PÄÄTÖS
Nro 67/06/1
Dnro ISY-2005-Y-160 Annettu julkipanon jälkeen
28.6.2006
ASIA Jämsänkosken voimalaitoksen 12.4.2002 annetun ympäristölupapäätöksen nro 22/02/1 muuttaminen
HAKIJA
UPM-Kymmene Oyj (ent. Jämsänkosken Voima Oy)
ASIAN VIREILLETULO JA HAKEMUKSEN PERUSTE
UPM Kymmene Oyj hakee lupaa jätteen polton jatkamiseen vuonna 2002 käynnisty- neessä kiinteän polttoaineen kattilassa K5. Tältä osin haetaan voimassaolevan ympä- ristöluvan muuttamista valtioneuvoston asetuksen polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkas- päästöjen rajoittamisesta (LCP-asetus) ja jätteen polttoasetuksen mukaiseksi. Varaöl- jykattiloiden (K1, K2 ja K3) osalta on annettu LCP-asetuksen 9 §:ssä tarkoitettu si- toumus, että niitä käytetään enintään 20 000 tuntia ajalla 1.1.2008 - 31.12.2015. Katti- loiden K1, K2 ja K3 osalta haetaan voimassaolevan ympäristöluvan muuttamista LCP-asetuksen mukaiseksi. Kattila K2 on muutettu öljykäyttöiseksi, eikä sitä poisteta käytöstä.
Jämsänkosken Voima Oy on sulautunut UPM Kymmene Oyj:öön 31.3.2006
Hakemus on tullut vireille 3.8.2005 ja sitä on täydennetty 21.10.2005.
2 HAKEMUS
Toimintaa koskeva lupa
Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 12.4.2002 myöntänyt Jämsänkosken Voima Oy:lle Jämsänkosken kaupungissa UPM-Kymmenen tehdasalueella olevaa voimalai- tosta koskevan ympäristöluvan nro 22/02/1.
Toiminnan kuvaus ja ympäristökuormituksen rajoittaminen
Voimalaitos tuottaa prosessihöyryä ja sähköä UPM-Kymmene Oyj:n omistaman Jäm- sänkosken paperitehtaan tarpeisiin. Lisäksi Jämsän Aluelämpö Oy:lle ja Genencor In- ternational Oy:lle tuotetaan kaukolämpöä.
Voimalaitoksen kattiloiden valmistumis- ja modernisointivuosi, kattilatyyppi sekä sa- vukaasujen puhdistinlaitteet ovat:
Kattila Valmis- tumisvuosi
Moder- nisointi
Kattilatyyppi Savukaasujen puhdistinlaitteet
K 1 1969 1985
2003
Luonnonkierto- öljykattila
K 2 1969 1985
2003
Luonnonkierto- öljykattila K 3 1992
1992 Luonnonkierto- öljykattila
Low-NOxpolttimet ja multisyk- loni
K 4 1984
1984 Öljypaketti-
kattila Vesiemulsio ja multisykloni K 5 2002 2002 Kupliva petikat-
tila
Sähkösuodin 3 kenttää ja Low-NOx-polttimet
Kattiloiden K1, K2, K3 ja K4 polttoaineena on öljy. Pääkattilan K5 polttoaineena käy- tetään kuorta, turvetta, lietettä, metsähaketta, muita biopolttoaineita sekä kierrätyspolt- toainetta ja öljyä. Turve on säätävä polttoaine, jonka osuus lisääntyy energiatarpeen kasvaessa. Vähän tai ei lainkaan rikkiä sisältävien puuperäisten polttoaineiden käyt- tömäärä on melko vakio energiatarpeesta riippumatta.
Hakkuutähteet, metsähake, kannot, hake ja puru sekä kierrätyspolttoaine ja rumpure- jekti tuodaan voimalaitoksen vastaanottoasemalle kuorma-autolla, traktorilla tai kau-
3 hakuormaajalla. Valmiiksi murskatut polttoaineet puretaan vastaanottoaseman kulje- tintaskuun, josta hake siirretään suoraan seulomolle. Kannot, pitkät rangat ja risut sekä risutukit puretaan murskaimen syöttimelle. Hake ohjataan magneetin jälkeen kiek- koseulalle, jonka ylite johdetaan jälkimurskaimelle ja tikunkatkojarummulle. Hakkeet johdetaan välivarastosiiloon. Siilon tilavuus, joka on 2 000 m3, vastaa voimalaitoksen noin 16 tunnin keskimääräistä hakkeen kulutusta. Välivarastosta polttoaine puretaan hihnakuljettimelle ja siirretään polttoaineen syöttösiiloihin.
Jyrsinturve puretaan kuljettimelle, joka siirtää sen kiekkoseulalle. Seula-alite siirretään välivarastosiiloon. Seulaylite johdetaan kantomurskaimeen. Murske palautetaan seu- lalle. Turpeen välivarastolta ruuvi purkaa polttoaineen kuljettimelle, joka siirtää polt- toaineen kattilan syöttösiiloihin. Kierrätyspolttoaine voidaan purkaa vaihtoehtoisesti turpeen vastaanottojärjestelmän kautta.
Paperitehtaiden kuori ja liete siirretään hihnakuljettimella kattilalaitoksen syöttösiilo- jen toiselle jakokuljettimelle. Hihnakuljetin on lämmitetty ja suljettu kuten hakekulje- tin.
Kuori ja liete sekä hake ja turve sekoittuvat keskenään pudotessaan polttoainesiilojen katolla sijaitseville jakokuljettimille. Nämä syöttävät polttoainejakeet syöttösiiloon.
Siilosta polttoaine siirretään kattilaan.
Kattila K5 on porrasarinalla varustettu kupliva leijukerroskattila (BFB). Kattilan K5 käyttötapa on eri polttoaineiden kohdalla seuraava:
− Tehtailla syntyvä kuori, puujäte ja lietteet poltetaan niiden muodostumismäärän suhteessa ympäri vuoden keskimääräisen polttotehon ollessa noin 30 MJ/s.
− Metsähaketta ja muuta puuperäistä polttoainetta poltetaan lähes tasaisesti ympäri vuoden, joskin kesäaikana hieman pienempiä määriä. Keskimääräinen polttoteho on noin 36 MJ/s.
− Turve toimii säätöpolttoaineena ja sitä poltetaan kuorman edellyttämällä teholla.
− Öljyä käytetään tarvittaessa käynnistys-, huippu- ja varapolttoaineena.
− Kierrätyspolttoainetta käytetään siten, ettei sen osuus polttoaineista missään kuormituksen tilanteessa ylitä 5 % polttoainetehosta. Normaalisti osuus on 2-4 %.
Kierrätyspolttoaine korvaa turpeen käyttöä.
4
− Kaipolan siistaamon rumpurejektiä poltetaan sen muodostumisen suhteessa ja sil- loin kun poltto-olosuhteet sen sallivat.
− Kaipolan lietettä poltetaan silloin kun sitä ei voida polttaa Kaipolassa eikä lietettä voida ohjata hyötykäyttöön.
Kattila käynnistetään raskasöljykäyttöisten käynnistyspolttimien avulla. Kun petin lämpötila nousee riittävän korkeaksi, voidaan aloittaa kiinteän polttoaineen syöttö ja petilämpötilan noustessa yli + 600 °C voidaan öljypolttimet pysäyttää. Kiinteä poltto- aine puretaan syöttösiilosta kahdelle kuljettimelle, joista se syötetään sulkusyöttimien kautta kattilaan. Näitä on kolme kattilan molemmin puolin.
Palamisilma johdetaan kattilaan kolmessa vaiheessa. Primääri- eli leijutusilma puhal- letaan leijuarinan suuttimien läpi tulipesään. Sekundääri-ilma tuodaan tulipesään noin tason 4,5 m:n ja 8,5 m:n korkeudelta tulipesän seiniltä. Tertiääri-ilmataso on kattilassa 16,0 m:n korkeudella arinatasosta mitattuna. Kattila on varustettu myös kiertokaasu- puhaltimella. Tätä käytetään jäähdyttämään leijukerrosta, poltettaessa kuivaa polttoai- netta tai kattilan osakuormitustilaneessa ylläpitämään riittävää leijutusnopeutta.
Savupiippu on 80 m korkea. Teräksisen kantavan ulkovaipan halkaisija on 4 400 mm ja sisäpiipun savuputken 2 650 mm.
Tehonsäätö kiinteillä polttoaineilla tapahtuu syöttölaitteiden nopeutta muuttamalla.
Höyryhajoitteisia paineöljypolttimia säädetään öljyn painetta muuttamalla. Kattilan palamisilmaa säädetään jatkuvatoimisella happiohjauksella. Lisäksi palamista seura- taan leijupetin jatkuvatoimisilla lämpömittareilla sekä savukaasun ominaisuuksia jat- kuvilla mittauksilla.
Typenoksidipäästö hallitaan polttoaineiden valinnalla, hallitulla poltolla ja sekundääri- ilmojen vaiheistuksilla. Vaiheistuksella jäähdytetään kaasuja ja pienennetään termisen NO :n muodostumista. X
Rikkidioksidipäästöjä hallitaan polttoainevalinnalla. Käyttämällä riittävä määrä (yli 50 %) puuperäisiä, maa-alkaleja sisältäviä polttoaineita, edesautetaan rikin sitoutumis- ta tuhkaan. Rikkidioksidipäästöt ovat korkeimmillaan suurilla kattilakuormilla, koska
5 turve on säätävä polttoaine. Sen osuus lisääntyy kuorman kasvaessa. Vähän tai ei lain- kaan rikkiä sisältävien polttoaineiden kuten kuoren, metsähakkeen ym. puuperäisten polttoaineiden käyttömäärä on melko vakio kattilakuormasta riippumatta.
Kloori- ja fluorivetypäästöjä hallitaan polttoaineiden valinnalla ja kierrätyspolttoai- neen oikealla käyttösuhteella. Kierrätyspolttoainetta käytetään vähemmän silloin kun energiantarve on pieni.
Hiukkaspäästöjen vähentämiseksi yksikammioinen sähkösuodin on varustettu kolmel- la kentällä. Kahdella kentällä saavutetaan pitoisuus 50 mg/(n)m³. Suotimella ei ole ohitusmahdollisuutta. Valvonta tapahtuu pääosin automaatiojärjestelmän ja tarkastus- käyntien avulla. Kattilan ollessa käytössä suoritetaan nuohoukset kerran vuorokaudes- sa. Sähkösuodin tarkastetaan aina kattilan vuosihuollon yhteydessä sekä pidemmissä seisokeissa.
