Käyttöä turvaavien toimenpiteiden suunnittelu vs. peruskorjaustason suunnittelu. Esimerkkikohde Haapaniemen päiväkoti Kuopio

(1)

Esa Nissinen

Käyttöä turvaavien toimenpiteiden suunnittelu vs. peruskorjaustason suunnittelu

Esimerkkikohde Haapaniemen päiväkoti Kuopio

Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2020

(2)

ESA NISSINEN

Käyttöä turvaavien toimenpiteiden suunnittelu vs. peruskorjaustason

suunnittelu

Esimerkkikohde Haapaniemen päiväkoti Kuopio

Opinnäytetyöt

Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto

Kuopio 2020

Aihealue:

Rakennusterveys

(3)

Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate http://www.aducate.fi

http://www.uef.fi/fi/aducate/rakennusterveyskoulutus

(4)

TIIVISTELMÄ:

Kuopion Tilapalvelun vastuulla olevissa rakennuksissa tehdään vuosittain monen- tyyppisiä korjauksia. Peruskorjaustasoisessa korjauksessa ja sen suunnittelussa korja- tuille rakenteille vaaditaan vähintään 30 vuoden tai mielellään 50 vuoden elinkaarta.

Rakenteen tulee täyttää turvallisuuden ja terveellisyyden vaatimukset tuon ajan. Ai- na ei korjauksia voida kuitenkaan tehdä peruskorjaustasoisena. Rakennuksen sisäil- maolosuhteet saattavat heiketä nopeasti ja tilanne vaatii nopeaa toimintaa. Korvaa- vaa rakennusta voidaan suunnitella, mutta se ajoittuu muutaman vuoden päähän jne. Tällaisissa tilanteissa peruskorjaustasoinen korjaaminen ei ole järkevää. Raken- nuksessa tehdään näissä tilanteissa kevyempiä korjauksia, joilla rakennusta voidaan turvallisesti käyttää sovitun ajan esim. 5-10 vuotta. Tässä työssä näitä korjauksia kutsutaan käyttöä turvaaviksi toimenpiteiksi.

Työssä verrataan käyttöä turvaavan tason rakennesuunnitelmia peruskorjaustason rakennesuunnitelmiin esimerkkikohteessa Haapaniemen päiväkoti Kuopiossa. Li- säksi pohditaan rakennuksen tulevaisuutta ja antaako kuntotutkimus riittävästi tietoa kohteen hanke- ja kustannussuunnitteluun. Tarvitaanko ”teknistä hankeselvitys- tä”, joka tarkentaa kuntotutkimuksen havaintoja kertomalla, miten ja missä laajuu- dessa korjaukset tulisi tehdä.

AVAINSANAT:

Peruskorjaus, elinkaari, käyttöä turvaavan tason korjaussuunnittelu, rakennesuunnittelu.

(5)

ABSTRACT:

Many types of repairs are made annually in the buildings under the responsibility of Kuopio City’s Property Service. At least 30 years, preferably a 50-year life cycle, is required for the repaired structure in the renovation-level repair and its design. The structure must meet the requirements of safety and health during that time. Howev- er, repairs cannot always be made at the renovation-level. The indoor conditions of the building may deteriorate rapidly, and the situation calls for swift action. A re- placement building can be planned, but its construction will take place in few years.

In such situations, renovation-level repairs do not make sense. In these situations, lighter repairs are made to the building, with which the building can be used safely for an agreed period of time, e.g. 5-10 years. In this thesis, these repairs are called a plan to secure the use of the building.

This thesis compares the structural plans of a plan to secure the use of the building with the structural plans of the renovation level in the example object Haapaniemi kindergarten in Kuopio. In addition, the future of the building is considered and whether the building condition survey provides sufficient information for the project and cost planning of the object of design. Is there a need for a “technical project re- port” that refines the findings of the building condition survey by explaining how and to what extent repairs should be made.

KEYWORDS:

Renovation repair, life cycle of the building, a plan to secure the use of the building, structural design, cost accounting.

(6)

Esipuhe

Jokunen vuosi sitten katselin saamiani todistuksia kosteusvaurion korjaussuunnitte- lijan ja -kuntotutkijan koulutuksista. Muistan sanoneeni ääneen, että tässä olivat sitten viimeiset koulutukseni. Vuosi tuon jälkeen oli Kuopion tilakeskukselta ilmoitettu rakennusterveysasiantuntijan koulutukseen 2 osallistujaa, joista perumisen vuoksi yhtä osallistujaa edelleen etsittiin. No en varmasti osallistu sanoin. Tilakeskuksen toimitilajohtaja Hannu Väänänen tuli työpöytäni luo ja sanoi että etkö nyt mitenkään voisi osallistua koulutukseen. Jäin asiaa miettimään ja jyrkkä ei muuttui yön aikana.

Siispä osallistuin koulutukseen. Tätä kirjoittaessani olen jo varma, että osallistuminen kannatti. Aducaten järjestämä koulutus oli laadukas ja hyvin järjestetty.

Kuopion Tilapalvelut, kuten nimi kesän 2020 jälkeen on kuulunut, on tukenut esi- merkillisesti työntekijöidensä osallistumista ammatillisiin koulutuksiin. Jopa tällaisil- le ”eläkeputkea lähestyville” on suotu mahdollisuus osallistua tasokkaisiin koulutuksiin. Siitä suuri kiitos työnantajalleni.

Ahot menettelyn avulla sain suuren osan koulutuksesta kuitattua edellisillä koulu- tuksilla. Siitä huolimatta välistä tuntui työmäärä ahdistavalta. Mistä ihmeestä muut, jotka käyvät koko koulutuksen, löytävät aikaa ja energiaa. Kovaa porukkaa.

Kiitoksia työkavereille kestämisestä ja erityisesti Atte Vepsäläiselle työn ohjaamises- ta. Ja tietenkin suuret kiitokset Aducaten henkilökunnalle kärsivällisestä koulutuksesta ja opastuksesta.

Esa Nissinen, Kuopiossa 24.11.2020

(7)

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ...9

1.1 TYÖN TAVOITE ... 10

1.2 ESIMERKKIKOHDE JA LÄHTÖAINEISTO ... 10

2 KÄYTTÖÄ TURVAAVAT TOIMENPITEET ... 13

2.1 PERUSMUURIT JA SOKKELIPALKIT ... 14

2.1.1 PerM-1 ... 14

2.1.2 PerM-2 ... 16

2.1.3 PerM-3 ... 18

2.1.4 PerM-5 ... 20

2.1.5 SokP-1 ... 21

2.2 ALAPOHJARAKENTEET ... 23

2.2.1 AP-1 ja AP-2 (Soveltaen AP-5 VSS) ... 23

2.2.2 AP-3 ... 24

2.2.3 AP-4 ... 26

2.3 ULKOSEINÄRAKENTEET ... 27

2.3.1 US-1 ... 27

2.4 VÄLIPOHJARAKENTEET ... 29

2.4.1 VP-1 ... 29

2.4.2 VP-3 ... 30

2.4.3 VP-4 ... 32

2.5 YLÄPOHJARAKENTEET ... 34

2.5.1 YP-1 ... 34

3 PERUSKORJAUSTASON KORJAUSSUUNNITTELU ... 37

3.1 PERUSMUURIT JA SOKKELIPALKIT ... 38

3.1.0 Valintoja ... 38

3.1.1 PerM-1 ... 40

3.1.2 PerM-2 ja PerM-3 ... 42

3.1.3 PerM-5 ... 45

3.1.4 SokP-1 ... 47

3.2 VÄLIPOHJAT ... 50

3.2.1 VP-1 ja VP-2 ... 50

3.2.2 VP-3 ... 52

3.2.3 VP-4 ... 55

3.3 ULKOSEINÄT ... 57

3.3.1 US-3 (US-1) ... 57

3.4 YLÄPOHJAT ... 61

3.4.1 YP-1 ... 61

(8)

4 LAADUNVALVONTA ... 65 5 KUSTANNUKSET JA RAKENNUKSEN TULEVAISUUS ... 67 6 POHDINTAA ... 71

LÄHDELUETTELO LIITTEET

Liite 1 PerM-1 perusmuuri peruskorjaustason suunnitelma (4xA4) Liite 2 PerM-2 ja 3 perusmuuri peruskorjaustason suunnitelma (4xA4) Liite 3 PerM-5 perusmuuri peruskorjaustason suunnitelma (4xA4) Liite 4 SokP-1 sokkelipalkki peruskorjaustason suunnitelma (3xA4) Liite 5 VP-3 Väestösuojan yläpuolinen rakenne peruskorjaus (3xA4) Liite 6 VP-4 Ulokkeellinen välipohjarakenne peruskorjaus (3xA4) Liite 7 YP-1 Yläpohjan muutokset peruskorjaustaso (4xA4)

Liite 8 US-3 Ulkoseinän muutokset peruskorjaustaso (3xA4)

Liite 9 Salaojituksen uusiminen

Liite 10 Alapohjat, perusmuurit, sokkelipalkit sijaintikaavio Liite 11 Välipohjat sijaintikaavio

Liite 12 Yläpohja sijaintikaavio

Liite 13 Alkuperäinen pohjakerros osa A (länsisiipi) Liite 14 Alkuperäinen pohjakerros osa B (itäsiipi)

(9)

KESKEISET TERMIT, LYHENTEET JA SYMBOLIT

PAH-yhdisteet Polysykliset aromaattiset hiilivedyt.

Peruskorjaus Peruskorjauksessa rakennuksen taso pyritään palauttamaan alkuperäiselle tasolle.

Perusparannus Perusparannuksessa korjauksen tavoitteena on tehdä rakennuksesta toiminnallisesti ja teknisesti alkuperäistä parempi.

Tekninen käyttöikä Rakennuksen, rakenteen tai laitteen käyttöön oton jälkei- nen aika jona tekniset ja toiminnalliset vaatimukset täytty- vät.

Käyttöä turvaava kor-

jaus Rakennuksen olosuhteita parannetaan esim. tiivistyskor- jauksella ennakkoon sovituksi ajaksi. Tämän ajan, esim. 1-5 vuotta rakennuksen olosuhteiden tulee pysyä hyväksyttä- vällä tasolla.

