Oma koti yksityishenkilön velkajärjestelyssä
Tuulia Engblom, 274827 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos
Oikeustieteen maisteritutkielma 16.1.2022
Ohjaajat: Matti Tolvanen, Heikki Kallio ja Reima Kukkonen
Tiivistelmä
Itä-Suomen yliopisto
Tiedekunta
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiede- kunta
Yksikkö
Oikeustieteiden laitos
Tekijä
Tuulia Engblom
Työn nimi
Oma koti yksityishenkilön velkajärjestelyssä
Pääaine
Prosessioikeus
Työn laji
Oikeustieteen maisteri- tutkielma
Aika
16.1.2022
Sivuja
xii + 63
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa systematisoidaan kokonaisvaltaisesti sitä, miten velkajärjestelylakia tulisi tulkita, kun velallinen asuu velkajärjestelyyn hakeutuessaan omistamassaan asunnossa eli joko asumiskäyt- töön soveltuvalla kiinteistöllä, asunto-osakkeessa tai asumisoikeusasunnossa. Analysoin ensinnäkin, millä edellytyksillä velallinen voi velkajärjestelyssä säilyttää asuntonsa Suomessa voimassa olevan oi- keuden mukaan. Toiseksi analysoin sitä, millaisiksi maksuohjelmat muodostuvat niissä tapauksissa, joissa velallisen varat eivät riitä hänen omistusasuntonsa säilyttämiseen. Tämän lisäksi tarkastelen vel- kajärjestelylainsäädäntöä yleisemmin omistusasunnon säilyttämisen kannalta olennaisin osin sekä eri- tyisesti niitä edellytyksiä, joiden on täytyttävä, jotta velallinen voisi ylipäätään päästä velkajärjestelyyn.
Yksityishenkilön velkajärjestelyyn hakeutuvan velallisen on Suomessa monissa tapauksissa mahdollista säilyttää kotinaan käyttämä sopivan kokoinen asunto velkajärjestelyssä. Velkajärjestelyssä säilyville asunnoille ei ole asetettu mitään tiettyjä rajoitteita esimerkiksi asunnon koon tai arvon osalta vaan asunnon säilyttämiskelpoisuuden määrittävät velallisen tulotaso, asumiskustannukset omistusasun- nossa verrattuna vaihtoehtoisen eli yleensä vuokra-asumisen kuluihin, tavallisten velkojen kokonais- määrä ja jäljellä olevan asuntoon kohdistuvan vakuusvelan määrä.
Velkajärjestelylakia olisi kuitenkin tarpeen korjata vastaamaan KKO 2019:19 mukaista tulkintalinjaa, jotta maksuohjelmat vastaisivat velallisten maksukykyä myös silloin, kun asunto määrätään ohjelmassa realisoitavaksi.
Avainsanat
maksukyvyttömyysoikeus, insolvenssioikeus, yksityishenkilön velkajärjestely, omistusasunto
Sisällys
Lähteet ... iv
Lyhenneluettelo ... xi
Kuviot ja taulukot ... xii
1 Johdanto ... 1
1.1 Mistä yksityishenkilön velkajärjestelyssä on kysymys? ... 1
1.2 Perus- ja ihmisoikeuksien vaikutus yksityishenkilön velkajärjestelyyn ... 2
1.3 Tutkimusongelma, -metodit ja aiheen rajaus ... 4
2 Yksityishenkilön velkajärjestely suomalaisessa maksukyvyttömyysoikeudessa ... 7
2.1 Menettelyn yhteiskunnallinen vaikutus ... 7
2.2 Keskeiset yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevat säännökset ... 10
3 Velkaongelmista velkajärjestelyyn – prosessin eteneminen ... 17
3.1 Kevyemmät keinot velkaantumisen pysäyttämiseen ... 17
3.2 Velkajärjestelyyn hakeutuminen ... 18
3.3 Hakemuksen sisältö ... 21
3.4 Yleiset edellytykset velkajärjestelyn aloittamiselle ... 23
3.5 Velkajärjestelyn yleiset esteet ... 25
3.6 Velkajärjestelyn myöntäminen yleisestä esteestä huolimatta ... 33
3.7 Selvittäjän määrääminen ... 34
3.8 Maksuohjelman kesto ... 36
4 Omistusasunnon säilyttäminen velkajärjestelyssä ... 40
4.1 Asuntojen säilyttämiskelpoisuuteen vaikuttavat seikat ... 40
4.2 Välttämättömistä elinkustannuksista tinkiminen ... 42
4.3 Asuntojen säilyttämisedellytykset esimerkkitilanteissa ... 44
5 Maksuohjelman sisältö, kun velallisen varat eivät riitä omistusasunnon säilyttämiseen .. 56
6 Johtopäätökset ... 61
Lähteet
KirjallisuusAarnio, Aulis, Laintulkinnan teoria : yleisen oikeustieteen oppikirja. WSOY 1989.
Hirvonen, Ari, Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. Yleisen oikeustieteen julkaisuja 17, 2011. [https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hirvonen_mitka_metodit.pdf]
Hoffrén, Mia, Virhevastuu asunnon ja asuinkiinteistön kaupassa. Alma Talent 2021.
Husa, Jaakko – Mutanen, Anu – Pohjolainen, Teuvo, Kirjoitetaan juridiikkaa. Talentum 2008. (Husa ym. 2008)
Koskelo, Pauliine, Henkilönkohtainen velkavastuu ja insolvenssimenettelyt. Lausuntoja ja selvi- tyksiä 2004:16. Oikeusministeriö 2004. [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han- dle/10024/75809/omls_2004_16.pdf?sequence=1]
Koskelo, Pauliine – Lehtimäki, Liisa, Yksityishenkilön velkajärjestely. 2. uudistettu painos. Laki- mies-liiton kustannus 1997.
Koulu, Risto – Niemi-Kiesiläinen, Johanna, Velkajärjestelyn ja saneerauksen pääpiirteet. Laki- miesliiton kustannus 1999.
Lindfors, Heidi, KKO 2012:42 Yksityishenkilön velkajärjestely ja rikosperusteinen este. Teoksessa KKO:n ratkaisut kommentein 2012:I. Almatalent-tietokanta.
Mattila, Pauli K, Verovapaat tulot elinkeinotoiminnan verotuksessa. Verotus 3/2014 s. 236–248.
Mäkitalo, Johanna, Velkajärjestelylain muuttaminen : Yrittäjän uusi alku ja velallisen aseman pa- rantaminen : Lausuntotiivistelmä. Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28.
Niemi, Marja-Leena: Velkajärjestelylaki muutosten näkökulmasta, s. 50–64 teoksessa Ketola, Taina – Laurell, Riikka (toim.), Talous- ja velkaneuvonta 2010. Yliopistopaino 2010.
Niemi-Kiesiläinen, Johanna, Luonnollisen henkilön velkavastuu insolvenssioikeudessa. Suomalai- nen lakimiesyhdistys 1995.
Pöyhönen, Juha, Kohti uutta varallisuusoikeutta. Lakimies 4–5/1997, s. 525–560.
Pöyhönen, Juha, Uusi varallisuusoikeus. Talentum 2003.
Saarnilehto, Ari – Annola, Vesa – Hemmo, Mika – Karhu, Juha – Kartio, Leena – Tammi-Salminen, Eva – Tolonen, Juha – Tuomisto, Jarmo – Viljanen, Mika, Varallisuusoikeus. Sanoma Pro 2012.
(Saarnilehto ym. 2012)
Uitto, Tero, Velkajärjestely. Kiinteistöalan kustannus Oy 2010.
Wilhelmsson, Thomas, Vastuu ja yksityisoikeuden Systeemi. Lakimies 8/1997, s. 1180–1205.
Virallislähteet
HE 183/1992 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä.
HE 180/1996 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta.
HE 98/2002 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain ja verotusmenettelystä annetun lain 88 §:n muuttamisesta.
HE 30/2006 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta.
HE 52/2010 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 30 §:n muuttamisesta.
HE 83/2014 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:14, Velkajärjestelylain muuttaminen : Yrittäjän uusi alku ja velallisen aseman parantaminen.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Konserni 28/2015, Selvitys talous- ja velkaneuvonnan ny- kytilasta ja järjestämisvaihtoehdoista.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2020:50, Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2020.
Valtioneuvosto 2019:31, Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta.
Internetlähteet Verkkosivustot
Asuntojen.hintatiedot.fi, Asuntokaupat Helsinki, Joensuu ja Paimio ja vuokrat Helsinki, Joensuu ja Paimio. [https://asuntojen.hintatiedot.fi/haku/] (7.11.2021)
Etuovi.com, Myytävät asunnot Helsinki, Joensuu ja Paimio. [https://www.etuovi.com/] (7.11.2021)
Helsingin kaupunki, Helsingin väkiluku ylittää 700 000 asukasta vuonna 2028.