Kaikki neljä öljykattilaa toimivat pääkattilan varakattiloina. Vanhat leijupetikattilat K1 ja K2 on muutettu toimimaan öljyllä vuonna 2003. Kattila K1 on varustettu neljäl- lä vakiohöyrynpainehajoitteisella öljypolttimella. Kattilassa K2 on puolestaan kolme samantyyppistä poltinta. Kattiloiden tehon säätö tapahtuu muuttamalla toiminnassa olevien öljypolttimien määrää ja muuttamalla öljyn painetta käynnissä olevissa polt- timissa. Palamisilma säädetään automaattisella happiohjauksella. Lisäksi palamista seurataan poltin- ja kattila-automatiikalla, tulipesän lämpömittareilla ja muilla mitta- laitteilla sekä valvontakierroksilla. Typenoksidipäästö hallitaan tehokkaalla öljyn pa- lamisella ja ilmasuhteen vaiheistuksella. Kattilat K1 ja K2 on varustettu sähkösuoti- milla, joita ei käytetä öljynpoltolla paloriskin vuoksi. Kattilalla K2 on ennen savukaa- supuhallinta ja piippua myös savukaasupesuri. Nuohous suoritetaan joka toinen päivä kattilan ollessa käytössä. Savukaasut johdetaan kattilasta K1 50 m korkeaan hapon- kestävään piippuun ja kattilasta K2 59,5 m korkeaan lasikuituiseen piippuun.
Polttoaineiden käyttö energiamäärinä (GWh/a) vuosina 2001-2005 ja täydellä paperi- tehtaan tuotantokapasiteetilla on esitetty oheisessa taulukossa.
6 2001 2002 2003 2004 2005 Täysi
kapasiteetti
Oma kuori 191 212 198 188 172 250
Turve 439 471 385 341 256 330
Liete 42 33 40 52 48 70
Metsähake 9 68 166 260 250 400
Ulkop. kuori, puru 6 22 24 24 38 25
KAI rumpurejekti 10
Kierrätyspolttoaine 22 22 29 22 19 50
Öljy 97 102 37 13 33 30
Yhteensä 806 930 879 900 817 1 165
* Kierrätyspolttoaine sisältää myös oman tehtaan rakennuspuu- ja muovijätteen.
Polttoaineiden käyttö massana (tuhatta tonnia vuodessa) vuosina 2001-2004 ja täydel- lä paperitehtaan tuotantokapasiteetilla on esitetty oheisessa taulukossa.
2001 2002 2003 2004 2005 Täysi kapasiteetti
Oma kuori 108 121 112 104 99 142
Turve 151 155 121 119 92 102
Liete 60 48 51 68 67 100
Metsähake 2 27 51 97 92 150
Ulkop. kuori, puru 3 10 11 11 17 11
KAI Rumpurejekti 3-5
Kierrätyspolttoaine 5 6 9 6 5,9 5-10
Öljy 8 9 3 1 3 3
Yhteensä 337 376 358 406 376 523
Vuonna 2005 polttoaineiden käyttöön vaikutti kevään ja alkukesän paperiteollisuuden työselkkaus.
Jätepolttoaineiden määrät ja ominaisuudet on kuvattu oheisessa taulukossa:
Määrä t/a
Kuiva-ainepi- toisuus (p-%)
Lämpöarvo (MJ/kg)
Tuhkapitoi- suus (%) Siistamon rumpurejekti 5 000 48 -54 7,2 - 10,8 0,10 - 1,15 Lajiteltu paperi, muovi- ja
pakkausmateriaali
600 60 - 75 7,2 - 14,4 3 - 5 Jäteöljyt ja öljyiset jätteet 150 - 28,8 - 39,4 - Kierrätyspolttoaine 10 000 70 - 85 10,8 - 14,4 5 - 5,5
Rumpurejekti muodostuu Kaipolan siistaamossa, jossa käsitellään päivittäin noin 700 - 800 t keräyspaperia. Käsittely aloitetaan syöttämällä keräyspaperi pyörivään siistaus- rumpuun, jossa se mekaanisesti sulputetaan massaksi veden ja saippuan avulla. Samal-
7 la kun keräyspaperi sulppuuntuu, sen mukana tulleet kiinteät epäpuhtaudet erottuvat paperin valmistukseen ohjautuvasta massasta. Massasta erotettu jae, rumpurejekti, koostuu pääosin erityyppisistä muoveista sekä vähäisessä määrin puusta ja metallista.
Jaetta syntyy päivittäin 10 – 15 tonnia. Polttoprosessia haittaavat magneettiset ja ei- magneettiset metallit poistetaan ja polttoon tarkoitettu jae murskataan 30 - 50 mm pa- lakokoon, puristetaan ja varastoidaan kuorma-auton puristekonttiin.
Jämsänkosken ja Kaipolan tehtailla muodostuu polttokelpoisina jätejakeina rakennus- puuta ja puupakkauksia, paperi-, pahvi- ja muovipakkauksia. Sosiaalitiloissa ja val- vomoissa käytetyt paperipyyhkeet ja kertakäyttöastiat sekä tehdastoiminnassa synty- vät muovinen kääre- ja pakkausjäte toimitetaan voimalaitokselle polttoon. Tästä muo- vin osuus on alle 10 %.
Tehtaiden toiminnassa muodostuu jäteöljyjä ja öljyisiä jätteitä, joita ovat mm. öljyiset trasselit ja pyyhkeet.
Kierrätyspolttoaine on lajiteltua, polttokelpoista yritysten ja yhdyskuntien yhdyskunta- jätteestä tehtyä polttoainetta.
Biopolttoaineiden käytön lisääminen on nostanut tehdasalueelle tulevien polttoaine- rekkojen kokonaismäärää. Määrä oli vuonna 2000 keskimäärin 19 kpl/d kun se vuon- na 2004 oli 24. Täydellä paperitehtaan tuotantokapasiteetilla liikennemäärä on noin 30 kpl/d. Tehdasalueen koko rekkaliikenne, mukaan lukien tuote-, raaka-aine-, kemi- kaali- ja puukuljetukset, oli vuonna 2004 keskimäärin 90 rekkaa vuorokaudessa, josta puukuljetukset muodostivat lähes puolet.
Turve toimitetaan peräpurkuisilla rekka-autoilla. Voimalaitoksen turveasemalle kulje- tukset tulevat Teollisuustien portista. Kuorma punnitaan autovaa’alla, missä se samal- la rekisteröityy tehtaan materiaalitoimintojen tietojärjestelmään. Kuljettaja ajaa tur- peen vastaanottoasemalle, käynnistää kuljettimet ja purkaa kuorman sekä ottaa poltto- ainenäytteet. Purun jälkeen alue siivotaan ja tehdään lähtöpunnitus.
8 Biopolttoaineiden, kuten sahoilla muodostuvan kuoren ja sahanpurun sekä valmiin metsähakkeen, toimitus tapahtuu peräpurkuautoilla. Kuormien punnitukset ja näyt- teenotot ovat samanlaiset kuin turpeella.
Murskattavat biopolttoaineet, kuten kannot, risutukit, irtorisut, kokopuu ja harvennus- puu, toimitetaan erikoislavoilla varustetuilla autoilla.
Paikallinen yrittäjä toimittaa kierrätyspolttoaineen kippikuorma-autolla.
Öljykuljetukset tapahtuvat sopimusliikennöitsijöiden toimesta. Satamaan viedään pa- perilasti ja paluukuormana tuodaan terminaalista öljyä. Kuorma punnitaan ja puretaan 2 000 m³:n varastoöljysäiliön öljynpurkausasemalla.
Voimalaitoksen pääjätejae on lentotuhka, jota muodostuu vuosittain noin 20 000 ton- nia. Vuosina 2002 – 2003 tuhkan hyötykäyttö oli yli 80 % ja vuonna 2004 55 % sekä vuonna 2005 53 %. Läjitettävän määrän uskotaan jäävän alle 5 000 tonniin vuodessa.
Tuhkaa on käytetty useissa kohteissa maarakentamisessa, esim. Himoksen laskettelu- rinteen korotukseen, kenttien ja parkkipaikkojen rakentamiseen sekä kaatopaikan pin- tarakenteissa. Hyötykäyttöä jatketaan mahdollisuuksien mukaan lannoitteena ja maan- parannusaineena. Kesäaikana, jolloin puunpolton osuus on suuri, osa tuhkasta käyte- tään UPM:n metsien lannoittamiseen.
Öljysäiliölle tehtiin sisäpuolinen tarkastus mittauksineen vuonna 2004. Säiliön kunto todettiin hyväksi. Valuma-altaan sadevedet lasketaan öljynerotuskaivon kautta vesis- töön. Tyhjennysventtiilit pidetään käytössä aina suljettuna ja tyhjennykset tehdään ai- na valvottuna.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
Kattila K5 on normaalitilanteessa ainoa käynnissä oleva höyrykattila. Kattilat K1, K2, K3 ja K4 ovat jääneet öljyllä toimiviksi vara- ja seisokkikattiloiksi ja niiden oletettu käyttöaika vuodessa on 1 - 3 viikkoa.
9 Biopolttoaineiden käyttö on kasvanut huomattavasti kattilan K5 käynnistymisen jäl- keen. Biopolttoaineet ovat korvanneet turpeen ja öljyn polttoa. Paperitehtaan puun- käsittelyssä syntyvän kuoren ja puhdistamolietteen lisäksi kattilassa poltetaan erilaisia metsähakkeita ja puunkorjuun yhteydessä talteen otettavissa olevaa hakkuutähdettä, kantoja ja harvennuspuuta sekä sahoilla muodostuvaa kuorta, haketta ja purua. Tätä varten laitosalueelle on rakennettu vastaanottoasema hakkeiden, purujen, kantojen ja risujen vastaanottoon, käsittelyyn ja varastointiin. Biopolttoaineen osuus kattilan höy- ryntuotannosta oli vuonna 2004 keskimäärin lähes 60 % ollen talvella 40 – 50 % ja kesällä yli 80 %. Biopolttoaineen käyttöä nostetaan vielä jonkin verran nykytasosta.
Turpeen osuus lämmöntuotannosta on laskenut ja se oli vuonna 2004 keskimäärin 38 %. Öljyn käyttö oli vuonna 2004 alle 1 %:n.
