SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN TYYTYVÄISYYS JA ASENTEET DIGITAALISTA OPPIMISTA KOHTAAN
Milla Kantola Pro gradu -tutkielma Hoitotiede
Terveystieteiden opettajankoulutus Itä-Suomen yliopisto
Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos
Huhtikuu 2020
TIIVISTELMÄ ABSTRACT
1 JOHDANTO ... 1
2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT ... 3
2.1 Tutkimuksen käsitteet ... 4
2.2 Sairaanhoitajakoulutus Suomessa ... 5
2.3 Tiedonhaun toteuttaminen ... 7
2.4 Sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyys ja asenteet digitaalisessa oppimisessa ... 9
2.4.1 Opiskelua ohjaavat tekijät ... 10
2.4.2 Teknologiset tekijät ... 11
2.4.3 Sosiaaliset tekijät ... 12
2.5 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista ... 13
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 16
4 AINEISTO JA MENETELMÄT ... 17
4.1 Tutkimuksen kohderyhmä ... 17
4.2 Eläytymismenetelmä ja kehyskertomukset ... 17
4.3 Aineistonkeruu... 19
4.4 Aineiston analyysi ... 20
5 TULOKSET ... 23
5.1 Sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät digitaalisessa oppimisessa ... 23
5.1.1 Opiskelun joustavuus ... 25
5.1.2 Itseohjautuvuus ja tutorointi ... 26
5.1.3 Digitaalinen oppimisympäristö ... 28
5.1.4 Oppimisen varmistaminen ... 29
5.1.5 Sosiaaliset tekijät ... 31
5.2 Sairaanhoitajaopiskelijoiden asenteet digitaalista oppimista kohtaan ... 32
6 POHDINTA ... 35
6.1 Tulosten tarkastelua ... 35
6.2 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus ... 38
7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSAIHEET ... 40
LÄHTEET... 41 LIITTEET
Liite 1. Kirjallisuuskatsaukseen valitut artikkelit.
Liite 2. Kehyskertomus A.
Liite 3. Kehyskertomus B.
Liite 4. Saatekirje tutkimukseen osallistujalle.
Hoitotieteen laitos Hoitotiede
Terveystieteiden opettajankoulutus
Kantola, Milla Sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyys ja asenteet digitaalista oppimista kohtaan
Pro gradu -tutkielma, 44 sivua, 4 liitettä (9 sivua)
Ohjaajat: Yliopistonlehtori, TtT, Ari Haaranen
Yliopisto-opettaja, TtM, Juha Pajari Huhtikuu 2020
Digitalisaatio ja verkko-opetus yleistyvät ammattikorkeakouluissa mahdollistaen monipuolisen, laajan ja joustavan verkko-opetustarjonnan. Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on kaikkien opiskelijoiden joustava opiskelu organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista riippumatta. Aiemman tutkimustiedon mukaan suurin osa sairaanhoitajaopiskelijoista on tyytyväisiä digitaaliseen oppimiseen. Tyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä on tärkeä tutkia, sillä verkkopainotteinen opetus lisääntyy entisestään myös terveysalan koulutuksessa. On tärkeä selvittää, mitkä tekijät parantavat ja mitkä heikentävät opiskelijoiden tyytyväisyyttä, jotta koulutusta voitaisiin suunnitella paremmin soveltuvaksi.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja asenteita digitaalisessa oppimisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kuvailevaa tietoa sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyydestä ja asenteista digitaalista oppimista kohtaan sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseksi ja opetuksen digitalisaation hyödyntämiseksi.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin eläytymismenetelmällä tammi-helmikuussa 2020 sähköistä e-lomaketta apuna käyttäen.
Tutkimukseen osallistui 30 ensimmäisen ja toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijaa yhden eteläsuomalaisen ammattikorkeakoulun verkkopainotteisista koulutusohjelmista. Aineiston analysoinnissa käytettiin temaattista analyysia. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää eri terveysalan koulutusorganisaatioissa opetustyössä; sekä opetuksen suunnittelussa että toteutuksessa.
Tulosten mukaan sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyttä paransivat opiskelun joustavuus, ajasta ja paikasta riippumattomuus, opiskelun ja siviilielämän yhteensovittaminen ja opiskelumatkojen vähentyminen. Sairaanhoitajaopiskelijat olivat tyytyväisiä erityisesti opiskelun vapauteen ja itseohjautuvuuden lisääntymiseen sekä digitaaliseen oppimisympäristöön. Merkittävimpinä tyytyväisyyttä heikentävinä tekijöinä olivat tekniset ongelmat, esimerkiksi verkkokokoustyökalujen toimimattomuus ja sosiaaliset tekijät, kuten yksinäisyys, kontaktien, vertaistuen ja verkostoitumisen puute. Vastauksissa nousi huoli oppimisen varmistamisen ja kädentaitojen harjoitusten puutteesta digitaalisessa oppimisessa.
Vastauksissa kuvastui vahvasti negatiivinen asenne digitaalista oppimista kohtaan, positiivinen asenne oli vähäisempää.
Verkkopainotteisessa sairaanhoitajakoulutuksessa tulisi kehittää teknologista ja digiosaamista vahvistavaa koulutusta. Sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimisen varmistaminen tulisi turvata ja opiskelijaohjaus järjestää tarvittaessa kasvotusten. Tutkimusta voitaisiin jatkaa tutkimalla verkkopainotteisista koulutusohjelmista vasta valmistuneiden sairaanhoitajien kokemuksia sairaanhoitajaksi kasvamisesta ja kädentaitojen kehittymisestä.
Asiasanat: Asenteet, digitalisaatio, sairaanhoitajakoulutus, tyytyväisyys
Department of Nursing Science Nursing Science
Nurse Teacher Education
Kantola, Milla: Satisfaction and attitudes of nursing students towards digital learning
Master’s Thesis, 44 pages, 4 appendices (9 pages) Supervisors: University Lecturer, PhD, Ari Haaranen
University Teacher, MSc, Juha Pajari April 2020
Digitalisation and e-learning are becoming more common in polytechnics, enabling a diverse, broad and flexible e-learning offering. The current government program aim is to provide flexible learning opportunities for all students, regardless of organizational and geographical constraints. According to previous research, most nursing students are satisfied with digital learning. It is important to investigate the determinants of satisfaction, as online education is also increasing in health education. It is important to find out which factors improve and decrease student satisfaction to make education more relevant.
The purpose of the study was to describe the factors and attitudes affecting nursing student satisfaction in digital learning. The aim of the study was to produce descriptive information about nursing student´s satisfaction and attitudes toward digital learning to develop nurse education and leverage the digitalisation of teaching. The study was conducted as a qualitative study. The research data was collected using method of empathy-based stories (MBES) in January-February 2020 using an electronic e-form. The study involved 30 the first and second- year nursing students from web-based degree program at one of the universities of applies sciences in Southern Finland. Thematic analysis was used to analyze the data. The information generated by the research can be used in teaching by various nursing education organizations;
both in the design and delivery of teaching.
According to results nursing student´s satisfaction was improved by flexibility of study, time and place independence, reconciliation of study and civil life, and reduced study trips. Nursing students were particularly pleased with the freedom of study, the increased self-determination and the digital learning environment. The main factors that undermine satisfaction were technical problems, such as the inactivity of web conferencing tools and social factors such as loneliness, lack of contacts, peer support and networking. Responses raised concerns about the lack of validation of learning and clinical skills in digital learning. The responses strongly reflected a negative attitude towards digital learning, with a less positive attitude.
Education of technological and digital skills should be developed in web-based nurse education.
Nursing student learning should be provided face to face as needed. This could be further explored by examining the experiences of nurses who have recently graduated from a web- based degree program on growing into a nurse and developing their clinical skills.
Keywords: Attitudes, digitalisation, nurse education, satisfaction
1 JOHDANTO
Digitalisaatiota ja verkko-opetusta käytetään enenevissä määrin ammattikorkeakouluissa ja verkko-opetusta on kuvattu päteväksi ja tehokkaaksi menetelmäksi, joka tukee hoitotyön käytännön oppimista (OKM 2017, Barisone ym. 2019). Digitalisaatio mahdollistaa monipuolisen, laajan ja joustavan verkko-opetustarjonnan. Korkeakoulut edistävät digitalisaatiolla ja verkko-opetuksella tutkintojen suorittamista tavoiteajassa lisäten joustavia opiskelumahdollisuuksia tukien mahdollisuuksien tasa-arvoa ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista (AHOT). (OKM 2017, OKM 2019.)
Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa korkeakoulujärjestelmää kehitetään oppijan ja jatkuvan oppimisen alustaksi. Tavoitteena on kaikkien opiskelijoiden joustava opiskelu organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista riippumatta. Tietojärjestelmiä ja koulutustarjonnan laajaa tarjontaa kehitetään esimerkiksi painottamalla korkeakoulujen ohjausta ja rahoitusta, jotta korkeakoulut avaisivat koulutustarjontaansa laajemmin.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030-työssä tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen määrää 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä, esimerkiksi lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi. (Valtioneuvosto 2019.)
Näitä korkeakoulutuksen kehittämistoimia tarvitaan, jotta ikäihmisten hoito on tulevaisuudessa turvattu. Suomen hallitus on vastikään antanut lakiesityksen hoitajamitoituksesta eduskunnalle. Lakiesityksen hoitajamitoitus 0,7 (seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohti) koskee vanhusten ympärivuorokautisia hoitopaikkoja ja sillä pyritään parantamaan vanhusten hoidon laatua. Uudistuksen on arvioitu vaativan yli 200 miljoonaa euroa rahaa sekä 4400 uutta hoitajaa tällä hallituskaudella. Lain toivotaan astuvan voimaan jo ennen vuotta 2023, josta eteenpäin sitova hoitajamitoitus olisi käytössä.