[https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-vakiluku-ylittaa700000-asukasta- vuonna-2028] (22.12.2021)
Joensuu, Joensuu lukuina. [https://www.joensuu.fi/joensuu-lukuina] (22.12.2021)
Kansaneläkelaitos, Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaiset rajat 2021. [https://www.kela.fi/documents/10180/0/Toimeentulotuen_asumismenojen_ra-
jat_2021_suomi.pdf/13f05d9c-7549-4c68-8625-6e9087e4a667] (18.12.2021)
Kauppalehti, Luottokorot, Asuntoluotot. [https://www.kauppalehti.fi/porssi/korot/luottokorot]
(3.1.2022)
Kielikello, Onko laki sama kaikille? – Lakitekstien viittaukset. [https://www.kielikello.fi/-/onko-laki- sama-kaikille-lakitekstien-viittaukset] (1.1.2022)
Kotimaisten kielten keskus, Säädöskielen huolto. [https://www.kotus.fi/kielitieto/hyva_virka- kieli/saadoskieli/saadoskielen_huolto] (1.1.2022)
Kuluttajaliitto, Maksuhäiriömerkinnän vaikutukset. [https://www.kuluttajaliitto.fi/materiaa- lit/maksuhairiomerkinnan-vaikutukset/] (22.12.2021)
Kuntsari, Milloin Paimiossa menee 11 000 rikki? – Seuraavasta väkilukurajasta puuttuu vielä pari- kymmentä. [https://www.kuntsari.fi/2021/10/milloin-paimiossa-menee-11%E2%80%89000- rikki%E2%80%89-seuraavasta-vakilukurajasta-puuttuu-viela-parikymmenta/] (22.12.2021)
Oikeusministeriö, Oikeusministeriön 3.2.1993 vahvistaman kaavan mukainen maksuohjelma yk- sityishenkilön velkajärjestelyä varten. [https://oikeus.fi/material/attachments/oikeus/lomak- keet/6KYo8CjY0/Maksuohjelma.pdf] (31.12.2021)
Oikeusministeriö, Positiivisen luottotietorekisterin valmisteleminen ja maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentäminen. [https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM022:00/2020]
(18.10.2021)
Oikeusministeriö. Ylivelkaantumisen torjunta. [https://oikeusministerio.fi/ylivelkaantumisen-tor- junta] (12.9.2020)
Regeringskansliet, Europadomstolens dom (2013-07-25) i målet Rousk mot Sverige.
[https://www.regeringen.se/internationella-mr-granskningar-av-sverige/2013/07/europadomsto- lens-dom-2013-07-25-i-malet-rousk-mot-sverige/] (23.10.2021)
Takuusäätiö. Pienlainaa hankintoihin. [https://www.takuusaatio.fi/palvelut-ja-materiaalit/pien- laina/] (3.6.2021)
Takuusäätiö. Takauksen ehdot. [https://www.takuusaatio.fi/palvelut-ja-materiaalit/takuusaation- takaus/takauksen-ehdot/] (12.7.2021)
Takuusäätiö. Takuusäätiön takaus. [https://www.takuusaatio.fi/palvelut-ja-materiaalit/takuusaa- tion-takaus/] (12.7.2021)
Takuusäätiö. Tietoa meistä. [https://www.takuusaatio.fi/takuusaatio/tietoa-meista/] (3.6.2021)
Talous- ja velkaneuvonta. Lainojen yhdistäminen. [https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/fi/in- dex/pysaytavelkaantuminen/yhdistalainat.html] (3.6.2021)
Tilastokeskus. Loppuun käsitellyt velkajärjestelyasiat käräjäoikeuksittain 2009–2018.
[http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__oik__velj__vv/stat- fin_velj_pxt_11hv.px/table/tableViewLayout1/] (12.9.2020)
Tilastokeskus, Palkat ja työvoimakustannukset, Kokonaisansiot ammatin mukaan 2020.
[https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html#Kokonaisansiot%201)%20koulutus- asteen%20ja%20i%C3%A4n%20mukaan%202018] (22.12.2021)
Tilastokeskus, Työvoimatutkimus marraskuu 2021.
[https://www.stat.fi/til/tyti/2021/11/tyti_2021_11_2021-12-21_tie_001_fi.html] (1.1.2022)
Tilastokeskus. Velkajärjestelyhakemukset maakunnittain, 1993-2020.
[https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__oik__velj__vv/statfin_velj_pxt_11ht.px/]
(17.10.2021)
Tuomioistuinlaitos. Velkajärjestelyasiat. [https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiointijajulki- suus/lomakkeet/velkajarjestelyasiat.html] (5.8.2021)
United Nations Human Rights Office of the High Commissioner, Universal Declaration of Human Rights, Finnish. [https://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin]
(20.12.2021)
Verohallinto, Velkajärjestelyn vaikutus verotuksessa, A112/200/2015. [https://www.vero.fi/syven- tavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48992/velkajarjestelyn_vaikutus_verotuksess/] (1.1.2022) Oikeustapaukset
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
Rousk v. Ruotsi, 27183/04, 25.6.2013 Korkein oikeus
KKO 1995:22 KKO 1996:3 KKO 2006:34 KKO 2011:9 KKO 2012:42 KKO 2013:76 KKO 2014:52 KKO 2019:19 KKO 2020:1
Korkein hallinto-oikeus
KHO 1972 I 51 KHO 1972 II 553
Hovioikeudet
Helsingin HO 26.6.2012 S12/747 Nro 1749 Turun HO 30.6.2021 S21/29 Nro 501 Rovaniemen HO 20.9.2021 S21/57 Nro 271 Vaasan HO 24.1.2018 S17/654 Nro 38 Vaasan HO 18.7.2019 S18/1010 Nro 296
Kronofogdemyndigheten, Ruotsin kruununvoudin virasto Beslut 2018-12-19 med dnr. 840 24216-18/121, Nr 7/16/Skusan
Lyhenneluettelo
EIS Euroopan ihmisoikeussopimus 63/1999
EU Euroopan unioni
HE hallituksen esitys
HO hovioikeus
KKO korkein oikeus
MAA oikeusministeriön asetus velallisen maksukyvyn arvioinnin perusteista yksityishenkilön velkajärjestelyssä 322/2001
PL Suomen perustuslaki 731/1999
TEM työ- ja elinkeinoministeriö
velkajärjestelylaki laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 57/1993 VJA asetus yksityishenkilön velkajärjestelystä 58/1993 VJL laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 57/1993
vp valtiopäivät
Kuviot ja taulukot
Kuvio 1. Tavanomainen prosessi yksityishenkilön velkajärjestelyasian käsittelyssä, kun velkajär- jestely päätetään aloittaa.
Taulukko 1. Vaihtoehtoiset maksuohjelman kestot.
Taulukko 2. Esimerkkilaskelmissa käytetyt asuntojen hinnat.
Taulukko 3. Työssäkäyvän ja eläkkeellä olevan velallisen kuukausittaiset asumiskulut ja maksuva- rat vuokra-asunnossa vertailupaikkakunnilla.
Taulukko 4. Työssäkäyvän ja eläkkeellä olevan velallisen kuukausittaiset asumiskulut ja maksuva- rat omistusasunnossa vertailupaikkakunnilla.
Taulukko 5. Tavallisille veloille maksettavan vähimmäiskertymän suuruus ja maksuaika valituissa esimerkkitilanteissa.
Taulukko 6. Maksuvaran suuruus esimerkkitilanteessa omistus- ja vuokrayksiöissä, kun työssä- käyvä, joensuulainen velallinen on myös yhden lapsen yksinhuoltaja.
Taulukko 7. Tavallisille veloille maksettavan vähimmäiskertymän suuruus ja maksuaika esimerk- kitilanteessa, jossa työssäkäyvä, joensuulainen velallinen on myös yhden lapsen yksinhuoltaja.
Taulukko 8. Tavallisille veloille maksettavan vähimmäiskertymän suuruus ja maksuaika esimerk- kitilanteessa, jossa työssäkäyvä, joensuulainen velallinen on myös yhden lapsen yksinhuoltaja ja asuu kalliimmassa asunnossa.
1 Johdanto
1.1 Mistä yksityishenkilön velkajärjestelyssä on kysymys?
Yksityishenkilön velkajärjestelymenettelystä säädetään yksityishenkilön velkajärjestelystä anne- tussa laissa (VJL, 57/1993). Yksityishenkilön velkajärjestelyllä tarkoitetaan VJL 1.1 §:n mukaan me- nettelyä, jossa tuomioistuin määrää maksukyvyttömälle yksityishenkilölle eli velalliselle hänen velkojaan koskevista järjestelyistä vahvistamalla hänelle hänen maksukykyään vastaavan mak- suohjelman. Mikäli velallinen selviytyy hänelle määrätystä maksuohjelmasta koko sen keston ajan, hänet vapautetaan loppujen, ennen velkajärjestelyn aloittamista syntyneiden velkojen mak- suvelvollisuudesta. Velkajärjestelyn perimmäinen tarkoitus onkin palauttaa pysyvästi ylivelkaan- tuneiden yksityishenkilöiden maksukyky ottaen samalla monilla tavoin huomioon myös velkojien etu siten, ettei menettely johda samalla velkojan maksukyvyttömyyteen.1
Yksityishenkilön velkajärjestelyssä velallinen velvoitetaan käyttämään velkajärjestelyn aikana kaikki perusturvaan kuulumattomat varansa ja tulonsa hänen velkojensa maksuun. Usein tämä tarkoittaa velallisen omistamien kiinteistöjen, asunto-osakkeiden ja autojen realisoimista viimeis- tään velkajärjestelyn aikana. Velkajärjestelyyn on kuitenkin tehty varaus sille, että velallinen voi tietyin ja rajatuin perustein saada säilyttää velkajärjestelyssä myös kotinaan käyttämänsä asunto-osakkeen, kiinteistön tai asumisoikeuden.2 Maksuohjelman pituus on yksityishenkilön
1 Tältä osin VJL:ssa on pyritty varmistamaan, ettei yhden yksityishenkilön velkajärjestely johda toisen yksi- tyishenkilön ylivelkaantumiseen. Yksityisvelkojien asema on velkajärjestelyssä muita velkojia parempi ja heille on VJL 31 a.1 §:ssä varattu mahdollisuus vaatia maksuohjelman pidentämistä yksityisvelkojan hy- väksi.