Kattilassa K5 varauduttiin myös alueella syntyvän lajitellusta jätteestä valmistetun polttoaineen polttoon. Kierrätyspolttoaineen osuus kattilan energiantuotannosta on ol- lut 1,5 – 4,7 %. Lisäksi kattilassa poltetaan Kaipolan tehtaan siistaamon keräyspaperin prosessoinnissa syntyvää rumpurejektiä, tehtaiden toiminnassa syntyviä jäteöljyjä ja öljyisiä jätteitä sekä Kaipolan lietettä.
Hiukkas- ja raskasmetallipäästöjen vähentämisessä tehokas kolmikenttäinen säh- kösuodatin täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Typenoksidipääs- töjen vähennyksessä riittävä tekniikka on BFB-leijupetitekniikan palamislämpötilan säätely sekä LowNOx-polttimet, jotka yhdessä vaiheistetulla palamisilmojen syötöllä johtavat alhaiseen termisen NOX:n muodostumiseen. Hiilimonoksidipäästöjä vähentää leijupetikattilalle tyypillinen tehokas palaminen ja tasainen polttoaineensyöttö.
Kattila K5 on varustettu jatkuvatoimisilla SO2-, O2-, H2O-,NOx-, CO-, HCl-, HF- ja hiukkas- sekä lämpötila- ja tummuusanalysaattoreilla. Kaikki jatkuvatoimiset mittauk- set on liitetty automaatiojärjestelmään, joka säätää prosessia ja hälyttää poikkeamista.
Tiedot kerätään energiahallintajärjestelmään, jossa tuntitarkkaa tietoa voidaan säilyt- tää 36 kuukautta.
Optimaalisessa palamisprosessissa jätteen poltto ei lisää päästöjä. Jätteen rinnakkais- poltossa tärkeintä päästöjen kannalta on huolehtia prosessin tehokkuudesta sekoitta- malla jätepolttoaine hyvin pääpolttoaineeseen ja pitämällä kattilassa riittävä happitaso
10 ja lämpötila. Puupolttoaineiden ja lietteen sisältämät maa-alkalit edistävät kloori- ja fluorivedyn sitoutumista tuhkaan.
Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset
Päästöt ilmaan vuosina 2001 - 2005 ja arvioitu päästö paperitehtaan toimiessa täydellä kapasiteetilla on esitetty seuraavassa taulukossa.
Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 Täysi
tuotanto
Rikkidioksidi t/a 462 511 328 289 262 381
Typen oksidit t/a 744 497 433 384 343 420
Hiukkaset t/a 53 17,7 7,0 6,7 6,5 10
Vuoden 2005 päästömääriin vaikutti kevään ja alkukesän paperiteollisuuden työselk- kaus.
Ilmatieteen laitoksen kesällä 1999 tekemän leviämisselvityksen mukaan Jämsänkos- ken ilman laatu jää kaikissa tilanteissa kattilan 80 metrin piipunkorkeudella selvästi alle ilman laadun ohjearvojen. Korkein rikkidioksidipitoisuus saavutetaan käynnistys- tilanteissa, kun kattilaa joudutaan ajamaan pelkällä öljyllä. Selvityksen mukaan pape- ritehtaan täydellä tuotantokapasiteetilla ilman laadun ohjearvot alittuvat seuraavin pro- sentein:
Normaalitoiminta Maksimipäästötilanne
SO2 NOx SO2 NOx
Toiseksi korkein vrk -arvo 76 % 98% 9 % 98 % Korkein tuntikeskiarvo 99 %-
rajapitoisuus
54 % 96 % 32 % 96 %
Jämsänkosken ja Jämsän ilman laadun vuosiraportin 2004 tulosten mukaan ilman laa- tu on erittäin hyvä
Keväällä 2005 Jyväskylän yliopiston laatiman voimalaitoksen melun leviämisselvi- tyksen mukaan kattilalaitoksen starttiventtiilin aiheuttamaa melupäästöä lukuun otta- matta muiden melulähteiden 50 dB meluvyöhykkeet sijoittuvat tehdasalueelle.
11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Keski-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään 31.7.2003 voimalaitok- sen tarkkailusuunnitelman. Kattilan K5 savukaasujen tarkkailua on lisätty jatkuvatoi- misilla kloori- ja fluorivety- hiukkas- ja TOC-mittauksilla. Tarkkailusuunnitelman tarkistus esitetään tehtäväksi ympäristökeskuksen päätöksellä.
Kattiloiden ajoa ja toimintaa valvoo voimalanhoitaja käytössä olevien valvontalaittei- den ja annettujen ohjeiden sekä käyttöpaikalla tehtävien tarkastuskäyntien avulla.
Nuohouksista sekä havaituista poikkeamista ja vioista tehdään ilmoitukset työnjohdol- le ja merkintä kattilapöytäkirjaan, jonne merkitään lisäksi korjaukset ja vikailmoituk- set työohjeen mukaisesti.
Päästömittauksia tekevät laitteet pidetään kunnossa säännöllisin väliajoin tehtävällä huollolla ja kalibroineilla. Osa laadunvarmennusmittauksista tehdään ulkopuolisen asiantuntijan toimesta vuosittaisten päästömittausten yhteydessä. Tällöin selvitetään myös laitteiden toimivuus ja päästöjen suuruus.
Kattilan K5 savukaasujen SO2-, NOx-, CO-, CO2-, HCl- ja HF- pitoisuuksia mitataan FTIR-kaasuanalysaattorilla (Fourier transform infrared spectroscopy). Savupiipussa on zirkoniumoksidikennolla varustettu happianalysaattori. FTIR-laitteella voidaan määrittää jatkuvatoimisesti useita eri yhdisteitä samanaikaisesti. Mittauksen laadun- varmistus perustuu nollakalibrointiin, joka tehdään kaksi kertaa vuorokaudessa. Ke- väällä 2004 hankittiin hiukkasten seurantaan jatkuvatoiminen mittari, jonka mittaustu- lokset ovat vastanneet näytteenottoon perustuvien mittausten mukaista päästötasoa.
Samalla asennettiin piippuun myös ultraääneen perustuva savukaasujen määrämittari.
Kattilan K5 kaikki jatkuvatoimiset mittaukset on liitetty automaatiojärjestelmään, joka säätää prosessia ja joka antaa tarvittavat hälytykset poikkeamista. Lisäksi tiedot kerä- tään energiahallintajärjestelmään, jonka avulla lasketaan kattilan käyttö- ja päästöra- portit. Tiedot raportoidaan tehtaan sisällä kuukausittain ja viranomaisille vuosittain.
12 Hakijan arvio jätteenpolttoasetuksen (362/2003) mukaisten vaatimusten toteutumisesta
Poltto-olosuhteet (8 §)
Kattilan K5 takuukokeissa syksyllä 2002 saatiin tuhkan palamattomien yhdisteiden määräksi 0 - 1,5 prosenttia. Viimeisimmät tutkimustulokset ovat olleet vastaavia.
Kattilan leijupetin lämpötilaa seurataan 12 lämpötilamittauksella. Tulipesän kaasujen lämpötilaa mitataan kahdeksalla seinämien lähellä sijaitsevalla lämpötilamittauksella.
Kattila on varustettu lisäksi jatkuvatoimisella tulipesän lämpötilaa mittaavalla infra- punatoimisella lämpömittarilla, jonka mittausalue on 700 – 1 000°C. Infrapunalämpö- tilamittauksen laskiessa alle 850°C käynnistyy automaattisesti kattilan kuormaöljypol- tin, jolla varmistetaan rinnakkaispolton vaatima minimilämpötila. Normaalissa käyn- nissä tulipesän lämpö on 900 - 950°C ja lämpötila ylittää 2 sekunnin rajan.
Polttimet ja niiden käyttö (9 §)
Kattila K5 on varustettu viidellä Low-NOx kuormapolttimella, jotka toimivat vähärik- kisellä raskaalla polttoöljyllä. Lisäksi kattilassa on kuusi käynnistyspoltinta, joita käy- tetään pääasiassa leijupetiä ylösajettaessa. Automaatiojärjestelmästä valittu kuorma- poltin käynnistyy automaattisesti, kun palamiskaasujen lämpötila alittaa mittauskoh- dassa 850 °C. Samalla käynnistyksestä tulee hälytys.
Jätteen syöttäminen palotilaan (10 §) ja poikkeukselliset käyttöolosuhteet (26 §) Kattilassa K5 ei ole toistaiseksi erillistä automaattista järjestelmää, joka estäisi jätteen syötön palotilaan. Asiasta huolehditaan seuraavasti:
− Kierrätyspolttoaine (keskimäärin kaksi kuormaa päivässä) ja Kaipolan rumpure- jekti (enintään kuorma päivässä) toimitetaan kuorma-autolla biopolttoaineasemal- le. Kuormat puretaan suoraan vastaanottokuljettimeen ja johdetaan seulomon kaut- ta 2 000 m³:n biopolttoainesiiloon. Samaan siiloon tulevat myös murskausaseman kautta puu- ja metsäpolttoaineet. Kierrätyspolttoaineen ja Kaipolan rumpurejektin yhteinen osuus siilossa on alle kymmenen prosenttia.
− Biopolttoainesiilosta puu- ja metsäpolttoaineet sekä kierrätyspolttoaine ja rumpu- rejekti ohjataan kahteen 100 m3:n syöttösiiloon, joihin tulevat myös muut polttoai-
13 neet kuten turve sekä tehtaan oma kuori ja liete. Siilojen tilavuus vastaa 15 - 20 minuutin kattilan polttoaineen tarvetta.
− Savukaasujen lämpötilan alittaessa 850°C, keskeytetään kierrätyspolttoaineen ja rumpurejektin sekä puu- ja metsäpolttoaineen purku biosiilosta siksi aikaa, kunnes lämpötila taas ylitetään. Alituksen aikana biopolttoaine korvataan turpeella, kuo- rella ja tarvittaessa öljyllä. Samoin menetellään, mikäli savupiipun jatkuvatoimi- sessa päästömittauksessa jokin päästöjen raja-arvo ylittyy.
Poltto-olosuhteiden määrääminen ympäristöluvassa (11 §)
Voimalaitokselle tuleva kierrätyspolttoaine on lajiteltua purkupuumursketta, erilliske- rättyä tai syntypaikkalajiteltua paperi- ja pakkausmateriaalia sekä yhdyskuntien ja yri- tysten polttokelpoisista, kuivista syntypaikoilla lajitelluista jätteistä valmistettua SFS 5875-standardin laatuluokan II (REF2) täyttävää polttoainetta. Jätepolttoaineen määrä on korkeintaan viisi prosenttia kattilan K5 kaikista polttoaineista.