(Hakahuhta 2020.)
Haasteena uuden hoitajamitoituksen toteuttamiselle on erityisesti sairaanhoitaja- ja lähihoitajakoulutukseen hakijoiden määrän merkittävä lasku (Vipunen 2020) sekä sairaanhoitajien ja lähihoitajien nopea eläköitymiskehitys. Vuonna 2019 hoitajanimikkeillä toimivista jäi eläkkeelle 3700 työntekijää ja Kevan (2020) ennusteen mukaan seuraavan 10 vuoden aikana luku nousee 43 000 työntekijään. Hoiva-alalle odotetaan jättimäistä murrosta
työvoimatarjonnassa. (Keva 2020.) Hoitotyöntekijöitä tarvitaan ja koulutusta on tarpeen tehostaa esimerkiksi digitalisaation keinoin.
Hoitotyön koulutuksen tutkimuksessa yhtenä aihealueena on teknologian liitettävyyden ja yhteentoimivuuden soveltuvuus opetukseen ja oppimisstrategioihin. Tutkimuskohteena on esimerkiksi opiskelijan oppimiseen liittyvän teknologian, simulaation, informatiikan ja virtuaalikokemusten käyttö kliinisessä harjoittelussa. (NLN 2016). Digitalisaation muuttaessa oppimista, on tärkeä selvittää, miten sairaanhoitajaopiskelijat kokevat digitaalisen oppimisen. Mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijoiden tyytyväisyyteen digitaalisessa oppimisessa?
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja asenteita digitaalisessa oppimisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kuvailevaa tietoa sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyydestä ja asenteista digitaalista oppimista kohtaan sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseksi ja opetuksen digitalisaation hyödyntämiseksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena.
Tutkimusaineisto kerättiin eläytymismenetelmällä tammi-helmikuussa 2020 sähköistä e- lomaketta apuna käyttäen. Tutkimukseen osallistui 30 ensimmäisen ja toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijaa yhden eteläsuomalaisen ammattikorkeakoulun verkkopainotteisista koulutusohjelmista. Aineiston analysoinnissa käytettiin temaattista analyysia. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää eri terveysalan koulutusorganisaatioissa opetustyössä; sekä opetuksen suunnittelussa että toteutuksessa.
2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT
Verkko-opetusta on toteutettu korkeakouluissa 1990-luvulta alkaen. Verkko-opetuksen työvälineet ja alustat sekä koko hoitotyön koulutus ovat kehittyneet noista ajoista. Verkko- opetuksen käyttö tarjoaa tehokkaan vaihtoehtoisen opetusvälineen opetusorganisaatioiden käyttöön. (Gerkin ym. 2009.) Digitalisaatio ja verkko-opetus ovat lisääntyneet ammattikorkeakouluissa. Verkko-opetus on vakiintunut monissa maissa ja sitä on kuvattu päteväksi ja tehokkaaksi menetelmäksi, joka tukee hoitotyön käytännön oppimista.
(Barisone ym. 2019.) Korkeakouluissa toteutetaan verkko-opetusta monilla eri menetelmillä. Yleisintä on sulautettu tai monimuoto-opetus, joka sisältää useita erilaisia opetusmuotoja: esimerkiksi itsenäistä työskentelyä, lähiopetusta, verkkokeskusteluja sekä tallenteiden hyödyntämistä opiskelussa tai se voidaan toteuttaa myös kokonaan verkossa.
Korkeakoulut edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa lisäten joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista (AHOT). (OKM 2017, OKM 2019.)
Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen muokkaavat oppimista. Nuorten digitaaliset oppimiskäytänteet ovat hyvin sosiaalisia. Digitaalisen oppimisen käytännöt pohjautuvat kiinnostukseen, ovat yleensä omaehtoisia ja nuorilla on vahva sitoutuminen ja toimijuus suhteessa oppimiseen. (Kuuskorpi 2015, OKM 2017.) Digitaalista oppimista voitaisiin Barisonen ym. (2019) mukaan hyödyntää teorian ja käytännön välisen kuilun kaventamisessa.
Oppilaitoksilla on suurena haasteena pysyä etäopiskelun nopeassa kehityksessä mukana.
On pohdittava, kuinka kehittyvä teknologia integroidaan opetusorganisaatioon ja opetukseen. Uudet teknologiavälineet ja tietojenkäsittelytieteen kehitysaskeleet luovat suuria haasteita. (Sangrr 2012.) Haasteena verkko-opetuksessa on lisäksi erilaiset teknologiset rajoitukset kuten tietokoneiden ja internetin käyttömahdollisuuksien vajaus sekä teknologian tuntemattomuus (Nartker ym. 2010, Gagne ym. 2018).
2.1 Tutkimuksen käsitteet
Digitalisaatiolla tarkoitetaan tiedon tallentamista, siirtämistä ja käsittelyä tietokoneiden ymmärtämässä muodossa ja se liittyy laajemmin taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen muutosprosessiin, johon tieto- ja viestintätekniikan kehitys on johtanut (Itkonen 2015).
Digitalisaatio mahdollistaa korkeakoulujen laajan verkko-opetustarjonnan, minkä seurauksena opiskelijat voivat opiskella yli korkeakoulurajojen. Digitalisaatiota hyödynnetään opetusvälineiden ja oppimisympäristöjen valinnassa, opiskelijan arvioinnissa sekä opetusyhteistyössä. Sen avulla tehostetaan opetusta ja laajennetaan joustavan opiskelun mahdollisuutta. (OKM 2019.)
Verkko-opetus sisältää kaksi sanaa: verkko ja opetus. Verkolla tarkoitetaan tässä yhteydessä ihmisten, organisaatioiden sekä teknologian välisiä yhteyksiä, verkkoja ja verkostoja. Verkko-käsitteen lähikäsitteitä ovat verkkoympäristöt, jotka ovat opiskelussa oppimisalustoja (esimerkiksi Digicampus), ryhmätyöohjelmia, teknologiaa sekä medioita, joiden ansiosta internetin välityksellä koulutus, opetus ja ohjaus toimii. Verkko-opetus tarkoittaa tietoverkoitse tapahtuvaa opetusta. Verkkopohjainen opetus ja oppiminen sisältävät tiedon jakamisen ja oppimisen verkossa. (Koli 2008, O´Neil 2013.) Verkko- opetuksessa opettaja toimii opiskelijan oppimisen ohjaajana ja tukijana. Verkko-opetuksen sisältö voidaan esittää eri tavoin, esimerkiksi tekstin, videoiden, verkkolinkkien, äänitteiden ja kaavioiden muodossa. Reaaliaikaista tai viivästynyttä vuorovaikutusta tapahtuu verkko- opiskelussa niin ohjaajan ja opiskelijan, opiskelijoiden sekä opiskelijan ja sisällön välillä.
(O´Neil 2013.)
Tyytyväisyys on käsitteenä yleinen ja käsitteestä näyttää löytyvän sanoja joka kielellä.
Tyytyväisyys liitetään yleisesti hyvään elämään ja tyytyväisyyttä on käsitteellisesti määritelty subjektiivisen tyytyväisyyden ja objektiivisen elämänlaadun välillä.
Tyytyväisyyttä on käsitteenä jaoteltu myös tyytyväisyytenä elämään kokonaisuutena ja eroteltu kunkin elämänalueen välillä, kuten tyytyväisyys työhön, asumiseen tai avioliittoon.
Tyytyväisyyden mittaamiseen on kehitetty useita moniosaisia mittareita, joissa jokaisen elämänalueen kysymyksistä tuotetaan summatuloksena ”yleinen tyytyväisyys”. On kehitetty myös mittareita, joilla mitataan erikseen kunkin elämänalueen tyytyväisyyttä, esimerkiksi mittari työtyytyväisyyden tai avioliittotyytyväisyyden mittaamiseksi.
(Veenhoven 1996.) Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sairaanhoitajaopiskelijoiden
tyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä kohdennettuna digitaaliseen oppimiseen.
Tutkimuksessa ei käytetä tyytyväisyysmittaria, vaan tyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä analysoidaan sairaanhoitajaopiskelijoiden kertomuksista.
Asenteella on useita määritelmiä. Yhden määritelmän mukaan asenteella tarkoitetaan käyttäytymiseen vaikuttavia positiivisia ja negatiivisia tunteita, aikomuksia ja uskomuksia.
(Fishbein & Ajzen 1975, Hirsjärvi 1983.) Asenteen ilmeneminen voidaan jakaa kognitiiviseen, affektiiviseen ja toiminnalliseen käyttäytymisen alueeseen. Kognitiivisella alueella tarkoitetaan henkilön tietoja ja uskomuksia, jotka vaikuttavat kohteen arviointiin.
Affektiivinen alue käsittää kohteeseen liittyvät tunne-elementit. Toiminta-alue tarkoittaa sitä toimintavalmiutta, jolla henkilö reagoi kohteeseen jollain näkyvällä tavalla. Nämä kaikki kolme aluetta vaikuttavat asenteen kehittymiseen. Asenteet ovat ominaisuudeltaan melko pysyviä ja vaikeasti muutettavissa. Asenteen muuttumisprosessi on hidasta.
