtoa. Lisäksi kyselyssä oli avoimia kenttiä pe- rusteluille, tarkennuksille ja kommenteille. Lopuksi kartoitettiin opiskelijoiden mielenkiintoa digi- taalista oppimispeliä kohtaan.
Hypoteesit tutkittiin keväällä 2021 luomalla sähköinen kysely (liite 3) juurihoitopelin pilottivai- heessa koekäyttäjille, jotka edustavat lopullisen pelin kohderyhmää. Koekäyttäjiksi pääsivät näin ollen Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen koulutusohjelman kliinisessä vaiheessa olevat 35 kolmannen ja 40 neljännen vuosikurssin opiskelijaa. Pelistä puuttui tässä vaiheessa vielä kaksi tiettyyn juurihoitoprosessin vaiheeseen kohdistuvaa osatehtävää: oikean klammerin valinta sekä
kavumavausten piirtäminen ja juurikanavien sijaintien määrittely. Koekäyttäjät eivät olleet tietoi- sia osatehtävien puuttumisesta. Samaa kyselypohjaa käytettiin kaikkien VIRSU-projektin yhtey- dessä luotujen oppimispelien pilottivaiheissa, jotta vastaukset olisivat verrattavissa toisiinsa.
Kyselyssä selvitettiin asteikkokysymyksillä juurihoitopelin käytettävyyttä, oppimispelin kriteerien täyttymistä ja onnistumista osaamisen vahvistamisessa. Asteikkokysymysten vastausvaihtoeh- toina oli numerot yhdestä viiteen, joissa 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä. Positioky- symyksillä selvitettiin vastaajien näkemyksiä pelin ominaisuuksista. Vastausvaihtoehtona oli as- teikko yhdestä viiteen, jossa asteikon ääripäät merkitsivät samanmielisyyttä kysymysparin vasta- kohtien kanssa. Avoimella kysymyksellä selvitettiin opiskelijoiden näkemyksiä oppimispelin koh- dentamisesta sopivaan kohtaan opinnoissa. Lisäksi heille annettiin mahdollisuus perustella ja tar- kentaa vastauksiaan ja kommentoida avoimiin kenttiin.
Kyselyiden vastaukset raportoitiin ja analysoitiin pelin kehittämistä ja jatkokehittämistä varten. As- teikkokysymysten ja positiokysymysten tuloksista laskettiin kurssikohtaiset mediaanit, keskiarvot ja keskihajonnat sekä painotetut keskiarvot ja kurssikohtaisten keskiarvojen erotukset. Avoimista kysymyksistä tehtiin laadullinen sisällön analyysi. Alkuperäisitä vastauksista valittiin osuvimmat ja samankaltaiset vastaukset ryhmiteltiin aihealueiden mukaisiin kategorioihin.
Oppimispeli tulee tuottamaan tietoa opiskelijoiden peliajoista ja -suorituksista. Tämä syventävien opintojen opinnäytetyö rajautuu kuitenkin pelin luomis- ja pilottivaiheeseen, joten pelissä itses- sään syntyvää aineistoa ei tulla käyttämään ja analysoimaan tässä opinnäytetyössä, eikä näin ollen tutkimuslupaa tarvitse hakea.
5 Tulokset
5.1 Juurihoidon haasteet
Kyselyyn vastasi 16 opiskelijaa, joten vastausprosentiksi muodostui 36%.
Kuviossa 1 on esitetty juurihoitoprosessin vaiheet haasteellisuusjärjestyksessä. Yli puolella vastaa- jista oli haasteita juurentäytössä ja juurikanavien suiden etsinnässä. Lähes puolella (44 %) oli haas- teita myös juurikanavien alkuavauksessa ja liukupolun tekemisessä kanaviin sekä preparointipi- tuuden määrityksessä. Lähes kolmanneksella (31 %) oli lisäksi vaikeuksia röntgentutkimuksissa ja hampaan valmistelussa juurihoitoa varten. Huomionarvoista on, ettei kukaan vastaajista kokenut juurihoitoa täysin ongelmattomaksi.