2 Selkeyden vuoksi tässä tutkielmassa viittaan sekä asunto-osakkeisiin, kiinteistöihin että asumisoikeuksiin termeillä omistusasunto, asunto tai koti. Kotina käytetyn asunnon tyyppi aiheuttaa vain vähäisiä eroja asunnon säilyttävän maksuohjelman laatimisessa enkä siksi ole katsonut tarpeelliseksi käsitellä tarkem- min asumisen tarkempaa luonnetta. Myös VJL 3 §:ssä velallisen omistusasuntoon viitataan velallisen tai hänen perheensä vakituisena asuntona käyttämään huoneistoon, jonka hallintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet velallinen omistaa yksin tai yhdessä toisen henkilön kanssa tai jonka hallinta perustuu asumisoi- keussopimukseen, taikka velallisen yksin tai yhdessä toisen henkilön kanssa omistamaan kiinteistöön tai vuokramaalla olevaan rakennukseen, jolla velallinen tai hänen perheensä vakituisesti asuu. Lisäksi vastaa- vasti esimerkiksi Hoffrén on tarkastellut oikeudellisesti erilaisia kodin muotoja yhdessä, koska niiden käyt- tötarkoitukset ja olosuhteet ovat keskenään samanlaisia. Ks. esim. Hoffrén 2021, s. 5.
velkajärjestelyssä tavallisesti noin kolme tai viisi vuotta, mutta kesto voi olla huomattavasti tätä pidempikin silloin, kun velallisen omistusasunto määrätään maksuohjelmassa säilytettäväksi.
Velkajärjestelyn alettua kaikkia velallisia kohdellaan samalla tavalla riippumatta hänen velkaantu- misensa syistä, olosuhteista tai velkamäärästä. Velallinen suorittaa velkojaan maksuohjelmansa aikana sen verran, kun se hänen maksuvaransa ja omaisuuden realisointien myötä on mahdol- lista. Tämän jälkeen maksamatta jäävät velat kuitataan pois, kun velallinen on selviytynyt mak- suohjelman mukaisista maksuistaan.3
1.2 Perus- ja ihmisoikeuksien vaikutus yksityishenkilön velkajärjestelyyn
Yksityishenkilön velkajärjestely otettiin Suomessa käyttöön uutena insolvenssimenettelynä vuonna 1993 laman aiheutettua runsaasti maksuvaikeuksia kotitalouksille. Velkajärjestelyn ole- massaololle ja tarpeelle taantumien ulkopuolellakin on vahva perusta myös muualla lainsäädän- nössä. Suomen perustuslain (PL, 731/1999) oikeutta sosiaaliturvaan koskevan 19 §:n mukaan jo- kaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttä- mättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tar- kemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.
Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdolli- suuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on myös edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS, 63/1999) 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Viranomai- set eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on välttämä- töntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudelli- sen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin
3 Uitto 2010, s. 235.
suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Neljännen lisä- pöytäkirjan 2.1 artiklan mukaan jokaisella on vapaus valita asuinpaikkansa ja ensimmäisen lisä- pöytäkirjan 1.1 artiklan mukaan jokaisella luonnollisella tai oikeushenkilöllä on oikeus nauttia rauhassa omaisuudestaan. Keneltäkään ei saa riistää hänen omaisuuttaan paitsi julkisen edun nimissä ja laissa määrättyjen ehtojen sekä kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden mukai- sesti.
Näiden ohella myös Yhdistyneiden kansakuntien yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen (10.12.1948) 25.1 artiklan mukaan jokaisella tulee olla oikeus myös elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asun- non, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oi- keus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta. 4
Yksityishenkilön velkajärjestelyä voi pitää yhtenä keinona edistää näiden perus- ja ihmisoikeuk- sien toteutumista Suomessa.5 Perus- ja ihmisoikeusnäkökulma on nähtävissä velkajärjestelyä to- teutettaessa monilla tavoin. Koska jokaisella on esimerkiksi katsottu olevan oikeus valita itse asuinpaikkansa, velkajärjestelyn keinovalikoimaan ei sisälly se, että ylivelkaantuneita velvoitet- taisi muuttamaan kaupungista syrjäseudulle vain siksi, että toisella alueella työllistyminen olisi helpompaa, palkkataso parempi tai asuminen kaupunkeja edullisempaa. Toisaalta on kuitenkin katsottu, ettei samaan oikeuteen vedoten ole kuitenkaan oikeutta asua esimerkiksi aivan liian suuressa ja hulppeassa asunnossa velkojien ja yhteiskunnan kustannuksella.
4 United Nations Human Rights Office of the High Commissioner, Universal Declaration of Human Rights, Finnish, https://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin.
5 Velallisen oikeudet sekä omaisuuden, yksityis- ja perhe-elämän suoja insolvenssioikeudessa on kiinnos- tava aihe myös eurooppalaisittain, vaikkakin suomalainen yksityishenkilön velkajärjestely onkin muiden maiden vastaaviin lakeihin verrattuna varsin erilainen. Suomalaisten insolvenssisäädösten tulee kuitenkin olla sellaisia, että velallisen etu tulee otetuksi huomioon riittävällä tavalla ja sopivassa suhteessa seurauk- siin nähden. Esimerkiksi tapauksessa Rousk v. Ruotsi katsottiin, että velallisen häätö ja asunnon pakkohuu- tokauppa verovelkojen perimiseksi olivat liian järeitä seurauksia velallisen tapaukseen nähden. Ks.
Regeringskansliet, Europadomstolens dom (2013-07-25) i målet Rousk mot Sverige,
https://www.regeringen.se/internationella-mr-granskningar-av-sverige/2013/07/europadomstolens-dom- 2013-07-25-i-malet-rousk-mot-sverige/.
Sen lisäksi, että asuminen ja oikeus kotiin ovat juridisesti asetettu varsin keskeiseen asemaan, kotiin ja asumiseen liittyvät teemat ovat vieläkin merkittävämmässä asemassa yksityishenkilöi- den arkielämässä. Asumisen kustannukset vievät merkittävän osan ruokakuntien tuloista ja omaa kotia hankittaessa on tavallista turvautua pitkäaikaiseen lainarahoitukseen.6 Jos lainara- halla hankitussa kodissa ilmeneekin ongelmia tai perheen tulotaso yllättäen romahtaa, suuri maksamaton asuntovelka vie velallisilta pahimmillaan kaiken varallisuuden lisäksi myös oman kodin. Siksi onkin arvokasta, että suomalaiseen velkajärjestelylainsäädäntöön on otettu varaus siihen, että oman kodin voi velkajärjestelyssä tietyin, tiukahkoin edellytyksin säilyttää esimerkiksi silloin, kun velallinen on pääsääntöisesti ilman omaa syytään velkaantunut perheensä asumisen järjestämisen vuoksi. Velkajärjestelylainsäädäntömme asettaa Wilhelmssonin mukaan velkojat varsin keskeiseen rooliin sen varmistamisessa, että edellä kuvatut perus- ja ihmisoikeudet toteu- tuisivat. Tämä tapahtuu velkojien oikeuksien kustannuksella, eikä velallista ja velkojaa siten koh- della varallisuusoikeudellisissa suhteissa yhdenvertaisesti vaan velallisen etu on asetettu velka- järjestelyssä velkojan edun edelle.7
1.3 Tutkimusongelma, -metodit ja aiheen rajaus
Tarkastelen tässä lainopillisessa eli voimassaolevaa oikeutta systematisoivassa oikeustieteen maisteritutkielmassa ensinnäkin, millä edellytyksillä velallinen voi velkajärjestelyssä säilyttää asuntonsa Suomessa voimassa olevan oikeuden mukaan.8 Toiseksi analysoin sitä, millaisiksi maksuohjelmat muodostuvat niissä tapauksissa, joissa velallisen varat eivät riitä hänen omistus- asuntonsa säilyttämiseen. Tutkielman aluksi tarkastelen lisäksi velkajärjestelylainsäädäntöä ylei- semmin sekä erityisesti niitä edellytyksiä, joiden on täytyttävä, jotta velallinen voisi ylipäätään päästä velkajärjestelyyn. Näiden yleisten edellytysten ymmärtäminen on keskeisessä asemassa asuntojen säilyttämisedellytysten tarkastelussa eikä asuntojen kohtelua velkajärjestelyssä ole
6 Hoffrén 2021, s. 7–8.
7 Wilhelmsson 1997, s. 1204; Pöyhönen 2003, s. 20 ja 26.
8 Hirvonen 2011, s. 25.
mielekästä tarkastella ilman velkajärjestelyn yleisten edellytysten tutkimista. Pyrin siis kokonais- valtaisesti systematisoimaan ja jäsentämään sitä, miten velkajärjestelylakia tulisi tulkita niissä ta- pauksissa, joissa velallisella on velkajärjestelyyn hakeutuessaan omistusasunto.9
Velkajärjestelylaki on rakenteeltaan melko polveileva ja sitä on vuosien saatossa ehditty muuttaa lukuisia kertoja. Tämä on johtanut siihen, että lakia ei voi kauttaaltaan tulkita pelkästään sana- muodon mukaisesti vaan tulkinnassa on otettava huomioon laajasti myös muita seikkoja. Hyö- dynnän esimerkiksi Aulis Aarnion teoksessaan Laintulkinnan teoria esittämää mallia, jonka mu- kaan semanttisen eli sanamuodonmukaisen tulkinnan lisäksi lakien tulkintaperusteita ovat myös systemaattiset eli kieliopilliset perusteet, loogiset perusteet, juridiset perusteet, teleologiset pe- rusteet eli tulkinnan tavoitteisiin ja mahdollisiin seurauksiin keskittyvä tulkintaperuste, arvot ja arvostukset sekä analogia ja e contrario -argumentit eli tapausten samankaltaisuuden tai vasta- kohtaisuuksien käyttäminen laintulkinnan keinona.10 Olen pyrkinyt tuomaan laajasti esiin myös niitä osia velkajärjestelysääntelyssä, joiden tulkinnassa tulee ottaa huomioon myös esimerkiksi lainsäätäjän tarkoitukseen ja lain tavoitteisiin liittyviä näkökohtia.
Velkajärjestelylain kuten muidenkin lakien tulee PL 106 §:n mukaisesti olla perustuslain mukaisia.