Asenteen lähikäsite on arvot, sillä asenteet sisältävät arvostavaa suhtautumista ja tulevat lähelle ihmistä. Asenteiden mittaamiseen on kehitetty erilaisia asennemittareita, joita käytetään kysely- ja haastattelutilanteissa, esimerkiksi Likert- ja Guttman-tekniikat.
(Hirsjärvi 1983.) Tässä tutkimuksessa asenteita tutkitaan analysoimalla sairaanhoitajaopiskelijoiden kirjoittamia kertomuksia. Asenteet vaikuttavat kertomuksen luonteeseen ja ovat tulkinnanvaraisia tässä tutkimuksessa.
2.2 Sairaanhoitajakoulutus Suomessa
Suomessa sairaanhoitajakoulutusta järjestää 23 ammattikorkeakoulua, joissa opiskeltava tutkinto on ammattikorkeakoulun perustutkinto. Ammattikorkeakoulut muodostavat yliopistojen kanssa Suomen korkeakoulujärjestelmän. Sairaanhoitajatutkinnon laajuus on 210 opintopistettä. Yhden opintopisteen työmäärä vastaa 27 tuntia.
Ammattikorkeakouluopetus on opiskelijalle maksutonta. Ammattikorkeakoululain (2014) mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin sisältyy perus- ja ammattiopinnot, vapaasti valittavat opinnot, ammattitaitoa edistävä harjoittelu sekä opinnäytetyö. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettinen pohja toimia alansa asiantuntijatehtävissä työelämässä. Tutkinnon suorittaneella on valmiudet seurata ja edistää ammattialansa kehittymistä sekä edellytykset
oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen.
(Ammattikorkeakouluasetus 2014, Ammattikorkeakoululaki 2014.)
Suomen ammattikorkeakoulujen yhteisessä YleSHarviointi-hankkeessa kehitetään osaamisperustaista arviointia sairaanhoitajakoulutuksessa. Hankkeen tavoitteena on varmistaa kliinisen osaamisen ja 180 opintopisteen valtakunnallisen arvioinnin avulla, että osaaminen vastaa kansallisesti ja kansainvälisesti edellytettävää osaamista. Hankkeessa on määritelty yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset sisältöineen ja näiden pohjalta laaditaan sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallinen koe, joka on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain vuoden 2021 alusta. Osaamisvaatimukset käsittävät 13 seuraavaa osa-aluetta: ammatillisuus ja eettisyys, asiakaslähtöisyys, kommunikointi ja moniammatillisuus, terveyden edistäminen, johtaminen ja työntekijyysosaaminen, informaatioteknologia ja kirjaaminen, ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen, kliininen hoitotyö, näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko, yrittäjyys ja kehittäminen, laadun varmistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä sekä potilas- ja asiakasturvallisuus. (Silen-Lipponen ym. 2019, Laukkanen 2020.)
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee toimia, joilla korkeakoulut voivat järjestää kesäopetusta ja verkko-opetusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on järjestänyt erityisavustushaut korkeakoulutuksen kehittämistä tukeville hankkeille 2017-2019. Näiden hankkeiden keskiössä ovat opintojen avoimuus ja joustavuus, yhteistyö koulutuksen järjestämisessä sekä opiskelijoiden nopeampi siirtyminen työelämään. (OKM 2019.) Korkeakoulujen kehittämishankkeissa 2018-2020 tuetaan joustavaa opiskelua ja digitaalisia ratkaisuja. Hankkeissa kehitetään muun muassa digitaalisia oppimisympäristöjä, erilaisia tukipalveluita sekä oppimisanalytiikkaa. (OKM 2019.)
2010-luvulla korkeakoulujen käyttöön tulivat MOOC (Massive Open Online Course) - kurssit eli avoimet massiiviset verkko-opintojaksot, jotka tarjoavat avointa koulutusta ilman pääsyvaatimuksia ja osanottajarajoituksia kansainvälistäen korkeakoulujen verkko- opetusta (OKM 2017). Elokuussa 2018 avattiin valtakunnallinen 23 ammattikorkeakoulun yhteinen CampusOnline.fi -digitaalinen opintotarjontaportaali, joka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskella täysipäiväisesti ja ympärivuotisesti verkossa kaikkien ammattikorkeakoulujen verkko-opintoja, mikä uudistaa oppimista ammattikorkeakouluissa. Verkko-opiskelu murtaa käsityksiä opiskelusta sekä on
vapaampaa ajan ja paikan suhteen kuin perinteinen opiskelu. Verkkovälitteinen koulutus mahdollistaa opiskelun yli korkeakoulurajojen. (OKM 2017, CampusOnline.fi 2018.)
2.3 Tiedonhaun toteuttaminen
Tutkimuksen kirjallisuuskatsaukseen haettiin alkuperäistutkimuksia Cinahl- ja Scopus - tietokannoista. Tietokannat rajattiin näihin, sillä näistä tietokannoista löytyi riittävä, relevantti tieto tutkimuksen pohjaksi. Testihakuja tehtiin myöhemmin myös Eric - tietokantaan, mutta haku ei tuottanut lisäarvoa kirjallisuuskatsaukseen. Hakusanoiksi valittiin tutkimuskysymyksiin liittyvät sanat ja sanayhdistelmät. Tietokantoihin tehtiin aluksi testihakuja oikean hakusanayhdistelmän määrittämiseksi ja käytettiin apuna yliopiston informaatikkoa. Jokaisessa tietokannassa käytettiin samaa hakuyhdistelmää.
Sisäänottokriteereiksi määritettiin vuodet 2014-2019, englanninkielinen aineisto ja vertaisarvioidut eli peer reviewed -julkaisut. Lisäksi tutkimuksia etsittiin manuaalihaulla.
(Taulukko 1.)
Taulukko 1. Tiedonhaku Cinahl- ja Scopus -tietokannoista.
Tietokanta Hakusanat Rajaukset Hakutulos Valitut Cinahl
Scopus
Manuaalihaku
(web-based* or online stud* or e-learn* or digital* or distance learn*) and (student* or pupil* or learner*) and nurs* and (satisfact* or pleased* or contented or gratified or complacent or attitud* or sentimen* or outlook)
2014-2019 englanti
298 174
4
7 9
2
Kirjallisuuskatsauksessa olevat tutkimukset valittiin vaiheittain (Kuvio 1). Valintaprosessin ensimmäisessä vaiheessa haku tehtiin tietokantoihin hakusanoilla (n=476). Toisessa vaiheessa valittiin otsikoiden perusteella (n=76) tutkimusten tiivistelmät ja kolmannessa vaiheessa poistettiin päällekkäiset julkaisut (n=12) ja valittiin tiivistelmien perusteella (n=30) kokotekstit tarkempaan tarkasteluun. Neljännessä vaiheessa kokotekstit luettiin tarkkaan ja samalla tehtiin laadunarvioinnit Joanna Briggs -instituutin (Hotus 2019) laadunarviointikriteereillä kullekin tutkimukselle sopivalla kriteeristöllä.
Poissulkukriteerejä olivat: ei vastaa tutkimuskysymykseen, ei ole tieteellinen artikkeli, ei kohdistu sairaanhoitajaopiskelijoihin, ei tutki tyytyväisyyttä eikä asenteita, ei ole saatavilla kokotekstiä ja julkaisukieli on jokin muu kuin suomi tai englanti. Näistä artikkeleista valikoitui yhteensä 18 tutkimusta tähän kirjallisuuskatsaukseen.
HAKUTULOS (n=476) CINAHL (n=298) SCOPUS (n=174) MANUAALI (n=4)
OTSIKON PERUSTEELLA HYLÄTYT (N=400) - ei vastaa tutkimuskysymyksiin
- ei tieteellinen artikkeli
- ei kohdistu sairaanhoitajaopiskelijoihin - ei tutki tyytyväisyyttä eikä asenteita OTSIKON PERUSTEELLA VALITUT (n=76)
CINAHL (n=39) SCOPUS (n=33) MANUAALI (n=4)
TIIVISTELMÄN PERUSTEELLA HYLÄTYT (n=46) - päällekkäiset julkaisut (n=12)
- ei vastaa tutkimuskysymyksiin (n=34)
TIIVISTELMÄN PERUSTEELLA VALITUT (n=30) CINAHL (n=11)
SCOPUS (n=15) MANUAALI (n=4)
KOKOTEKSTIN PERUSTEELLA HYLÄTYT (n=12) - laadunarvioinnin perusteella hylätyt - ei vastaa tutkimuskysymyksiin
KOKOTEKSTIN PERUSTEELLA VALITUT (n=18) CINAHL (n=7)
SCOPUS (n=9) MANUAALI (n=2)
Kuvio 1. Aineiston valintaprosessi.
Kirjallisuuskatsaukseen valittuihin artikkeleihin sisältyi kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimuksia sekä triangulaatiotutkimuksia. Artikkeleista 15 oli alkuperäistutkimuksia ja mukaan otettiin myös kolme laadukasta systemaattista kirjallisuuskatsausta (JBI pistemäärät systemaattisen kirjallisuuskatsauksen laadunarvioinnissa 8/11, 9/11 ja 10/11).
Kirjallisuuskatsauksen tutkimuksia valikoitui seuraavista maista: Kiinasta (2), Suomesta (2), Iranista (2), Australiasta (2), UK:sta (2), Yhdysvalloista (2), Italiasta (1), Singaporesta (1), Puolasta (1), Ruotsista (1), Jordaniasta (1) ja Turkista (1).