Kuvio 1. Juurihoitoprosessin haasteelliseksi koetut vaiheet (%)
Kuviossa 2 on esitetty valittujen vaihtoehtojen lukumäärä vastaajaa kohden. Puolet vastaajista oli valinnut suurimman sallitun määrän eli neljä juurihoitoprosessin vaihetta. Lähes kaikki vastaajat (88 %) olivat valinneet kolme tai neljä vaihtoehtoa.
56 50 44 44 31
31 25 13
13 6 6 6 6 0 0 0 0
0 10 20 30 40 50 60
juurentäyttö juurikanavien suiden etsintä juurikanavien alkuavaus ja liukupolku kanaviin preparointipituuden määritys röntgenkuvaus juurihoidossa hampaan valmistelu juurihoitoa varten kemomekaaninen preparointi kavumavaus kanavien tulppaus kofferdam huuhtelu kanavalääkityksen laitto lopullinen restaurointi ei ongelmia vitaliteettimittaus kanavien kuivaus väliaikaisen täytteen laitto
%
Juurihoitoprosessin vaihe
Kuvio 2. Valittujen vaihtoehtojen lukumäärä vastaajaa kohden
Vastaajia pyydettiin kuvailemaan mahdollisimman tarkasti, mikä heidän valitsemissaan vaiheissa on haasteellista ja miksi. Kaikki vastaukset löytyvät liitteestä 4. Taulukossa 2 on esitetty tarkennuk- sia juurihoitoprosessin vaiheiden haasteellisuudesta.
TAULUKKO 2. Tarkennuksia juurihoitoprosessin vaiheiden haasteellisuudesta
Juurihoitoprosessin vaihe
Vastaus
Röntgenkuvaus juurihoidossa
Neulakuvista on vaikea määrittää, onko pituus riittävä vai jo yli
Kuvalevyn asettelu vaikeaa ja tätä ei harjoitella mitenkään, vaan suoraan potilaalle
Vitaliteettimittaus - Hampaan valmistelu juurihoitoa varten (karieksen poisto, kuspien katkaisu, sokkelin rakennus jne.)
Hampaan kariologisen tilanteen arvioiminen, onko hammasta tarpeeksi kestäväksi hampaaksi. […] Selkeät kriteerit, mikä hammas on pelastetta- vissa
Hampaan valmistelua […] ei mielestäni ole käyty harjoituksissa, joten niissä vaikeus johtuu lähinnä tietämättömyydestä, miten niissä tulee toi- mia; miten kuspit katkaistaan, millainen sokkelin tulee olla, miten kariek- sen poistossa toimitaan
Kanavien suita on joskus hankala löytää, jos ne ei ole "tavanomaisissa"
kohdissa ja jos näkyvyys on heikko
4 50 % 3
38 % 2 6 %
1 6 %
Kavumavaus ja juurikanavien suiden etsintä
Kanavien suiden etsinnässä arvuuttelu kanavien määrästä oli hankalaa Kavumavaus ja kanavien etsintä aina hankalaa, jotenkin kun sinne ei nää ja pitäis tehä pientä tarkkaa ja sit meinaa tulla kanavan kylkeen perforaa- tio ja sit jo itkettää
Etsiminen vaikeaa kun ei löydy, kavumavaus haasteellinen, jos kanavat ahtautuneet
Kofferdam Kofferdam on haastava saada laitettua paikalleen; ei oikein tiedä laittai- sitko sen klammerin kanssa vai ilman ja vasta sitten klammerin. Paikal- leen viennissä ja paikallaan pysymisessä suurimmat haasteet; miten saada kofferdam vietyä hyvin hampaalle ja miten se tulee asettaa, jotta se pysyy tarpeeksi hyvin paikallaan
Juurikanavien alkuavaus ja
liukupolku kanaviin -
Preparointipituuden määritys
Apex-mittarin käyttö ei ole aina täysin yksiselitteistä, koska kanavat ovat herkästi liian kuvia tai märkiä
(...) onko apex mittari oikein ja olenko varmasti tarpeeksi syvällä Juurikanava-
systeemin
kemomekaaninen preparointi
Obliteroituneet apeksit ovat nyt kummitelleet ensimmäisen juurihoitopo- tilaani hoidon ongelmakohtana, ne eivät tunnu aukeavan, vaikka itkisi Preparoinnissa haastavuutta tuottavat käyrät kanavat; suoran prepa- rointi on helppoa, mutta käyryys tuottaa ongelmia, ettei juurta preparoi väärin (porrasta, läpi seinämästä, jne.) Mitä välineitä kannattaisi milloin- kin käyttää (Nitiä, flexoa, normiviiloja taitettuna?