Oikeuslähdeopin mukaisesti esimerkiksi velkajärjestelylaki ja perustuslaki ovat velkajärjestelyasi- oissa vahvasti velvoittavia oikeuslähteitä. Koska velkajärjestely liittyy laajasti elämän erilaisiin osa-alueisiin ja velkajärjestelyn tulee myös pysyä ajan tasalla muuttuvissa taloussuhdanteissa, velkajärjestelyä ohjaillaan myös laajalla joukolla heikommin velvoittavia ja sallittuja oikeusläh- teitä, kuten tuomioistuimien esittämillä tulkintakannanotoilla erilaisissa yksittäistapauksissa sekä eri viranomaisten julkaisemilla ohjeilla. Vahvemmin velvoittaville oikeuslähteille annetaan tulkin- nassa etusija heikommin velvoittaviin oikeuslähteisiin nähden.11 Esittelen tutkielman myöhem- missä osissa laajasti velvoittavuudeltaan erilaisia oikeuslähteitä, jotka vaikuttavat velkajärjestely- lain tulkintaan.
9 Husa ym. 2008, s. 20–21.
10 Aarnio 1989, s. 217–218.
11 Aarnio 1989, s. 220–221; Hirvonen 2011, s. 40–43. Ks. myös Pöyhönen 2004, s. 191–192.
Tutkielman loppupuolella paneudun tiiviimmin asunnon säilyttämisedellytyksiä koskevaan yksi- tyiskohtaisempaan sääntelyyn. Koska yksityishenkilön velkajärjestelyä käsittelevä kirjallisuus on suurelta osin kirjoitettu pian lain säätämisen jälkeen eikä painoksia ole myöhemmin päivitetty, kirjallisuutta ei voi asuntojen kohtelun osalta pitää enää täysin ajantasaisena. Olen siksi pyrkinyt esittelemään oikeuskäytäntöä tutkielman eri osioissa laajasti. Velkajärjestelylakia on lisäksi sen säätämisen jälkeen useaan kertaan muutettu ja asuntojen säilyttämistä koskeviin osuuksiin on jäänyt tiettyjä tulkinnanvaraisuuksia, joihin ei ole viimeisimpien menettelyyn liittyvien korkeim- man oikeuden ratkaisujen lisäksi kirjallisuudessa ehditty ottaa kantaa. Toisaalta velkajärjestely- laki on rakenteeltaan melko epäjohdonmukainen, joten sääntelykokonaisuuden ymmärtämistä erilaisissa yksittäistapauksissa selventävät melkoisesti erilaiset oikeustapaukset tulkintakannan- ottoineen. Koska velkajärjestelyistä on myös saatavilla verrattain niukasti riittävän yksityiskohtai- sesti aihetta käsittelevää oikeustieteellistä kirjallisuutta, olen pyrkinyt tutkielmani eri osissa kirjal- lisuusviittauksien lisäksi esittelemään mahdollisimman kattavasti myös velkajärjestelyä koskevia hallituksen esityksiä.
Pitäydyn tässä tutkielmassa analysoimaan erilaisten velallisen ja hänen perheensä kotina käyttä- mien asuntojen kohtelua velkajärjestelyissä. Käytännössä tämä tarkoittaa niiden velkajärjestely- asioiden tarkastelua, joissa järjestellään niin sanottuja A-velkoja eli velkoja, joista velallisen kotina käyttämä asunto on vakuutena. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät siten esimerkiksi ne tilanteet, joissa velallisen vakuusvelan vakuutena on vapaa-ajanasunto tai hometalo, joka ei sovellu käytet- täväksi velallisen vakituisena asuntona. Jos tällaisiin asuntoihin kohdistuu velkaa, niitä kohdel- laan velkajärjestelyssä niin sanottuina B-velkoina, eli velkoina, joista velallisen muuta omaisuutta kuin kotina käytetty asunto on vakuutena.
Olen ilokseni päässyt opiskelujeni aikana työskentelemään velkajärjestelyasioiden parissa use- amman vuoden ajan sekä selvittäjän työtä että käräjäoikeuden velkajärjestelytehtäviä seuraten ja niihin osallistuen. Olen pyrkinyt hyödyntämään hankkimaani käytännön kokemusta velkajär- jestelyistä systematisoidessani vallitsevaa oikeustilaa mahdollisimman selkeään ja ymmärrettä- vään muotoon.
2 Yksityishenkilön velkajärjestely suomalaisessa maksukyvyttömyys- oikeudessa
2.1 Menettelyn yhteiskunnallinen vaikutus
Yksityishenkilön velkajärjestely on maksukyvyttömyysmenettely, jossa tuomioistuin määrää mak- sukyvyttömän yksityishenkilön velkoja koskevista järjestelyistä vahvistamalla hänelle hänen mak- sukykyään vastaavan maksuohjelman. Velkajärjestely muodostaa keskeisen poikkeuksen oikeus- järjestelmämme velkoja koskevaan sääntelyyn. Pääsääntöisesti velkoja koskeva sääntelymme perustuu elinikäiseen velkaantumiseen eikä edes velallisen kuolema vapauta velallista maksuvel- vollisuudesta. Jos velallinen kuitenkin suoriutuu maksuohjelmastaan kokonaisuudessaan ja suo- rittaa kullekin velkojalleen maksuohjelmassa osoitetun jako-osuuden, hän vapautuu kaikista oh- jelman piiriin kuuluvista veloistaan lopullisesti ja kauttaaltaan, vaikka velallinen ei siis saisi suori- tettua maksuohjelmassa velkoja kokonaan vaan ainoastaan niiden laskennallisten jako-osuuk- sien verran.12 VJL:ssa ja sen tulkinnassa onkin pohjimmiltaan kyse velkojan suojan ja velallisen taloudellisen tilanteen korjaamisen välisestä tasapainosta.13 Perinteisemmästä insolvenssioikeu- desta poiketen yksityishenkilön velkajärjestelyssä myös velallisen intressit otetaan velkojien in- tressien lisäksi huomioon.14 Toisaalta velkajärjestelyssä, kuten myös esimerkiksi konkursseissa on otettu velkojien etu siinäkin mielessä huomioon, että maksuohjelmassa velkojille jaetaan kai- kille edes pieni osa velasta takaisin, jos velallisella on maksuohjelmassa maksuvaraa.15
12 Koskelo – Lehtimäki 1997, s. 24 ja 28. Velkajärjestelyn piiriin kuuluvilla veloilla tarkoitetaan VJL 3.1,3 §:n mukaan kaikkia velallisen velkoja, jotka ovat syntyneet ennen velkajärjestelyn alkamista mukaan luettuina vakuusvelat ja velat, joiden peruste tai määrä on ehdollinen tai riitainen taikka muusta syystä epäselvä, sekä edellä tarkoitetuille veloille velkajärjestelyn alkamisen ja maksuohjelman vahvistamisen välisenä ai- kana kertyvää korkoa ja velallisen maksettavaksi määrättyjä tällaisten velkojen perimis- ja täytäntöönpa- nokuluja.
13 Koskelo 2004, s. 6–7. Ks. myös Pöyhönen 2003, s. 20.
14 Pöyhönen 1997, s. 534.
15 Tähän muodostaa poikkeuksen ainoastaan VJL 31.4 § ja VJA 6 a §:ien mukainen sääntö, jonka mukaan silloin, kun velkojan jako-osuus olisi muodostumassa alle 50 euron suuruiseksi, tällaisen vähäisen jako- osuuden saava velkoja voidaan jättää ilman jako-osuutta, jos velkojia on enemmän kuin yksi.
Ylivelkaantumisen torjunta, johon velkajärjestelymenettelykin pyrkii, on nostettu keskeiseen roo- liin viimeaikaisessa poliittisessa keskustelussa. Ylivelkaantumisen torjunta on yksi keskeisistä teemoista Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmaan kirjattuja toimia yli- velkaantumisen estämiseksi ovat positiivisen luottotietorekisterin käyttöönotto16, maksuhäi- riömerkintöjen säilytysaikojen lyhentäminen, talous- ja velkaneuvontapalveluiden vahvistami- nen, saatavuuden parantaminen, tietoisuuden lisääminen saatavilla olevista velkaneuvontapal- veluista, ennakoivan talousneuvonnan lisääminen, kuluttajaluottojen sääntelyn tarkastelu sekä velallisen aseman helpottaminen.17 Maksukyvyttömyysmenettelyjen tarve oli havaittu tärkeäksi jo vuonna 2019 hallitusohjelmaa laadittaessa, mutta sen jälkeen menettelyiden tärkeys on koros- tunut entisestään covid-19 -pandemian aiheutettua tavallista runsaammin irtisanomisia, lomau- tuksia sekä muita kotitalouksien taloudenpitoon vaikuttavia järjestelyitä erityisesti vuonna 2020.18
Ylivelkaantuneita talouksia on Suomessa tuoreimpien julkaistujen tilastojen valossa merkittävä määrä. Esimerkiksi vuosien 2010-2018 välillä vuosittaiset hakemusmäärät pelkän yksityishenki- lön velkajärjestelyn osalta ovat vaihdelleet 3 692 ja 5 225 hakemuksen välillä. Kaiken kaikkiaan erilaisia velkajärjestelyä koskevia hakemuksia käsiteltiin käräjäoikeuksissa em. vuosina yli 42 000 kappaletta. Hyväksyttyjä velkajärjestelyhakemuksia eli asioita, joissa maksuohjelma on vahvis- tettu, on samassa ajassa vuosittain ollut 2 381-3 752 kappaletta ja koko tarkastelujaksolla noin 29 000 kappaletta. Kun kaikista saapuneista hakemuksista otetaan tarkasteltavaksi vain tavan- omaiset ensivaiheen velkajärjestelyhakemukset pois lukien siis esimerkiksi maksuohjelman
16 Vuoden 2022 alussa on tarkoitus käsitellä eduskunnassa HE laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Ks. Oikeusministeriö, Positiivisen luottotietorekisterin valmisteleminen ja maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentäminen, https://oikeusministerio.fi/hanke?tun-
nus=OM022:00/2020.
17 Oikeusministeriö, Ylivelkaantumisen torjunta, https://oikeusministerio.fi/ylivelkaantumisen-torjunta, Val- tioneuvosto 2019, s. 20 ja 82, http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-
dle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y ja Oikeusministeriö 2021:14.