Kosteuden siirtyminen diffuusiolla

Kosteuserojen tasoittuminen rakenteessa suuremman osapaineen suunnasta pienemmän osapaineen suuntaan

Kapselointi Pinnoittamista niin, että haitta-aineet eivät kulkeudu rakenteen sisästä sisäilmaan, kutsutaan tässä yhteydessä kapseloimiseksi.

PM2,5 Pienhiukkaset, joihin kuuluvat alle 2,5 µm hiukkaset mukaan lukien alle 0,1 µm hiukkaset.

WHO Maailman terveysjärjestö. World Health Organisation.

(10)

1 Johdanto

Rakennuksissa tehtävien korjausten tasoa määrittää tieto rakennuksen tulevaisuudesta ja käyttötarkoituksesta. Korjausten tasoa ja korjausten ajankohtaa määrittävät myös taloudelliset mahdollisuudet. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos pakot- taa tilamuutoksiin. Rakennuksen tekninen elinkaari voi olla lopussa ja rakennuksen turvallinen käyttö vaatii toimenpiteitä. Teknisesti hyväkuntoiselta ”äskettäin” korja- tussa rakennuksessa voi ilmetä sisäilmaongelmia, jotka pakottavat toimenpiteisiin.

Edellä mainitut taustat asettavat rajat myös suunnittelijalle. Suunnittelija ei voi aina valita suunnitelmatasoksi peruskorjausta tai perusparannusta, joiden yhteydessä voidaan tehdä korjauskohteessa heikosti toimivien rakenteiden purkua ja uusimista.

Suunnittelija joutuu usein tyytymään tilanteeseen, jossa rakenteisiin jää riskejä ja kor- jauksilla pyritään turvaamaan rakennuksen käyttöä.

Peruskorjaustasoisessa suunnittelussa rakennuksen taso pyritään palauttamaan al- kuperäiselle tasolle. Perusparannuksessa korjauksen tavoitteena on tehdä rakennuksesta toiminnallisesti ja teknisesti alkuperäistä parempi. Molemmissa tapauksissa korjattujen ja jäävien rakenteiden elinkaareksi on valittava vähintään rakennustyypille tyypillinen peruskorjausväli. Esimerkiksi 30 tai 50 vuotta. Korjatun rakenteen tulisi tuon ajan täyttää sille asetetut vaatimukset. Kun rakennuksen täydellinen korjaaminen ei syystä tai toisesta tule kysymykseen, joudutaan rakennuksessa tekemään ja suunnittelemaan käyttöä turvaavia toimenpiteitä. Tässä esityksessä suunnittelun tasoa kuvataan: Käyttöä turvaavien toimenpiteiden suunnittelu. Tämän tasoisessa suunnitelmassa tunnistetaan rakennukseen jäävät riskit ja korjauksien elinkaari suunnitellaan lyhyemmälle ajalle. Jos tiedossa on rakennuksen korvaaminen uudella 5-10 vuoden aikajänteellä, tehdään korjaustason valinnat niin, että ratkaisuilla voidaan rakennusta turvallisesti käyttää tuon ajan. Pitempää korjauksien elinkaarta ei ole järkevää käyttää. Tutkimussuunnitelmassa käyttöä turvaavien korjausten elinkaareksi ajateltiin 1-5 vuotta, mutta työtä tehdessä on varmistunut ajatus, että lähes

(11)

jokaisen kohteen korjaus tai käytöstä poisto venyy 5-10 vuoden välille. Siksi käyttöä turvaavan korjauksen elinkaareksi on syytä valita 5-10 vuotta. Ns. tiivistyskorjauksissa pidetään yleisesti toimenpiteen elinkaarena 1-5 vuotta. Hyvällä laadunvarmistuksella, tiivistyksien suojauksella ja harkituilla työmenetelmillä ja materiaaleilla

”korjauksen” elinkaari on kuitenkin nostettavissa tasolle 5-10 vuotta.

Kuntotutkimuksissa rakenteille voidaan määritellä korjauksia esimerkiksi seuraavan- laisilla kuvauksilla:

- Perusmuuri tulee korjata kosteusteknisesti toimivaksi rakenteeksi.

- Alapohjan lämpötekninen toiminta on heikolla tasolla. Rakenne tulee korjata / uusia.

Edellä esitetyn tyyppiset kuvaukset ovat yleisiä, mutta eivät kerro edes useimmille ammattilaisille mitään. Rakennuksen tulevaisuudesta päätetään hyvänkin kuntotutkimuksen jälkeen melko suppealla tiedolla. Työssä pohditaan rakennevertailun li- säksi, miten rakennuksen tulevat korjaukset tulisi esittää ja mitä selvitystä vaaditaan, että todellinen tieto ja vaihtoehdot olisivat käytettävissä jo kohteen kustannus- ja hankesuunnitteluvaiheessa.

1.1 TYÖN TAVOITE

Tutkimuksessa on tavoitteena vertailla korjaussuunnittelussa käyttöä turvaavan rakennesuunnitelman ja peruskorjaustason suunnittelutason eroa esimerkkikohteessa.

Vertailun lisäksi pohditaan miten korjausvaihtoehdot ja mahdollisuudet voisi esittää kuntotutkimuksen jälkeen niin, että ne hyödyttäisivät kohteen hankesuunnittelua ja korjausvaihtoehtojen kustannuslaskentaa.

1.2 ESIMERKKIKOHDE JA LÄHTÖAINEISTO

Esimerkkikohteena on Haapaniemen päiväkoti Kuopiossa. Päiväkoti on valmistunut vuonna 1962 ja se on suunniteltu Kuopion kaupungin arkkitehtiosastolla. Alkuperäi-

(12)

nen Lastentalo toimi ylemmässä kerroksessa ja pohjakerroksessa oli neuvola, talonmiehen asunto ja teknisiä tiloja. Pohjakerroksen neuvola ja talonmiehen asunto on myöhemmin otettu päiväkodin käyttöön. Rakennuksen kerrosala on 1550 m2 ja tila- vuus 4600 m3.

Rakennuksen alkuperäiset arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat olivat pääosin käytet- tävissä. Rakennukseen tehdyn peruskorjauksen v. 2000 ja v. 2013 tilamuutoksien suunnitelmat olivat käytettävissä. Rakennukseen tehty kattava kuntotutkimus ja haitta-ainekartoitus v. 2019 /Sweco 2019 22502459-001 oli käytettävissä. (Kuopion Tilapalvelut sähköinen arkisto).

Pohjakerros (Kuopion Tilapalvelut sähköinen arkisto)

(13)

1.kerros (Kuopion Tilapalvelut sähköinen arkisto)

Julkisivu Jynkänkadun suuntaan (Kuopion Tilapalvelut sähköinen arkisto)

(14)

2 Käyttöä turvaavat toimenpiteet

Käyttöä turvaavien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen voidaan päätyä useastakin syystä. Olosuhteet rakennuksessa voivat heikentyä nopeasti ja täysimit- taista korjausta on aikataulun, väistötilojen puutteen tai mahdollisesti myös taloudel- lisien rajoituksien puitteissa mahdotonta tehdä. Rakennuksen elinkaaritilanne voi olla sellainen, että tulevaa peruskorjausta tai korvaavia tiloja jo suunnitellaan, mutta ne on ajoitettu tulevaisuuteen esim. 5-10 vuoden päähän. Näissä tilanteissa on järke- vää tutkia, voidaanko tilojen käyttö turvata peruskorjaustasoa kevyemmällä ratkaisulla. Tässä tilanteessa selvitetään jäävät riskit ja todennäköisyys millä sisäilmahait- taa voidaan pienentää niin, että tilojen käyttö on turvallista. Rakenteiden sisällä ole- via ongelmia ei poisteta, mutta niiden vaikutusta sisäilmaolosuhteisiin pyritään esim.

rakenteita tiivistämällä vähentämään hyväksyttävälle tasolle.

Tässä tekstissä esitetään suunnitellut korjaustoimenpiteet, joilla esimerkkikohteessa voidaan turvata tilojen käyttö 5 – 10 vuoden ajaksi. Tämän ajanjakson jälkeen rakennus tulee peruskorjata tai tilalle rakennetaan tai hankitaan korvaavat tilat.

Työmenetelmät ja materiaalivalinnat:

Yleisesti käyttöä turvaavissa korjauksissa ns. ”tiivistyskorjauksissa” pidetään toimenpiteen elinkaarena 1-5 vuotta. Käytännössä peruskorjaus- tai uudisrakennus- hankkeen eteneminen toteutusvaiheeseen kestää enemmän kuin 5 vuotta. Tämän vuoksi työmenetelmät ja käytetyt materiaalit tulee valita niin, että tuo 5-10 vuoden elinkaari korjauksille saavutetaan. Tarkalla laadunvarmistuksella, oikeilla materiaa- livalinnoilla ja tiivistyksien suojauksella päästään haluttuun tavoitteeseen.

Esimerkkirakennuksessa on erilaisia perusrakennetyyppejä noin 25 kpl. Pintaraken- ne- ja vesieristevaihtoehtojen kanssa määrä lähes tuplaantuu. Tässä työssä esitetään päärakennetyypit ja niille suunnitellut toimenpiteet.

(15)

- Perusmuureista ja sokkelipalkeista esitetään 5 tyyppiä - Alapohjarakenteista esitetään 4 tyyppiä

- Ulkoseinistä esitetään 2 kpl

- Välipohjarakenteista esitetään 3 kpl - Yläpohjista esitetään 1 tyyppi.

2.1 PERUSMUURIT JA SOKKELIPALKIT

2.1.1 PerM-1

Tässä rakennuksessa tyypillinen maanvastainen rakenne pohjakerroksessa. Tiloissa toimii 2 päiväkotiryhmää.

(16)

Rakenteen toiminta

Rakenteen lämmöneristyksenä perusmuurin sisäpuolelle on muurattu kevytbetoniharkko. Harkon takana on rako ja perusmuuria vasten bitumisively. Bitumisivelyn PAH-pitoisuus on haitta-ainekartoituksen perusteella korkea (Sweco 2019 AHA s.8).

Eristämättömän betonisen perusmuurin sisäpintaan tiivistyy talvella kosteutta. Riski mikrobivauriolle kevytbetoniharkon takana on suuri. Rakenneavauksessa on aistit- tavissa selvä kreosoottimainen haju. Muurattu kevytbetoniharkko ja rapattu sisäpin- ta huokoisina materiaaleina läpäisevät kaasuja. On todennäköistä, että rakenteen mikrobikasvulla ja haitta-aineilla on vaikutusta tilan sisäilmaan.