Neulojen katkeaminen
Kapeat kanavat vaativat paljo malttia ja pitää aloittaa usein pienestä koosta, usein melko tukkoisia
Huuhtelu Huuhtelussa aineiden järjestys […] epäilyttää
Ylipäätään työskentelyjärjestys huuhteluiden ja muiden aineiden laittojen suhteen
Kanavien kuivaus -
Kanavalääkityksen laitto
Kanavalääkityksen laitossa en ole vielä harjaantunut niin, että saisin lääk- keen tasaisesti eli ilman väliin jääviä ilmakuplia. Ei vain ole tatsia siihen, miten nopeasti lääke pusertuu ruiskun kärjestä kanavaan
Väliaikaisen täytteen laitto
-
Juurentäyttö Tasalaatuinen juurentäyttö haastavaa
Juurentäytteen riittävä tiiviys oli myös hankala arvioida Tiiviin täytön teko, taittuvat nastat niitä ja niiden laitto
Täytössä ali/ylitäytön pelko ja nastojen kanssa haasteita sekä induk- tiolaite ei kuumenna instrumenttia tarpeeksi kuumaksi
Kanavien tulppaus […] kanavien tulppauksessa myös tiiviys [epäilyttää].
Cavit on joskus hankala saada pysymään kanavan suulla (välillä se tarttuu instrumenttiin).
Lopullinen restaurointi
-
Taulukossa 2 mainittujen juurihoidon vaiheiden lisäksi haasteellisuutta juurihoitoon lisäsi aseptii- kan tason säilyttäminen (liite 4). Taulukossa 3 on esitetty opiskelijoiden ehdotuksia juurihoitopro- sessin ja -tekniikan oppimiseen.
TAULUKKO 3. Ehdotuksia juurihoitoprosessin ja -tekniikan oppimiseen
Ehdotuksia juurihoitoprosessin ja -tekniikan oppimiseen
3D visualisointi kanaviin. Erilaiset täyttömateriaalit ja niiden esittely.
Kanavien suuaukkojen tyypillisen sijainnin määritys.
Puttihammasharkoissa enemmän ohjausta ja selitystä miksi mitäkin tehtiin. Pari helppoa suora- juurista alkuun, että tulisi jonkinlainen onnistumisen kokemus ja sit pari haastavampaa moni- kanavaista.
Endo1 kurssilta on pitkä aika siihen kun suurimmalla osalla ensimmäinen juurihoito klinikassa on.
Juurihoitopeli kuulostaisi hyvältä, juurihoitokäynnin etenemiseen tarvitsee selkeyttä.
nähdä prosessi ammattilaisen tekemänä - endokurssilla ensimmäinen näkemäni juurihoito oli itse tekemä. Olin ihan pihalla aluksi.
Selkeä protokolla mitä tehdään 1.käynnillä, kauanko lääkeaineet vaikuttamassa, mitä 2.käynnillä jne
Suurin osa vastaajista (87 %) uskoi digitaalisesta juurihoitopelistä olevan apua juurihoitoprosessin sisäistämisessä. Kaikki vastaajat olivat valmiita hankkimaan itselleen sovelluksen älylaitteelle, jos sellainen tulisi juurihoitopelistä saataville.