18 Koronaviruspandemian saavuttua Suomeen keväällä 2020 monet suomalaiset lomautettiin ja vielä elo- kuun lopussa 2020 lomautettuja oli 50 000 enemmän kuin samaan aikaan vuotta aikaisemmin. Pandemian aiheuttama työttömyys oli suurempaa vuoden 2020 aikana, mutta työttömyys on vähentynyt pandemiaa edeltävälle tasolle marraskuuhun 2021 mennessä. Ks. Tilastokeskus, Työvoimatutkimus marraskuu 2021, https://www.stat.fi/til/tyti/2021/11/tyti_2021_11_2021-12-21_tie_001_fi.html.
muuttamista koskevat hakemukset, hakemusten yhteismäärä tarkastelujaksolla on ollut yh- teensä noin 35 000 kappaletta.19
Saapuneista hakemuksista siis noin kahdeksassa asiassa kymmenestä on päätetty aloittaa velka- järjestely ja vahvistaa maksuohjelma. Hyvä hakemusmenestys selittynee suurilta osin sillä, että merkittävä osa käräjäoikeuksiin saapuvista velkajärjestelyhakemuksista tehdään oikeusaputoi- mistojen talous- ja velkaneuvontapalveluissa. Talous- ja velkaneuvonnassa pystytään myös hake- musta tekemättä arvioimaan hakijan mahdollisuuksia päästä yksityishenkilön velkajärjestelyyn ja toisaalta merkittävästi avustamaan vaaditunlaisen hakemuksen valmistelussa ja liitteiden hank- kimisessa.20 Joka tapauksessa Suomen väkilukuun suhteutettuna hakemusmäärät ovat olleet seurantajaksolla varsin suuria ottaen erityisesti huomioon sen, että lähtökohtaisesti velkajärjes- telymenettelyyn voi päästä vain kerran elämänsä aikana. Tämä osaltaan kertoo hyvin velkaneu- vontapalveluiden tarpeellisuudesta. Tämän vuoksi voitaneen pitää tarpeellisena, että ylivelkaan- tumisen ehkäisemiseen on päätetty panostaa kuluvalla hallituskaudella, jonka aikana moni suo- malainen on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin covid-19 -pandemian takia.21
Velkajärjestelyn kannalta keskeisin kuluvan hallituskauden suunnitelluista muutoksista lienee niin kutsutun EU:n maksukyvyttömyysdirektiivin eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktii- vin (EU) 2019/1023 ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, veloista vapaut- tamisesta ja elinkeinotoiminnan harjoittamiskiellosta sekä toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi sekä di- rektiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta (direktiivi uudelleenjärjestelystä ja maksukyvyttömyy- destä) täytäntöönpano. Maksukyvyttömyysdirektiivin täytäntöönpanemiseksi on suunnitteilla
19 Tilastokeskus, Loppuun käsitellyt velkajärjestelyhakemukset käräjäoikeuksittain 2009–2018,
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__oik__velj__vv/statfin_velj_pxt_11hv.px/table/table- ViewLayout1/.
20 Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä on arvioitu talous- ja velkaneuvonnan tehneen 3 766 velkajärjestelyhakemusta käräjäoikeuksiin vuonna 2014. Tämä edustaa noin 89 prosenttia vuoden ai- kana vireillepannuista 4242 velkajärjestelyhakemuksesta. Ks. TEM 2015, s. 59 ja Tilastokeskus, Velkajärjes- telyt maakunnittain 1993–2020. [https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__oik__velj__vv/stat- fin_velj_pxt_11ht.px/table/tableViewLayout1/]
21 Oikeusministeriö, Ylivelkaantumisen torjunta, https://oikeusministerio.fi/ylivelkaantumisen-torjunta ja TEM 2020:50, s. 9, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162491/TEM_2020_50.pdf.
muutoksia myös VJL:in. Vuoden 2021 julkaistiin ensin toukokuussa velkajärjestelylain muutta- mista koskeva Oikeusministeriön mietintö 2021:14 Yrittäjän uusi alku ja velallisen aseman paran- taminen.22 Kesän 2021 aikana mietinnöstä on pyydetty lausuntoja ja lokakuussa 2021 julkaistiin vielä lausuntojen keskeisimmät seikat esittelevä lausuntotiivistelmä 2021:28.23 Muutokset täytän- töönpaneva hallituksen esitys laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta, laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja niihin liittyviksi laeiksi julkaista- neen varhain keväällä 2022. Tätä tutkielmaa laadittaessa on siten voitu huomioida vain vuoden 2021 aikana julkaistujen mietinnön ja lausuntojen sisältö. Erityisesti asunnon omistaviin velalli- siin keskeisimmin vaikuttavia VJL:n muutosehdotuksia on kuitenkin käsitelty soveltuvin osin tä- män tutkielman alaviitteissä, jotta lukija voi saada lain nykytilan lisäksi käsityksen keskeisimpien suunniteltujen lainmuutosten vaikutuksista.
2.2 Keskeiset yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevat säännökset
Suomalaiseen velkajärjestelymenettelyyn voi VJL 2.1 §:n mukaan päästä vain sellainen henkilö, jonka pääintressien keskus on Suomessa. Velkajärjestely tulee VJL 8 §:n mukaan vireille velallisen hakemuksesta, joka voidaan tehdä samanaikaisesti yhteisellä hakemuksella aviopuolison tai yh- teisvastuullisen kanssavelallisen eli esimerkiksi avopuolison kanssa taikka takaajan ja velallisen yhteisellä hakemuksella.24 Yksityishenkilön velkajärjestelyn myöntämisestä vastaa VJL 49.3 §:n mukaan se yleinen tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä velallinen asuu, tai jos eri paikkakunnilla asuvat puolisot hakevat velkajärjestelyä yhdessä, oikeuspaikaksi voidaan valita kumman tahansa puolison kotipaikkakunnan yleinen tuomioistuin.
Velallisen maksukykyä arvioitaessa huomioidaan VJL 4.1 §:n mukaan velallisen varallisuuden ra- haksi muuttamisesta saatavat varat, velallisen tulot sekä hänen ansaintamahdollisuutensa ot-
22 Oikeusministeriö 2021:14
23 Mäkitalo 2021.
24 Koska rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 8.1 §:n mukaan rekisteröidyllä parisuhteella on samat oikeusvaikutukset kuin avioliiton solmimisella jollei toisin säädetä, VJL:n aviopuolisoita koskevaa sääntelyä sovelletaan myös rekisteröidyssä parisuhteessa eläviin.
taen huomioon hänen ikänsä, työkykynsä ja muut olosuhteet, velallisen välttämättömät elinkus- tannukset, velallisen elatusvelvollisuus sekä muut velallisen taloudelliseen asemaan vaikuttavat seikat. Velallisen maksuvaraa laskettaessa tulee tulevien vuosien ohjelmanmuutostarpeiden vält- tämiseksi ottaa tarkasti huomioon kaikki tiedossa olevat velallisen tai tämän perheenjäsenten olennaiset, tulotasoon vaikuttavat elämänmuutokset. Tällaisia seikkoja voivat olla esimerkiksi pikkulapsen päivähoidon aloitus ja kouluun siirtyminen, lapsilisän lakkaaminen, lasten opiskelu- jen päättyminen tai suunniteltu eläköityminen. Jos velallisen tai hänen perheensä olosuhteissa ennakoinnista huolimatta tapahtuu olennainen, mutta ennakoimaton muutos, maksuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa. Jos muutos lisää velallisen maksukykyä, velallinen suorittaa velko- jaan lisää ohjelmaan otettujen lisäsuoritusvelvollisuutta koskevien ehtojen mukaisesti.25 Maksu- kyvyn olennainen ja pysyvä heikkeneminen taas johtaa tarpeeseen hakea käräjäoikeudelta mak- suohjelman muuttamista.26
VJL 61.1 §:n mukaan maksuohjelman raukeamista tai muuttamista koskeva hakemus on tehtävä tuomioistuimelle kirjallisesti ja ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun peruste siihen on tul- lut velallisen tai velkojan tietoon. Maksuohjelma raukeaa VJL 42.4 §:n mukaan velallisen laimin- lyötyä olennaisesti maksuohjelman noudattamisen ilman hyväksyttävää syytä, kun tietoon tulee seikkoja, jotka olisivat tiedossa ollessaan estäneet velkajärjestelyn aloittamisen tai velallisen vel- kaannuttua lisää tai muuten laiminlyötyä myötävaikutusvelvollisuutensa. Lisäksi raukeamiseen johtaa VJL 58.2 §:n mukaan myös velallisen kuolema ennen maksuohjelman vahvistamista, VJL
25 Lisäsuoritusvelvollisuudesta maksuohjelman aikana säädetään VJL 35 a §:ssä. Jos velallisen tulot vähen- nettyinä välttämättömillä tulonhankkimismenoilla kasvavat maksuohjelmaan merkittyihin tuloihin verrat- tuna kalenterivuoden aikana vähintään 2 000 euroa, velallisen on käytettävä velkojensa suoritukseksi puo- let 2 000 euroa ylittävästä osasta. Näin laskettua määrää ei kuitenkaan tarvitse käyttää velkojen suori- tukseksi siltä osin kuin velallinen on tarvinnut sitä muihin välttämättömiin menoihinsa. Jos velallinen taas saa maksuohjelman aikana perinnön, lahjan tai muun kertaluonteisen suorituksen, jonka määrä yksin tai yhdessä muiden suoritusten kanssa ylittää 1 000 euroa, velallisen on maksettava velkojille 1 000 euron ylit- tävä osa tällaisten suoritusten yhteenlasketusta määrästä. Lisäsuoritusvelvollisuutta ei vahvisteta sellai- selle velalliselle, jonka tulojen ei voida olettaa kasvavan maksuohjelman aikana 2000 euroa enempää. Täl- lainen tilanne on käsillä esimerkiksi silloin, kun velallinen on hyvin iäkäs tai vakavasti sairas ja siten työky- vytön.