PerM-1 rakenteelle tehtävät käyttöä turvaavat toimenpiteet

(17)

PerM-1 rakenteen kaikki liittymät tiivistetään ja sisäpinta tiivistetään kokonaisuutena Kiilto Airblock Coat tiivistysaineella. Tiivistys liittyy saumattomasti alapohjan tiivistyskapselointiin. Patterikiinnikkeiden ruuvin reiät tiivistetään kestoelastisella M1 tiivistysmassalla ja käsitellään kiinni kiertämisen jälkeen päältä Kiilto Airblock Fiber tiivistysmassalla. Ikkunapenkit kiinnitetään liimaamalla, mikäli ne irrotuksen jälkeen asennetaan takaisin. Tiivistyksen suojaus vähintään ylimaalaus 2x Luja pintamaali.

2.1.2 PerM-2

Perusmuurityyppi teknisissä tiloissa ja henkilökunnan sosiaalitiloissa.

Rakenteessa ei sokkelihalkaisun lisäksi ole muuta lämmöneristystä.

Sokkelihalkaisuun tiivistyy talvella kosteutta, minkä seurauksena

(18)

lastuvillaeristehalkaisuissa on materiaalinäytteittä havaittu mikrobikasvua (Sweco 2019 LKA tulosraportti mikrobioni s.2-3). Kylmään vuoden aikaan betonisen perusmuurin sisäpintaan tiivistyy kosteutta, mikä aiheuttaa todennäköisen mikrobikasvun tiilikuoren takana. Bitumisivelyn PAH pitoisuus on näytteissä todettu korkeaksi. On todennäköistä, että rakenteen mikrobikasvulla ja haitta-aineilla on sisäilmaolosuhteita heikentävä vaikutus.

(19)

PerM-2 rakenteen kaikki liittymät tiivistetään ja koko sisäpinta tiivistetään Kiilto Airblock Coat tiivistysaineella. Tiivistys liittyy saumattomasti alapohjan tiivistyskapselointiin. Patterikiinnikkeiden ruuvin reiät tiivistetään kestoelastisella M1 tiivistysmassalla ja käsitellään kiinni kiertämisen jälkeen päältä Kiilto Airblock Fiber tiivistysmassalla.

2.1.3 PerM-3

Pienellä alueella päiväkodin pohjakerroksessa WC:n takaseinä.

Rakenteessa on sokkelihalkaisun lisäksi 5cm mineraalivillaeriste kuorimuurauksen takana. Sokkelihalkaisuun tiivistyy talvella kosteutta, minkä seurauksena

(20)

lastuvillaeristehalkaisuissa on materiaalinäytteissä havaittu mikrobikasvua (Sweco 2019 LKA tulosraportti mikrobioni s.2-3). Kylmään vuoden aikaan betonisen perusmuurin sisäpintaan tiivistyy kosteutta, mikä tarkoittaa todennäköistä mikrobikasvua tiilikuoren takana. Bitumisivelyn PAH pitoisuus on näytteissä todettu korkeaksi (Sweco 2019 AHA s.8). On todennäköistä, että rakenteen mikrobikasvulla ja haitta-aineilla on sisäilmaolosuhteita heikentävä vaikutus.

Rakenneleikkauksen kohdalla rakenteen sisäpinnassa on vesieristys, joka hyvin to- teutettuna antaa saman tiiveyden kuin tiivistysmassoilla tehty sisäpinnan tiivistys.

Käyttöä turvaavan tason korjauksessa rakennetta ei tarvitse muuttaa. Rakenteen liit- tymät ja läpimenot tulee kuitenkin tarkastaa ja tarvittaessa tiivistää PerM-1 esitetyillä tavoilla.

PerM-3 jatkuu viereiseen tilaan, missä pinnat on tasoitettu ja maalattu. Näillä osilla IV-kotelon ja koko seinäpinnan tiivistys tehdään PerM-1 ja 2 esitetyllä tavalla.

(21)

2.1.4 PerM-5

Väestösuojan maanvastainen seinä. Tilassa on voimakas mikrobiperäinen haju.

Maanvastaisessa VSS seinässä ei ole sokkelihalkaisua tai muuta lämmöneristystä.

Rakenteeseen tiivistyy kylmään vuodenaikaan kosteutta. Tilassa on voimakas mikrobiperäinen haju.

Rakennuksen käyttöä turvaavat toimenpiteet tässä tilassa

- Tila tyhjennetään kaikesta ylimääräisestä materiaalista ja puhdistetaan huolellisesti.

- Tila poistetaan käytöstä niin, että kriisitilanteessa se on kuitenkin väestösuoja- na otettavissa käyttöön.

- Tila säädetään ilmanvaihdolla alipaineiseksi ympäröiviin tiloihin nähden.

(22)

2.1.5 SokP-1

Pohjakerroksessa pihan puoleinen sokkelirakenne.

Sokkelin betonisen ulkokuoren sisäpintaan tiivistyy kylmänä vuoden aikana kosteutta. Sokkelihalkaisun lastuvillaeristeestä on materiaalinäytteissä havaittu selvä mikrobikasvu (Sweco 2019 LKA tulosraportti mikrobioni s.2-3). Korkkieriste on usein kiinnitetty ulkokuoreen bitumiseivelyllä, minkä PAH pitoisuudet otetuissa näytteissä ovat olleet korkeita. On todennäköistä, että rakenteen mikrobikasvulla ja haitta-aineilla on sisäilmaolosuhteita heikentävä vaikutus.

(23)

SokP-1 rakenteelle tehtävät käyttöä turvaavat toimenpiteet

Sokkelirakenteen yläpuolinen ulkoseinärakenne tiivistetään kokonaisena pintana alapohjasta välipohjan tasoon saakka. Alareunassa tiivistys liittyy alapohjan pintaan tehtävään tiivistyskapselointiin. Samoin tiivistys liittyy saumattomasti ikkunoiden liittymien tiivistykseen. Patterit ja putkistojen kaikki kiinnikkeet irrotetaan ja reiät täytetään kestoelastisella M1 liimamassalla ennen ruuvien kiertämistä kiinni.

Kiinnitys tiivistetään lisäksi päältä siveltävällä kuitupitoisella tiivistysmassalla Kiilto Airblock Fiber.

(24)

2.2 ALAPOHJARAKENTEET

2.2.1 AP-1 ja AP-2 (Soveltaen AP-5 VSS)

Alapohjarakenteista esiintyy rakennuksen pohjakerroksessa teknisissä tiloissa.

Lämmöneristämättömänä rakenteena kosteustekninen toiminta on heikkoa.

Betonirakenteeseen nousee maaperästä kosteutta kapillaarisesti ja diffuusiolla.

Rakennuksessa AP-1 ja AP-2 rakennetta on lähinnä teknisissä tiloissa. Rakenne toimii tyydyttävästi teknisissä tiloissa kun pinnoitus on vesihöyryä läpäisevä. Samoilla periaatteilla ja korjausohjeilla menetellään VSS tilan alapohjan AP-5 yhteydessä.

AP-1 ja AP-2 rakenteelle tehtävät käyttöä turvaavat toimenpiteet

Rakenteen toimintaa ei teknisissä tiloissa ole tarve käyttöä turvaavan tason korjauksessa muuttaa. Pintamateriaalin tulee olla hyvin vesihöyryä läpäisevä esim. epoksi- maali, -massa tai pienikokoinen laatta. Epoksimaaleille ja massoilla betonipinta hiotaan puhtaaksi sementtiliimasta ja tarvittaessa tasoitteeksi valitaan pistekuorman kestävä tasoite esim. Casco DSP tai vastaava. Rakenteen liittymät ympäröiviin rakenteisiin tiivistetään vesieristysmassalla liimattavalla tiivistysnauhalla ennen lattian tasoitusta. Seinällä tiivistys peitetään / suojataan keraamisella laattajalkalistalla.

(25)

2.2.2 AP-3

Alapohjarakennetta on vielä rakennuksen pohjakerroksessa länsisiivessä päiväkodin tiloissa.

Rakenne toimii kosteusteknisesti rajoilla varsinkin muovimattopäällysteitä käytettä- essä. Rakenteen heikosta lämmöneristyksestä johtuen maaperä lämpenee ja kosteuden suunta on maaperästä alapohjarakenteen suuntaan. Mikäli eristeen alapuolella bitumisivelyn höyrynläpäisevyys on höyrynsulkumuovin tasolla, voi rakenne toimia tyydyttävästi. Muussa tapauksessa rakenteeseen kertyy kosteutta ja se aiheuttaa ajan mittaan mikrobivaurion syntymisen. Bitumisivelyn PAH-pitoisuus on korkea. Lisäk- si lastuvillaeristeen päällä olevasta tervapaperista löytyi haitta-ainekartoituksessa asbestia. Alapohjan sementtilastuvillaeristeestä otettiin yksi materiaalinäyte, jossa ei havaittu mikrobikasvua (Sweco 2019 LKA tulosraportti mikrobioni s.2-3). Rakennetta voi kuitenkin kosteusteknisen toiminnan ja haitta-aineiden vuoksi pitää riskiraken- teena.

(26)

AP-3 rakenteelle tehtävät käyttöä turvaavat toimenpiteet

(27)

2.2.3 AP-4

Pohjakerroksessa 2013 tehdyssä tilamuutoksessa uusittu alapohjarakenne

Vuoden 2013 tilamuutoksessa alapohjarakenne AP-3 korvattiin AP-4 rakenteella.

Korjauksessa ei voitu toteuttaa lämmöneristyksen ja kapillaarisen kerroksen osalta uusimpien määräyksien mukaista rakennetta. Rakenne toimii kuitenkin tyydyttävästi, eikä rakenteen korvaaminen uudella ole peruskorjauksen yhteydessä välttämätöntä.

AP-4 rakenteelle tehtävät käyttöä turvaavat toimenpiteet

Rakenteen liittymät kantaviin rakenteisiin ja ulkoseinään on tiivistetty vesieristyksellä liimattavalla tiivistysnauhalla. Tiivistyksen onnistuminen tarkastetaan esim. merkkiainekokein. Tarvittaessa laatan liittyminen tiivistykset uusitaan.

