• Ei tuloksia

"America Would Lose Its Soul" : The Immigration Restriction Debate, 1920-1924

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""America Would Lose Its Soul" : The Immigration Restriction Debate, 1920-1924"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Humanistinen Historian laitos Lehtinen, Vilja

“America Would Lose Its Soul”: The Immigration Restriction Debate, 1920–1924 Yleinen historia

Pro gradu 4/2002 128

siirtolaisuus, maahanmuutto, Yhdysvallat, 1920-luku, kiinti¨olait, maahanmuuton rajoittaminen Vuosien 1830 ja 1924 v¨alill¨a Yhdysvaltoihin muutti noin 35 miljoonaa eurooppalaista. T¨am¨a niin- kutsuttu “maahanmuuton vuosisata” p¨a¨attyi varsin ¨akillisesti kun Yhdysvallat p¨a¨atti rajoittaa maahanmuuttoa 1920-luvulla. Vuosina 1921 ja 1924 s¨a¨adetyt lait asettivat kansallisuuteen perus- tuvat kiinti¨ot kaikille eurooppalaisille maahanmuuttajille; vuoden 1924 laki my¨os lopetti kokonaan japanilaisten maahanmuuton.

T¨am¨a ty¨o tutkii n¨aihin kiinti¨olakeihin johtanutta maahanmuuttajavastaisuuden kasvua sek¨a eten- kin lakien ymp¨arill¨a k¨ayty¨a keskustelua. P¨a¨apaino on kongressissa esitetyiss¨a maahanmuuton vas- taisissa argumenteissa. N¨am¨a jakautuivat karkeasti ottaen kolmeen kategoriaan: maahanmuuton vastustajat sanoivat, ett¨a siirtolaisten vaikutus taloudelliseen tilanteeseen oli ep¨asuotuisa, siirto- laisten rodullinen ja kulttuurinen “laatu” oli huonontunut, ja siirtolaiset olivat radikaaleja ja bols- hevismiin taipuvaisia. Erityist¨a huolta her¨atti maahanmuuttajien vaikutus Amerikan kulttuuriseen, rodulliseen ja poliittiseen yhten¨aisyyteen.

Huoli kansakunnan yhten¨aisyydest¨a oli tulosta paitsi siirtolaisten m¨a¨ar¨ast¨a my¨os amerikkalaises- sa yhteiskunnassa tapahtuneista muutoksista. Erityisen t¨arkeit¨a olivat ty¨ov¨aenliikkeen vaikutus- vallan kasvu ja teollisuusjohtajien pyrkimys pys¨aytt¨a¨a se. Maahanmuuttajien “bolshevismi” olikin k¨aytt¨okelpoinen argumentti paitsi maahanmuuttajia my¨os amerikkalaisia ty¨ol¨aisi¨a vastaan: teolli- suusjohtajat painottivat ett¨a lakot ja ty¨ov¨aenliike olivat tulosta siirtolaisten mukanaan tuomista

“ep¨aamerikkalaisista” ajatusmalleista, eiv¨at yhteiskunnan ep¨aoikeudenmukaisuudesta.

Kongressin keskustelun lis¨aksi ty¨oss¨a k¨asitell¨a¨an my¨os eri yhteiskunnallisten ryhmien ja vaikutta- jien kantaa siirtolaisuuteen. Keskusteluun maahanmuutosta vaikuttivat etenkin eugenistit ja muut sosiaalitieteilij¨at, jotka v¨aittiv¨at it¨a- ja etel¨aeurooppalaisten olevan rodullisesti anglosakseja huo- nompia. T¨am¨an v¨aitteen vaikutusvaltaa lis¨asiv¨at yhteiskunnassa vallalla olleet ennakkoluulot, ja monet yhdistykset ja liikkeet (mm. Ku Klux Klan ja erilaiset is¨anmaalliset j¨arjest¨ot) olivatkin t¨arkeit¨a rajoittamisen kannattajia.