Kirjallisuuskatsauksen tutkimukset arvioitiin Joanna Briggs Instituutin kriteeristön (Hotus 2019) mukaisesti kullekin tutkimukselle soveltuvaa kriteeristöä käyttäen (Liite 1).
Arviointikriteeristön kysymyksiin vastatuista kyllä-vastauksista tutkimus sai yhden pisteen ja ei- tai epäsopiva-vastauksista tutkimus ei saanut pistettä (Hotus 2019).
Kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttiin tutkimukset, jotka saivat laadunarvioinnissa pisteitä kunkin kriteeristön mukaisesti vähintään: 6/8, 7/10, 8/11 ja 9/13.
2.4 Sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyys ja asenteet digitaalisessa oppimisessa
Sairaanhoitajaopiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä digitaaliseen oppimiseen (George ym.
2014, Leszczynski ym. 2018, McCutcheon ym. 2015, Mettiäinen 2015, Zayim ym. 2015, Ding & Zhang 2018, Gagne ym. 2018, Li ym. 2018, Männistö ym. 2019). Opiskelijat pitivät digitaalisen oppimisen helppoudesta ja rajoittamattomasta opiskelusta (Barisone ym. 2019) sekä oppimisen tehokkuudesta (Ding & Zhang 2018). Joustavat verkkopainotteiset koulutukset ovat nykypäivää ja yhä suositumpia koulutusohjelmia terveysalalla (Raymond ym. 2016). Verkkopohjaiset opintojaksot koettiin joustaviksi (Leszczynski ym. 2018) ja digitaalinen oppiminen antoi opiskelijoille mahdollisuuden tehokkaaseen ajankäyttöön ja omassa tahdissa opiskeluun (Raymond ym. 2016, Männistö ym. 2019).
Hoitotyön opiskelijat toivoivat enemmän verkko-opetusta (McCutcheon ym. 2015) ja tutkimusten mukaan hyvin suunniteltu digitaalinen opetus motivoi oppimista sekä tuotti paremmat oppimistulokset verrattuna perinteisiin opetusmenetelmiin (Männistö ym. 2019).
Opetusmenetelmänä digitaalinen opetus koettiin miellyttäväksi ja välitön digitaalinen palaute rohkaisi opiskelijoita hyviin oppimistuloksiin (Männistö ym. 2019).
Mettiäisen ym. (2015) tutkimuksen mukaan lähes kaikilla (94%) opiskelijoista oli positiivinen asenne digitaalisuuteen opetuksessa. Aikaisemman tutkimustiedon mukaan verkko-opiskelijoilla oli parempi asenne opiskeluun verrattuna perinteisessä opetuksessa oleviin opiskelijoihin. Interaktiivisten työkalujen käytöllä oli asennetta parantava vaikutus.
(Männistö ym. 2019.) Asenteen digitaaliseen oppimiseen todettiin paranevan opintojen edetessä (Zayim ym. 2015, Tubaishat ym. 2016) ja asennetta paransi myös teknologian koulutus (Tubaishat ym. 2016). Asenne parani, mitä enemmän käytettiin aikaa opiskeluun.
Teknologian ja asenteiden välillä todettiin olevan vahva positiivinen yhteys; kun teknologian koulutus lisääntyi, asenteet paranivat. Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden positiivista asennetta voi parantaa tarjoamalla teknologian koulutusta hoitotyön koulutuksessa jo varhaisessa vaiheessa. (Tubaishat ym. 2016.)
2.4.1 Opiskelua ohjaavat tekijät
Opiskelumotivaatiolla todettiin olevan merkittävä positiivinen vaikutus opiskelijoiden tyytyväisyyteen (Männistö ym. 2019). Digitaalinen oppiminen paransi sairaanhoitajaopiskelijoiden opiskelumotivaatiota, itseohjautuvuutta sekä opiskelun merkityksellisyyttä (O´Flaherty ym. 2014, Ding & Zhang 2018, Li ym. 2018, Männistö ym.
2019). Männistön ym. (2019) mukaan opiskelijoiden tyytyväisyys ja motivaatio kasvoivat digitaalisessa oppimisympäristössä verrattuna perinteiseen luokkaopetukseen.
Digitaalisella oppimisella opiskelijat saivat varmuutta oppimiseensa (Barisone ym. 2019) ja se vahvisti itsenäistä oppimista (Raymond ym. 2016). Toisaalta McCutcheon ym. (2018) tutkimuksessa vertailtiin yhdistelmäopiskelua verkko-opiskeluun ja osoitettiin, että yhdistelmäopetuksessa olleilla opiskelijoilla oli korkeampi motivaatio, tyytyväisyys ja asenteet verrattuna verkko-opetusryhmään. Männistön ym. (2019) tutkimuksen mukaan motivoitumattomat opiskelijat tarvitsivat enemmän ohjausta ja kannustusta opiskeluun.
Digitaalisessa opetuksessa opiskelijat olivat tyytyväisiä opiskelijaohjaukseen, opetusorganisaatioon, toimiviin arviointimenetelmiin ja opetusmateriaaleihin (Ding &
Zhang 2018). Suomessa kehitetyn eTaitava arviointi- ja palautetyökalun käyttö paransi tutkimuksen mukaan opiskelijoiden ohjausta ja tuki opiskelijoiden itsearviointia. Sen avulla digitaalinen opetus koettiin miellyttäväksi. (Mettiäinen 2015.) Opettajien viestintä ja välitön digitaalinen palaute rohkaisivat opiskelijoita hyviin oppimistuloksiin parantaen opettajien
ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta (Männistö ym. 2019). Smith ym. (2017) tutkimuksessaan osoittivat, että opiskelijoille oli tärkeää sitoutuminen ja suhteet opettajiin, joten opettajien olisi tärkeää turvata kommunikoinnin ja viestinnän sujuvuus jokaiselle opiskelijalle. Opiskelijoiden tunteminen koettiin olevan avain oppimiseen. Etäyhteyden päästä oli vaikeampi päästä tutustumaan opiskelijoihin eikä sieltä nähnyt opiskelijoita eikä heidän nonverbaalista viestintäänsä. (Smith ym. 2017.)
2.4.2 Teknologiset tekijät
Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat teknologian käytön virkistäväksi ja motivoivaksi (Gagne ym. 2018) ja digitaalisen oppimisen mukavaksi (Raymond ym. 2016, Gagne ym. 2018).
Interaktiiviset työkalut oppimisessa paransivat tyytyväisyyttä ja asennetta oppimiseen (Männistö ym. 2019). Teknologia koettiin hyödylliseksi tueksi kliinisten taitojen oppimisessa, mutta sen ei uskottu korvaavan laboratorioharjoitteluita perinteisen oppimisen keinoin (Barisone ym. 2019). Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat varmuutta oppimisestaan video-opetusmenetelmien avulla (Barisone ym. 2019).
Digitaaliset opetusmenetelmät auttoivat visualisoimaan opetettavia asioita sekä yhdistivät teoriaa ja käytäntöä yhdeksi kokonaisuudeksi (Barisone ym. 2019). Barisonen ym. (2019) tutkimuksessa opetusvideot erilaisista hoitotoimenpiteistä tukivat opiskelijoiden kliinistä oppimisprosessia videoiden helppokäyttöisyyden ja rajoittamattoman käytön ansiosta.
Opetusvideot koettiin tehokkaiksi erityisesti kliinisen hoidon opetuksessa. Visuaalisesti opittu asia tuki oppimista hyvin (Zayim ym. 2015, Li ym. 2018, Barisone ym. 2019) ja videoita pidettiin tehokkaampina verrattuna esimerkiksi kirjan kuvaan (Barisone ym. 2019).
Opetusvideoihin voitiin palata jälkeenpäin (Li ym. 2018, Barisone ym. 2019) ja opetusvideoiden on huomattu vähentävän hoitovirheitä (Barisone ym. 2019). Tyytyväisyys opetusvideoihin paransi motivaatiota opiskeluun (Li ym. 2018).
Osassa tutkimuksista oli näyttöä tyytymättömyydestä digitaaliseen oppimiseen (George ym.
2014, Pourghaznein ym. 2015, McCutcheon ym. 2018). Syinä tyytymättömyyteen olivat muun muassa huonot verkko-opiskelutaidot sekä tekniset ongelmat (Raymond ym. 2016, Gagne ym. 2018, Li ym. 2018, Gagne ym. 2018, Männistö ym. 2019, Renmarker ym. 2019), kuten yhteys palvelimeen (Li ym. 2018) ja hidas internet-yhteys (Pourghaznein ym. 2015).
Myös uuden oppimisympäristön käytön opetteleminen heikensi opiskelijoiden tyytyväisyyttä (O´Flaherty ym. 2014). Yhden tutkimuksen mukaan opiskelijoiden tyytyväisyys verkko-opiskeluun oli huomattavasti heikompi verrattuna luentoihin ja roolipeleihin (Pourghaznein ym. 2015). Opiskelijat toivoivat digitaalisen oppimisen tueksi organisaation tukea esimerkiksi laitteiden hankintaan ja käytön ohjaukseen (Li ym. 2018).
2.4.3 Sosiaaliset tekijät
Aiemman tutkimustiedon mukaan sairaanhoitajaopiskelijat olivat tyytyväisiä digitaalisessa oppimisessa sosiaalisen läsnäolon ja sitoutumisen kehittymiseen, opiskelijoiden väliseen vuorovaikutukseen sekä yhteenkuuluvuuden tunteeseen (Gagne ym. 2018, Li ym. 2018).