(28)

2.3 ULKOSEINÄRAKENTEET

2.3.1 US-1

Ulkoseinien alkuperäinen kahi-tiili purettiin v. 2000 peruskorjauksessa ja korvattiin lämpörappausrakenteella. Ulkoseinät ovat pääsääntöisesti US-1 mukaista tyyppiä.

Rakenne toimii kosteusteknisesti tyydyttävästi ja on lämmöneristävyydeltään hyvällä tasolla U=0.16 W/m2K.

Sisäkuoren kevytbetoni ja rappaus huokoisena materiaalina päästää lävitseen mahdolliset kaasut rakenteen sisältä. Rakenteissa on yleisesti käytetty halkaisueristeinä korkkia ja sementtilastuvillaeristettä. Nämä materiaalit mikrobivaurioituvat betonirakenteen sisällä herkästi.

(29)

US-1 rakenteelle tehtävät käyttöä turvaavat toimenpiteet

Ulkoseinärakenteen sisäpinta tiivistetään yllä olevan ohjeen mukaisesti kokonaisena pintana lattiasta yläpohjaan. Ylemmässä kerroksessa tiivistäminen vaatii alakattorakenteiden purkamista / uusimista.

(30)

2.4 VÄLIPOHJARAKENTEET

2.4.1 VP-1

Välipohjarakenne yleensä

Välipohja toimii moitteettomasti mikäli pintalaatan ja kantavan laatan välissä ei ole orgaanista materiaalia. Vuoden 2020 korjauksissa yhdessä tilassa havaittiin mkrobiperäinen haju, jonka syy lopulta löytyi rakenneavausten jälkeen pintalaatan ja kantavan laatan välistä. Rakentamisvaiheessa pintalaatan alle oli jäänyt purua, papua ja muuta orgaanista jätettä. Orgaaninen materiaali on kostunut ja rakenteeseen on kehittynyt mikrobivaurio.

VP-1 rakenteelle tehtävät käyttöä turvaavat toimenpiteet

Perusrakenne ei edellytä käyttöä turvaavia toimenpiteitä, ellei läydy selvää vauriota.

Kesän 2020 korjauksessa pintalaatan alta löytyneen orgaanisen aineksen vuoksi yhden tilan lattiassa halkeamat injektoitiin ja koko lattiapinta kapseloitiin. Välipohjan liittymät ulkoseiniin tiivistettiin vesieristemassalla liimatulla tiivistysnauhalla.

Ulkoseinäpinta tiivistettiin Kiilto Airblock Coat tiivistysaineella ja maalattiin.

(31)

2.4.2 VP-3

Väestösuojan päällä oleva rakenne. Rakenteen sisällä on rakenneavauksen perusteella voimakas mikrobiperäinen haju.

Ulkoseinän vieressä väestönsuojan massiivisessa perusmuurissa ei ole sokkelihalkaisua, minkä vuoksi on mahdollista, että kylmään vuodenaikaan rakenteeseen tiivistyy kosteutta. Kotelomaisen rakenteen sisään on jätetty puiset valumuotit. Rakenteen sisällä on rakenneavauksessa havaittu voimakas mikrobiperäinen haju. On todennäköistä, että vauriolla on ympäröivien tilojen sisäilmaolosuhteita heikentävä vaikutus.

(32)

Käyttöä turvaavana toimenpiteenä kotelomainen rakenne tuuletetaan koneellisesti.

Välipohjassa on 5 osastoa, joihin kaikkiin asennetaan LVI-suunnitelman mukaisesti imuputket. Rakenteen vastakkaisessa reunassa jokaiseen koteloon johdetaan korvausilmaa pintalaatan läpi asennettavalla Ø32 muoviputkella. Alipaineistava huippuimuri asennetaan väestösuojan kohdalle vesikatolle.

(33)

2.4.3 VP-4

Sisäpihan puoleisella sivulla jatkuu välipohja ulokkeellisena kuvan mukaisena rakenteena. Rakenteen lämmöneristeessä sementtilastuvillaeristeessä on havaittu selvä mikrobivaurio.

Kantavan betonilaatan yläpintaan tiivistyy kylmään vuodenaikaan kosteutta, mikä on aiheuttanut sementtilastuvillaeristeeseen todetun mikrobivaurion. Rakenteen U- arvo on heikko n. 0.55 W/m2K, mikä voi tuntua reuna-alueella talvella alhaisina pintalämpötiloina. Rakenteen mikrobiperäinen haju voi tulla esille huokoisen ulkoseinän kevytbetoniharkon kautta.

(34)

Käyttöä turvaavana toimenpiteenä pintalaatan ja ulkoseinän liittymä tiivistetään vesieristysmassalla liimattavalla tiivistysnauhalla. Ulkoseinän sisäpinta tiivistetään Kiilto Airblock Coat tiivistysaineella kokonaisena pintana. Tiivistys liittyy saumattomasti ikkunakarmin tiivistykseen.

(35)

2.5 YLÄPOHJARAKENTEET 2.5.1 YP-1

Yläpohja on puhallusvillalla lisäeristetty alkuperäinen rakenne.

(36)

Rakenteen lämmöneristävyys on hyvällä tasolla. U-arvo on noin 0.15 W/m2K. Arvo on laskettu puhallusvillan määrällä 200mm. Puhalletun eristen määrä vaihtelee yläpohjassa. Lisäeristetyn rakenteen kosteustekninen toiminta on hyvällä tasolla.

Rakenteen toimintaa heikentävät vanhat puutteellisesti tehdyt läpimenot ja reikien paikkaukset sekä mahdollisesti yläpohjaan jääneet alkuperäiset rakenneaineiset kanavat. Sisäilmaolosuhteita heikentää yläpohjan alapuolella olevat alkuperäiset alakatot. Alakaton yläpuolisessa tilassa on rakenneavausten perusteella paljon pölyä ja rakennusjätettä. Alakattojen päällä on pistävä haju, joka vaikuttaa heikentävästi tilojen sisäilmaolosuhteisiin. Yläpohjan sementtilastuvillaeristeestä on otettu yksi materiaalinäyte, jossa oli havaittavissa selvä mikrobikasvu (Sweco 2019 LKA tulosraportti mikrobioni s.2-3).

YP-1 rakenteelle tehtävät käyttöä turvaavat toimenpiteet

Läpimenojen tiivistäminen

(37)

Korjattavissa tiloissa vanhat alkuperäiset alakattorakenteet puretaan ja yläpuoliset pinnat puhdistetaan huolellisesti. Betonipinnat käsitellään pölynsidonta-aineella ja kaikki läpimenot ja halkeamat tiivistetään ilmatiiviiksi.

Alkuperäisen ”reikäkipsi-alakaton” tilalle asennetaan T-listakannatteinen akustovilla alakatto. Uusi alakattorakenne aiheuttaa uusien valaisimien ja uusien IV- päätelaitteiden asentamisen.

(38)

3 Peruskorjaustason korjaussuunnittelu

Peruskorjauksen tai perusparannuksen jälkeen rakennuksen ja rakenteiden tulisi täyttää terveellisyyden ja toiminnallisuuden vaatimukset rakennustyypille ominai- nen peruskorjausväli esim. 30 vuotta tai mieluummin 50 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että sisäilmaongelmaa aiheuttavat tai kosteusteknisesti heikosti toimivat rakenteet tulee muuttaa tai korjata siten, että ne toimivat riittävällä varmuudella koko perus- korjausvälisen ajan. Rakennukseen uusitaan peruskorjauksen yhteydessä talotek- niikka ja samalla tehdään toiminnallisia muutoksia. Edellä mainittu korjauslaajuus vaatii täydellisen suunnittelun kaikilta osa-alueilta myös rakennesuunnittelun osalta.

Tässä tutkimuksessa esitellään miten peruskorjaustason vaatimukset muuttavat käyttöä turvaavan tason suunnitteluratkaisuja edellä esitellyissä rakenteissa.

Tässä työssä esitetään peruskorjaustason ratkaisulla - PerM-1

- PerM-2 ja 3 - PerM-5 - SokP-1

- VP-1

- VP-3

- VP-4

- YP-1

(39)

3.1 PERUSMUURIT JA SOKKELIPALKIT 3.1.0 Valintoja

Rakennuksen sokkelirakenteelle hyvä ratkaisu olisi asentaa lisäeristystä ulkopintaan.

Uuden sokkelin ulkopinta tulisi kuitenkin nykyisen jukisivupinnan ulkopuolelle.

Korjaus vaatisi esim. kuvan mukaista peltilistaa. Ratkaisu ei kuulu tämän tyyppiseen rakennukseen. Tämä ratkaisu valitaan, jos mitään muuta ei ole tehtävissä.

Perusmuurin kosteuden ja haitta-aineiden hallinta voisi onnistua muuraamalla perusmuurin sisäpintaan kuori, jonka tausta tuuletetaan koneellisesti. Toiminta koneen varassa 30 seuraavaa vuotta. Muuta on keksittävä.

(40)

Perusmuurin kosteudeneristyksenä on alkuperäisessä rakenteessa toiminut sisäpin- nan bitumisively. Tämä tarkoittaa sitä, että 33-40cm paksu perusmuuri on varmuudella märkä sisäpintaa myöten. Perusmuurissa ei ole kyse vedenpaineen eristämises- tä. Maakosteus rasittaa rakennetta, joten kosteuseristyksen rakenne tarvitsee. Ulko- pintaan hitsattava kumibitumikermi on molemmissa tapauksissa yleensä hyvä ratkaisu. Kumibitumikermi ulkopinnassa kuitenkin vaatii betonirakenteen kuivattami- sen ennen sisäpuolen rakenteita. On mahdollista, että sisäpinnan bitumisivelyn ja mahdollisien puisten muottivälikkeiden vuoksi sisäpintaa joudutaan ”kapseloi- maan”. Paksun betonirakenteen kuivattaminen vaatii runsaasti aikaa. Maaperän suuntaan kuivuva rakenne olisi siis hyvä vaihtoehto kumibitumikermille. Ns. ”sokkelilevy, patolevy” on kosteuseristyksenä toimiva ratkaisu. Rakenteen lämmöneris- tys tulee kokonaisuudessaan sokkelilevyn ulkopuolelle, mikä hidastaa sokkelilevyn kuivattavaa ominaisuutta. Perusmuurin ulkopuolelle asennettava salaojittava läm- möneristys ei tarvitse sisäpintaan kosteuseristystä ja kykenee kuivattamaan paksua perusmuuria. Tämä ratkaisu voisi olla tässä tapauksessa perusteltavissa (YM 2019:18 s. 153)

(41)

3.1.1 PerM-1

Maanvastainen ulkoseinä päiväkodin pohjakerroksessa (vertaa 2.1)

Suunnitelma on esitetty liitteessä 1.