Kierrätyspolttoaineesta otetaan määrävälein keräilynäytteet, joista määritetään sen fy- sikaaliset ja kemialliset ominaisuudet. Nämä tiedot ovat tärkeitä myös kattilan kunnon kannalta, jottei tulistimien kloorikorroosiota tai tulipinnoille haitallisia kerrostumia pääse syntymään.
Omassa toiminnassa syntyvän lajitellun polttokelpoisen puu-, paperi-, pahvi- ja muo- vijätteen sekä Kaipolan rumpurejektin sekä jäteöljyjen ja öljyisten jätteiden laatuvaih- telut ovat vähäiset. Rumpurejektin materiaali on selvitysten mukaan laadultaan pa- rempaa kuin kierrätyspolttoainestandardin (SFS 5875) laatuluokan I tarkoittama polt- toaine.
Vesiin johdettavat päästöt (14 §)
Voimalaitoksen piha-alue on asfaltoitu ja viemäröity. Tehtaan omat polttoaineet, kuori ja liete, ohjautuvat kuljettimilta suoraan polttoainesiiloihin. Ulkoa tulevat polttoaineet puretaan ja käsitellään välittömästi sisätiloissa. Puu- ja metsäpolttoaineet, kierrätys- polttoaine, Kaipolan rumpurejekti ja liete ajetaan suoraan murskaus- tai biopolttoai- neen vastaanottolinjoille ja edelleen biopolttoainesiiloon sekä turve turpeen vastaanot- tolinjan kautta omaan varastosiiloonsa. Raskaspolttoöljy puretaan suoraan öljysäili-
14 öön. Voimalaitoksen piha-alue pysyy siistinä ja riski luvattomien tai ennalta arvaamat- tomien päästöjen leviämisestä ulkoalueelta sadevesikanaaleihin on hyvin vähäinen.
Vahinkotapausten varalle on voimalaitosalueella eri pisteissä viemärikaivojen päälle asennettavia sulkuluukkuja, joilla viemärijärjestelmä voidaan sulkea nopeasti ja mah- dollisten vuotojen pääsy viemärijärjestelmään on estettävissä.
Kaikki voimalaitosalueen hulevedet ja palontorjunnassa käytettävät vedet kuten myös polttoaineen purkauslinjojen sisätilojen vedet kootaan yhteen ja ne ohjautuvat alueen viemäriverkostoon. Viemäriverkosto käsittää keräily- ja tasaussäiliöt sekä kiintoai- neenerotus- ja öljynerotuskaivot hälytyksineen. Järjestelmä toimii keräys- ja tasausjär- jestelmänä, josta vedet ohjataan edelleen keskitetysti jokitunnelin kautta Jämsänjo- keen. Säiliöt ja kaivot tyhjennetään sekä puhdistetaan tarvittaessa.
Kattilalaitoksen kaikki lattia- ja jäähdytysvedet ohjataan kirkasvesikanaaliin, joka on varustettu jatkuvatoimisin näytteenotoin sekä virtaama ja pH-mittauksin. Kirkas- vesikanaalin vettä tarkkaillaan ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.
Polttojätteen käsittely (15 §)
Kattilan K5 tuhkan on todettu täyttävän lannoiteasetuksen määrittelemät vaatimukset.
Tuhkan koostumus selvitetään vuosittain. Tuhkaa hyödynnetään maanrakentamisessa, rakennusaineena tai lannoitteena. Silloin kun hyödyntäminen ei ole mahdollista tuhka viedään yhtiön läjitysalueille.
Päästömittauksia koskevat erityissäännöt (17 ja 18 §)
Kattilan K5 savukaasun ominaisuuksia seurataan jatkuvatoimisella FTIR- kaasunmittausjärjestelmällä. Piipusta mitataan myös savukaasun lämpötila ja paine sekä happipitoisuus (O2), jonka perusteella mittaustulokset redusoidaan vastaamaan 6 tilavuusprosentin O2-pitoisuutta. Piipun mittauskohdassa mitataan myös savukaasujen määrä (nm³) ja pölypitoisuus. Mittareille suoritettiin kalibrointi- ja rinnakkaismittauk- set huhtikuussa 2004.
15 Dibentsodioksiini- ja dibentsofuraaniyhdisteet mitattiin kattilan K5 takuumittausten yhteydessä joulukuussa 2002 kahdella mittauksella ja tulokset olivat TCDD- ekvivalenttina laskettuna 0,003 ja 0,006 ng/m³(n). Takuumittaukset sekä keväällä 2005 suoritetut savukaasumittaukset osoittivat, että jätteenpolttoasetuksessa määritel- lyt raskasmetallien raja-arvot alitetaan.
Raskasmetallit määritetään kerran vuodessa tuhkan keräilynäytteestä.
Hakijan esitys lupaehdoiksi
Kattilan K5 päästörajoiksi hakija on esittänyt raja-arvot sekä LCP-laitokselle että rin- nakkaispolttolaitokselle. Rinnakkaispolttolaitokselle esitetyt savukaasujen sisältämien aineiden päästörajat ovat vuorokausikeskiarvoja, paitsi dioksiinien, furaanien ja metal- lien pitoisuuksien osalta. Ehdotus rinnakkaispolton raja-arvoiksi perustuu jätteenpolt- toasetuksen liitteeseen II.
LCP-laitokselle esitetyt raja-arvot ovat seuraavat:
Päästö Ei jätteenpolttoa
mg/m3(n) 6 % O2
Rikkidioksidi (SO2) kuukausikeskiarvona 400 Typenoksidit (NO2) kuukausikeskiarvona 500 Hiukkaset kuukausikeskiarvona 50
Hiilimonoksidi (CO ) tavoitearvona 250
Kloorivety (HCl) -
Fluorivety (HF) -
Orgaaninen hiili (TOC ) -
Dioksiinit ja furaanit -
Metallit -
16 Rinnakkaispoltolle esitetyt raja-arvot ovat seuraavat:
Päästö Jätteen rinnakkaispoltto
mg/m3(n) 6 % O2
Rikkidioksidi (SO2) vuorokausikeskiarvona 350 Typenoksidit (NO2) vuorokausikeskiarvona 345 Hiukkaset vuorokausikeskiarvona 30
Hiilimonoksidi (CO ) vuorokausikeskiarvona 160 Kloorivety (HCl) vuorokausikeskiarvona 40 Fluorivety (HF) vuorokausikeskiarvona 5,0 Orgaaninen hiili (TOC ) vuorokausikeskiarvona 15
Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/(n)m3
Metallit Jätteenpolttoasetuksen mukaiset päästörajat
Kattilassa K5 poltetaan tällä hetkellä myös jätepolttoaineita, joten kysymys on uusien rinnakkaispolton päästörajojen antamisesta olemassa olevalle toiminnalle. Rikkidiok- sidin ja typenoksidien päästörajojen tiukkeneminen 1.1.2008 alkaen johtaisi ympäris- tönsuojelun kannalta nykyistä huonompaan tilanteeseen, koska energiana hyödynnet- täviä jätejakeita jouduttaisiin sijoittamaan kaatopaikalle tai kuljettamaan kauaksi mui- hin polttolaitoksiin. Siksi rikkidioksidin ja typenoksidien päästörajaesitys perustuu siihen, mihin voimalaitoksen käyttämällä tekniikalla on mahdollista päästä silloin, kun säätävänä polttoaineena joudutaan käyttämään runsaasti turvetta. Turpeen osuus on tällöin yli 50 prosenttia kattilan lämmöntuotannosta. On myös huomattava, että voi- malaitos edustaa parasta käyttökelpoista paperiteollisuuden energiantuotantoon sovel- tuvaa nykyaikaista tekniikkaa ja hakijan esityksenkin mukaan päästörajat tiukentuisi- vat nykyiseen verrattuna.
Esitys fluorivedyn ja kloorivedyn raja-arvoiksi perustuvat jatkuvatoimisen mittauksen tuloksiin.
Koska voimalaitokselle on vastikään annettu ympäristönsuojelulain mukainen ympä- ristölupa ja siinä on otettu huomioon uusia laitoksia koskevat vaatimukset, lupamää- räyksiä ei ole tarpeen tarkistaa muutoin kuin jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvien jätteiden polton osalta. Nykyisen ympäristöluvan päästörajat ovat tiukem- mat kuin polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten päästöjen rajoit- tamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa 1017/2002 (LCP-asetus) on määrätty olemassa oleville laitoksille, joiden toimintaan on saatu lupa ennen asetuksen voi- maantuloa. Näin ollen tilanteessa, jossa poltetaan muita kuin jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia polttoaineita, ehdotetaan noudatettavaksi nykyisen ympäris-
17 töluvan määräyksiä vastaavia päästörajoja. Ylös- ja alasajotilanteiden sekä häiriötilan- teiden päästöjä ei tule ottaa mukaan verrattaessa päästöjä päästörajoihin. Koska voi- malaitoksen ympäristölupa on määrätty tarkistettavaksi jo 31.12.2009 mennessä, tulee tässä yhteydessä harkita tarkistusajankohdan siirtämistä myöhäisemmäksi.
LCP-asetuksen 9 §:n nojalla on annettu sitoumus siitä, että varaöljykattiloita K1, K2 ja K3 käytetään enintään 20 000 tuntia ajalla 1.1.2008 - 31.12.2015. Näin ollen päästöra- joista tulee määrätä LCP-asetuksen 8 §:n mukaisista päästörajoista poikkeavasti. Kat- tilan K4 polttoaineteho on 25 MW ja sille esitetään nykyisiä lupamääräyksiä vastaavia päästörajoja.
Öljykattiloiden K1-K4 typenoksidien ja hiukkasten päästörajoiksi esitetään seuraavaa:
NO2 Hiukkaset
mg/(n)m3 mg/(n)m3
Kattila K1 700 100
Kattila K2 700 100
Kattila K3 450 50
Kattila K4 500 100
Käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus on alle 1 %.
Toiminnan aloittamista koskeva pyyntö
UPM-Kymmene Oyj hakee ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista toiminnan aloit- tamislupaa. Nykyistä rinnakkaispolttotoimintaa tulisi voida jatkaa keskeytyksettä. Jät- teen polttamisesta muun polttoaineen mukana ei aiheudu haitallisten ympäristövaiku- tusten lisääntymistä verrattuna jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuulumattomi- en polttoaineiden polttamiseen. Energiana hyödynnettävän kierrätyspolttoaineen si- joittaminen kaatopaikalle on ympäristön kannalta huono vaihtoehto. Näin ollen täytän- töönpano ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia tai tee muutoksenha- kua hyödyttömäksi.