Sairaanhoitajaopiskelijat olivat tyytyväisiä erityisesti viestintään ja ryhmädynamiikkaan digitaalisessa oppimisessa (Raymond ym. 2016). Ryhmätyöskentely verkossa koettiin tehokkaaksi ja se auttoi laadukkaampaan suoritukseen (Gagne ym. 2018). Opiskelijat kokivat voivansa ilmaista itseään sekä jakaa tietoa, kokemuksia ja kysymyksiä vapaasti verkkokeskusteluissa (O´Flaherty ym. 2014, Gagne ym. 2018). Opiskelijat kokivat mukavuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta (Gagne ym. 2018). Digitaalisen oppimisen todettiin parantavan opiskelijoiden yhteistyö- ja viestintätaitoja sekä ongelmanratkaisutaitoja (Ding & Zhang 2018, Li ym. 2018, Männistö ym. 2019).
Viestintätaidoilla digitaalisessa oppimisessa tarkoitettiin esimerkiksi tiedon ja viestien jakamista digitaalisesti opiskelijakollegoiden ja opettajien kanssa.
Tyytyväisyyttä digitaaliseen oppimiseen heikensivät kommunikointi ilman nonverbaalista viestintää (O´Flaherty ym. 2014, Smith ym. 2017), kokemustiedon jakamisen puuttuminen (O´Flaherty ym. 2014, Pourghaznein ym. 2015) sekä spontaanien kysymysten esittämisen puuttuminen (O´Flaherty ym. 2014). Myös vähentynyt opettajien ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutus heikensivät opiskelijoiden tyytyväisyyttä (Pourghaznein ym. 2015).
2.5 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista
Aikaisemmissa tutkimuksissa todettiin, että suurin osa sairaanhoitajaopiskelijoista oli tyytyväisiä digitaaliseen oppimiseen (George ym. 2014, Leszczynski ym. 2018, McCutcheon ym. 2015, Mettiäinen 2015, Zayim ym. 2015, Ding & Zhang 2018, Gagne ym.
2018, Li ym. 2018, Männistö ym. 2019). Tyytyväisyyttä paransi merkittävästi opiskelun joustavuus, jota tutkimusten mukaan kuvasti opiskelun helppous, ajasta ja paikasta riippumattomuus (Leszczynski ym. 2018, Raymond ym. 2016, Barisone ym. 2019) sekä oppimisen tehokkuus ja rajoittamattomuus (Raymond ym. 2016, Ding & Zhang 2018, Männistö ym. 2019).
Toinen merkittävä sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyttä parantava teema oli opiskelua ohjaavat tekijät, joita kuvasti digitaalisen oppimisen vaikutus itseohjautuvuuden, opiskelumotivaation ja opiskelun merkityksellisyyden kohenemiseen (O´Flaherty ym.
2014, Ding & Zhang 2018, Li ym. 2018, Männistö ym. 2019). Opiskelua ohjaavista tekijöistä myös itsenäisen oppimisen vahvistuminen ja varmuus oppimisesta (Raymond ym.
2016, Barisone ym. 2019) paransivat sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyttä.
Sairaanhoitajaopiskelijat osoittivat aiemman tutkimustiedon mukaan tyytyväisyyttä opiskelijaohjaukseen sekä toimiviin arviointimenetelmiin ja opetusmateriaaleihin (Ding &
Zhang 2018). Opettajan ja sairaanhoitajaopiskelijan yhteistyöllä todettiin olevan merkitystä sairaanhoitajaopiskelijan tyytyväisyyteen (Männistö ym. 2019).
Teknologiset tekijät jakautuivat tutkimuksissa tyytyväisyyttä parantaviin ja tyytyväisyyttä heikentäviin tekijöihin. Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat teknologian käytön motivoivaksi ja mukavaksi digitaalisessa oppimisessa (Raymond ym. 2016, Gagne ym. 2018).
Tyytyväisyyttä paransivat esimerkiksi interaktiivisten työkalujen käyttö oppimisessa (Männistö ym. 2019) sekä digitaaliset opetusmenetelmät, jotka auttoivat visualisoimaan asioita ja olivat apuna teorian ja käytännön yhdistämisessä (Barisone ym. 2019). Useiden tutkimusten mukaan sairaanhoitajaopiskelijat olivat tyytyväisiä erityisesti opetusvideoihin, minkä todettiin parantavan opiskelumotivaatiota (Zayim ym. 2015, Li ym. 2018, Barisone ym. 2019). Osa tutkimuksista osoitti sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytymättömyyttä digitaaliseen oppimiseen (George ym. 2014, Pourghaznein ym. 2015, McCutcheon ym.
2018). Useissa tutkimuksissa sairaanhoitajaopiskelijat olivat kokeneet teknisiä ongelmia, kuten internet-yhteysongelmia (Pourghaznein ym. 2015, Raymond ym. 2016, Gagne ym.
2018, Li ym. 2018, Männistö ym. 2019, Renmarker ym. 2019). Sairaanhoitajaopiskelijoiden huonot verkko-opiskelutaidot (Männistö ym. 2019) ja uuden oppimisympäristön käytön opetteleminen (O´Flaherty ym. 2014) heikensivät tyytyväisyyttä digitaaliseen oppimiseen.
Sosiaaliset tekijät jakautuivat tyytyväisyyttä parantaviin ja tyytyväisyyttä heikentäviin tekijöihin. Aiemman tutkimustiedon mukaan sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyttä paransivat sosiaalisen läsnäolon ja sitoutumisen kehittyminen sekä yhteenkuuluvuuden tunne opiskelijoiden välillä (Gagne ym. 2018, Li ym. 2018). Digitaalisessa oppimisessa viestintä ja toimiva ryhmädynamiikka paransivat opiskelijoiden tyytyväisyyttä (Raymond ym. 2016, Gagne ym. 2018) ja opiskelijat kokivat mukavuuden tunnetta oppimisessa (Gagne ym. 2018). Aiemman tutkimustiedon mukaan sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyttä heikensivät kommunikointi ilman nonverbaalista viestintää (O´Flaherty ym.
2014, Smith ym. 2017) sekä kokemustiedon ja spontaanien kysymysten esittämisen puute.
Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat myös opettajien ja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen puutteelliseksi, mikä heikensi opiskelijoiden tyytyväisyyttä. (O´Flaherty ym. 2014, Pourghaznein ym. 2015.)
Aiemman tutkimustiedon mukaan sairaanhoitajilla oli hyvä asenne digitaalista oppimista kohtaan (Mettiäinen 2015, Männistö ym. 2019). Tutkimusten mukaan asennetta paransivat opintojen edistyminen ja teknologian koulutus (Zayim ym. 2015, Tubaishat ym. 2016).
Myös opiskeluun käytetyllä ajalla todettiin asennetta parantava vaikutus. Asenne parani, mitä enemmän opiskeluun käytettiin aikaa. Teknologian ja asenteiden välillä todettiin positiivinen yhteys. (Tubaishat ym. 2016.)
Alla olevassa taulukossa (Taulukko 2) on koottuna merkittävimmät sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyteen liittyvät tekijät digitaalisessa oppimisessa.
Tekijät on jaoteltu teemoittain sekä jaettu tyytyväisyyttä ja asenteita parantaviin ja heikentäviin tekijöihin.
Taulukko 2. Merkittävimmät sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyteen ja asenteisiin liittyvät tekijät digitaalisessa oppimisessa.
TEEMA TYYTYVÄISYYTTÄ JA ASENTEITA PARANTAVAT TEKIJÄT
TYYTYVÄISYYTTÄ JA ASENTEITA HEIKENTÄVÄT TEKIJÄT OPISKELUN
JOUSTAVUUS
Opiskelun helppous ja joustavuus Ajasta ja paikasta riippumattomuus Oppimisen tehokkuus
Rajoittamaton opiskelu
Ei kuvausta
OPISKELUA OHJAAVAT TEKIJÄT
Opiskelumotivaation ja itseohjautuvuuden vahvistuminen
Itsenäisen oppimisen vahvistuminen Opettajan ja opiskelijoiden välinen toimiva vuorovaikutus
Toimivat arviointimenetelmät ja oppimateriaalit
Ei kuvausta
TEKNOLOGISET TEKIJÄT
Teknologian käyttö
Digitaaliset opetusmenetelmät (erityisesti opetusvideot) Interaktiiviset työkalut Teknologian koulutus
Tekniset ongelmat, kuten yhteys palvelimeen Hidas internetyhteys
Huonot verkko-opiskelutaidot Uuden oppimisympäristön opetteleminen
SOSIAALISET TEKIJÄT
Sosiaalinen läsnäolo ja sitoutuminen Yhteenkuuluvuuden tunne
Varmuuden ja mukavuuden tunne Viestintä ja ryhmädynamiikka
Non-verbaalisen viestinnän puute
Jaetun kokemustiedon puute Spontaanien kysymysten puute Opiskelijan ja opettajien vuorovaikutuksen vähentyminen
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja asenteita digitaalisessa oppimisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kuvailevaa tietoa sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyydestä ja asenteista digitaalista oppimista kohtaan sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseksi ja opetuksen digitalisaation hyödyntämiseksi. Tietoa voidaan hyödyntää eri terveysalan koulutusorganisaatioissa opetustyössä; sekä opetuksen suunnittelussa että toteutuksessa.