26 Koskelo – Lehtimäki 1997, s. 38. Vaikka ennakointi maksuohjelmaa laadittaessa onkin tärkeää maksuoh- jelman sujuvuuden takaamiseksi, epävarmoja tapahtumia tai mahdollisia tuloja ei huomioida maksuohjel- massa. Jos velallinen saa maksuohjelman aikana esimerkiksi perintöä, se huomioidaan maksuohjelmassa lisäsuoritusvelvollisuuden kautta.
43.1 §:n mukaan velallisen asettaminen konkurssiin ennen maksuohjelman päättymistä sekä VJL 47 §:n mukaan yrityssaneerauksen aloittaminen yksityisenä ammatin- tai elinkeinonharjoittajana toimivalle velalliselle. Jos velallinen taas kuolee maksuohjelman jo alettua, velat on vainajan jäl- keen otettava VJL 43 a §:n mukaan huomioon maksuohjelmassa säänneltyjen ehtojen mukai- sesti. 27 Velkojat ovat oikeutettuja niihin lisäsuorituksiin, jotka velallisen olisi maksuohjelman mu- kaan pitänyt maksaa. Jos velallisen maksuohjelman mukaan säilyttämä vakuutena oleva omai- suus muutetaan rahaksi ennen kuin maksuohjelmaan perustuva maksuvelvollisuus on täytetty, omaisuuden myyntihinnasta maksetaan rahaksimuuttokustannusten jälkeen velat, joista omai- suus on vakuutena.
Velkajärjestelyjärjestelmämme on rakennettu sen ajatuksen pohjalle, että velalliselle turvataan sellainen elintaso, jossa velallinen jaksaa ylläpitää maksuohjelmasta selvitäkseen tarvitsemaansa maksuvaraa. Maksuohjelman aikana elintaso on kuitenkin jokseenkin niukka, mikä on huomioitu maksuohjelmien pituudessa. Tavoitteena on, että velkaantunut jaksaa sinnitellä velkataakkansa kanssa vielä muutaman vuoden pituisen maksuohjelman ajan, jonka jälkeen hän vapautuu ve- loistaan. Aivan kaikkia velallisen tuloja tai koko varallisuutta ei siis voida käyttää velkojen lyhentä- miseen, vaan maksuohjelmassa on huomioitava laaja joukko velallisen ja hänen perheensä tulo- tasoon vaikuttavia seikkoja. Liian tiukka maksuohjelma voisi toisaalta johtaa maksukyvyttömyy- den jatkumiseen tai velallisen syrjäytymiseen.28
Velallisen on velkajärjestelyssä käytettävä VJL 5 §:n mukaan velkojensa suoritukseksi kaikki ne tulot, joita hän ei tarvitse välttämättömiin elinkustannuksiinsa ja elatusvelvollisuudesta aiheutu-
27 Aikaisemmin velallisen kuolema maksuohjelman aikana johti VJL 43 a §:n mukaan pääsääntöisesti mak- suohjelman raukeamiseen. Ainoan poikkeuksen muodostivat tilanteet, joissa maksuohjelman aikana kuol- leen velallisen maksuohjelmassa asunto oli säilytetty ja velallisen kuoleman jälkeen hänen leskensä tai lap- sensa jäi asumaan vakituisesti asuntoon ja kuolinpesä selviytyi maksuohjelman mukaisista suorituksista.
Tästä järjestelystä kuitenkin luovuttiin vuonna 2007 voimaan tulleella muutoksella. Nyt pääsääntönä on, että velallisen kuollessa kuolinpesä voi jatkaa maksuohjelman mukaisia suorituksia ilman erillistä hake- musta tai sopimista velkojien kanssa säilyttäen niin halutessaan myös ohjelmassa säilytetyn asunnon. Ks.
HE 180/1996 vp, HE 30/2006 vp ja Niemi 2010, s. 59–60.
28 Koskelo – Lehtimäki 1997, s. 22–23, 26–27 ja 31.
viin menoihin.29 Velallisen perusturvaan kuuluva varallisuus voidaan muuttaa rahaksi vain VJL 15, 29 ja 33 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Perusturvaan kuuluvaan varallisuuteen luetaan velalli- sen omistusasunto, velallisen ja hänen perheensä kohtuullinen asuntoirtaimisto ja kohtuullisen tarpeen mukaiset henkilökohtaiset tavarat sekä työvälineet ja niihin rinnastettavat esineet, joita velallinen tarvitsee toimeentulonsa turvaamiseen. Jos velallisella on muuta varallisuutta, se on aina käytettävä velkojen suoritukseksi. Velallisen on luovuttava muusta kuin perusturvaansa kuuluvasta omaisuudesta, joka on luovutettu hänen hallintaansa osamaksu- tai vuokrausluotto- sopimuksen nojalla.
Velkajärjestelyn edellytyksistä ja esteistä säädetään VJL 3. luvussa. Tärkeimmät yleiset edellytyk- set velkajärjestelyn aloittamiselle löytyvät VJL 9 §:stä, jonka mukaan velkajärjestely voidaan myöntää velalliselle, joka on maksukyvytön, jos maksukyvyttömyyden pääasiallisena syynä on velallisen maksukyvyn olennainen heikentyminen sairauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden tai muun olosuhteiden muutoksen vuoksi pääasiassa ilman velallisen omaa syytä. Velkajärjestely voidaan myöntää myös silloin, kun velkajärjestelyyn on muuten painavat perusteet ottaen huo- mioon velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa velallisen maksukykyyn. Kum- massakin tilanteessa edellytetään, ettei velallinen kohtuudella kykene parantamaan maksukyky- ään voidakseen selviytyä veloistaan aiheutuvista menoista.
Vaikka yleisten edellytysten katsottaisiinkin hakijan asiassa täyttyvän ja siten puoltavan velkajär- jestelyn aloittamista, asiassa tulee tarkasteltavaksi myös velkajärjestelyn yleiset ja väliaikaiset es- teet. VJL 9 a.1 §:n mukaan silloin, kun velallisella ei väliaikaisena pidettävästä syystä ole maksuva- raa tai velallinen ei sellaisen syyn vuoksi kykene maksuvarallaan maksamaan tavallisia velkojaan vähäisenä pidettävää määrää enempää, velkajärjestelyä ei voida myöntää. Syyn väliaikaisuutta ja maksuvaran määrää arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti velallisen ansaintamahdolli-
29 Välttämättömien elinkustannusten määrä on sidottu kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin (456/2001), jonka 4 a §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriö teettää joka neljäs vuosi kokonaisarvion perusturvan riittävyydestä. Perusturvan riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon henkilön tai kotitalouden saamat Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemat etuudet sekä toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukai- nen toimeentulotuki.
suudet. Syytä ei voida pitää väliaikaisena, jos maksuvaran puuttuminen tai vähäisyys johtuu työt- tömyydestä, joka on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin kestänyt yli 18 kuukautta. Pykälässä tarkoitettu väliaikainen este johtaa käytännössä aina hakemuksen hylkäämiseen, sillä laista ei löydy sellaista poikkeussäännöstä, jonka mukaisesti velkajärjestely voitaisiin aloittaa väliaikai- sesta esteestä huolimatta.30 Koskelon ja Lehtimäen mukaan säännöksen taustalla on ajatus vel- kojien edun huomioimisesta, eikä velkajärjestelyn myöntäminen sellaisille henkilöille, joiden maksukyky on vain väliaikaisesta syystä alentunut olisi velkojien edun mukaista.31 Sen sijaan VJL 10 §:ssä säädetään velkajärjestelyn aloittamisen yleisistä esteistä, jotka estävät velkajärjestelyn aloittamisen vain, jos velkajärjestelyn aloittamiselle ei ole VJL 10 a §:n mukaisia edellytyksiä, eli painavia perusteita, joina huomioidaan erityisesti velallisen toimet velkojen maksamiseksi, vel- kaantumisesta kulunut aika ja muut velallisen olosuhteet sekä velkajärjestelyn merkitys velallisen ja velkojien kannalta.
Jotta velkajärjestelyä voitaisiin mielekkäästi toteuttaa, on VJL:in otettu säännökset perintä- ja maksukielloista. VJL 13.1 §:n mukaan velkajärjestelyn alettua velalliseen ei saa kohdistaa toimen- piteitä maksukiellon eli velkajärjestelyn piiriin kuuluvan velan perimiseksi tai sen suorittamisen turvaamiseksi. Myöskään jo aloitettuja toimenpiteitä ei saa jatkaa. Velalliseen ei tällaisen velan osalta myöskään saa kohdistaa maksuviivästyksen seuraamuksia. Käytännössä perintäkielto tar- koittaa sitä, että esimerkiksi velkojen korot lakkaavat kertymästä velkajärjestelyn alkaessa joko velkajärjestelyn aloittamispäivästä lukien tai vaihtoehtoisesti velkajärjestelyhakemuksessa käyte- tystä saldopäivästä lukien, jos saldopäivä ei edellä velkajärjestelyn aloittamispäivää enempää kuin korkeintaan kuusi kuukautta.32
30 Oikeusministeriö 2021:14, s. 69. Oikeusministeriön toukokuussa 2021 julkaistussa mietinnössä esite- tään, että jatkossa väliaikaista estettä ei sovellettaisi niiden velallisten osalta, joilla on elinkeinotoiminnasta johtuvia velkoja. Muutoksen sisältämä esitys on määrä esitellä alkuvuodesta 2022.
31 Koskelo – Lehtimäki 1997, s. 29.
32 Velkojien tasapuolisen kohtelun vuoksi on tärkeää, että korot on laskettu kaikkien velkojen osalta yhte- näisesti. Tavallisten velkojien keskinäisestä asemasta säädetään VJL 31 §:ssä. Korkojen laskemispäivää kos- keva sääntö on ehdoton ja saldopäivää tulee käyttää korkojen laskemisessa, jos se on velkajärjestelyn aloittamispäivää edeltäneen kuuden kuukauden aikana. Korkojen laskemisesta saldopäivälle koskee myös KKO 2020:1.