18 HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Länsi- Suomen lääninhallitukselta, Jämsänkosken kaupungin terveyden- ja ympäristönsuoje- luviranomaiselta sekä kaupunginhallitukselta.
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Jämsänkos- ken kaupungissa 10.11. - 21.12.2005. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu sanomalehti Koillis-Hämeessä.
Lisäksi hakemus on annettu erikseen tiedoksi asianosaisille.
Lausunnot
1. Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että ympäristölupapäätöksen lupamää- räysten noudattamisen sekä luvan selkeyden kannalta olisi parempi, jos lupa sisältää yhdet raja-arvot kattilalle K5 eikä eri raja-arvoja jätteenpoltto- ja ei-jätteenpoltto- tilanteille. Mikäli jätteenpoltto pystytään keskittämään tiettyyn ajanjaksoon, voisi lu- vassa olla eri raja-arvot jätteenpoltolle. Tämä edellyttää kuitenkin jätteenpolttoasetuk- sen mukaisten jätteiden välivarastoinnin järjestämistä.
Hakijan esityksessä päästörajoiksi (17.10.2005) on esitetty jätteen rinnakkaispolttoa koskevat päästörajat. Päästörajat on laskettu jätteenpolttoasetuksen liitteen II mukai- sesti. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan esitetyt päästötasot on laskettu tilan- teeseen 31.12.2007 saakka. Liitteen II mukaiset laskentaperusteet muuttuvat 1.1.2008 alkaen, minkä vuoksi myös laskennallisesti määritettävät päästörajat tiukkenevat. Tä- mä asia on tarpeen huomioida luvan raja-arvojen asettamisessa.
Lupamääräyksiä koskevassa hakijan esityksessä päästörajoiksi (17.10.2005) on tehty jätteen rinnakkaispolttoa koskien raja-arvoesitykset myös fluorivedylle 5 mg/(n)m3 6 % O2 ja kloorivedylle 40 mg/(n)m3 6 % O2. Jätteenpolttoasetuksen liitteessä V on määritetty rajat kyseisille haitta-aineille. Rajat poikkeavat huomattavasti hakijan esi- tyksestä.
19 Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kattilan K5 toiminnan ja päästöraja-arvojen noudattamisen seurannassa tarvitaan automaatiojärjestelmä, joka laskee jatkuvatoimis- ten mittausten hetkittäisistä arvoista pidemmän aikavälin päästöarvoja ja tekee auto- maattisesti vertailun raja-arvoon.
Laitoksen tarkkailusuunnitelma tulee päivittää vastaamaan jätteenpolttoasetuksen mu- kaisia vaatimuksia. Tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä tehdään erillinen päätös.
Kattila K2 on käytössä edelleen. Kattilat K1 ja K2 on muutettu toimiviksi öljykattiloi- na. Lupaan on tarpeen päivittää näitä kattiloita koskevat muuttuneet tiedot.
2. Länsi-Suomen lääninhallitus on lausunut, ettei sillä ole huomautettavaa asiassa.
3. Jämsänkosken kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että jätteiden hyödyn- tämisen olisi tapahduttava tehokkaasti ja mahdollisimman vähin haitoin lähellä niiden syntypaikkaa. Hakemuksessa esitetty kierrätyspolttoaineen polton jatkaminen tukee Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n toimialueella harjoitettavan polttokelpoisen yhdys- kuntajätteen erilliskeräilyn jatkamista ja jätelain hyödyntämisvelvoitteen toteuttamis- ta. Hyödyntämistoiminnan jatkaminen tulisi turvata. Mikäli voimassa olevat säädökset ja niiden tulkinta eivät aseta haetulle toiminnalla ehdottomia rajoituksia, lautakunta puoltaa luvan myöntämistä.
4. Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus on lausunut, että se puoltaa luvan myöntämistä hakemuksen mukaisena.
5. Jämsänkosken kaupunki on lausunut olevan tärkeää, että nykyinen käytäntö voi jat- kua lupa-asian käsittelyn ajan. Samoin tärkeänä on pidetty, että hakemuksessa esitetyt päästörajat voisivat olla voimassa vuoden 2008 jälkeen. Lupa-asiassa tulisi kiinnittää huomiota haetun toiminnan laajempiin vaikutuksiin. Tällöin painottuvat luvan myön- tämistä puoltavina asioina kaatopaikalle kuljetettavan jätteen määrän vähentyminen, kuljetuksista aiheutuvat päästöt ja haetun toiminnan myönteinen työllisyysvaikutus.
6. Jämsän kaupunki on lausunut, että jätteen polton jatkumisella on suuri merkitys.
Jämsässä kerätään alueellisesti yhtenäisten jätehuoltomääräysten mukaisesti energiajä-
20 tejaetta, joka hyödynnetään Jämsänkosken Voima Oy:llä. Energiajätteen keräilyn lo- pettaminen olisi askel taaksepäin jätehuollossa ja tietäisi kaatopaikkajätteen määrän li- säystä. Jätteen poltosta lähialueella on tuntuvaa etua verrattuna siihen, että jäte ajetaan mahdollisesti satojen kilometrien päähän poltettavaksi. Rekoilla todennäköisesti ta- pahtuva kuljetus saastuttaa ja lisää liikennettä. Jätemaksuja jouduttaisiin kuljetuskus- tannusten nousun myötä tarkistamaan ylöspäin. Jätteenpoltto on toiminut luontevasti paperitehtaan voimalaitoksen yhteydessä, säästänyt muita polttoaineita eikä toimin- nasta ei ole aiheutunut haittaa alueen ympäristölle.
Mielipiteet
1. Jämsän Seudun Jätehuolto Oy on esittänyt mielipiteenään, että Jämsän jokilaakson alueella on jo yli 10 vuoden ajan erilliskerätty syntypisteissä energiaksi kelpaavaa jä- tejaetta. Keräysvelvoite on sisällytetty osakaskuntien jätehuoltomääräyksiin ja ne kos- kevat sekä yrityksiä että kotitalouksia. Keräystulos on ollut kohtuullinen ja edelleen vuosittain paraneva. Menettelyllä on pystytty vähentämään loppusijoitettavan jätteen määrää ja toteuttamaan valtakunnallisesti asetettuja hyötykäyttövelvoitteita. Valta- kunnallisessa jätestrategiassa jätteiden hyötykäyttötavoite on asetettu 70 %:iin jo vuo- delle 2005. Tehokkaan syntypistelajittelun ja energiahyödyntämisen ansiosta Jämsän jokilaakson alueella tämä tavoite on saavutettu.
Jätteenpolttoasetus uhkaa pysähdyttää myönteisen kehityksen. Jätteiden energiahyö- dyntäminen uhkaa jäädä suurten energiayhtiöiden tehtäväksi tai keskittyä keskieu- rooppalaiseen malliin suuriin massapolttolaitoksiin, joiden päätavoitteena on jätteen hävittäminen eikä energian tuotanto. Kierrätyspolttoaineen rinnakkaispolton loppumi- nen Jämsänkoskella nostaisi jätehuollon kustannuksia mm. pitkän kuljetusmatkan vuoksi. Pahimmassa tapauksessa kierrätyspolttoaineen valmistus loppuisi ja tähän saakka energiana hyödynnetty jätejae sijoitettaisiin kaatopaikalle.
Jämsänkosken Voima Oy:n hakemus, jossa pyydetään lupaa kierrätyspolttoaineen rin- nakkaispolton jatkamiselle, on perusteltu. Voimalaitoksen kattila K5 on parasta mah- dollista tekniikkaa edustava laitos. Se on suunniteltu kiinteiden polttoaineiden poltta- miseen ja energiantuotantoon paperiteollisuuden tarkoituksiin. Laitoksen tekniikka täyttää jätteenpolttoasetuksen vaatimukset. Myös ilmansuojelun kannalta kierrätys-
21 polttoaineen rinnakkaispoltto on jopa edullisempaa kuin polttamatta jättäminen. Tiu- kentuvia rikkidioksidin ja typenoksidien päästörajoja, jotka astuvat voimaan 1.1.2008, tulisi peilata käytettäviin polttoaineisiin suhteessa laitoskohtaisiin päästörajoihin.
Kierrätyspolttoaineesta luopuminen merkitsisi turpeen osuuden merkittävää kasvamis- ta, joka ei ympäristönsuojelun kannalta ole kestävä suuntaus.
Hakijan pyyntö päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta on myös perusteltu. Päätöksen täytäntöönpanosta ei aiheudu haitallisten ympäristövaikutusten lisääntymistä vaan päinvastoin, eikä se tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.
2. Erkki Salminen Oy on esittänyt, että yhtiön jätteiden lajittelulaitoksella Jämsänkos- kella valmistetaan yritysten ja asuinkiinteistöjen jätemateriaaleista raaka-aineita ja energiaa kotimaiselle teollisuudelle. Yhtiö työllistää ympäristöhuollon eri tehtävissä lähes 40 työntekijää, joista yli 10 henkilöä työskentelee jätteiden lajittelussa ja käsitte- lyssä. Laitos on valmistanut korkealaatuista kierrätyspolttoainetta teollisuuden voima- laitoksille yli 15 vuoden ajan. Käytössä on moderni laitteisto kierrätyspolttoaineen valmistamiseksi ja henkilökunta on koulutettu asianmukaisesti tehtäviinsä. Polttoai- neen laatua on seurattu säännöllisesti laboratorioanalyyseilla yli 10 vuoden ajan. Yhtiö on toimittanut kierrätyspolttoainetta Jämsänkosken Voima Oy:n voimalaitokselle noin 6 000 tonnia vuodessa.
Kierrätyspolttoaineen valmistamisella on ollut tärkeä rooli Jämsän seudun yritysten ja kotitalouksien jätteiden hyötykäytölle. Nykyisin seutukunnan yhteiselle, noin 30 000 asukkaan jätehuoltoa palvelevalle kaatopaikalle menee jätteitä loppusijoitettavaksi ai- noastaan 6 000 tonnia vuodessa. Jätteiden hyötykäytössä Jämsän seutu on valtakunnan kärjessä ja tärkeä syy tähän on jätemateriaalien energiakäyttö Jämsänkosken Voima Oy:llä.
Kierrätyspolttoaineen käytön loppuminen Jämsänkosken Voima Oy:n voimalaitoksel- la aiheuttaa huomattavia vaikeuksia seutukunnan jätteiden hyötykäytön toteutukselle.
Kierrätyspolttoaineen käyttö loppuu vuoden 2006 aikana Suomesta lähes kokonaan.
