LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0010
www.ely-keskus.fi/lappi
PL 8060
96101 Rovaniemi Lappi
Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (4)
AIKA 25.9.2019 klo 12:30-15:05 PAIKKA Lapin ELY-keskus, Virastotalo,
Hallituskatu 3 B, Rovaniemi, Kokoushuone Erottaja
LÄSNÄ
Timo Jokelainen (pj) Lapin ELY-keskus Juha Piisilä Lapin liitto
Erkki Huttula Kemijoki Oy Sari Hänninen SLL Lapin piiri
Pekka Nyman Pelkosenniemen kunta Kari Kilpimaa Savukosken kunta
Marja Anttonen Paliskuntain yhdistys (etänä) Sannamari Pehkonen Rovaniemen kaupunki (etänä) Lauri Karvonen Metsähallitus
Irmeli Ruokanen Suomen metsäkeskus (etänä) Juha Hiltula Suomen vesilaitosyhdistys Anita Alajoutsijärvi Agnico Eagle (etänä) Piippa Wäli Kittilän kunta (etänä) Tiina Lovisa Solbär Saamelaiskäräjät (etänä) Erkki Jokikokko LUKE (etänä)
Petri Tähtinen VAPO (etänä) Markku Kangas Ylitornion kunta Jukka Ylikörkkö Lapin ELY-keskus Juha Kämäräinen Lapin ELY-keskus Niina Karjalainen Lapin ELY-keskus Pekka Räinä Lapin ELY-keskus
1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen
Yhteistyöryhmän puheenjohtaja Timo Jokelainen avasi kokouksen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Lauri Karvonen ja Juha Piisilä. Kokouksen sihteerinä toimi Pekka Räinä. Kokouksessa pidetyt alustukset ovat pöytäkirjan liitteinä.
Puheenjohtaja kertoi alustuksessaan hallitusohjelman toimeenpanosta, vesiensuojelun tehostamisohjelman etenemisestä sekä Vesipoke-ja LupaMuutos–
hankkeista.
2. Vesien tila 2019
Pintavedet
Jukka Ylikörkkö esitteli pintavesien tilaluokitusehdotusta (liite 2). Yhteensä Lapissa on joki-, järvi- ja rannikkovesimuodostumia 1 566 kpl. Edellisen suunnittelukauden tapaan mukana on kaikki >100 km² valuma-alueen joet sekä yli 50 ha järvet.
Tapauskohtaisesti mukaan on otettu myös merkittäviä pienempiä vesistöjä.
Yli 95 % sisävesistä on vähintään hyvässä tilassa (pl. Kevomu-vedet). Rannikko ja 45 sisävesimuodostumaa ovat hyvää huonommassa tilassa. Hyvä tila voi myös olla riskissä heikentyä (ns. riskivedet).
Hajakuormitusta on arvioitu VEMALA-ravinnekuormitusmallilla (Syke), joka simuloi valuma-alueen maanpeitteen, maankäytön, laskeuman ja virtaamien perusteella ravinnekuormitusta vesistöön. Mahdollista arvioida kuormituksen suuruutta sektorikohtaisesti. Painearviossa hajakuormituksen määrä on suhteutettu luonnonhuuhtouman määrään. Kuormitus on merkittävää, jos fosforikuorma ylittää luonnonhuuhtouman määrän tai typpikuorma 50 % luonnonhuuhtoumasta.
Hydro-morfologista tilaa on arvioitu lähes kaikkien vesimuodostumien kohdalla. Vapaissa luonnonvesissä on arvioitu esteet, maankäytön vaikutuksia hydrologiaan ja kiintoainekuormituksen vaikutuksia morfologiaan, jos mahdollista.
Kevomu-vesien nimeäminen ja tilan arviointi tehdään helmikuun loppuun mennessä.
Keskustelussa nousi esille luokittelujärjestelmä ja sen antamat tulokset. Pekka Nyman esitti eriävän näkemyksensä hymo-tilan arvioinneista. Hänen mukaansa hallinnon käyttämä järjestelmä on tehty pääosin vesivoimarakentamisen vaikutusten arviointiin, eikä sovellu pienempien virtavesien arviointiin. PN esitteli oman ehdotuksensa luokittelun kehittämiseksi. Esitys on liitteessä 3. LAPELYn kanta on, että vaikka hallinnon luokittelujärjestelmäkään ei ole täydellinen ja parantamistarpeita on, niin toistaiseksi ELYn tekemässä luokittelussa noudatetaan kansallisia arviointiperusteita. Jos järjestelmään halutaan isompia muutoksia, kansallista järjestelmää tulisi muuttaa jotta vertailukelpoisuus kansallisesti säilyy. On kuitenkin täysin vesienhoidon tavoitteiden mukaista suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä vesimuodostuman heikentyneen HyMo-tilan korjaamiseksi, vaikka ekologinen kokonaistila olisi hyvä.
Ylä-Kemijoen osalta keskusteltiin myös vesien tilan seurannasta Soklin kaivoksen mahdolliseen tuloon liittyen. Lapin ELY-keskus seuraa vesistöjen tilaa alueella.