Peruskorjauksen yhteydessä perusmuurin toimintaa muutetaan niin, että rakenne toimii luotettavasti koko peruskorjausvälin ajan 30-50 vuotta. Käytännössä rakenteesta jää jäljelle pilarit, jotka kannattavat 1.kerroksen välipohjaa ja ulkoseinää.

Muu osa rakennetta purkautuu pois. Samoin puretaan perusmuuriiin liittyvä alapohjarakenne.

(42)

Perusmuurin lämmöneristys ja kosteuseristys siirtyvät betonirakenteen ulkopuolelle.

Anturan päälle tehdään kapillaarinen katkaisu siveltävällä sementtipohjaisella Xypex Consentrate laastilla valmistajan kirjallisen ohjeen mukaisesti (vaihtoehtoisesti pora- reikäinjektointi). Muutoksen jälkeen rakenteen kosteustekninen toiminta on hyvällä tasolla. Tässä ratkaisussa sokkelin näkyvä ulkopinta saadaan alkuperäisen mukaisesti rappauspinnan sisäpuolelle. Alkuperäinen antura sijaitsee korkealla. Anturan laskeminen parantaisi rakenteen toimintaa. Toimenpide vaatii koko rungon tukemista,

(43)

mikä on työnä haastava. Anturan korkeusaseman muuttaminen on tutkittava purku- ja kaivutöiden edetessä.

3.1.2 PerM-2 ja PerM-3

Maanvastainen ulkoseinä päiväkodin pohjakerroksessa (vertaa 2.2 ja 2.3)

Peruskorjauksessa rakenteen toimintaa muutetaan siten, että rakenne toimii luotettavasti koko peruskorjauksen elinkaaren ajan vähintään 30 vuotta. Sisäkuorimuuraus ja pienellä alueella sen takana oleva mineraalivillaeristys poistetaan. Perusmuuriin

(44)

liittyvä alapohjarakenne puretaan ja perusmuurin sisäpinnassa oleva pikisively poistetaan pinnasta hiomalla, kuivajääpuhalluksella tai tarvittaessa jyrsimällä. Pikisive- lyn PAH pitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvot kaikissa otetuissa näytteissä (Sweco 2019 AHA s.8). Purku tulee tehdä kivihiilipikeä sisältävän rakenteen purkuohjeistuksen mukaisesti. Mikäli puhdistuksen jälkeen havaitaan perusmuurissa edelleen pikisivelyn ”kreosootin” hajua, kapseloidaan sisäpinta suunnitelman mukaisesti. Uusi rakenne toimii kosteusteknisesti, vaikka kapselointi sisäpintaan teh- dään.

Rakennuksen salaojitus uusitaan. Todennäköisesti kallioon perustetulla osuudella ei ole toimivaa salaojitusta. Perusmuuria vasten tehdään betonivalulla vastakallistus, minkä pinta tiivistetään kauttaaltaan liimatulla pohjakermillä TL2. Salaoja asennetaan syntyvän kourun pohjalle. Perusmuurin alapää nostaa kallion pinnasta ja ympä- röivästä maasta kosteutta. Perusmuurin alareunaan tehdään Xypex Consentrate laas-

(45)

kaisesti. Perusmuurin sisäpuolelle tehdään lisäeristys 50mm silikaattilevyllä. Perus- muurin ulkopuolella lämmöneristys tehdään salaojittava lämmöneristys Isodrän 100+65mm eristyslevyillä. Alkuperäisessä rakenteessa kosteuseristyksenä toimiva bitumisively oli sisäpinnassa, joka tarkoittaa sitä, että massiivinen betonirakenne on märkä. Yleisesti käytettyä perusmuurirakennetta, jossa ulkopintaan asennetaan bi- tumikermi, ei voi käyttää tai on hyväksyttävä hyvin pitkä kuivatusaika. Suunnitel- massa esitetty eristysratkaisu mahdollistaa perusmuurin kuivamisen ulospäin (YM 2019:18 s. 153).

Perusmuurissa on sementtilastuvillasta tehty halkaisueristys. Puulastusta tehty eristys on riskirakenne ja osassa materiaalinäytteitä esim. sokkelihalkaisuissa on löyty- nyt mikrobivaurioita. Sementtilastuvillaeriste poistetaan rakenteesta. Eristeen ulkopuolella oleva betonikuori leikataan irti. Eristeen takapinta vaatii mekaanisen piikkauksen, jolla saadaan betonipinnasta pois orgaaninen puulastu. Eristeeksi asennetaan XPS-300 70mm eriste. Kuori valetaan betonilla C30/37 XC3, XF1.

Rakenteelle tehtävät toimenpiteet on esitetty liitteessä 2.

(46)

3.1.3 PerM-5

Maanvastainen väestösuojan seinä.

Peruskorjauksessa rakenteen toimintaa on muutettava siten, että rakennuksen käyttö kriisitilanteessa väestönsuojana voidaan turvata. Peruskorjaustason korjauksessa vä- estösuojat ja niiden laitteistot on päivitettävä nykyvaatimuksien mukaisiksi. Sisäpuo- lista tärähdyksestä rikkoutuvaa sisäkuorimuurausta ei purkamisen jälkeen tule ra- kentaa takaisin. Sisäkuorimuuraus poistetaan ja perusmuuria vasten oleva pikisively ja mahdollinen orgaaninen materiaali poistetaan. Väestösuojassa on voimakas mik- robiperäinen haju, jonka todennäköisin syy löytyy kuorimuurauksen takaa. Perus- muurirakenne on eristämätön ja sisäpuolisen bitumisivelyn vuoksi betoni on kosteaa.

(47)

Pikisivelyn PAH pitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvot kaikissa otetuissa näytteissä. Purku tulee tehdä kivihiilipikeä sisältävän rakenteen purkuohjeistuksen mukaisesti. Mikäli puhdistuksen jälkeen havaitaan perusmuurissa edelleen pikisivelyn kreosoottimaista hajua, kapseloidaan sisäpinta suunnitelmassa esitetyllä tavalla.

Uusi rakenne toimii kosteusteknisesti myös mahdollisen kapseloinnin yhteydessä.

Märkä massiivinen perusmuuri tulee saada kuivamaan ulospäin.

Rakennuksen salaojitukset uusitaan. Perusmuurin ulkopuolelle rakennetaan salaojittava lämmöneristyskerros Isodrän 100+ 65mm valmistajan ohjeita noudattaen.

Rakenne kuivattaa sisäpinnasta kapseloitua massiivista perusmuuria (YM 2019:18 s.

153). Sisäpinnassa yläreunaan kiinnitetään saneerauslaastin päälle mekaanisilla

(48)

kiinnikkeillä FF-PIR alumiinifolio pintainen eristelevy. Diffuusiotiivis eristemateriaali estää kosteuden tiivistymisen eristeen taakse. Kriisitilanteessa väestösuojakäytössä kevyet eristeet voidaan tarvittaessa poistaa. Sisäpinnan kapselointi tehdään epoksipohjaisella seinäsivelyyn sopivalla Ardex EP2001W höyrynsululla. Pintaan tehdään tartuntasively ja seinä ylitasoitetaan sementtipohjaisella märkätilan tasoitteella. Mikäli pintoja maalataan, käytetään epäorgaanisia esim. silikaattimaaleja. Väestösuojan lattiasta hiotaan vanha maali ja sementtiliima pois ”terveeseen” betoniin saakka. Pintakiven tulee olla hionnassa halki. Väestösuojan alapuolelta eristämätön massivinen betonilaatta kostuu maaperästä nousevasta kosteudesta. Uusi pinnoitus tehdään vesihöyryä läpäisevällä esim. epoksipohjaisella maalilla tai massalla.

3.1.4 SokP-1

Sokkelipalkki ja ulkoseinän alaosa sisäpihan puolella.

(49)

Peruskorjauksessa rakenteen toimintaa muutetaan niin, että se toimii turvallisesti seuraavaan peruskorjaukseen saakka. Betonisen ulkokuoren sisäpintaan on tiivisty- nyt kosteutta ja sen vuoksi sementtilastuvillaeristeistä on löytynyt materiaalinäytteis- sä mikrobikasvua. Samoin on todennäköisesti eristeen yläpuolella olevassa kork- kieristeessä. Perustuksessa on lisäksi pikisively, jonka PAH pitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvot. Purku tulee tehdä kivihiilipikeä sisältävän rakenteen purkuohjeistuksen mukaisesti niiltä osin, kun puretaan PAH pitoisia materiaaleja (Rakennus- tietosäätiö 2011 Ratu 82-0381).

Sokkelipalkin ulkokuori puretaan niin alas, että sokkelihalkaisun puuaines voidaan poistaa kokonaisuudessaan. Työ vaatii halkaisun sisä- ja alapinnassa piikkausta. Ul- koseinän alaosan kevytbetonimuuraus ja sen alla oleva bitumisively poistetaan.

Palkkiin liittyvä alapohjarakenne uusitaan peruskorjauksen yhteydessä. Salaojitus on asiakirjojen mukaan uusittu vuonna 1998, mutta korjauksen toteutus ja laatu on esimerkiksi kuvaamalla todettava.

(50)

Sokkelipalkkiin tehdään uusi halkaisueriste FF-PIR 50mm eristeestä. Vanhaan palkkiin kiinnitetään tartunnat T8 kk 300 kemiallisella ankkurimassalla ja täydennetään pituussuuntainen raudoitus suunnitelman mukaisesti. Sokkelin ulkopintaan kiinnitetään sokkelilevy. Lattiapinta on lähellä ulkopuolista maanpintaa.

Rakennuksen perustus on viety roudattomaan syvyyteen. Tästä huolimatta ulkopuolelle asennetaan peruskorjauksen yhteydessä leikkauksen mukainen routasuojaus EPS-120R 100mm. Sokkeli on heikosti eristetty ja matala. Asennettavalla routaristeellä on vaikutusta alapohjan reuna-alueen lämpötilaan.