Yhtiöllämme ei ole toimitussopimuksia niihin voimalaitoksiin, joilla on lupa jätteen polttamiseen jätteenpolttoasetuksen mukaisesti. Kierrätyspolttoaineen käytön loppu- minen Jämsänkosken Voima Oy:llä merkitsee myös uhkaa yhtiön työntekijöille, joi-
22 den työ liittyy polttoaineen valmistukseen ja energiajätteiden keräykseen. Samoin yh- tiön tekemät investoinnit ovat vaarassa. Kierrätyspolttoaineen käytön loppuminen oh- jaisi myös nykyisin hyötykäyttöön menevät jätteet kaatopaikalle ja kaksinkertaistaisi seutukunnan kaatopaikalle päätyvän jätemäärän.
Selitys
Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta hakija lausuu, että kattilalle K5 tulee määrätä raja-arvot erikseen poltettaessa tavanomaisia polttoaineita ja erikseen jätteen rinnakkaispoltolle. Näin siksi, että kattilan rikkidioksidi- ja erityisesti typenoksidi- päästöt mitä todennäköisimmin ylittävät hakemuksessa esitetyt rinnakkaispolton raja- arvot joka kuukausi muutamia päiviä. LCP-asetukseen pohjautuvat raja-arvot sen si- jaan alitetaan kaikissa tilanteissa. Rikkidioksidipäästön vuodenaikavaihtelu selittyy turpeen ja biopolttoaineen poltolla. Päästötaso on alhainen silloin, kun biopolttoaineen osuus on korkea, nykyisin kesäisin parhaimmillaan lähes 80 %. Talvikautena turpeen käyttö on välttämätöntä.
Tarkastelujaksolla 2004 - 2005 typenoksidien päästöt kuukausikeskiarvona vaihtelivat varsin vähän, ollen keskimäärin 300 mg/m3(n). Vuorokausikeskiarvot ovat olleet sitä vastoin korkeammat. Enimmillään 13 päivänä ja keskimäärin kolmena päivänä kuu- kaudessa pitoisuustaso 325 mg/m3(n) on ylitetty. Lisäksi päästö on ollut pahimpana kuukautena vuorokausikeskiarvona yli 270 mg/(n)m3 joka päivä, normaalina kuukau- tena 20 päivänä ja vähimmillään 7 päivänä kuukaudessa. Biopolttoaineiden käyttö ei vaikuta siinä määrin typenoksidipäästön laskuun kuin rikkidioksidin.
Rikki- ja typpenoksidien päästörajojen ylittäminen ei johdu siitä, että kierrätyspoltto- aineen käyttäminen lisäisi erityisesti päästöjä, vaan siitä, että jätteenpolton tilanteessa päästörajat ovat jätteenpolttoasetuksen säätelemänä muuta polttotoimintaa tiukemmat.
Esityksessä päästörajoiksi on otettu huomioon se, että esitettävät rajat on mahdollista saavuttaa nyt käytössä olevalla nykyaikaisella tekniikalla. Voimalaitos edustaa parasta käyttökelpoista paperiteollisuuden energiantuotantoon soveltuvaa nykyaikaista tek- niikkaa.
Paperitehtaan käynnin ja tasaisen höyryn tuotannon turvaamiseksi on kattilalle K5 välttämätöntä myöntää ympäristölupa, jossa on erilliset raja-arvot myös tilanteelle,
23 jossa jätettä ei polteta eikä jätteenpolttoasetusta sovelleta. Mikäli jätteen rinnakkais- polton rikki- ja typpioksidien päästörajoja ei saavuteta, kierrätyspolttoaineen poltosta joudutaan luopumaan kokonaan. Jätteen rinnakkaispolttoa ei myöskään tule keskittää tiettyyn ajanjaksoon, kuten ympäristökeskus lausunnossaan toteaa, koska typenoksidi- en päästö ei ole vuodenajasta riippuvainen. UPM-Kymmene Oyj:n Rauman voimalai- toksen ja Kainuun Voima Oy:n voimalaitoksen lainvoimaisissa ympäristöluvissa on määrätty hakemuksen mukaisesti kahdet päästörajat.
Keski-Suomen ympäristökeskus esittää lausunnossaan jätteen välivarastointia, mikäli laitoksella on kahdet eri raja-arvot. Polttoaineille on kolme erillistä varastosiiloa: tur- peelle 2 000 m3:n, omasta toiminnasta muodostuvalle kuorelle 5 000 m3:n sekä bio- polttoaineelle 2 000 m3:n siilo. Lisäksi alueella on 2 000 m3:n raskasöljysäiliö. Kierrä- tyspolttoaineen päivittäiset määrät, keskimäärin 2 kuormaa päivässä, ja toimitukset sovitaan toimittajan kanssa viikkotilauksen yhteydessä. Nämä tiedot ovat henkilöstön tiedossa. Polttoainetoimitukset kellonaikoineen saadaan voimalaitoksen autovaa'an kautta ja ne tulostuvat polttoainejärjestelmän tiedostoihin ja raportteihin. Kierrätys- polttoaine puretaan bioaseman vastaanottotaskun kautta 2 000 m3:n biopolttoainesii- loon muun biopolttoaineen joukkoon. Voimalaitoksen polttoainevarastot vastaavat vain noin vuorokauden käyttöä. Kierrätyspolttoaine erottuu hyvin voimalaitokselle tuovan hihnakuljettimen kameranäytössä vaaleina paperikappaleina. Siten henkilöstö näkee selvästi onko kattilaan menevän polttoaineen seassa kierrätyspolttoainetta. Jäm- sänkosken voimalaitoksen alueella ei ole kuljetus- ja tilaratkaisujen vuoksi mahdollis- ta rakentaa lisää polttoaineen välivarastoja. Siksi rinnakkaispolttoaineen välivarastoin- ti alueelle ei onnistu. Mikäli näitä joudutaan jostain syystä välivarastoimaan, esimer- kiksi kattilan K5 huoltoseisokkien yhteydessä, varastointi suoritetaan polttoaineen toimittajan toimesta heidän alueellaan.
Voimalaitoksen käyttämä kierrätyspolttoaineen määrä on Jämsän talousalueen kannal- ta huomattava, mutta voimalaitoksen kannalta alle 5 % kattilan K5 lämmöntuotannos- ta.
Voimalaitos pyrkii jatkamaan jo 10 vuotta jatkunutta ja hyvin toiminutta yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa ja minimoimaan sekä alueen jätekustannuksia että kaato- paikkajätteen määrää. Kierrätyspolttoaineen laatu on saatu erinomaiseen kuntoon lajit-
24 telulla ja paikallisen yrittäjän tuntuvilla panostuksilla käsittelylaitteistoihin. Investoin- nit ovat käsittäneet mm. magneettierottimet metallien poistoon ja pyörrevirtaerottimet ei-magneettisten metallien poistoon. Myös kuljetusmatka voimalaitokselle on lyhyt, noin kaksi kilometriä.
Esitetyt kireämmät rikkidioksidin ja typenoksidien päästörajat, jotka edellyttäisivät voimalaitoskattilaan merkittäviä lisäinvestointeja, eivät edistä ympäristönsuojelua.
Letkusuotimen hinta kattilalle K5 on savukaasukanavan kanssa noin 3 miljoonaa eu- roa. Mikäli savukaasupuhaltimet jäävät pieneksi niiden uusiminen maksaa lisäksi noin 1 miljoona euroa. Ammoniakin syöttölaitteet maksavat 0,6 miljoonaa euroa. Kalkin syöttölaitteisto, joka on varustettu 100 m3:n siilolla, on noin 1,6 miljoonaa euroa. Li- säksi on huomioitava vuotuiset ammoniakin ja kalkin käyttökustannukset. Kierrätys- polttoaineen pieni määrä ja ympäristölaitteiden hinnat huomioiden voimalaitos ei ole nyt eikä todennäköisesti myöhemmin valmis investoimaan näihin. Rauman voimalai- toksen kierrätyspolttoainemäärä on kahdeksankertainen Jämsänkoskeen verrattuna.
Fluorivetypäästön seuranta jatkuvatoimisella analysaattorilla on ollut mahdollista vas- ta vuoden 2005 lokakuun lopulta, sen jälkeen kun analysaattorin mittaustulokset saa- tiin liitetyksi energianhallintajärjestelmään ja laitevalmistaja tarkisti mittausten luotet- tavuuden. Enimmillään päästön vuorokausikeskiarvo on ollut 20 mg/(n)m3 (6 %:n O2).
Tämä taso on mitattu pakkaskautena joulu- ja tammikuussa 2006 jolloin kierrätyspolt- toainetta ei ole poltettu. Korkea HF-taso saavutetaan, kun metsäpolttoaineen sekä liet- teen käyttömäärät ovat suurimmillaan ja lämmöntuotanto korkea. Laitetoimittaja tar- kisti HF-mittauksen luotettavuuden myös tammikuussa 2006. Mittauksen epätarkkuus oli ± 10 %. Mittaustuloksiin viitaten fluorivedyn päästörajaksi esitetään aiemmasta poiketen 20 mg/(n)m3 6% O2 vuorokausikeskiarvona. Raja on laskettu käyttäen sekoi- tussääntöä valtioneuvoston asetuksen 362/2003 liitteen II “Rinnakkaispolttolaitoksen ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvojen määrittäminen” mukaisesti. Lokakuussa 2005 päästörajaksi esitetty arvo 5 mg/(n)m3 perustui marraskuun 2002 ja helmikuun 2005 manuaalisiin kertamittauksiin, joiden tulokset olivat oleellisesti alhaisemmat.
Ympäristökeskuksen lausunnossa esitetty vertailu päästömittausten tuloksiin 21.–
22.2.2005 ei näin ollen anna päästötasosta oikeaa kuvaa.
25 Kloorivedylle esitetty raja-arvo 40 mg/(n)m3 perustuu jatkuvatoimisten mittausten tu- loksiin tilanteessa, jossa jätettä ei ole poltettu ja tuoreen metsähakkeen osuus on ollut korkea. Tuoreen, neulasia sisältävän puuperäisten polttoaineiden käyttö nostaa pitoi- suuksia ajoittain siten, että laitoksen normaalissa toiminnassa savukaasun HCl- pitoisuudet ovat ajoittain yli 40 mg/(n)m3.
Kattilan K5 toiminnan ja päästöraja-arvojen noudattamisen seurannassa on jo nyt käy- tössä automaatiojärjestelmä, joka laskee kattilan käytettävyyden, hyötysuhteen, polt- toaineen määrän ja laadun, häviöt, pedin toiminnot, tulipesän lämpötilat, höyryn tuo- tannon ja jatkuvatoimisten päästömittausten vuorokausi- ja pidemmän aikavälin arvo- ja. Raportointia voidaan kehittää tarpeen mukaan.