Tutkimuskysymyksiä olivat:
1. Mitkä tekijät kuvaavat sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyttä digitaaliseen oppimiseen?
2. Millaisia asenteita sairaanhoitajaopiskelijoilla on digitaalista oppimista kohtaan?
4 AINEISTO JA MENETELMÄT
4.1 Tutkimuksen kohderyhmä
Tutkimuksen kohderyhmänä oli ensimmäisen ja toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat verkkopainotteisista koulutusohjelmista yhdestä eteläsuomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Tutkimukseen osallistui 30 sairaanhoitajaopiskelijaa kolmesta eri ryhmästä. Tutkimukseen valittiin ensimmäisen ja toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat, sillä heillä on takanaan riittävästi kokemusta digitaalisesta oppimisesta ja voivat ajatella eläytyessään myös tulevia opintojaan. Kyseinen ammattikorkeakoulu valittiin tutkimuksen kohdeorganisaatioksi aiempien suhteiden ja läheisen sijainnin vuoksi. Aineistonkeruussa käytettiin eläytymismenetelmää, joka esitellään tarkemmin luvussa 4.2.
Verkkopainotteinen monimuoto-opiskelu ammattikorkeakoulussa painottuu itsenäiseen ja ohjattuun verkkovälitteiseen opiskeluun. Lähiopetusta toteutetaan pääsääntöisesti kerran kuukaudessa, muutoin opiskellaan oppimistehtävien ja projektien kautta sekä itsenäisesti että pienryhmissä. Opiskelussa käytetään paljon virtuaalisia oppimisympäristöjä sekä monipuolista viestintäteknologiaa. Opiskelu vaatii opiskelijalta itseohjautuvuutta, hyvää ajanhallintakykyä sekä valmiutta itsenäiseen opiskeluun. Se sopii erityisesti sairaanhoitajaopiskelijoille, jotka käyvät opiskelun ohella töissä osittain. (Opintopolku.fi 2019.)
4.2 Eläytymismenetelmä ja kehyskertomukset
Tutkimusmenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää, joka on kehitetty 1960-luvulla Yhdysvalloissa. Vuonna 1982 eläytymismenetelmää kokeiltiin ensi kerran Suomessa ja menetelmä on vakiintunut suomalaiseksi menetelmäksi viimeisten vuosikymmenien aikana. Kansainvälisiä eläytymismenetelmätutkimuksia on noin kaksikymmentä ja ne ovat pääsääntöisesti suomalaisten tekemiä. Kansainvälisessä keskustelussa eläytymismenetelmää kuvataan termillä the method of empathy-based stories (MEBS).
Menetelmän perusideana on, että kehyskertomuksen muuttujaa varioimalla saadaan tietoa siitä, miten kyseinen muuttuja vaikuttaa tutkittavaan asiaan. Eläytymismenetelmässä
vastaaja saa käyttää vapaasti omaa ajatteluaan, punnintaa ja kieltä kirjoittaessaan kertomusta kehyskertomukseen eläytyen. (Eskola ym. 2017, Eskola ym. 2018.)
Eläytymismenetelmässä vastaajat kirjoittavat kertomuksen tutkijan laatiman kehyskertomuksen perusteella. Kehyskertomuksessa oli vahvasti mukana kohderyhmä (Eskola ym. 2017), sillä kertomus painottui heidän opiskeluunsa. Eläytymismenetelmän periaatteiden mukaisesti tässä tutkimuksessa laadittiin sairaanhoitajaopiskelijoille kaksi erilaista kehyskertomusta, joissa yhtä keskeistä tekijää oli muutettu. Näin saatiin selvitettyä, mikä vastauksissa muuttui, kun tiettyä tekijää muutettiin. (Eskola ym. 2017.) Tutkimukseen osallistuja sai kirjoittaa vastauksen intuitiivisesti omin sanoin haluamallaan tavalla (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). Kehyskertomus voidaan kirjoittaa eri persoonissa (Eskola ym. 2017). Tämän tutkimuksen kehyskertomus muotoiltiin yksikön toiseen persoonaan; ”olet innoissasi/olet huolestunut”, sillä sen uskottiin vahvistavan tilanteeseen eläytymistä. Tässä tapauksessa, kun kehyskertomus kohdistui suoraan vastaajan elämismaailmaan, tämä valinta oli paikallaan (Eskola ym. 2017).
Eläytymismenetelmä voi olla aineistonkeruumenetelmänä vastaajille vieras, joten alkuorientaatiossa painotettiin selkeää ohjeistusta. Alkuorientaatiossa pyrittiin selkeyteen ja ytimekkyyteen eikä se ollut liian johdatteleva. (Eskola ym. 2017, 279.)
Kirjallisuuden mukaan eläytymismenetelmäaineistoksi riittää noin 15-20 vastausta yhtä kehyskertomusversiota kohden. Tietyn vastausmäärän jälkeen vastauksen logiikka alkaa toistaa itseään eikä yhdellä versiolla ole siten tarpeen kerätä enempää vastauksia. (Eskola ym. 2018.) Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada eläytymismenetelmällä tuotettuja kertomuksia yhteensä 30 kappaletta, 15 kertomusta yhtä kehyskertomusversiota kohden.
Kehyskertomuksen laadinta on menetelmän käytön keskeinen kysymys (Eskola ym. 2017).
Kehyskertomusversioita tässä tutkimuksessa oli kaksi. Kertomuksissa erosi vastaajan reagointi aiheeseen; ”olet tyytyväinen ja innostunut/olet tyytymätön ja lannistunut”. Tällä saatiin tietoa vastaajan tyytyväisyydestä ja asenteista digitaalista oppimista kohtaan. Alla tutkimuksessa käytetyt kehyskertomukset:
A. Kuvittele, että koulutuksesi on täysin digitalisoitunut lukuun ottamatta harjoittelua.
Olet tyytyväinen ja innostunut muutoksesta. Eläydy tilanteeseen ja kirjoita miksi olet tyytyväinen ja innostunut? (Liite 2)
B. Kuvittele, että koulutuksesi on täysin digitalisoitunut lukuun ottamatta harjoittelua.
Olet tyytymätön ja lannistunut muutoksesta. Eläydy tilanteeseen ja kirjoita miksi olet tyytymätön ja lannistunut? (Liite 3)
Kehyskertomuksen toimivuus esitestattiin kahdella sairaanhoitajaopiskelijalla ja kehyskertomus todettiin tämän perusteella tarkoituksenmukaiseksi ja toimivaksi.
4.3 Aineistonkeruu
Aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä kolmelta eri sairaanhoitajaopiskelijaryhmältä yhdestä eteläsuomalaisesta ammattikorkeakoulusta tammi-helmikuussa 2020.
Aineistonkeruu toteutettiin sähköisesti e-lomaketta apuna käyttäen. Näin aineisto saatiin suoraan sähköisessä muodossa analysoitavaksi.
Ensiksi opiskelijoille lähetettiin opettajien välityksellä saatekirje (liite 4) ennen tutkimukseen osallistumista. Alkuorientaatio pidettiin sekä Zoom -työkalun kautta, että yhdelle ryhmälle paikan päällä aineistonkeruun aluksi. Alkuorientaatiossa esiteltiin lyhyesti tutkimuksen tekijä ja aihe tutkimuskysymyksiä paljastamatta. Alkuorientaatiossa määriteltiin kehyskertomuksessa oleva digitalisaatio-käsite sekä annettiin selkeä ohjeistus kehyskertomuksen jatkamiseen. Aluksi aineistoa kerättiin kahdelta ryhmältä, jolle kehyskertomukset arvottiin. Sen jälkeen kolmas ryhmä täydensi aineistoa vastaamalla toiseen kehyskertomukseen. Näin tutkimuksen sattumanvaraisuus turvattiin (Eskola ym.
2017). Kertomukset kerättiin e-lomakkeille, joiden ylälaitaan oli kopioitu kehyskertomusteksti (Eskola ym. 2017). Opiskelijoille kerrottiin, että kirjoittamisen aikana on mahdollisuus kysyä ja kommentoida pikaviestivälineen avulla tai suullisesti. Aikaa kirjoittamiseen annettiin 20 minuuttia, mutta tarvittaessa annettiin mahdollisuus viiden minuutin lisäaikaan. Tässä tutkimuksessa ei kysytty vastaajien ikää, sukupuolta tai muita taustatietoja, sillä tutkimuksen tarkoituksena ei ollut vertailla vastauksia taustatietojen perusteella vaan tarkastella ilmiötä sisällöllisesti. Sairaanhoitajaopiskelijat pysyivät hyvin annetussa ajassa, eikä lisäaikaa tarvittu vastausten kirjoittamiseen.
Aineistonkeruussa saatiin 15 vastausta molempiin kehyskertomuksiin eli analysoitavaksi saatiin yhteensä 30 sähköisesti kirjoitettua vastausta. Kumpaankin kehyskertomukseen vastasi sekä ensimmäisen että toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoita. Tässä tutkimuksessa opiskelijoiden vuosikurssilla ei ollut väliä, eikä tutkimuksessa verrattu eri vuosikurssin opiskelijoita keskenään.
4.4 Aineiston analyysi
Tutkimusaineisto analysoitiin temaattisella analyysilla. Temaattinen analyysi on yleisesti käytetty joustava, laadullinen analyysimenetelmä, jolla tunnistetaan, analysoidaan ja raportoidaan aineistosta nousseet teemat. Menetelmä ei ole sidoksissa mihinkään nykyiseen teoreettiseen kehykseen, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää hyvin joustavasti. (Braun ym.
2006.) Teemojen hahmottuminen tapahtuu ihmismielellä lähes intuitiivisesti, kun jokin asia aineistossa toistuu. Teemoittelussa tulee olla skeptinen ja erottaa oma ajatus itse aineistosta.
