• Ei tuloksia

rakennemuutoksesta ja

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "rakennemuutoksesta ja"

Copied!
10
0
0

Kokoteksti

(1)

22.10.2019 1

Talousvaliokunta 22.10.2019 Ville Vertanen, Tilastokeskus

Tilastojen kuva

rakennemuutoksesta ja

työllisyyskehityksestä

(2)

Sata vuotta rakennemuutosta, osuudet arvonlisäyksestä

1918

Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Palvelut

2

2018

Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Palvelut

3.10.2019

1968

Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Palvelut

(3)

Sata vuotta rakennemuutosta, osuudet työllisyydestä

1918

Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Palvelut

3

2018

Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Palvelut

9.10.2019

1968

Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Palvelut

(4)

Suurten ja pienten yritysten menestys riippuvaista toisistaan

Direct: yritys vie suoraan Indirect: yritys on osa viejäyrityksen arvoketjua Samaan tapaan

rakennamme useita uusia indikaattoreita esimerkiksi sukupuolten rooleista ja tasa-arvosta, sekä

taitojen ja

koulutustaustojen rooleista arvoketjuissa.

Tässä kuvassa tulee esille se, että suurten ja pienten yritysten menestyminen on toisistaan riippuvaista.

Ulkomaankaupan työllisyysvaikutukset yritysryhmittäin

22.10.2019 4

(5)

Suomi OY globaalit arvoketjut ja riippuvaisuudet Tietokoneiden, elektronisten laitteiden ja optisten tuotteiden viennissä

Ulkomaalainen osuus viedystä arvonlisästä tulee Saksasta, Britanniasta, Ranskasta, Ruotsista ja muualta Euroopasta.

USA ja Kiina ovat myös tärkeitä kumppaneita. FIN palkki vasemmalla kuvaa sitä, minkä verran viennistä jää viivan alle kotimaassa. On huomionarvoista, että yli puolet toimialan viedystä arvonlisästä koostuu yrityspalveluista. Oikealla puolella ovat viennin kohdemaat, joissa Kiina, USA, Venäjä ja Intia ovat tärkeimpiä kumppaneita.

22.10.2019 5

(6)

Mitä arvonlisäpohjainen tilastojärjestelmä mahdollistaisi

• Toteutettaessa tarkentaisi globalisaation kuvausta

• Nopeuttaa tiedon tuotantoa

• Toisi tiedolle uusia luokittelevia tekijöitä

22.10.2019 6

(7)

Työllisyysasteen trendi (15-64-vuotiaat) 8/2016- 9/2019

Presentoija 7 22.10.2019

66,0 67,0 68,0 69,0 70,0 71,0 72,0 73,0 74,0

2016M08 2016M09 2016M10 2016M11 2016M12 2017M01 2017M02 2017M03 2017M04 2017M05 2017M06 2017M07 2017M08 2017M09 2017M10 2017M11 2017M12 2018M01 2018M02 2018M03 2018M04 2018M05 2018M06 2018M07 2018M08 2018M09 2018M10 2018M11 2018M12 2019M01 2019M02 2019M03 2019M04 2019M05 2019M06 2019M07 2019M08 2019M09

(8)

Osa-aikatyöllisten määrä 2. vuosineljännes 2015- 2019

Presentoija 8 22.10.2019

300 320 340 360 380 400 420 440 460

2015 2016 2017 2018 2019

(9)

Viime aikojen työmarkkinakehitys (työvoimatutkimus 9/2019)

Presentoija 9 22.10.2019

• Työllisyysasteen trendin kaksivuotinen nousukäyrä tasaantunut vuonna 2019

• Naisten työllisyys kehittynyt paremmin kuin miesten

• Osa-aikatyöllisten osuus kaikista työllisistä kasvanut edelleen

• Työttömyysasteen trendi pysytellyt kutakuinkin samana tänä vuonna

• Työvoiman ulkopuolisista piilotyöttömien määrä laskenut selvästi

huippuvuosista, mutta pysytellyt vuonna 2019 samalla tasolla

(10)

Viime aikojen työmarkkinakehitys,

avainlukuja (työvoimatutkimus 9/2019)

Presentoija 10 22.10.2019

• Työllisyysasteen trendi 72,8 %

• Miesten työllisyysaste (tasoittamaton) 73,8 % (muutos vuodentakaiseen 0,3)

• Naisten työllisyysaste (tasoittamaton) 71,5 % (muutos vuodentakaiseen 2,4)

• Osa-aikatyöllisiä kaikista työllisistä 16,9 % (muutos 0,7 pros.yks.), II vuosineljännes

• Työttömyysasteen trendi 6,7 %

• Piilotyöttömiä 111 000 (11 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin

• Alityöllisten määrässä ei juuri laskua, yleensä 130 000 – 140 000

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Suurten valotusta käyttävien sekä pienten perinteisen viljelytavan yritysten ryhmien välinen tehokkuus on keskenään samalla tasolla, noin 0,5:ssä.. Molempien yritysryhmien tilat

Prosenttiosuuksista huomataan, että suurten toimipisteiden työntekijät ovat hieman tyytyväisempiä kuin pienten, mutta erot toimipisteiden välillä eivät ole suuria..

ELY- keskuksen ja Tekesin tukipaketteja voidaan hakea siten, että yritys investoi ensin itse esimerkiksi koneeseen tai hankkeeseen, jonka jälkeen yrityksen tulee

Väittämät liittyivät Narverin ja Slaterin (1990) malliin, jonka mukaan markkinaorientaatio voidaan jakaa asiakasorientaatioon, kilpailijaorientaatioon ja sisäisten

Kuviossa 5 esitetään niiden yritys- ten osuus Suomessa ja euroalueella, jotka jätti- vät kokonaan hakematta pankkiluottoa kyselyä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana, koska

• Perheyritykset ovat olleet kannattavuudel- taan (pääoman tuottoasteella mitattuna) ja vakavaraisuudeltaan vähintään yhtä hyviä kuin ulkomaalaisomisteiset yritykset

tulosteni mukaan sekä suurten maiden �yhdysvallat, saksa ja englanti�� että pienten maiden �suomi ja ruotsi�� keskinäisissä ja suurten ja pienten maiden

selvisi, että myös pienten ja suurten yritysten välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja.. Suurten yritysten kuljetusyrittäjät pitivät toteuttamiskelpoisempana pää-