Sokkelin sisäkuori muurataan Kahi-runkopontilla ja lämmöneristyksenä käytetään FF-PIR eristettä yht. 150mm. Sokkelin ulkokuori muurataan kevytsoraharkolla ja rapataan 2-kerros rappaukseksena. Vanhan rakenteen mitoitukseen mahtuvan ulkoseinän U-arvo on tasoa 0.14 W/m2K.

(51)

3.2 VÄLIPOHJAT

3.2.1 VP-1 ja VP-2

Välipohjan rakenne yleensä on VP-1. Pienellä alueella entisen ulkoportaan kohdalla on sementtilastuvillaeristeellä eristettyä rakennetta VP-2. Sijainti on esitetty liitteessä 11.

Välipohja VP-1 on perusteiltaan massiivinen kahdessa osassa valettu ylälaattapalkisto. Rakenne toimii suunnitellulla tavalla, eikä siinä yleensä ole tarvetta korjauksille. 2020 kesän korjauksissa yhden huoneen kohdalla tehtiin työnaikaisia rakenneavauksia mikrobiperäisen hajun vuoksi. Syy löytyi pintalaatan ja kantavan laatan välistä. Rakennusvaiheessa kantavan laatan päälle oli jäänyt purua, papua ja muuta orgaanista jätettä. Rakenteeseen oli päässyt syntymään mikrobikasvua, joka erottui sisäilmassa varsinkin kun lattiamateriaali oli poistettu. Käyttöä turvaavana toimenpiteenä lattian halkeamat injektoitiin, koko lattia kapseloitiin ja liittymät

(52)

tiivistettiin. Peruskorjaustason korjauksessa rakenteesta tulee poistaa vaurion syy.

Pintalaatta poistetaan ja kantavan betonilaatan pinta puhdistetaan huolellisesti. Sama vaurioitumismekanismi oli havaittavissa myös VP-2 rakenteen kohdalla, jota voi olla rakennuksessa noin 130m2. Määrää ei ole rakenneavauksin varmennettu. Ennen peruskorjausta VP-1 ja VP-2 rakenteen kunto tulee tutkia kaikissa tiloissa tehtävillä rakenneavauksilla ja materiaalinäytteillä. Rakenteen sementtilastuvillaeristeestä on otettu laajennetussa kuntoarviossa yksi materiaalinäyte, jossa ei havaittu mikrobikasvua (Sweco 2019 LKA tulosraportti mikrobioni s.2-3). VP-1 rakenteen pintalaattaa poistetaan siellä missä esiintyy vaurioita. VP-2 rakenteessa uusitaan kantavan rakenteen yläpuolinen osa.

Raudoittamaton pintalaatta poistetaan vaurioalueelta mekaanisesti piikkaamalla.

Pohja puhdistetaan huolellisesti ja tarvittaessa käytetään puhdistuksessa kuivajääpuhallusta. Puhdistettu pohja sivellään pohjusteella, joka estää pintalaatan alapinnan liian nopean kuivumisen. Alle 50mm paksut pintabetonit voidaan tehdä ilman raudoitusta. Paksummissa pintavaluissa paras tulos saavutetaan kuitubetonia

(53)

C25/30 käyttämällä. Verkkoraudoituksen käyttö on myös mahdollista. Raudoituksen määrä ratkaistaan kun pintabetonilaatan laajuus ja paksuus on selvillä.

VP-2 rakenteen kohdalla kantavan laatan kunto tarkastetaan katselmuksessa. Mikäli sementtilastuvillaeriste on vaurioitunut, voidaan betonin pintaa joutua jyrsimään.

Pinta tasoitetaan ja laatan päälle asennetaan eriste XPS 40mm. Pintalaatta hl= 70mm, lujuus C25/30 ja raudoitus 5-200 B500K keskeisesti.

3.2.2 VP-3

VP-3 rakennetta on väestösuojan päällä.

(54)

Rakenteen sisällä on kuntotutkimuksen rakenneavauksissa havaittu voimakas mikrobiperäinen haju. Rakenteeseen on jätetty rakentamisvaiheessa puumuotit ja kenties muutakin orgaanista materiaalia ja jätettä. Peruskorjauksen yhteydessä rakenteen pintalaatta puretaan kokonaisuudessaan ja muotit ja orgaaninen materiaali poistetaan. Rakenteen pinnat puhdistetaan huolellisesti ja tarvittessa käytetään kuivajääpuhallusta. Puhdistamisen jälkeen rakenne katselmoidaan ja sovitaan korjauksen jatkamisesta tai hajun poistoa jatketaan (kuumennus, kemiallinen puhdistus jne.) Pintojen kapselointi suoritetaan jos mikrobiperäistä hajua ei rakenteesta saada pois.

(55)

Puhdistuksen jälkeen pintalaatta valetaan raudoituksena toimivan liitolevyn päälle.

Ulkoseinän vierellä joudutaan leikkauksen mukaisesti rakentamaan laatalle tuki esim. kevytsoraharkosta muuraamalla. Valettava laatta kuivuu yhteen suuntaan, mikä on otettava tarvittaessa huomioon aikatauluissa esim. käyttämällä nopeammin lujittuvia ja kuivuvia betonilaatuja. Rakenne voidaan vaihtoehtoisesti valaa vaahtolasimurskeen päälle (tiheys 250-300 kg/m3), jolloin liittolevyä ei tarvita.

(56)

Vaihtoehdossa betonivalun ja vaahtolasin väliin asennetaan suodatinkangas ja laattaan asennetaan verkkoraudoitus # 6-200 B500K.

3.2.3 VP-4

VP-4 rakennetta on sisäpihan puolella ulokkeellisessa välipohjarakenteessa. Katso tasopiirustus välipohjat.

Rakenne on esitetty liitteessä 6.

Sementtilastuvillaeristeessä on materiaalinäytteiden perusteella mikrobivaurioita.

Peruskorjauksen yhteydessä pintalaatta ja eristeet poistetaan ja kantavan laatan yläpinta puhdistetaan huolellisesti. Purussa on huomioitava tervapahvin sisältämä asbesti. Ikkunan yläpuolella oleva lastuvillaeriste poistetaan. Pinnat hiotaan puhtaaksi ja tarvittessa käytetään puhdistuksessa kuivajääpuhallusta. Rakenteen kunto ja hajuttomuus katselmoidaan ennen uuden rakenteen teon aloittamista.

(57)

Rakenteen puhdistuksen jälkeen ulkoseinän jäävä kevytbetoniharkkomuurauksen sisäpinta tiivistetään Kiilto Airblock Coat tiivistysaineella. Tiivistys suojataan päälle tehtävällä sementtipohjaisella tasoitteella ja maalataan lopuksi tiiviillä maalilla esim.

2 x Luja pintamaali. Ulkoseinärakenne toimii kuivassa tilassa hyvin, mutta sisäpinnan tiivistäminen suunnitelman mukaisesti tuo sisäpintaan Sd > 20m arvoisen tiiveyden. Tämä antaa varmuutta vanhan jäävän rakenteen mahdollisille päästöille ja rakenteen kosteustekniselle toiminnalle.

Ikkunan päällä halkaisu uusitaan palokatkovaahdolla. Välipohjan eristeenä käytetään FF-PIR eristelevyjä 50+100mm. Eristeen määrä tarkistetaan pintalaatan purkamisen jälkeen.

(58)

3.3 ULKOSEINÄT

3.3.1 US-3 (US-1)

US-3 rakennetta on länsisiiven päädyssä.

(59)

Rappauspintainen ulkoseinärakenne on pääsääntöisesti tyyppiä US-1. Alkuperäisen kevytbetonimuurauksen ulkopuolelle on tehty lämpörappausrakenne, jonka eristyskerros todennäköisesti vaihtelee. Vuoden 2000 julkisivukorjauksen suunnitelmissa on esitetty, että siellä missä eristyskerros on enemmän kuin 150mm, käytetään lämpörappauksessa apurunkona teräksistä lämpörankaa. Ulkoseinän U- arvo on 150mm eristeellä hyvällä tasolle noin 0.17 W/m2K. Rakennuksen länsipäädyssä maanpinta nousee nurkkaa kohden ja rakenne muuttuu betonikuoriseksi US-3 tyyppiksi. Tältä osin rakenteen kosteusteknisessä toiminnassa on puutteita. Myös lämmöneristävyys on heikolla tasolla. Kosteuden tiivistyminen betonikuoren sisäpintaan on mahdollista. Betonikuoren sisäpinnassa on bitumisively, jonka PAH pitoisuudet ovat kaikissa otetuissa näytteissä olleet yli vaarallisen jätteen rajan. On mahdollista, että osalla päätyseinää on käytetty sementtilastuvillaeristettä halkaisueristeenä. Näissä eristeistä on materiaalinäytteissä havaittu selvä mikrobikasvu.

(60)

Rakenne esitetty liitteessä 8

(61)

Peruskorjauksen yhteydessä rakenteen sisässä oleva sementtilastuvillaeriste poistetaan purkamalla sokkelin betoninen ulkokuori. Lastuvillaeristeen poisto vaatii betonipintojen mekaanisen piikkauksen, jolla saadaan kaikki orgaaninen puuaines pois betonin pinnasta. Uudet eristeet XPS- eristeitä suunnitelman mukaisesti. Uusi sokkelin kuori valetaan betonilla C30/37 XC3, XF1.

Kevytbetonimuurauksen sisäpinnan rappaukset poistetaan. Pinta tasoitetaan sementtipohjaisella hienotasoitteella ja tiivistetään tasoitteen päälle Kiilto Airblock Coat tiivistysaineella. Tiivistys tasoitetaan yli ja sisäpinnat maalataan.

Korjaukseen liittyy alkuperöisen alapohjan uusiminen. Liittymät tiivistetään vesieristysmassalla liimattavalla butyylinauhalla.

Korjauksessa v. 2000 tehty lämpörappaus on mahdollista säilyttää päädyn osalla ehjänä.

Rakenteen korjaus on esitetty liitteessä 8.

(62)

3.4 YLÄPOHJAT

3.4.1 YP-1

Rakennuksen yläpohja on pääosin tyyppiä YP-1. Rakennetta on lisäeristetty puhallusvillalla. Vuonna 2000 rakennetussa IV-konehuoneessa on kevytrakenteinen ylä- pohjarakenne. Peruskorjauksen yhteydessä IV-konehuoneen yläpohja puretaan pois.