5.2 Kysely juurihoitopelin pilottiversiosta
Kyselyyn juurihoitopelin pilottiversiosta vastasi seitsemän neljännen vuosikurssin opiskelijaa ja yhdeksän kolmannen vuosikurssin opiskelijaa. Vastausprosentit olivat näin ollen 17,5 % ja 25,7 %, ja kokonaisvastausprosentti oli 21,3 %.
Juurihoitopeli koostuu useista peliosioista, joista pelaaja voi aloitusvalikossa vapaasti valita pelat- tavakseen haluamansa osion. Taulukossa 4 on esitetty kyseisten peliosioiden loppuun asti pelaa- misen yleisyys kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Yksikään peliosio ei tullut kaikkien koekäyttä- jien loppuun asti pelaamaksi. Peliosioiden pelaamisessa loppuun asti oli laskeva trendi peliosioi- den aloitusvalikossa olevan järjestyksen mukaisesti. Neljännen vuosikurssin opiskelijat pelasivat peliosioita useammin loppuun asti.
Kyselyn kolmessa ensimmäisessä väittämäpatterissa esitettiin positiivisia väittämiä pelin käytettä- vyydestä, kriteerien täyttymisestä ja onnistumisesta osaamisen vahvistamisessa. Näiden asteikko- kysymysten vastausvaihtoehtoina oli numerot yhdestä viiteen, joissa 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä (liite 3). Tulokset näihin väittämäpattereihin on esitetty taulukoissa 5, 6 ja 7.
TAULUKKO 4. Peliosioiden loppuun asti pelaamisen yleisyys
Peliosio
Vuosikurssi
3 4
%
Juurihoidon vaiheet 44,4 71,4
Yksijuurinen hammas: juurikanavan avaus ja laajennus käsi-instrumen-
tein 55,6 71,4
Yksijuurinen hammas: juurentäyttö 33,3 42,9
Kaksijuurinen hammas: juurikanavien avaus ja laajennus koneellisesti 22,2 57,1 Kaksijuurinen hammas: koneellisesti avatun hampaan juurentäyttö 22,2 42,9
Kaikkien kolmen ensimmäisen patterin yhteenlaskettu keskiarvo oli kolmannen vuosikurssin osalta 3,6 ja neljännen vuosikurssin osalta 4,3. Yhteiseksi painotetuksi keskiarvoksi muodostui 3,9.
Yksittäisten väittämien painotetut keskiarvot vaihtelivat välillä 3,1–4,4. Kaikki vuosikurssikohtaiset keskiarvot yhtä lukuun ottamatta olivat ≥ 3. Väittämien vuosikurssikohtaiset keskiarvot vaihtelivat kolmannen vuosikurssin osalta välillä 2,7–4,2 ja neljännen vuosikurssin osalta välillä 3,5–4,7. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta neljännen vuosikurssin opiskelijat olivat enemmän samaa mieltä väittämien kanssa kuin kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Keskimääräinen keskiarvojen erotus oli 0,7. Suurimmassa osassa väittämiä neljännen vuosikurssin vastaukset olivat myös keskitty- neempiä kuin kolmannen vuosikurssin vastaukset. Keskihajontojen keskiarvo oli kolmannen vuo- sikurssin osalta 0,85 ja neljännen vuosikurssin osalta 0,63 (taulukot 5, 6 ja 7).
Neljäs väittämäpatteri sisälsi positiokysymyksiä pelin ominaisuuksista, joihin pystyi vastaamaan asteikolla yhdestä viiteen. Asteikon ääripäät merkitsivät samanmielisyyttä väittämäparin vasta- kohtien kanssa (liite 3). Tämän vuoksi neljännen väittämäpatterin tuloksia ei voi verrata erilaisen asteikon omaavien kolmen ensimmäisen väittämäpatterin tuloksiin.