Myöskään velallisen omaisuutta, kuten autoa tai omistusasuntoa ei perintä- ja maksukiellon ai- kana saa ulosmitata, vaan velkajärjestelyssä ratkaistaan, saako velallinen säilyttää autonsa esi- merkiksi työssä käymistä varten tai asunnon omana ja mahdollisen perheensä kotina. Velallinen voi myös hakea VJL 21 §:n mukaista väliaikaista perintä-, maksu- ulosmittaus- ja täytäntöönpano- kieltoa käräjäoikeudelta jo hakemuksen käsittelyn ajaksi. Käräjäoikeus tekee tällöin asiasta erilli- sen päätöksen ja antaa myöhemmin erillisen päätöksen velkajärjestelyn aloittamisesta. Sekä väli- aikaisesta että varsinaisesta perintäkiellosta voidaan velkojan vaatimuksesta poiketa VJL 15 §:n mukaisesti, jos perittävä omaisuus ei esimerkiksi kuulu velallisen perusturvaan.33
Vastaavasti VJL 12.1 §:n sisältämän maksukiellon mukaan velkajärjestelyn alettua velallinen ei saa maksaa velkajärjestelyn piiriin kuuluvaa velkaansa eikä asettaa siitä vakuutta. Maksukielto turvaa sen, että velkojia kohdellaan maksuohjelman aikana tasapuolisesti ja ettei maksuohjelman mu- kaisten maksujen suorittaminen heti alkajaisiksi vaarantuisi. Poikkeuksena maksukieltoon on VJL 12.2 §:n mukaan etuoikeutetut elatusapuvelat ja vakuusvelan ehtojen mukaiset, velkajärjestelyn alkamisen jälkeen erääntyvien korkojen ja muiden luottokustannusten maksut. Kun maksuoh- jelma vahvistetaan, myös perintä- ja maksukiellot raukeavat.
Vaikka velallinen saattaa velkajärjestelyn yhteydessä vapautua hyvin merkittävienkin velkamää- rien maksuvelvollisuudesta, verotuksen näkökulmasta näitä maksamatta jääviä, anteeksiannet- tuja velkojen osia ei kuitenkaan kohdella verotuksessa verotettavana tulona. Näitä velkojen mak- samatta jääviä eriä kohdellaan yksityishenkilön velkajärjestelyn yhteydessä verotuksen näkökul- masta arvottomina. Mattilan mukaan silloin, kun on pidettävä todennäköisenä, ettei velallinen kuitenkaan olisi suoriutunut velkansa maksusta, myöskään velan anteeksiannettua osaa ei tule pitää verotettavana tulona.34
Velkajärjestelylain lisäksi muita keskeisiä menettelyyn liittyviä säädöksiä ovat myös asetus yksi- tyishenkilön velkajärjestelystä (VJA, 58/1993) ja Oikeusministeriön asetus velallisen maksukyvyn
33 Saarnilehto ym. 2012, s. 1219.
34 Tämä tulkinta perustuu KHO:n ennakkopäätöksiin KHO 1972 I 51 ja KHO 1972 II 553. Ks. Verohallinto, Velkajärjestelyn vaikutus verotuksessa, https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-haku-
sivu/48992/velkajarjestelyn_vaikutus_verotuksess/ ja Mattila 2014, s. 239.
arvioinnin perusteista yksityishenkilön velkajärjestelyssä (MAA, 322/2001). VJA sisältää tarkempia säännöksiä velkajärjestelyhakemuksen sisällöstä ja MAA:ssa puolestaan säädetään yksityiskoh- taisemmin maksuvaralaskeman sisältöön liittyvistä asioista. Näiden asetusten keskeisimmät säännökset on esitelty seuraavissa luvuissa. Ylikansallisista säädöksistä velkajärjestelyyn vaikut- taa aiemmin mainittujen lisäksi myös Euroopan parlamentin ja neuvoston 20 päivänä touko- kuuta 2015 annettu asetus (EU) 2015/848 maksukyvyttömyysmenettelyistä, joka sisältää sään- nökset muun muassa lainvalintakysymyksiin rajat ylittävissä maksukyvyttömyystilanteissa.
3 Velkaongelmista velkajärjestelyyn – prosessin eteneminen
3.1 Kevyemmät keinot velkaantumisen pysäyttämiseen
Tässä luvussa tarkastelen yksityishenkilön velkajärjestelyä yleisesti, mutta kuitenkin vain omis- tusasunnon säilyttämisen kannalta olennaisin osin. Kun yksityishenkilö velkaantuu niin paljon, ettei hän yrityksistä huolimatta pysty enää lyhentämään velkojaan välttämättömistä elinkustan- nuksista suoriutumisen lisäksi, hän ylivelkaantuu. Ylivelkaantumiseen voi yrittää puuttua monen- laisin keinoin. Kevyimmillään velallinen voi lyhytaikaisesti pyrkiä korjaamaan taloustilannettaan neuvottelemalla velkojiensa kanssa lyhennysvapaasta kuukaudesta, jolloin velallinen voi käyttää tavallisesti lainan takaisinmaksuerään kuluvat tulonsa poikkeuksellisesti muihin menoihinsa. On myös melko tavallista, että ennen yksityishenkilön velkajärjestelyyn hakeutumista ylivelkaantu- nut yksityishenkilö on pyrkinyt parantamaan taloustilannettaan esimerkiksi järjestelylainoilla, jol- loin on keskitetty useita pienempiä velkoja yhteen paikkaan ottamalla yksi uusi laina, jolla on suoritettu aikaisemmat velat pois. Pahasti velkaantuneelle tällainenkin menettely voi helpottaa taloustilannetta paljon, kun velallinen pystyy helpommin hahmottamaan kokonaisvelkamää- ränsä. Järjestelylainapalveluja tarjoavat pankit ja muut rahoituslaitokset, mutta matalakorkoi- semman järjestelylainan saamiseksi edellytetään usein takaajaa tai vakuuden asettamista.35
Keskeinen toimija ylivelkaantumiseen puuttumisessa on Takuusäätiö, joka tarjoaa muun muassa takauksia pankkien tarjoamiin järjestelylainoihin ja pienlainoja kertaluontoisiin, välttämättömiin menoihin, kuten hammaslääkärikäyntiin tai uusien silmälasien hankkimiseen.36 Takuusäätiön ta- kauksen myöntämisen edellytyksenä on, ettei velallisen velkamäärä ylitä 34 000 euroa tai puoli- soiden yhteisvelkamäärä 45 000 euroa. Lisäksi takauksen saamiseksi edellytetään yleensä, että
35 Talous- ja velkaneuvonta, Lainojen yhdistäminen, https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/fi/in- dex/pysaytavelkaantuminen/yhdistalainat.html.
36 Takuusäätiö, Pienlainaa hankintoihin, https://www.takuusaatio.fi/palvelut-ja-materiaalit/pienlaina/ ja Ta- kuusäätiö, Tietoa meistä, https://www.takuusaatio.fi/takuusaatio/tietoa-meista/.
takauksen hakija saa säännöllisesti palkka- tai eläketuloja ja on siten riittävän maksukykyinen noudattaakseen maksuohjelmaa säännöllisesti ja pitkäjänteisesti.37
Velallinen voi myös sopia velkojiensa kanssa muista maksujärjestelyistä, kuten sopia maksuaika- taulun muuttamisesta. Vapaaehtoisista velkajärjestelyä muistuttavista yksityishenkilön velkajär- jestelykeinoista ei säädetä VJL:ssa, mutta VJL 78 §:ssä todetaan, että julkisoikeudellisen saatavan haltijalla on oikeus muun lain estämättä suostua VJL:ssa tarkoitettuun velkajärjestelyyn taikka sellaiseen vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn, joka sisällöltään vastaa VJL:ssa säädettyjä periaat- teita. Suostumuksesta saa päättää se viranomainen, jolla on toimivalta saatavan perimiseen.
Sama koskee vastaavasti julkisyhteisöä, jolla on velalliselta yksityisoikeudellinen saatava. Huomi- onarvoista kuitenkin on, että velkojan suostuessa vapaaehtoisesti velkamäärän alentamiseen tai poistamiseen varsinaisen yksityishenkilön velkajärjestelymenettelyn ulkopuolella, tulee tapaus- kohtaisesti harkittavaksi, onko anteeksiannettua velkaosuutta pidettävä arvottomana vai verotet- tavana saantona. Varsinaisessa velkajärjestelyssä vastaavaa veroseuraamusta ei ole. 38
3.2 Velkajärjestelyyn hakeutuminen
Mikäli vapaaehtoisten velkajärjestelykeinojen avulla ei saada velkakierrettä katkaistua, viimesijai- sena järjestelykeinona velallinen voi hakeutua yksityishenkilön velkajärjestelyyn. Menettelyn vii- mesijaisuus johtuu yhtäältä siitä, että velkajärjestely puuttuu rajusti siihen yleiseen periaattee- seen, että sopimukset on pidettävä velkasuhteessa kuten muissakin sopimussuhteissa ja velalli- sen tulee siten maksaa velkansa. Toisaalta yksityishenkilön velkajärjestelyyn voi lähtökohtaisesti päästä vain yhden kerran elämänsä aikana (VJL 10.10 §), kun taas esimerkiksi järjestelylainojen määrää ei sinänsä ole rajattu, vaikkei monen järjestelylainan ottaminen ainakaan samanaikai- sesti ole velkakierteen katkaisemisen näkökulmasta järkevää.
37 Takuusäätiö, Takauksen ehdot, https://www.takuusaatio.fi/palvelut-ja-materiaalit/takuusaation-ta- kaus/takauksen-ehdot/ ja Takuusäätiö, Takuusäätiön takaus, https://www.takuusaatio.fi/palvelut-ja-materi- aalit/takuusaation-takaus/.
38 Verohallinto, Velkajärjestelyn vaikutus verotuksessa, https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje- hakusivu/48992/velkajarjestelyn_vaikutus_verotuksess/.