Kaksien eri päästörajojen soveltamistilanteiden selventämiseksi lupahakemukseen esi- tetään seuraavia määräyksiä:
− Jätteen vastaanotto ja syöttö biopolttoaineiden varastosiiloon ja varastosiilosta kat- tilan K5 syöttösiiloihin vievälle hihnakuljettimelle on keskeytettävä sähkösuoti- men kahden kentän häiriötilanteissa ja rinnakkaispoltolle asetettavien raja-arvojen ylittyessä.
− Mikäli polttoaineen syöttöä on pakko jatkaa välttämättömän energian saannin tur- vaamiseksi tehtaalle ja kaukolämpöverkkoihin, polttoaineen syöttö jätettä sisältä- västä siilosta on pidettävä mahdollisimman pienenä, eikä varastosiiloon saa syöt- tää uutta jätettä. Tällaisista tilanteista on viipymättä ilmoitettava ympäristökeskuk- selle.
− Laitoksen polttoainejärjestelmä on rakennettava niin, että jätteen syöttämisestä jää merkintä järjestelmään, ja että havaittuja päästötasoja voidaan verrata käytettävän polttoaineseoksen mukaan joko jätteenpolttoa tai tavanomaisia polttoaineita kos- keviin raja-arvoihin.
− Verrattaessa tavanomaisten polttoaineiden poltossa mitattuja päästöjä raja-arvoihin kalenterikuukauden keskiarvoa laskettaessa on otettava huomioon vain niiden täy- sien kalenterivuorokausien keskiarvot, jolloin jätettä ei ole käytetty polttoaineena.
Jätteenpoltossa mukaan lasketaan kaikki vuorokaudet, joina on edes osin poltettu jätteitä.
26 Länsi-Suomen lääninhallituksen, Jämsänkosken kaupungin ympäristölautakunnan, Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallituksen ja Jämsänkosken sekä Jämsän kaupunkien lausunnoista hakijalla ei ole huomautettavaa.
Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n ja Erkki Salminen Oy:n mielipiteistä hakijalla ei ole huomautettavaa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto muuttaa Jämänkosken voimalaitoksen ympäristölupapäätöstä 22/02/1. Luvan tarkistamisajankohtaa ei muuteta. Jäljempänä esitetään selvyyden vuoksi nyt muutetun päätöksen lupamääräykset kokonaisuudessaan.
Kiinteän polttoaineen kattilaa K5 käytetään joko jätteenpolttoasetuksen 2 § 5) kohdan mukaisena rinnakkaispolttolaitoksena, jossa jätettä käytetään lisäpolttoaineena tai LCP-laitoksena. Toiminnan muutoksesta eli siitä käytetäänkö kattilaa K5 rinnakkais- polttolaitoksena vai LCP-laitoksena on ilmoitettava hyvissä ajoin Keski-Suomen ym- päristökeskukselle.
Varakattiloita K1, K2 ja K3 käytetään LCP-laitoksina. Luvan saajan LCP-asetuksen 9 §:n nojalla antaman sitoumuksen mukaisesti kattiloita käytetään enintään 20 000 tuntia ajalla 1.1.2008 - 31.12.2015.
Lupamääräykset Polttoaineet ja jätteet
1. Rinnakkaispolttolaitoksena toimiessa kattilassa K5 saadaan polttaa hakemuksen mukaisia tavanomaisia polttoaineita ja valtioneuvoston asetuksen jätteen polttamisesta (362/2003) soveltamisalaan kuuluvia jätteitä. Polttoaineet ovat: biopolttoaine (kuori, metsähake, puru), turve, yhtiön Jämsänkosken ja Kaipolan tehtailla muodostuva jäte- veden käsittelyn kuituliete, tehdasalueella muodostuva energiajäte (Kaipolan siistaa- mon rumpurejekti, lajiteltu rakennuspuu-, paperi- ja muovijäte), jäteöljy ja kierrätys- polttoaine (SFS 5875 REF 2). Apupolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä.
27 Kiinteitä öljypitoisia jätteitä ei saa polttaa.
Poltettavien jäteöljyjen polykloorattujen aromaattisten hiilivetyjen, kuten polykloorat- tujen bifenyylien (PCB) tai pentakloorifenolin (PCP), massapitoisuus saa olla enintään 10 mg/kg.
Jäteöljyjen klooriyhdisteiden pitoisuus klooriksi laskettuna saa olla enintään 500 mg/kg ja fluoriyhdisteiden pitoisuus fluoriksi laskettuna enintään 30 mg/kg. Jäteöljyt saavat sisältää raskasmetalleja enintään seuraavat määrät: kadmium 1 mg/kg, nikkeli 5 mg/kg, arseeni 5 mg/kg sekä kromi, kupari, vanadiini ja lyijy yhteensä 60 mg/kg.
Jäteöljyn lämpöarvon on oltava vähintään 30 MJ/kg ja rikkipitoisuuden alle 1,0 paino- prosenttia.
Kattilaan K5 syötettävien polttoaineiden rikki-, typpi- kloori- ja raskasmetallien ja haitallisten aineiden pitoisuuksia on seurattava kahdesti vuodessa tehtävin analyysein.
2. LCP-laitoksena toimiessa kattilassa K5:ssa saadaan polttaa hakemuksen mukaisia tavanomaisia polttoaineita, jotka ovat biopolttoaineet (kuori, metsähake, puru), puujä- te tai rakennus- ja purkujätteestä peräisin oleva lajiteltu puhdas puu, joka ei sisällä ha- logenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja, turve ja yhtiön Jämsänkosken ja Kaipolan tehtailla muodostuva jäteveden käsittelyn kuituliete. Apupolttoaineena käy- tetään raskasta polttoöljyä.
Kierrätyspolttoainetta, rumpurejektiä, jäteöljyjä, jätepaperia tai -muovia ei saa polttaa.
3. Kattiloissa K1, K2, K3 ja K4 saadaan polttaa raskasta polttoöljyä.
4. Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuuden on oltava valtioneuvoston asetuk- sen (VNA 2000/766) mukaisesti enintään 1,0 painoprosenttia.
5. Käytettävien polttoaineiden ja niiden käyttösuhteiden tai laitoksen käyttötavan olennaisista muutoksista on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle päästö- tai tarkkailumääräysten riittävyyden arvioimiseksi.
28 6. Polttoaineet on varastoitava laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. Polttoainesäiliöiden lastaus- ja purkupaikkojen on oltava suojattuja niin, että mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta ei pääse maaperään. Ylivuodot ja -täytöt on estettävä teknisin tai toiminnallisin järjestelyin.
Varastointi- ja toiminta-alueiden välittömässä läheisyydessä on oltava imeytysmateri- aalia, jonka avulla vuodot ja valumat voidaan kerätä talteen. Säiliöiden täyttö- ja tyh- jennyspaikkojen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot on korjattava viipymättä.
7. Polttojätteen määrää on vähennettävä ja haitallisuutta ehkäistävä mahdollisimman paljon. Polttojätteiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja haitallisuus ympäris- tölle on tutkittava kahdesti vuodessa. Analyysit on tehtävä kokoomanäytteistä, jotka edustavat selvitysjakson keskimääräistä ainevirtaa. Merkittävissä laite- ja polttoaine- muutoksissa on selvitettävä niiden vaikutus tuhkan raskasmetallipitoisuuteen.
Päästöt ilmaan
8. Kattilan K5 savukaasut johdetaan sähkösuodattimen jälkeen 80 metriä korkean sa- vupiipun kautta ulkoilmaan.
9) Rinnakkaispoltossa kattilan K5 savukaasupäästöjen on alitettava seuraavat raja- arvot vuorokausikeskiarvoina, muunnettuina 6 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa kaasua:
Yhdiste mg/(n)m3
Rikkidioksidi 350 Typenoksidit 350
Hiukkaset 30
Kloorivety (HCl) 40 Fluorivety (HF) 20 Hiilimonoksidi (CO) 160
TOC 15
29 Rinnakkaispoltossa 1.1.2008 alkaen kattilan K5 savukaasupäästöjen on alitettava seu- raavat raja-arvot vuorokausikeskiarvoina, muunnettuina 6 %:n jäännöshappipitoisuu- teen kuivaa kaasua:
Yhdiste mg/(n)m3
Rikkidioksidi 230 Typenoksidit 270
Hiukkaset 30
Kloorivety (HCl) 40 Fluorivety (HF) 20 Hiilimonoksidi (CO) 160
TOC 15
Vuorokausikeskiarvot on laskettava varsinaisen toiminta-ajan kuluessa mitatuista päästöjen puolen tunnin keskiarvoista, joista on vähennetty yksittäisten mittausten tu- losten 95 prosentin luottamusvälin arvot. Mukaan lasketaan kaikki ne vuorokaudet, joiden kuluessa on poltettu jätettä. Jatkuvien mittausten tuloksista saa toimintahäiriöi- den tai huollon vuoksi hylätä vuorokaudessa enintään viisi puolen tunnin keskiarvoa.
Samasta syystä saa vuodessa hylätä enintään 10 vuorokausiarvoa.
Rinnakkaispoltossa muiden epäpuhtauksien on alitettava seuraavat päästöraja-arvot muunnettuina 6 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa kaasua:
a) Vähintään 30 minuutin ja enintään 8 tunnin näytteenottoaikana mitattavina keskiar- voina:
− kadmium ja tallium (summa) 0,05 mg/(n)m3,
− elohopea 0,05 mg/(n)m3,
− seuraavien raskasmetallien tai haitallisten aineiden summa (seleeni, arseeni, lyijy, kromi, koboltti, kupari, mangaani, nikkeli ja vanadiini) 0,5 mg/(n)m3.
b) Vähintään 6 ja enintään 8 tunnin näytteenottoaikana mitattavana keskiarvona:
− dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/(n)m3 ΣTCDD–ekv. ; 6 % O2.
10. Jatkuvatoimisesti on mitattava SO2–, NOx–, hiukkas–, TOC–, CO–, HCl– ja HF–
epäpuhtauksia sekä polttolämpötilaa, savukaasujen happipitoisuutta, painetta, lämpöti- laa ja vesihöyrysisältöä. Vesihöyrysisältöä ei tarvitse jatkuvatoimisesti mitata jos näy- tekaasu kuivataan ennen analysointia. Keski-Suomen ympäristökeskus voi päättää, ettei HCl– ja HF–pitoisuuksien jatkuvia mittauksia tarvitse suorittaa, mikäli ympäris- tökeskukselle esitettävistä selvityksistä ilmenee, etteivät päästöt voi missään olosuh- teissa ylittää raja-arvoja ja mittaukset suoritetaan vähintään kahdesti vuodessa.