Pohjavedet (liite 4)
Lapin alueella ei ole yhtään kemiallisesti tai määrällisesti huonossa tilassa olevaa pohjavesialuetta. Esimerkiksi vedenottamoita ei ole jouduttu sulkemaan riskitoimintoihin liittyvän pohjaveden pilaantumisen vuoksi. Riskialueita Lapissa on 17 kpl. Syinä ovat haitta-aineiden ylitykset pohjavedessä, yleisimmin öljyhiilivedyt, torjunta-aineet, metallit, kloridi ja ammoniumtyppi. Riskiä aiheuttavia toimintoja ovat betoniasemat, taimitarhat, ampumaradat ja muut PIMA-kohteet, liikenne ja tiesuolaus sekä hautausmaat.
Selvityskohteita on 39 kpl, joiden alueilla on paikoin runsaastikin riskitoimintoja, mutta vedenlaadusta tarvitaan lisätietoja. Pääasialliset riskiä aiheuttavat toiminnot ovat asutus, liikenne, maanviljely, teollisuus, laajamittainen maa-ainesten otto ja PIMA- kohteet.
Riski-ja selvityskohteiden määrä kasvanut, sillä pohjavesiluokitusten tarkistamisen myötä alueita on noussut vanhan järjestelmän mukaisesta III luokasta uuden järjestelmän 1-ja 2-luokkiin. Lisäksi vedenlaadusta on monin paikoin saatu uutta tietoa verrattuna edelliseen suunnittelukauteen.
Keskustelussa nousi esille Tervolan Kauvonkankaan tilanne. Alue on nyt määritelty riskikohteeksi kun se edellisessä luokituksessa arvioitiin selvityskohteeksi.
3. Toimenpiteiden suunnittelu (liite 5)
Nyt kolmannella suunnittelukaudella toimenpiteet mitoitetaan siten, että ympäristötavoitteet saavutettaisiin viimeistään vuonna 2027. Vain luonnonolosuhteista johtuvat aikataulupidennykset olisivat mahdollisia. Alennettuja tilatavoitteita koskevaa menettelyä ja niiden käytön edellytyksiä pohtimaan on asetettu työryhmä, jossa ovat edustettuna YM, MMM, POPELY, VARELY, AVI.
Ohjeistuksen on määrä valmistua 31.1.2020 mennessä.
Toimenpiteiden suunnitteluohjeistuksen päivitys on vielä meneillään ja ne valmistuvat syksyn aikana. Ohjeistusluonnokset tulevat kommenteille loka-marraskuussa.
Käytännössä tp. suunnittelu tehdään pääosin ensi kevään aikana.
Toimenpideohjelmaluonnokset (ja VHS-luonnokset) ovat valmiit kuulemista varten lokakuussa 2020.
6. Muut asiat
Ei muita asioita
7. Seuraava kokous
Seuraava kokous pidetään ensi vuoden syyspuolella.
8. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:05
Timo Jokelainen Pekka Räinä
puheenjohtaja sihteeri
Pöytäkirjan tarkastajat
Lauri Karvonen Juha Piisilä
LIITTEET
Liite 1 Pintavesien tila 2019
Liite 2 Pekka Nyman-Esitys vesien tilan luokitteluksi Liite 3 Pohjavesien tila
Liite 4 Toimenpiteiden suunnittelu
JAKELU
Yhteistyöryhmän jäsenet:
Anita Alajoutsijärvi Agnico Eagle Finland Marika Alapoikela MetsäGroup
Teemu Alatalo Keminmaan kunta Erkki Huttula Kemijoki Oy Erkki Jokikokko LUKE
Markku Kangas Ylitornion kunta Lauri Karvonen Metsähallitus Kari Kilpimaa Savukosken kunta Kaija Kinnunen MTK-Lappi
Markku Koivisto Kemijärven kaupunki Markku Koivisto Suomen vesilaitosyhdistys Marjatta Kordelin Utsjoen kunta
Juho Kupila GTK
Tapani Kuusela Simon kunta Kullervo Lauri Kolarin kunta Kari Laurila Posion kunta Arto Leppälä Inarin kunta Kimmo Lämsä Enontekiön kunta Riitta Lönnström Lapin liitto Matti Mattas Lapin AVI Annika Muotka Muonion kunta Arja Mäkitalo Sodankylän kunta Piippa Wäli Kittilän kunta
Pekka Nyman Pelkosenniemen kunta Jorma Oinas Tervolan kunta
Erkki Parkkinen Sallan kunta
Anna Bagge Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry.
Sannamari Pehkonen Rovaniemen kaupunki Risto Pöyliö Kemin kaupunki
Irmeli Ruokanen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Tiina Lovisa Solbär Saamelaiskäräjät
Veli Saarijärvi Ranuan kunta Pekka Tuomas Pellon kunta Petri Tähtinen VAPO Oy
Riitta Vilmilä Kemijoen vesiensuojeluyhdistys