Nykyinen ullakon konehuone ei pinta-alansa ja korkeutensa puolesta ole riittävä.

(63)

YP-1 rakenne toimii yläpuolelta lisäeristettynä rakenteena kosteusteknisesti hyvin.

Rakenteen U-arvo on 0.15 W/m2K ollen tyydyttävällä tasolle. Rakenteen ongelmana voi pitää läpimenoja, joita ei rakenneavausten ja tehtyjen korjausten perusteella ole tehty tiiviisti. Yläpohjarakenne on lisäksi EI 60 osastoiva rakenne, joten läpimenojen tulee täyttää myös tämä vaatimus.

(64)

Yläpohjassa on ollut vesivuotoja, joista osa on dokumentoitu ja rakenteet kuivatettu ja korjattu asianmukaisesti. Peruskorjauksen yhteydessä yläpohjasta puretaan IV- tekniikkaa ja läpimenoja paikataan ja uusia tehdään. Tässä yhteydessä on järkevää imeä ullakolta kaikki puhalluseriste pois ja tutkia yläpohjan kunto tarkasti.

Sementtilastuvillaeristeen päällä oleva laastikerros paljastaa usein mahdolliset menneisyyden vesivuotopaikat. Mahdollisista vuotopaikoista tutkitaan eristeen kunto ja tarvittaessa lastuvillaeriste poistetaan ja korvataan kovalla mineraalivillalla.

Rakenne esitetty liitteessä 7.

(65)

Kun vauriot on korjattu ja uudet asennukset paikallaan, voidaan yläpohja lisäeristää puhallusvillalla. Ennen lisäeristystä rakennetaan ullakolle kulkusillat. 300mm puhalluseristeellä yläpojan U-arvo paranee tasoon 0.11 W/m2K. 400mm puhalluseriste laskee U-arvon tasolle 0.09 W/m2K. Kantavan rakenteen ylälaatta on minimissään 8cm paksu. Rakenteen tiiveyden kannalta alapinnan tiivistäminen esim.

Kiilto Airblock Coat tiivistysaineella on tarpeelinen toimenpide. Vanha halkeillut betonilaatta ei rakenteena ole riittävän tiivis. Kaikki tiivistykset suojataan vähintään tiiviillä maalikerroksella esim. Luja pintamaali 1x tai missä pinta jää näkyviin, ylitasoitetaan ja maalataan tiiviillä pintamaalilla esim. Luja pintamaali 2x.

Mikäli päädytään korjauksen yhteydessä poistamaan sementtilastuvillaeriste ja heikko pintabetoni, käytetään yllä olevaa rakennetta. Kuivissa tiloissa rakenne ei tarvitse toimiakseen erillistä höyrynsulkua laatan päälle. Rakenteen tiiveyden varmistamiseksi alapintaan tehdään tiivistyskäsittely Kiilto Airbloc Coat tiivistysaineella. Samalla tiivistys antaa varmuutta mahdollisiin kosteisiin tiloihin, kuten keittiöt , pesuhuoneet jne.

(66)

Läpimenojen tiivistys tehdään erillisen palokatkosuunnitelman mukaisesti.

Palokatkosuunnitelma vaaditaan rakennuslupaa edellyttävässä korjauksessa.

4 Laadunvalvonta

Käyttöä turvaavien korjauksien yhteydessä työn huolellista suoritusta ei voi liikaa korostaa. Korjaukset perustuvat siihen, että rakenteeseen tarkoituksella jätetty on- gelma saadaan peitettyä tai kapseloitua niin, että siitä aiheutuva haitta poistuu tai on korjauksen jälkeen hyväksyttävällä tasolla. Tämän vuoksi korjauksella tulee olla suunniteltu laadunvarmistus ja sovittu laatutaso. Sisäilmakohteen korjauksessa laa- tua valvotaan säännöllisesti aistinvaraisin tarkastuksin. Tiivistystyön onnistuminen kuitenkin mitataan merkkiainekokeella ja sen suorittaa ulkopuolinen konsultti.

Tiiveysvaatimuksena korjauksessa pidetään tasoa 1 = Täysin tiivis, vuotoja ei sallita.

(67)

Vain erikseen sovittaessa voidaan sallia tiiveystaso 2 = merkittävä tiiveyden paran- taminen. Tiiveystasossa 2 sallitaan vähäisiä vuotoja alipaineistettuna -10 Pa (Raken- nustietosäätiö 2015 RT-14-11197). Mittauksia suoritetaan, kunnes haluttu tiiveystaso saavutetaan.

Ennen korjaustyön aloitusta työmaalla pidetään katselmus, jonka yhteydessä kor- jaussuunnitelmat ja korjauksen tavoitteet käydään yhdessä läpi. Tilaisuuteen on ra- kennuttajien, suunnittelijoiden ja työnjohdon lisäksi kutsuttava myös korjauksen työntekijät. Tilaisuudessa käydään läpi rakennusteknisten vaatimuksien lisäksi työ- maan olosuhteiden hallinnan ja puhtauden vaatimukset. Pääurakoitsija tekee P1- puhtausluokitellussa kohteessa puhtaudenhallintasuunnitelman, mutta keskustelu vaatimuksista yhdessä työntekijöiden kanssa on perusteltavissa.

Käyttöä turvaavia toimenpiteitä tehdään usein rakennuksessa, jossa osa tiloista on käytössä. Käyttäjän toiveet ”meluttomista” hetkistä ja käyttäytyminen tiloissa ja rakennuksen välittömässä läheisyydessä on syytä keskustella ennen työmaan aloittamista.

Korjausten onnistumisen jälkiseuranta on osa laadunvalvontaa. Jälkiseurantaa teh- dään aistinvaraisesti käyttöönoton jälkeen, mutta mahdollinen kyselytutkimus ja si- säilmamittaukset kannattaa ajoittaa esim. (3) -6 kuukautta korjauksen valmistumisen jälkeen. Jos kyselytutkimuksia on tehty ennen korjausta, toistetaan kyselytutkimuk- set mielellään samaan vuodenaikaan korjauksen jälkeen.

Peruskorjaustason laadunvalvonta poikkeaa uudisrakentamisen valvonnasta siinä, että vanhojen rakenteiden sisällä edelleenkin toimitaan. Merkkiainekokeiden tekeminen rakenteiden tiiveyden varmistamiseksi on suositeltavaa. Jos rakenteiden korjaus on saatu tehtyä suunnitellusti, voidaan tiiveystasovaatimuksena erikseen sovittaessa pitää tasoa 2 = sallitaan vähäistä vuotoa alipaineistettuna. Siellä missä rakenteisiin jää haitta-aineita ja mahdollisesti vaurioituneita esim. eristeitä, on tiiveystaso 1 vaatimukset pidettävä voimassa (Rakennustietosäätiö 2015 RT-14-11197).

(68)

5 Kustannukset ja rakennuksen tulevaisuus

Tätä kirjoitettaessa kohteessa on ehditty jo tehdä osalle rakennusta suunnitelmien mukaisia korjauksia käyttöä turvaavina töinä. Korjauksissa on käytetty edellä esitet- tyjä korjaustapoja. Suunnitelmassa esitetyn lisäksi korjausalueella uusittiin osa patte- reista ja patteriputkistoista. Toteutunut kustannus oli 1115 €/m2. Vastaavanlaisissa töissä, joissa lattiapintoja on kapseloitu, asennettu uudet lattiamateriaalit, tiivistetty ulkoseinäpinnat ja niiden liittymät, osa alakatoista uusittu jne., toteutunut kustannus on ollut luokkaa 1000€/m2.

Peruskorjauksen kustannusarvio tulisi vuoden 2020 hintatasossa olemaan noin 3,3 milj. €. (Tilapalvelut kustannuslaskenta)

Uuden päiväkodin rakentaminen samalle paikalle maksaa noin 3300€/brm2. Nykyi- sen rakennuksen laajuudella 1390 brm2 uudelle rakennukselle tulisi hintaa noin 4,6 milj. € (Tilapalvelut kustannuslaskenta)

Nykyisen rakennuksen purkukustannukset ovat noin 170 000 €.

Uuden samalle paikalle rakennettavan rakennuksen kustannuksissa on huomioitava väistötilojen tarve.

Käyttöä turvaavan tason korjauksen hinta 1000-1100 €/hm2 on korkea, jos lähtökoh- tana on koko talon korjaaminen. Tässä rakennuksessa kaikkia tiloja ei ole kuitenkaan tarkoitus käsitellä tuolla tasolla. Jos sisäilmaepäily koskee noin 1/3 osaa tiloista, voidaan ajatella, että näihin tiloihin tehty käyttöä turvaavan tason korjaus toisi rakennukselle lisää käytettävyyttä 5-10 vuotta. Hintaa toimenpiteelle tulisi noin 500 000 €.

Kuusi ryhmäisen päiväkodin vuokratilojen kustannus väliaikaisena siirtokelpoisena rakennuksena on luokkaa 500 000 € vuodessa 5 vuoden vuokrajaksolla. Kustannuk-

(69)

sien jakaantuessa 10 vuodelle vuosikustannus on tasoa 350 000€. Käyttöä turvaavan tason korjaus onnistuessaan on siis täysin perusteltavissa.

RAKENNUKSEN TULEVAISUUS Rakennuksen sijainti

Rakennus sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Tasavallankadun varrella. Sisäpihalla val- koinen melualue on hyväksyttävää < 55dB aluetta. Suurella osalla rakennuksen piha- aluetta meluraja 55 dB ylittyy nyt ja koko piha-alueellakin tulevaisuuden vuoden 2035 ennusteen mukaisesti.

Kuvakaappaus melukartasta (Kuopion paikkatietopalvelu Taavi).

Tieliikennemelu päivällä vuoden 2016 taso.

Kaupungin paikkatietopalvelun kautta löytyy tietoa myös alueen ilmanlaadusta.

Seuraavana on kuvakaappaus pohjakartasta. Kartta esittää värikoodein PM2,5 hiukasten vuosikeskiarvon.

(70)

Alueen PM2,5 vuosikeskiarvo on välillä 5-6 µg/m³. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (VN asetus 79/2017) määrittää vuosikeskiarvon raja-arvoksi 25 µg/m³. Tätä tiu- kemmalla linjalla on WHO, joka suosittelee raja-arvoksi 10 µg/m³. Pienhiukkasten osalta vuosikeskiarvo alittaa molemmat raja-arvot nyt ja tulevaisuudessa.