(Miles ym. 2014, 278.) Teemoittelussa apuna voidaan käyttää esimerkiksi koodausta tai kvantifiointia. Myös taulukoiden käyttö helpottaa teemojen muodostumista. Teemoittelussa kuhunkin teemaan kootaan koko aineistosta ne kohdat, jotka käsittelevät kyseessä olevaa teemaa. Teemojen muodostumiseksi ei ole määriteltyä esiintyvyyden määrää, milloin asiaa voidaan pitää teemana (Braun ym. 2006), vaan tutkija arvioi itse teeman määrittymisen.
Teemojen hahmottamisessa huomioidaan ensisijaisesti asioiden suhteet tutkimuskysymyksiin (Braun ym. 2006). Tekstinkäsittelyohjelmat helpottavat aineiston käsittelyä, mutta teemoittelua voidaan tehdä myös tulostamalla, leikkaamalla ja liimaamalla. Tutkimusraportissa yleensä otetaan aineistosta sitaatteja, mikä selkeyttää teemojen esille tuontia. Ne havainnollistavat ja tuovat aineiston lähelle lukijaa. Sitaattien käyttö tulee kuitenkin olla harkittua ja perusteltua. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)
Aineistonkeruun jälkeen sähköiset lomakkeet jaettiin kehyskertomusversion mukaan kahteen ryhmään ja numeroitiin (A1, A2…B1, B2…). Yhteensä analysoitavaa aineistoa saatiin seitsemän sivua (Times New Roman, 12, riviväli 1,5).
Aineistosta etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin, jolloin teemat hahmottuivat aineistosta vaiheittain. Aineiston 30 kertomuksesta löytyi selkeästi toistuvia aiheita, jotka
koodattiin tarkkaan käyttämällä tekstinkäsittelyohjelmassa eri korostusvärejä ja yhdistämällä samoja aiheita yhteen. Aiheista muodostettiin alateemoja, jotka jakautuivat tyytyväisyyttä parantaviin tekijöihin ja tyytyväisyyttä heikentäviin tekijöihin.
Tyytyväisyyttä parantavien tekijöiden alateemat olivat seuraavat: opiskelun ja siviilielämän yhteensovittaminen, sitoutumattomuus, ajasta ja paikasta riippumattomuus ja oman opiskelun hallinta. Tyytyväisyyttä heikentävien tekijöiden alateemat olivat seuraavat:
motivaation puute, oppimisen varmistamisen puute, kädentaitojen harjoittelun puute, sosiaalisuuden puute, tutoroinnin puute ja tekniset ongelmat. Nämä alateemat yhdistettiin viiteen eri pääteemaan: opiskelun joustavuus, itseohjautuvuus ja tutorointi, digitaalinen oppimisympäristö, oppimisen varmistaminen ja sosiaaliset tekijät. Alla olevassa esimerkissä katkelma yhdestä aineiston analyysivaiheesta (Taulukko 3).
Taulukko 3. Katkelma aineiston analyysista.
ALATEEMA Koodit
Opiskelun ja siviilielämän yhteensovittaminen
”Helpottaa muuta elämää jos on lapsia ja töitä.” (A1)
”Koska voin yhdistää työn, koulun ja perhe-elämän entistä sujuvammin.” (A1)
”opiskelun ja siviilielämän yhteensovittaminen” (A2)
”…ja pystyn suunnittelemaan ja hallinnoimaan paremmin arkeani sekä työasioita.” (A3)
”oman elämän hallinnointi, työn ja opiskelun yhteensovittaminen”
(A3)
”Nyt pystyn myös käymään töissä miten haluan ja sovittamaan muutkin omat menot omien aikataulujen mukaan…” (A4)
”työn ja opiskelun yhteensovittaminen” (A4)
”töitä pystyy ottamaan sujuvammin.” (A12)
”Olen tyytyväinen ja innostunut, koska koulun ja muun elämän (esim perhe-elämä) yhteensovittaminen helpottuu” (A13)
”Digitaalinen opiskelu mahdollistaa vapaan vapaa-ajan suunnittelun ja pääsen paremmin kaikkiin harrastuksiin ja tapaamisiin ystävien kanssa” (A14).
”Ei tarvitse ottaa vapaapäiviä töistä lähipäiviä varten.” (A15)
”Se mahdollistaa opiskelua enemmän oman aikataulun mukaan.”
(A10)
Ajasta ja paikasta riippumattomuus
”…ja vie vuorokaudesta aikaa matkoja ja muita ajatellen.” (A1)
”Jess. Ei tarvitse matkustella pitkiä koulumatkoja” (A3)
”ei tarvitse matkustaa” (A3)
”eikä minun tarvitse ajaa 40km matkaa koululle” (A4)
”ei tarvitse matkustaa pitkää matkaa” (A4)
”ei tarvitse tulla fyysisesti paikan päälle kouluun” (A11)
”Koululla tapahtuva opetus ja luennot ovat usein aika kankeita ajankäytön kannalta, tulee paljon keskeytyksiä ja taukoja.” (A4)
”Voisin katsoa video luennot millon haluan, ja kuinka monta kertaa tahansa.” (A5)
”Voisin toteuttaa opiskeluani, missä vaan.” (A5)
”mahdollisuus opiskella missä ja milloin vain” (A8)
”mahdollistaa opiskelun toisella paikkakunnalla olematta siellä fyysisesti läsnä” (A11)
”Voin reissata vapaasti ja tehdä kouluhommia kotona, kirjastolla, yliopiston opiskelijakavereiden kanssa tai vaikka kahvilassa” (A14).
”Vapaus opiskella milloin haluaa”. (A15)
”Voi opiskella missä haluaa.” (A15)
”Toki pidän siitä, että opintoja voidaan suorittaa aikaan ja paikkaan sitoutumatta, silloin kuin se itselle on parhaiten mahdollista.” (B7)
”voin vapaasti päättää koska opiskelen” (A11)
Oman opiskelun hallinta ”Tässä tapauksessa voisin keskittyä kouluun oman vireystasoni ja tilanteeni mukaan. Olen käynyt aikuisiällä kaikki kouluni verkossa ja se sopii minulle erinomaisesti.” (A2)
”Lisäksi tuntuisi mahdottoman raskaalta istua useita päiviä viikossa koulussa.” (A2)
”oman opiskeluajan hallinta” (A4)
”oman opiskelun säätely” (A4)
”Voin itse suunnitella aikatauluni ja elää vapaammin.” (A5)
”vapaus oman ajan halintaan” (A8)
”tehdä opintopolusta oman näköinen” (A8)
”itsenäisyys” (A8)
”voi opiskella omaa tahtiani” (A11)
”tallenteet ja luennot voi katsoa uudelleen” (A11)
”Saa itse päättää milloin haluaa kuunnella luento tallenteet…”(A12)
”Saan opiskella omassa tahdissa ja keskittyä niihin asioihin mistä itse olen kiinnostunut ja tehdä omat painotukset näihin.” (A4)
5 TULOKSET
5.1 Sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät digitaalisessa oppimisessa
Sairaanhoitajaopiskelijoita pyydettiin kehyskertomuksessa eläytymään tilanteeseen, jossa sairaanhoitajakoulutus oli digitalisoitunut harjoittelua lukuun ottamatta. Puolta vastaajista pyydettiin eläytymään tyytyväisiksi ja innokkaiksi kun taas puolta vastaajista pyydettiin eläytymään tyytymättömiksi ja lannistuneiksi. Tyytyväisten ja innostuneiden sairaanhoitajaopiskelijoiden skenaarioissa (n=15) käsiteltiin lähinnä tyytyväisyyttä parantavia tekijöitä ja tyytymättömien ja lannistuneiden sairaanhoitajaopiskelijoiden skenaarioissa (n=15) käsiteltiin tyytyväisyyttä heikentäviä tekijöitä. Aineisto jakautui selkeästi tyytyväisyyttä parantaviin ja tyytyväisyyttä heikentäviin tekijöihin. Osassa vastauksista sairaanhoitajaopiskelijoilla oli vaikeuksia eläytyä tilanteeseen, ja opiskelijat vastasivat aivan kuin toiseen kehyskertomukseen. Tuloksia käsiteltiin aihekohtaisesti aineistosta nousseiden teemojen mukaan; opiskelun joustavuus, itseohjautuvuus ja tutorointi, digitaalinen oppimisympäristö, oppimisen varmistaminen ja sosiaaliset tekijät (Taulukko 2).
Taulukko 2. Sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät.
TEEMA TYYTYVÄISYYTTÄ
PARANTAVAT TEKIJÄT
TYYTYVÄISYYTTÄ HEIKENTÄVÄT TEKIJÄT
OPISKELUN JOUSTAVUUS
Opiskelun ja siviilielämän yhteensovittaminen Ajasta ja paikasta riippumattomuus
Matkustelun vähentyminen Ajankäytön tehokkuus
Tuloksissa ei kuvausta
ITSEOHJAUTUVUUS JA TUTOROINTI
Oman opiskelun hallinta Sitoutumattomuus Opiskelumotivaation lisääntyminen Tutorointi
Ahdistus oppimisen vapaudesta Negatiivinen uutisointi
hoitoalasta
Digitaalinen tutorointi heikkoa Tutoroinnin puute
DIGITAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ
Hyvä verkko-opetus Digitaaliset opetusvälineet Tehokkaat verkko-
opetusmenetelmät kuten video-opetus
Tekniset ongelmat
Järjestelmien päällekkäisyys
OPPIMISEN VARMISTAMINEN
Tuloksissa ei kuvausta
Kädentaitojen harjoittelun puute
Epävarmuus omasta osaamisesta
Virheistä oppimisen mahdollisuuden puute
SOSIAALISET TEKIJÄT
Tuloksissa ei kuvausta
Sosiaalisuuden puute Yksinäisyys, vertaistuen ja verkostoitumisen puute
5.1.1 Opiskelun joustavuus
Sairaanhoitajaopiskelijat olivat tyytyväisiä digitaalisen oppimisen mahdollistamaan joustavaan ja vapaaseen opiskeluun. Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat voivansa joustavasti yhdistää opiskelun, työn, perhe-elämän ja harrastukset. He kokivat pystyvänsä suunnittelemaan ja hallinnoimaan paremmin arkea ja työasioita sekä ottamaan töitä sujuvammin opiskelun oheen. Tyytyväisyyttä paransi myös se, että ei tarvinnut ottaa töistä vapaapäiviä lähipäiviä varten.