30 Dioksiinipäästöt (PCCD/TCCD) sekä määräyksessä 9. a) mainittujen raskasmetallien tai haitallisten aineiden päästöt on mitattava kahdesti vuodessa ja lisäksi Keski- Suomen ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla, mikäli polttoaineissa tapah- tuu olennaisia muutoksia.
Savukaasujen viipymäaika, vähimmäislämpötila ja happipitoisuus on todennettava yhden kerran epäedullisimmiksi ennakoiduissa käyttöolosuhteissa kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta.
Mittausjärjestelmän luotettavuus ja tulosten taso on tarkistettava rinnakkaismittauksin ainakin kerran vuodessa.
Kaikista mittauksista, jotka koskevat johdettavia päästöjä, on määritettävä mittaustu- losten kokonaisepävarmuus 95 %:n luotettavuusvälillä. Jatkuvien hiilimonoksidimit- tausten kokonaisepävarmuus saa olla enintään 10 %, rikkidioksidi- ja typenoksidimit- tausten enintään 20 %, hiukkasmittausten ja TOC-mittausten enintään 30% sekä HCl- ja HF-mittausten enintään 40 %.
Mittaustulokset on tallennettava tarkoituksenmukaisella tavalla ja tarvittaessa esitettä- vä valvontaviranomaisille.
11. Määräyksen 9. mukaisia raja-arvoja katsotaan noudatetun, kun yksikään vuoro- kausikeskiarvoista, raskasmetallien tai dioksiinien ja furaanien mittaustulos ei ylity, ottaen huomioon luotettavuusvälistä ja kokonaisepävarmuudesta annettu lupamääräys.
Vuorokaudessa saadaan hylätä enintään viisi puolen tunnin keskiarvoa ja vuodessa saadaan hylätä enintään kymmenen vuorokausikeskiarvoa mittausjärjestelmän toimin- tahäiriön tai huollon vuoksi.
12. Rinnakkaispoltossa on polttoaineiden palamisen oltava mahdollisimman täydellis- tä. Tulipesässä starttipolttimen tasolle asetetun mittalaitteen (82 Ti-1261) näyttämä lämpötila on oltava vähintään 850°C ja viipymän tässä lämpötilassa on oltava vähin- tään 2 sekuntia. Kattilassa olevat kuormapolttimet on automatisoitu siten, että ne kyt- keytyvät toimintaan, jos tulipesän lämpötila em. mittauspisteessä laskee alle 850oC.
31 Lisäpolttimia on käytettävä myös laitoksen käynnistys- ja pysäytystoimien aikana lämpötilan ylläpitämiseksi niin kauan kuin palamiskammiossa on polttamatonta jätet- tä.
13. Lämpötilan ollessa määräyksessä 12. määritellyssä lämpötilan mittauspisteessä al- le 850oC tai jos jatkuvatoimisissa seurantamittauksissa jokin tässä päätöksessä määri- telty raja-arvo ylittyy jätteen vastaanotto ja syöttö biopolttoaineiden varastosiiloon ja varastosiilosta kattilan K5 syöttösiiloihin vievälle hihnakuljettimelle on keskeytettävä.
Laitoksen polttoainejärjestelmän on oltava sellainen, että jätteen syöttämisestä jää merkintä järjestelmään.
14. Jätteen polttoa ei saa jatkaa keskeytymättä yli 4 tuntia, jos päästöjen raja-arvot ylittyvät. Tällaisten tilanteiden yhteenlaskettu kesto saa olla enintään 60 tuntia vuo- dessa. Häiriön sattuessa on rajoitettava toimintaa tai keskeytettävä se mahdollisimman nopeasti, kunnes tavanomainen toiminta voi jatkua. Päästöraja-arvojen ylittymisestä on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jämsänkosken kau- pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
15. Laitoksella on oltava vastaava hoitaja, jonka nimi on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle.
16. Vastaanotettujen jätepolttoaineiden tiedot on kirjattava ja jätteet punnittava jäte- erittäin, käyttäen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun ym- päristöministeriön asetuksen mukaista jäteluokitusta.
17. Rinnakkaispolttolaitoksen toiminnasta on laadittava vuosittain selvitys, joka on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jämsänkosken kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi selvitys on julkaistava sähköisesti. Selvityksessä on selostettava ainakin prosessin toiminta sekä ilmaan johdetut päästöt verrattuna tä- män päätöksen mukaisiin raja-arvoihin.
32 18. LCP-laitoksena toimiessa kattilan K5 savukaasupäästöjen on alitettava seuraavat raja-arvot kuukausikeskiarvoina, muunnettuina 6 %:n jäännöshappipitoisuuteen kui- vaa kaasua:
Yhdiste mg/(n)m3
Rikkidioksidi 400 Typenoksidit 500 Hiukkaset 50
19. Päästöjä ilmaan, poistokaasujen happipitoisuutta ja painetta on mitattava jatkuvas- ti. Jos jatkuvissa mittauksissa hylätään jonain päivänä enemmän kuin kolme tuntikes- kiarvoa käytettävän mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi, on mitta- ukset mitätöitävä. Jos useamman kuin 10 päivän mittaukset mitätöidään vuoden aika- na, on ryhdyttävä toimiin mittausjärjestelmän luotettavuuden parantamiseksi.
Mittaustulosten 95 % luottamusvälin arvo ei saa ylittää seuraavia raja-arvon prosent- tiosuuksia: rikkidioksidi 20 %, typen oksidit 20 % ja hiukkaset 30 %.
20. Päästöraja-arvoja katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos kalenterivuo- den yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoja ja jos rikkidioksidin ja hiukkasten kaikista 48 tunnin keskiarvoista 97 % ja typen oksidien kaikista 48 tun- nin keskiarvoista 95 % ei ylitä 110 % raja-arvoista. Kalenterikuukauden keskiarvoa laskettaessa on otettava huomioon vain niiden kalenterivuorokausien keskiarvot, jol- loin jätettä ei ole käytetty polttoaineena.
Kattilan K5 käynnistys- ja alasajotilanteita sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelussa.
21. Silloin kun savukaasujen puhdistinlaitteiden rikkoutumisen tai toiminnan häiriöi- den vuoksi on mahdollista, että päästöt ilmaan ovat tavanomaista suuremmat on käy- tettävä vähän päästöjä aiheuttavia polttoaineita. Jos laitos ei voi palata normaalitoi- mintaan 24 tunnin kuluessa, on toimintaa rajoitettava tai se on keskeytettävä. Laitos saa toimia ilman savukaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia yhden kalenteri- vuoden aikana.
33 22. Savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriöistä on ilmoitettava 48 tunnin kuluessa nii- den ilmenemisestä ja polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä ongelmista välittömästi Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jämsänkosken kaupungin ympäristönsuojelu- viranomaiselle.
23. Savukaasut johdetaan kattilasta K1 50 m korkeaan piippuun, kattilasta K2 59,5 m korkeaan piippuun ja kattilasta K3 61 m korkeaan piippuun.
24. Öljykattiloiden K1, K2, K3 ja K4 typenoksidien ja hiukkasten päästörajat ovat seuraavat, muunnettuna 3 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa savukaasua:
NO2 Hiukkaset
mg/(n)m3 mg/(n)m3
Kattila K1 700 100
Kattila K2 700 100
Kattila K3 450 50
Kattila K4 500 100
Kattiloiden K1, K2, K3 ja K4 osalta hiukkasten ja typen oksidien päästöt on mitattava joka kolmas vuosi. Päästöraja-arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kun- kin mittaussarjan tulos ei ylitä raja-arvoa. Käyttö- ja päästötarkkailu on suoritettava kulloinkin voimassa olevan hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti.
Kattiloiden K1, K2, K3 ja K4 käynnistys- ja alasajotilanteita sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelussa.
25. Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jämsänkosken kaupungin ympäristönsuo- jeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava tiedot sii- tä, kuinka paljon kattiloiden K1, K2 ja K3 sallitusta jäljellä olevasta käyntiajasta on käytetty edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä ja kuinka paljon sitä on jäljellä.
Melun torjunta
26. Voimalaitoksen toiminta polttoaineiden kuljetus-, vastaanotto- ja käsittelyjärjes- telmineen on toteutettava siten, että siitä ympäristölle aiheutuva haitta jää mahdolli- simman vähäiseksi. Mikäli melutaso häiriintyvien kohteiden piha-alueilla ylittää me- lun A-painotetun ekvivalenttitason päivällä klo 7 - 22 LAeq 55 dB ja yöllä melun A-
34 painotetun ekvivalenttitason LAeq 50 dB, tulee luvan saajan selvittää Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla voimalaitoksen osuus melusta ja tarvittaes- sa ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi.
27. Voimalaitoksen häiriö- ja huoltotilanteisiin liittyvät paineellisen höyryn ulospuhal- lukset on mahdollisuuksien mukaan vaimennettava tehokkain äänenvaimentimin.
Merkittävistä puhalluksista tulee tiedottaa lähialueen asukkaille.
Tarkkailu
28. Polttoturpeen laatua on seurattava analysoimalla sen rikki-, typpi- ja raskasmetal- lipitoisuudet hiukkaspäästömittausten yhteydessä ja turpeen hankintapaikkojen muut- tumisen yhteydessä.
29. Luvan saajan on osallistuttava laitoksen päästöjen osalta ilman laadun tarkkailuun.
Tarkkailun toteuttamisesta ja yksityiskohdista on sovittava erikseen.
30. Käyttö-, päästö- ja vaikutusten tarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näyt- teenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöistä ja päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta.
Kirjanpidon tulee lisäksi sisältää ainakin seuraavat tiedot:
− tuotanto ja polttolaitosten käyntiajat
− eri polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot
− sähkösuodattimen käyttö- ja toimintatiedot
− päästöt ilmaan
− päästömittareiden sekä päästötietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmän käyttöä ja mittaustuloksia koskevat tiedot
− ylös- ja alasajot, poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestoajat, niiden aiheuttamat päästöt ja toimenpiteet, joihin niiden johdosta on ryhdytty
− varastossa olevan polttoaineen määrä
− muut ympäristöpäästöjen vähentämistoimenpiteet ja niihin vaikuttaneet tekijät
− suoritetut huoltotoimenpiteet