5.2.1 Pelin käytettävyys
Pelin käytettävyyttä mitattiin kahdeksalla positiivisella väittämällä. Tulokset näihin on esitetty tau- lukossa 5. Kokonaisuudessaan pelin käytettävyys sai painotetuksi keskiarvoksi 3,9. Toisin sanoen
koekäyttäjät olivat keskimäärin jokseenkin samaa mieltä siitä, että pelin käytettävyys on hyvä. Vä- hemmistö kolmannen vuosikurssin opiskelijoista oli kuitenkin jokseenkin eri mieltä puolessa väit- tämistä, joskin vuosikurssin keskiarvo jäi myös kaikissa näissä väittämissä reilusti positiivisen puo- lelle (3,6–3,8). Kyseiset väittämät koskivat pelin ohjeistusta, toimivuutta ja helppokäyttöisyyttä. Sa- moihin väittämiin pelin ohjeistuksen riittävyydestä ja selkeydestä liittyivät myös suurimmat keski- hajonnat (3. vsk: 1,24 ja 1,13; 4. vsk: 0,82 ja 0,58) ja neljännen vuosikurssin matalimmat keskiarvot (4,0 ja 4,0). Tosin neljännen vuosikurssin opiskelijoista yksikään ei valinnut missään väittämässä erimielisyyttä kuvaavaa vaihtoehtoa. Suurimmat erot vuosikurssien vastausten välillä liittyivät pe- lin toimivuuteen ja helppokäyttöisyyteen (keskiarvojen erotukset 1,0 ja 0,8), joihin neljännen vuo- sikurssin opiskelijat olivat tyytyväisempiä. Kaikkein tyytyväisimpiä vastaajat olivat yksimielisesti pe- lin teknologiseen tarkkuuteen ja ominaisuuksiin, ja lähes kaikki vastaajat pelaisivat peliä jatkossa- kin.
TAULUKKO 5. Pelin käytettävyys. 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä.
Väittämä
Vuosi- kurssi
1 2 3 4 5 Medi-
aani
Keski- arvo
Keski- ha- jonta
Paino- tettu keski- arvo
Keski- arvo-
jen erotus
%
1. Ohjelma on helppokäyttöinen 3 0,0 33,3 11,1 44,5 11,1 4 3,3 1,12
3,6 0,8
4 0,0 0,0 14,3 57,1 28,6 4 4,1 0,69
2. Peli on sopivan mittainen (kenttiä riittävästi)
3 0,0 0,0 33,3 44,5 22,2 4 3,9 0,78
4,1 0,5
4 0,0 0,0 0,0 57,1 42,9 4 4,4 0,53
3. Pelin pelaamiseen on riittävä ohjeistus
3 0,0 22,2 33,4 11,1 33,3 3 3,6 1,24
3,8 0,4
4 0,0 0,0 28,6 42,8 28,6 4 4,0 0,82
4. Pelin pelaamiseen annettu ohjeistus on selkeä
3 0,0 22,2 22,2 33,4 22,2 4 3,6 1,13
3,8 0,4
4 0,0 0,0 14,3 71,4 14,3 4 4,0 0,58
5. Pelin tehtävänanto on ymmärrettävä
3 0,0 0,0 33,4 33,3 33,3 4 4,0 0,87
4,2 0,4
4 0,0 0,0 0,0 57,1 42,9 4 4,4 0,53
6. Peli on mielestäni toimiva 3 0,0 22,2 33,4 33,3 11,1 3 3,3 1,00
3,7 1,0
4 0,0 0,0 0,0 71,4 28,6 4 4,3 0,49
7. Pelin teknologinen tarkkuus ja ominaisuudet ovat riittäviä
3 0,0 0,0 11,1 55,6 33,3 4 4,2 0,67
4,2 0,1
4 0,0 0,0 0,0 85,7 14,3 4 4,1 0,38
8. Pelaisin peliä jatkossakin 3 0,0 0,0 33,3 44,5 22,2 4 3,9 0,78
4,2 0,7
4 0,0 0,0 0,0 42,9 57,1 5 4,6 0,53
Koko taulukko 3,7 0,95
3,9 0,5
4,2 0,57
5.2.2 Oppimispelin kriteerien täyttyminen
Pelin kriteerien täyttymiseen liittyvät kuusi väittämää ja niiden tulokset on esitetty taulukossa 6.