” Digitaalinen opiskelu mahdollistaa vapaan vapaa-ajan suunnittelun ja pääsen paremmin kaikkiin harrastuksiin ja tapaamisiin ystävien kanssa.” (A14)
”Koska voin yhdistää työn, koulun ja perhe-elämän entistä sujuvammin.” (A1)
”Nyt pystyn myös käymään töissä miten haluan ja sovittamaan muutkin omat menot omien aikataulujen mukaan…” (A4)
”Olen tyytyväinen ja innostunut, koska koulun ja muun elämän (esim perhe- elämä) yhteensovittaminen helpottuu” (A13)
Sairaanhoitajaopiskelijoiden opiskelun joustavuutta kuvasi se, että heidän ei tarvitse matkustaa pitkiä matkoja kouluun. Koululla tapahtuva opetus koettiin kankeaksi ajankäytön kannalta keskeytysten ja taukojen vuoksi. Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat koulupäivät raskaiksi. Sairaanhoitajaopiskelijat olivat tyytyväisiä ajasta ja paikasta riippumattomuuteen.
He kokivat voivansa toteuttaa opiskeluaan missä ja milloin vain, vaikka toisella paikkakunnalla. Digitaalinen oppiminen mahdollisti myös matkustelun.
” Voin reissata vapaasti ja tehdä kouluhommia kotona, kirjastolla, yliopiston opiskelijakavereiden kanssa tai vaikka kahvilassa.” (A14)
”Jess. Ei tarvitse matkustella pitkiä koulumatkoja” (A3)
”Koululla tapahtuva opetus ja luennot ovat usein aika kankeita ajankäytön kannalta, tulee paljon keskeytyksiä ja taukoja.” (A4)
”Voisin katsoa video luennot millon haluan, ja kuinka monta kertaa tahansa.”
(A5)
Sairaanhoitajaopiskelijoiden opiskelun joustavuutta lisäsi se, että digitaalinen oppiminen koettiin ajankäytöllisesti tehokkaaksi. Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat, että opiskelua voi suunnitella oman aikataulun mukaan ja opintopolusta voi vapaasti tehdä oman näköisensä.
Digitaalinen oppiminen lisäsi itsenäisyyden tunnetta sekä vahvisti oman opiskeluajan hallintaa ja säätelyä. Tyytyväisyyttä paransi myös se, että opiskelua voi edistää oman vireystason ja tilanteen mukaan, sillä tallenteita ja luentoja voi tarkastella aina uudelleen.
” Saan opiskella omassa tahdissa ja keskittyä niihin asioihin mistä itse olen kiinnostunut ja tehdä omat painotukset näihin.” (A4)
”Tässä tapauksessa voisin keskittyä kouluun oman vireystasoni ja tilanteeni mukaan. Olen käynyt aikuisiällä kaikki kouluni verkossa ja se sopii minulle erinomaisesti.” (A2)
5.1.2 Itseohjautuvuus ja tutorointi
Sairaanhoitajaopiskelijoiden vastauksissa kuvastui itseohjautuvuuden ja tutoroinnin merkitys tyytyväisyyteen. Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat, että digitaalinen oppiminen ei ole sitouttanut liikaa ja siihen oltiin tyytyväisiä. Motivaation koettiin lisääntyvän, kun omaa opiskeluaan pystyi hallinnoimaan itse.
”Motivaatio pysyy kunnossa kun koulusta ei tule pakkopullaa, kun voin ottaa myös tarvittaessa lomaa ja vapaata kun haluan.” (A4)
Toisaalta sairaanhoitajaopiskelijoiden itseohjautuvuutta heikensi se, että digitaalisen oppimisen vapaus koettiin ahdistavana. Tämä heikensi suoraan tyytyväisyyttä. Eräs sairaanhoitajaopiskelija kuvasi tuntemuksiaan seuraavasti:
”Itsekurin löystyminen on hidastanut opiskelua, on vaikeaa pysyä aikataulussa”(B9)
Uutisointi hoitajien palkkauksesta ja hoidon laadun puutteista heikensi opiskelijoiden itseohjautuvuutta, mikä koettiin vaikuttaneen sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyteen negatiivisesti. Eräs sairaanhoitajaopiskelija koki negatiivisen uutisoinnin vieneen hänen motivaationsa opiskeluun. Digitalisoitunut opiskelu koettiin osaksi myös heikentävän motivaatiota ja tyytyväisyyttä.
”Olen tyytymätön ja lannistunut jo nyt opintojen tässä vaiheessa.
Sairaanhoitajien palkkakeskusteluja ja muuta uutisointia seuranneena tiedän nyt jo opiskelujen ollessa tässä vaiheessa, etten halua tulevaisuudessa suuntautua hoitotyöhön ollenkaan. Suoritan tutkinnon loppuun, mutta en halua hoitotyötä työkseni tehdä. Mitä enemmän koulutusta digitalisoidaan, sitä tyytyväisempi minä olen.” (B1)
”Motivaationi on lähtenyt täysin digitalisoituneen opiskelun kautta laskuun ja pelkään kovasti sitä että valmistun sairaanhoitajaksi ilman osaamista, jota juuri valmistuneilta odotetaan.” (B4)
Tutorointi digitaalisessa oppimisessa koettiin heikompana kasvokkain tapahtuvaan tutorointiin verrattuna. Sairaanhoitajaopiskelijat pitivät tärkeänä kasvokkain tapaamista sekä opettajan että opiskelijatovereiden kanssa. Opettajan tutoroinnin tärkeys korostui harjoittelussa, jossa ohjaaja ei pedagogisen osaamattomuuden vuoksi voi korvata opettajaa.
Opiskelumotivaatio ja itseohjautuvuus heikentyivät oppimisvaikeuksien vuoksi.
Digitaalisessa oppimisympäristössä avun pyytäminen ja saaminen opiskeluun tuntui vaikealta, kun opettajiin oli vaikeampi saada yhteyttä. Oman opiskelun hallinnan lisääntymisellä oli myös negatiivisia vaikutuksia. Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat turvattomuutta, kun opintojen aikataulutus jätettiin kokonaan opiskelijan vastuulle.
”Myöskään tutorointi ei koskaan ole sama verkossa, kun mitä se voi olla kasvokkain.” (B5)
”Opettajan on tärkeää tavata opiskelijoita, koska muuten hänen voi olla vaikeaa arvioida, missä opiskelija tarvitsee lisäohjausta. Harjoittelupaikan ohjaajalla ei ole pedagogista koulutusta ja hän ohjaa opiskelijaa oman työnsä ohessa, joten hän ei voi korvata opettajaa.” (B8)
”Avun kysymisen kynnys tehtäviin ja kouluun liittyen korkeampi” (B15)
5.1.3 Digitaalinen oppimisympäristö
Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat saaneensa hyvää opetusta verkossa. Digitaalisten välineiden avulla opettajien ja opiskelijoiden läsnäolo toteutui ja asiat voitiin yhtä hyvin sopia myös verkossa. Verkkoluennot koettiin ajankäytöllisesti tehokkaiksi, koska siellä opittiin olennaisia asioita. Digitaaliseen oppimisympäristöön oltiin tyytyväisiä. Opettajat, opiskelijatoverit ja opiskelumateriaali pysyivät aina mukana verkon välityksellä ja tiedon saaminen koettiin helpoksi ja nopeaksi. Digitaalisessa oppimisympäristössä opetusmenetelmien monipuolisuus mahdollistaa erilaisten oppijoiden oppimisen.
Digitaalinen oppiminen on mahdollistanut myös laajemman kurssitarjonnan ja opintoja voi valita koko Suomen kurssitarjonnasta. Osa sairaanhoitajaopiskelijoista koki opettajan läsnäolon chat-viestikentän olemassaolon vuoksi.
”Saan hyvää kontaktiopetusta verkossa. Opettajat ja oppilaat ovat läsnä ja asioiden sopiminen ja informaation kulku toimii, vaikka käytössä vain digitaaliset laitteet. Luennoilla ei keskitytä jaaritteluun vaan oikeiden asioiden oppimiseen.
Tehtävänannot ovat selkeitä ja mahdollistavat opiskelijan luovuuden käytön sekä kannustavat innovatiiviseen ja kehittävään ajatteluun.” (A9)
”Opettajat, opiskelijatoverit ja kaikki opiskelumateriaali on aina mukana läppärissä (internetissä) , joten tiedon saaminen on nopeaa ja helppoa.
Digitaalinen oppimisympäristö mahdollistaa tehokkaan oppimisen erilaisten opetusmuotojen kautta. Videot, pelit, virtuaaliluennot yms. tuovat tietoa