Poikkeuksen velkajärjestelyn myöntämiseen vain yhden kerran samalle henkilölle muodostaa käytännössä vain sellaiset tilanteet, joissa velallisen olosuhteet ovat edellisen velkajärjestelyn jäl- keen ratkaisevasti muuttuneet. Hallituksen esityksessä tällaiseksi tilanteeksi on katsottu esimer- kiksi se, että ensimmäinen velkajärjestely on myönnetty vaikkapa alkoholinkäyttöön, nuoruuden ajattelemattomuuteen tai aikaisempaan rikoskierteeseen liittyen ja velallinen on sen jälkeen osoittanut parantaneen tapansa, mutta esimerkiksi tulee myöhemmin työkyvyttömäksi eikä sen vuoksi kykene suoriutumaan veloistaan. Tällaisissa tilanteissa hallituksen esityksessä on katsottu velkajärjestelyhakemuksen hylkääminen kohtuuttomaksi.39
39 HE 183/1992 vp, s. 53.
Kuvio 1. Tavanomainen prosessi yksityishenkilön velkajärjestelyasian käsittelyssä, kun velkajärjestely pää- tetään aloittaa.
3.3 Hakemuksen sisältö
Velkajärjestelyhakemuksen tulee VJL 50.1 §:n mukaan laatia vahvistetun kaavan mukaisesti sillä uhalla, että muuten hakemus voidaan jättää tutkimatta. VJL 39 §:n mukaan oikeusministeriö vah- vistaa kaavan velkajärjestelyhakemusta ja maksuohjelmaehdotusta varten sekä antaa niiden laa- timista koskevat ohjeet.40
Vaasan hovioikeuden 24.1.2018 asiassa S17/654 antamassa ratkaisussa 38 hakija oli toimit- tanut käräjäoikeuteen oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisen velkaluettelon ase- mesta huomattavan määrän ulosottoviraston tulosteita. Käräjäoikeus oli kahdesti huo- mauttanut hakijaa asiasta ja kehottanut täydentämään toimitettua hakemusta vahvistetun kaavan mukaisella velkaluettelolla. Kun hakija ei kehotuksista huolimatta toimittanut vah- vistetun kaavan mukaista velkaluetteloa, hakemus voitiin hovioikeuden mukaan jättää tut- kimatta.
Hakemuksessa tulee VJL 51.1 §:n mukaan esittää tarpeellinen selvitys velallisen maksukykyyn vai- kuttavista seikoista ja muista velkajärjestelyn kannalta merkityksellisistä seikoista. Velkajärjeste- lyhakemuksen tulee VJA 2.1 §:n mukaan sisältää selvitys velallisen ja tämän kanssa asuvien tu- loista eli velallisen ja hänen kanssaan samassa taloudessa elävien täysi-ikäisten verotodistukset viimeiseltä kolmelta vuodelta ja palkkatodistukset edelliseltä ja kuluvalta kalenterivuodelta, jäl- jennökset kaikista päätöksistä, jotka koskevat jotakin velallisen tai hänen kanssaan asuvan saa- maa etuutta, kuten eläkettä tai äitiysrahaa, elinkeinonharjoittajilta elinkeinotoiminnan tuloselvi- tys sekä selvitys velallisen tai tämän aviopuolison mahdollisista muista tuloista. Tulojen lisäksi tulee toimittaa selvitykset velallisen ja hänen kanssaan asuvien välttämättömistä menoista eli jäl- jennös vuokran, vastikkeen tai muiden asumiskulujen määrästä, elatusavun maksamisesta, jäl- jennökset jäljellä olevan velan määrän osoittavista asiakirjoista niiden velkojen osalta, joiden suuruus on yli 340 euroa ja jäljennökset panttaussitoumuksista. Varallisuuden osalta tulee toi- mittaa huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden, osuuksien ja asumisoikeuden sekä muun
40 Tuomioistuinlaitos, Velkajärjestelyasiat, https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiointijajulkisuus/lo- makkeet/velkajarjestelyasiat.html. Hakemuslomakkeita tulee lisäksi VJA 1 §:n mukaan olla maksutta saata- villa alioikeuksista.
merkittävän varallisuuden osalta jäljennös asiakirjasta, josta ilmenee velallisen omistusosuus ja kirjallinen selvitys siitä, mihin velallisen hakemukseen sisältyvät arviot varallisuuden arvoista pe- rustuvat. Lisäksi velallisen tulee esittää kirjallinen selvitys sairaudesta, työttömyydestä, työkyvyt- tömyydestä tai muusta olosuhteiden muutoksesta, jolla on merkitystä hakemuksen kannalta.
Hakemukseen voidaan VJL 51.1 §:n mukaan liittää myös velallisen ehdotus maksuohjelmaksi tai ehdotus selvittäjäksi. Käytännössä ehdotus maksuohjelmaksi liitetään hakemukseen usein aina- kin sellaisissa tilanteissa, joissa velallisen avustaja on katsonut olevan mahdollisuudet asian kä- sittelemiseksi yksinkertaistetussa menettelyssä siten, kun VJL 38 a §:ssä säädetään.
Edellytyksenä maksuohjelman vahvistamiselle yksinkertaistetussa menettelyssä on VJL 38 a.1 §:n mukaan, että velkajärjestelyn yleiset edellytykset täyttyvät (VJL 9 §), velkajärjestelyn myöntämi- nen ei esty väliaikaisesta syystä (VJL 9 a §), velkajärjestelyn myöntäminen ei esty yleisen esteen vuoksi (VJL 10 §) tai se voidaan myöntää yleisestä esteestä huolimatta (VJL 10 a §) ja velallinen on pyrkinyt pääsemään sovintoon velkojiensa kanssa ellei sitä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana velallisen vähäisen maksukyvyn, velkojien suuren lukumäärän, tuntemattomien velkojien tai mui- den syiden vuoksi (VJL 11 §). Lisäksi kaikkien sellaisten tunnettujen velkojien, joiden saatavat ovat velkojien saatavien kokonaismäärästä yhteensä vähintään 80 prosenttia, ja jokaisen velkojan, jonka saatavan määrä on vähintään 5 prosenttia velkojien saatavien kokonaismäärästä, tulee an- taa hyväksyntänsä maksuohjelmaehdotukselle tai olla esittämättä sitä koskevaa väitettä. Ehdo- tuksen tulee olla laadittu käytettyjen keinojen osalta VJL:n mukaisesti (VJL 25 §), vakuusvelkojen asema tulee olla huomioitu (VJL 26 §), maksuohjelman sisällön ja keston pitää olla lain mukainen ja kohtuullinen myös vakuusvelkojen maksuaikataulun osalta (VJL 29 §), tavallisia velkoja on koh- deltu tasapuolisesti VJL 31 §:ssä tarkemmin eritellyllä tavalla ja maksuohjelman vahvistamiselle ei ole elinkeinotoiminnan velkojen järjestelemisen kyseessä ollessa VJL 46 a §:ssä tarkoitettua es- tettä.
3.4 Yleiset edellytykset velkajärjestelyn aloittamiselle
Kun hakemus on toimitettu käräjäoikeudelle, käräjäoikeus tutkii, onko asiassa VJL 9 §:n mukaiset edellytykset velkajärjestelyn myöntämiseksi. Tuomioistuimen harkitessa yksityishenkilön velka- järjestelyn aloittamista, tulee käytännössä ensin arvioitavaksi, onko velallinen maksukyvytön ja onko maksukyvyttömyyden taustalla VJL 9 §:ssä tarkoitetut olosuhteet, eli maksukyvyttömyyden olennainen heikentyminen pääasiallisesti ilman velallisen omaa syytä esimerkiksi työttömyyden, sairastumisen tai työkyvyttömyyden vuoksi tai vaihtoehtoisesti tilanne, jossa hakijan velkojen ja velvoitteiden määrä on suhteettoman suuri hakijan maksukykyyn verrattuna.
Pelkästään se, että hakija on joutunut ottamaan velkaa eikä pysty lyhentämään sitä velkojalleen sovitussa aikataulussa, ei merkitse automaattisesti, että velallinen olisi maksukyvytön. Sen sijaan olennaista maksukyvyttömyyden arvioinnissa on se, onko hakija muutoin kuin tilapäisesti kyke- nemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Toisin sanoen tuomioistuin arvioi, ettei ve- lallinen kykene maksamaan velkojaan sitä mukaan kuin ne erääntyvät, eikä tätä kykenemättö- myyttä voida pitää tilapäisenä.41 Se, että velkajärjestelyn edellytyksenä on pysyväksi muuttunut maksukyvyttömyys, poistaa käytännössä lain soveltamisalasta sellaiset tilanteet, jossa henkilö on syystä tai toisesta vain tilapäisesti jättänyt suorittamatta hänelle kuuluvat velvoitteet. 42
Kun tuomioistuin arvioi velallisen mahdollisuuksia selviytyä veloistaan, otetaan huomioon 4 §:ssä tarkoitetut seikat eli esimerkiksi velallisen omaisuus, tulot ja tulonhankintamahdollisuudet sekä välttämättömien elin- ja elatuskustannusten määrä.43 Tulonhankintamahdollisuuksia arvioita- essa tulee Koskelon ja Lehtimäen mukaan käytännössä edellyttää sitä, että työkykyinen velalli- nen työskentelee kokopäiväisesti, jos velalliselle sopivia töitä on tarjolla. Mikäli tulon määrää ei
41 HE 183/1992 vp, s. 24, 39 ja 47.
42 Koskelo – Lehtimäki 1997, s. 42. Yleisesti velalliselta edellytetään, että ennen velkajärjestelyyn hakeutu- mista elinkustannukset on minimoitu kohtuullisen suuruisiksi. Koskelo ja Lehtimäki esittävät, että käräjäoi- keuksien tulisi hylätä sellaiset hakemukset, jossa velallinen esimerkiksi asuu kohtuuttoman hulppeassa vuokra-asunnossa ja maksukyky voisi helposti palautua muuttamalla edullisempaan asuntoon.
43 HE 183/1992 vp, s. 47.