Taulukon 6 painotettu keskiarvo oli 3,9 vastaavasti kuten edellisessä taulukossa 5, ja vastaajat oli- vat keskimäärin jokseenkin samaa mieltä siitä, että pelin kriteerit täyttyivät hyvin. Sekä kolmannen vuosikurssin matalimmat keskiarvot (3,1 ja 3,1) että matalimmat painotetut keskiarvot (3,7 ja 3,6) koskivat väittämiä pelin ulkoasun houkuttelevuudesta ja pelin kyvystä innostaa aihealueen opis- keluun. Kyseisissä väittämissä oli myös suurin ero keskiarvoissa vuosikurssien välillä (1,3 ja 1,2).
Tässä väittämäpatterissa pelin ulkoasun houkuttelevuutta koskeva väittämä oli myöskin ainoa, jossa joku vastaajista oli ollut täysin eri mieltä. Toisaalta kyseisen väittämän vuosikurssikohtainen keskihajonta oli väittämäpatterin suurin (1,27), ja yhtä monta vastaajaa oli saman vuosikurssin sisällä täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Neljännen vuosikurssin opiskelijat eivät olleet valin- neet yhtään erimielisyyttä kuvaavaa vaihtoehtoa tässäkään väittämäpatterissa. Neljännen vuosi- kurssin opiskelijat olivat yksimielisesti samaa mieltä siitä, että peli lisää harjoitusmahdollisuuksia (keskiarvo 4,6, keskihajonta 0,53). Vastaajat olivat keskimäärin tyytyväisimpiä pelin haastavuuteen (painotettu keskiarvo 4,2, painotettu keskihajonta 0,51).
TAULUKKO 6. Pelin kriteerit. 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä.
Väittämä
Vuosi- kurssi
1 2 3 4 5 Medi-
aani
Keski- arvo
Keski- ha- jonta
Paino- tettu keski- arvo
Keski- arvo-
jen erotus
%
1. Peli motivoi opiskeluun 3 0,0 0,0 33,3 55,6 11,1 4 3,8 0,67
4,0 0,5
4 0,0 0,0 14,3 42,8 42,9 4 4,3 0,76
2. Innostuin aihealueen opiskelusta 3 0,0 22,2 44,5 33,3 0,0 3 3,1 0,78
3,6 1,2
4 0,0 0,0 14,3 42,8 42,9 4 4,3 0,76
3. Pelillisyys lisää harjoitus- mahdollisuuksia
3 0,0 11,1 22,2 44,5 22,2 4 3,8 0,97
4,1 0,8
4 0,0 0,0 0,0 42,9 57,1 5 4,6 0,53
4. Pelin ulkoasu on houkutteleva pelaamiseen
3 11,1 22,2 22,2 33,4 11,1 3 3,1 1,27
3,7 1,3
4 0,0 0,0 0,0 57,1 42,9 4 4,4 0,53
5. Pelin osatehtävät ovat mielestäni riittävän haastavia
3 0,0 0,0 11,1 77,8 11,1 4 4,0 0,50
4,2 0,4
4 0,0 0,0 0,0 57,1 42,9 4 4,4 0,53
6. Pelin vaikeustaso eteni loogisesti 3 0,0 0,0 33,3 55,6 11,1 4 3,8 0,67
3,9 0,2
4 0,0 0,0 28,6 42,8 28,6 4 4,0 0,82
Koko taulukko 3,6 0,81
3,9 0,7
4,3 0,66