Päiväkodin eteläpuolella n. 250 m päässä on Kuopion Energian Haapaniemen voima- laitos. Laitoksen savukaasut leviävät korkealta ja niiden vaikutus pienhiukkasien määrään on keskimäärin pieni. Joissakin olosuhteissa laitoksen sijainnilla voi olla kuitenkin merkitystä.

Rakennuksen korjattavuus ja käytettävyys

Alkuperäinen Lastentalo toimi valmistuttuaan ylemmässä kerroksessa ja pohjakerroksessa oli neuvola, talonmiehen asunto ja teknisiä tiloja. Pohjakerroksen tiloihin on jälkeenpäin rakennettu tilat kahdelle ryhmälle. Rakennuksessa ei ole hissiä, jonka vuoksi ruoka ja ruokailuvälineet joudutaan kantamaan portaikkoa pitkin keittiöstä pohjakerrokseen. Rakennuksen pyykkihuoltoa ja puhtaanapitoa hissittömyys ja tilojen epäkäytännöllisyys myös haittaavat.

(71)

Rakennuksen kerroskorkeus on 1. kerroksessa mahdollisesti riittävä uuden talotekniikan tarpeisiin. Pohjakerroksessa peruskorjauksen yhteydessä uusittavaa talotek- niikkaa ei kuitenkaan saa järjellisesti matalan kerroskorkeuden ja palkkirakenteiden vuoksi asennettua. Rakennuksen rungossa on paljon riskirakenteita, joiden korjaaminen tai uusiminen on vaikeaa. Korjausaste muodostuu korkeaksi.

Peruskorjauksen yhteydessä rakennukseen tarvitaan uusi IV-konehuone, joka korkeutensa ja laajuutensa puolesta ainakin yläpohjan päällä on massiivinen. Se ei helposti istu rakennuksen arkkitehtuuriin.

Ehdotus rakennuksen tulevaisuudeksi

Rakennus on ”peruskorjattu” vuonna 2000. Tässä korjauksessa on rakennukseen jää- nyt runsaasti riskirakenteita, jotka nykykäsityksen mukaan pitäisi peruskorjauksen yhteydessä poistaa tai muuttaa niin, että korjattua rakennusta voidaan turvallisesti käyttää koko korjauksen elinkaaren ajan 30-50 vuotta. Rakennuksen peruskorjauksen korjausaste nousee uusittavien rakenteiden vuoksi suureksi, mikä tarkoittaa lähes uudisrakentamisen tasoisia kustannuksia. Tässä rakennuksessa kaikkia vanhoja rakenteita kuten väestösuojaan liittyviä rakenteita ja osaa perustuksista on vaikea jär- kevästi uusia. Peruskorjattunakaan rakennus ei saavuta uudisrakennuksen tasoa.

Rakennus sijaitsee lisäksi melualueella.

Edellä mainittujen syiden vuoksi on syytä harkita rakennuksesta luopumista viimeis- tään 5-10 vuoden sisällä. Tämän ajan rakennusta kuitenkin voidaan käyttää, mutta se edellyttää käyttöä turvaavia toimenpiteitä. Toimenpiteistä osa on jo vuoden 2020 korjauksissa toteutettu.

(72)

6 Pohdintaa

Kun rakennukseen suunnitellaan korjauksia, olivatpa ne käyttöä turvaavia toimenpi- teitä tai täysimittaisia perusparannuksia, on selvää, että vaihtoehdot korjaustavasta ja kustannuksista tarvitaan hankesuunnitteluvaiheessa päätöksen teon pohjaksi. Todel- lisien kustannuksien laskeminen kuntotutkimuksien perusteella voi johtaa hanketta harhaan. Olisikin syytä harkita korjauskohteesta tehtäväksi rakenteellinen selvitys tai tekninen hankesuunnitelma, jossa rakenneosittain kerrotaan miten ja missä laajuu- dessa rakenteet oikeasti korjataan, kun on kysymys käyttöä turvaavista toimenpiteis- tä ja vaihtoehtoisesti perusparannustason korjauksesta.

Käyttöä turvaavan tason selvityksessä tulisi esittää:

- Sisäilma- ja olosuhdehaittaa aiheuttavat rakenteet

- korjaustapa, jolla rakenteiden sisäilmaolosuhteille aiheuttama haitta saadaan hyväksyttävälle tasolle.

- korjausten laajuus

- talotekniikan toiminta ja vaadittavat toimenpiteet jäljellä olevan käytön aikana - laadunvarmistussuunnitelma

Peruskorjaus- tai perusparannusvaihtoehto:

- puutteellisesti toimivat rakenteet

- Korjaustapa, jolla rakenteet korjataan tai muutetaan niin, että haitta poistuu korjauksen elinkaaren ajaksi. Korjauksen elinkaari olisi vähintään 30 vuotta.

- Talotekniikan uusiminen ja korjauksen taso

- laadunvarmistus, vaadittava sisäilmastoluokka jne.

”Täydellisen” rakennesuunnitelman tekeminen hankesuunnitelman pohjaksi on tar- peetonta. Yleensä perusparannuksen yhteydessä tehdään tila- ja käyttötarkoituksen

(73)

muutoksia, jotka vaikuttavat lopullisen suunnitelman sisältöön. Tärkeintä on saada riittävällä tarkkuudella selville oikea korjaustapa ja korjauksen laajuus. Hyväkään kuntotutkimus ei tähän yleensä anna vastausta. Hyvänä esimerkkinä voi pitää esi- merkkirakennuksen perusmuurien korjausta. Hyväksi todettu rakennustapa voi toimia uudisrakennuskohteessa, mutta korjaustavan soveltuvuus vanhojen rakenteiden yhteydessä on aina selvitettävä tapauskohtaisesti.

Rakenteellinen selvitys tämän kokoisessa kohteessa voisi maksaa noin 10-20 k€. Jos selvityksellä estetään esim. vaurioituneiden rakenteiden jääminen korjausten taakse, selvitys on itsenä maksanut. Erityisesti tämä koskee osittaisia korjauksia, joissa ko- konaisuus jää helposti huomioimatta.

(74)

Lähdeluettelo

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry 2020. RIL 126-2020 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus.

Ympäristöministeriö 2019. Kosteus- ja mikrobivaurioituneen rakennuksen korjaus.

2019:18

Sweco 2019. Laajennettu kuntoarvio 22502459-001 Haapaniemen päiväkoti Kuopio.

Kuopion Tilapalvelut sähköinen arkisto.

Sweco 2019. Asbesti- ja haitta-ainekartoitus 22502459-001 Haapaniemen päiväkoti Kuopio. Kuopion Tilapalvelut sähköinen arkisto.

Valtioneuvoston asetus ilman laadusta 2017. VN 79/2017

Rakennustietosäätiö 2015. RT 14-11197 Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelu merk- kiainekokokein.

Rakennustietosäätiö 2011. Ratu 82-0381 Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purku.

Osastointimenetelmä.

Rakennustietosäätiö 2008. RT 18-10922 Tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot.

Kuopion paikkatietopalvelu ”Taavi”. Sitowisen SpatialWeb-tekniikalla toteutettu interaktiivinen palvelu. Palvelu sisältää karta-aineistot, ilmakuvat, kaavatiedot, kiin- teistötiedot, ympäristön, verkostotiedot jne.

Kuopion Tilapalvelut sähköinen arkisto. Kuopion Tilapalvelujen hallinnoimien kiin- teistöjen uudet ja vanhat suunnitelmat tallennetaan projekteittain sähköisessä muodossa ISTEKKI Oy:n hallinnoimalle verkkolevylle ”U:\ARKISTO”. Vanhat paperiset suunnitelmat Kuopion kaupungin arkistosta skannataan arkistoon pdf, (tiff) tai jpg muodossa. Uudet suunnitelmat tallennetaan arkistoon suunnitteluohjelman natiivi tallennusmuodossa.

(75)

∆Μη

∆ρ Μηρρηµδµ Θη

Κηησδ 0 Θ≅ϑ

Θϕδµµδκδηϕϕτϕρδσ 091/

Οδθτρϕνθιτρσρν− ΟδθΛ,0 ϕνθιτρ 6/51/ ϑΤΝΟΗΝ

Σρυκκµϕστ 7

Γ≅≅Ο≅ΜΗ∆Λ∆Μ Ο℘ΗΥ℘ϑΝΣΗ

) Θϕδµµδ

ϑνθιτρ

0 05

7

∆ΣΘΡ,Φϑ16ΕΗΜ Μ1///

(76)

Κηησδ 1 Θ≅ϑ

Οδθτρϕνθιτρσρν− ΟδθΛ,1 ι ΟδθΛ,2 ϕνθιτρ 6/51/ ϑΤΝΟΗΝ

ϑνθιτρ

0 05

7

∆ΣΘΡ,Φϑ16ΕΗΜ Μ1///

(77)

∆Μη

Κηησδ 2 Θ≅ϑ

Οδθτρϕνθιτρσρν− ΟδθΛ,4 6/51/ ϑΤΝΟΗΝ

ϑνθιτρ

0 05

7

∆ΣΘΡ,Φϑ16ΕΗΜ Μ1///

(78)

Κηησδ 3 Θ≅ϑ

Οδθτρϕνθιτρσρν− ΡνϕΟ,0 6/51/ ϑΤΝΟΗΝ

ϑνθιτρ

0 05

7

∆ΣΘΡ,Φϑ16ΕΗΜ Μ1///

(79)

∆Μη

Κηησδ 4 Θ≅ϑ

Οδθτρϕνθιτρσρν− ΥΟ,2 6/51/ ϑΤΝΟΗΝ

ϑνθιτρ

0 05

7

∆ΣΘΡ,Φϑ16ΕΗΜ Μ1///

(80)

Κηησδ 5 Θ≅ϑ

Οδθτρϕνθιτρσρν− ΥΟ,3 6/51/ ϑΤΝΟΗΝ

ϑνθιτρ

0 05

7

∆ΣΘΡ,Φϑ16ΕΗΜ Μ1///

(81)

∆Μη

Κηησδ 6 Θ≅ϑ

Οδθτρϕνθιτρσρν− ΞΟ,0 6/51/ ϑΤΝΟΗΝ

ϑνθιτρ

0 05

7

∆ΣΘΡ,Φϑ16ΕΗΜ Μ1///