Keskustelu maahanmuutosta painottui ideologisiin ja tunteellisiin kysymyksiin, mutta rajoitusten taustalla oli my¨os konkreettisempia tekij¨oit¨a. Yhteiskunnan teollistuminen ja kaupungistuminen oli- vat pienent¨aneet siirtolaisista koituvaa taloudellista hy¨oty¨a: siirtolaisia ei en¨a¨a tarvittu raivaamaan uusia viljelysmaita, kun taas tuotannon koneistuminen v¨ahensi ty¨ovoiman tarvetta huomattavasti.

Pitk¨an aikav¨alin taloudellisten tekij¨oiden roolin merkitys k¨ay ilmeiseksi kun otetaan huomioon, ett¨a muut maahanmuuttomaat (esim. Kanada ja Australia) eiv¨at juuri rajoittaneet siirtolaisuutta t¨an¨a aikana vaikka niiss¨akin esiintyi runsaasti rodullista ja kulttuurista maahanmuuttajavastaisuutta.

P¨a¨asyy rajoitusten v¨ah¨aisyyteen n¨aiss¨a maissa oli juuri maahanmuuttajien tuoma taloudellinen hy¨oty, sek¨a teollisena ty¨ovoimana ett¨a maanviljelij¨oin¨a.

Vaikka kiinti¨olakiehdotusten ymp¨arill¨a k¨aytiin kiivasta v¨aittely¨a, kongressi kuitenkin hyv¨aksyi lait varsin suurella enemmist¨oll¨a. Siirtolaisia itse¨a¨an lukuunottamatta varsin harvat n¨akiv¨at lait haital- lisina, kun taas useat erilaiset ryhm¨at katsoivat hy¨otyv¨ans¨a maahanmuuton rajoittamisesta.

Tiedekunta/Osasto — Fakultet/Sektion — Faculty Laitos — Institution — Department

Tekij¨a — F¨orfattare — Author

Ty¨on nimi — Arbetets titel — Title

Oppiaine — L¨aro¨amne — Subject

Ty¨on laji — Arbetets art — Level Aika — Datum — Month and year Sivum¨ar¨a — Sidoantal — Number of pages

Tiivistelm¨a — Referat — Abstract

Avainsanat — Nyckelord — Keywords

ailytyspaikka — F¨orvaringsst¨alle — Where deposited

Muita tietoja — ¨ovriga uppgifter — Additional information

HELSINGIN YLIOPISTO — HELSINGFORS UNIVERSITET — UNIVERSITY OF HELSINKI

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Yll¨att¨av¨a¨a on my¨os, ett¨a Karttunen ottaa kolmiulot- teisen vektorin k¨aytt¨o¨on kolmen luvun kautta, mutta huomauttaa hetken kuluttua, ett¨a vektori onkin sellai- nen

Luonnontieto, maantieto, kielet (my¨os muut kuin englanti) ja historia ovat my¨os t¨arkeit¨a. K¨adentaitoja tulisi harjoittaa, my¨os geometriassa, eik¨a vain

MathML-kaavojen katse- luun voi k¨aytt¨a¨a joko Internet Explorer 6 -selainta Windowsissa tai Mozillaa (my¨os FireFox), joka toi- mii my¨os muissa j¨arjestelmiss¨a.. Koska

Ajatus on, ett¨a kuka hyv¨ans¨a voi k¨aytt¨a¨a l¨ahdekoodia ohjelman uuden version tai koko- naan uuden ohjelmiston rakennusosana, kunhan my¨os uusi ohjelmisto

Etua on my¨os siit¨a, ett¨a tutkija tottuu todistamaan pieni¨a, mutta hy¨odyllisi¨a tuloksia, sellaisia, jotka t¨aytt¨av¨at aukkoja ja luovat kuvaa siit¨a, miten asiat

M¨ a¨ arittele ω-ristiriidattomuuden k¨ asite ja osoita, ett¨ a jos ekt on ω- ristiriidaton, niin se on my¨

[r]

4 sekunnin kiihdytt¨ amisen j¨ alkee, se on saavut- tanut haluamansa nopeuden ja jatkaa kulkuaan t¨ all¨ a tasaisella nopeudella.. Kun l¨ ahd¨ ost¨ a on kulunut 29 sekunttia, on