YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUU

(1)

JULKAISU 8/2008

TUTKAS

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura

YRITYSTEN

YHTEISKUNTAVASTUU

Toimittanut

Ulrica Gabrielsson

(2)

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona 3.12.2008 keskuste- lutilaisuuden "Yritysten yhteiskuntavastuu".

Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toi- mivat kansainvälisen liiketoiminnan professori Asta Salmi Helsingin kauppakorkeakoulusta, professori Johanna Kujala Tampereen yliopiston Johtamistieteen laitokselta, dosentti, aka- temiantutkija Minna Halme Helsingin kauppakorkeakoulun Markkinoinnin ja johtamisen laitokselta, director Outi Mikkonen Nokia Oyj:stä ja professori Salme Näsi Tampereen yli- opiston taloustieteiden laitokselta. Kansanedustajien kommenttipuheenvuoron pitivät Kyösti Karjula keskusten eduskuntaryhmästä, Krista Kiuru sosiaalidemokraattisesta edus- kuntaryhmästä ja Merja Kyllönen vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä.

Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä.

Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset lukuun ottamatta Outi

Mikkosen esitystä.

(3)

SISÄLLYSLUETTELO

Yritysten yhteiskuntavastuu Suomen Akatemian Liike2- tutkimusohjelmassa

Professori Asta Salmi, Kansainvälinen liiketoiminta, Helsingin kauppakorkeakoulu

Ohjelmapäällikkö, Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma, Suomen Akatemia

Etiikka ja vastuullisuus johtamisessa: Muuttuvatko suomalaisten yritys- johtajien käsitykset?

Professori Johanna Kujala, Johtamistieteiden laitos, Tampereen yli- opisto

Yritysten yhteiskunnallinen vastuu - velvollisuus vai innovatiivista liike- toimintaa?

Dosentti, akatemiantutkija Minna Halme, Markkinoinnin ja johtami- sen laitos, Helsingin kauppakorkeakoulu

Näkökulmia yhteiskuntavastuuajattelun kehitykseen suomalaisessa liiketaloustieteen doktriinissa ja yrityskäytännössä

Professori Salme Näsi, Taloustieteiden laitos, Tampereen yliopisto

(4)

Professori, ohjelmapäällikkö Asta Salmi

Kansainvälinen liiketoiminta, Helsingin kauppakorkeakoulu, Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma, Suomen Akatemia

YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUU SUOMEN AKATEMIAN LIIKE2- TUTKIMUSOHJELMASSA

Yritysten yhteiskuntavastuu Suomen Akatemian

Liike2-tutkimusohjelmassa

Asta Salmi

Professori, kansainvälinen liiketoiminta Helsingin kauppakorkeakoulu

Yritysten yhteiskuntavastuu -seminaari, Tutkas, Eduskunta, 3.12.2008

Lähtökohdat

• Ohjelmapäällikkö

Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelman (Liike2) koordinaatio

• Professori (Venäjä ja kehittyvät markkinat)

Kansainvälisen liiketoiminnan tutkimus ja opetus – Yritysverkostot ja sosiaaliset verkostot

– Liiketoiminta Venäjällä ja Kiinassa

– Kansainvälinen hankintatoimi (vastuullisuus)

(5)

Sisältö

1. Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma Liike2 2. Yritysten yhteiskuntavastuu -teema ohjelmassa 3. Tutkimuksen (toiminnan) haasteet

Suomen Akatemia: Liike2

• 2006-2009

• 25 hanketta, joista 5 konsortiota

• Suomen Akatemia rahoittaa: 4,25 milj. €

• Työsuojelurahasto osa-rahoittaa: 3 hanketta

• Venäjän humanistisen tiederahaston kanssa yhteisrahoitus : 3 (Venäjä) hanketta

• Koordinaatio: HSE

Teemat

Miten suomalaiset ja Suomessa toimivat yritykset parantavat kilpailukykyä omalla toiminnallaan?

• Innovaatiot, tieto & osaaminen

• Globaalin talouden alueelliset/paikalliset haasteet

• Uudet yritykset ja yrittäjyys

• Yritysten uudistuminen & muutos tietoyhteiskunnassa

• Yhteiskuntavastuu

(6)

Yritysten yhteiskuntavastuu -teeman merkitys

• Liike-ohjelma ’Suomalaiset yritykset ja globaalin kilpailun haasteet’, 2001-2004

– Teema: Yritysten ja liikkeenjohdon yhteiskunnallinen ja ekologinen vastuu globaalissa taloudessa: 0 hanketta!

• Liike2-ohjelma

– Kolme hanketta

– Hankkeet ylittävää toimintaa ja tapahtumia

Hankkeet

• Yhteiskunnallinen vastuu ja yrityksen arvonmuodostus (The Societal Drivers for Value Creation: A Multiple-Stakeholder Perspective to Value Processes in the Finnish Forest Industry) Professori Heikki Juslin, Helsingin yliopisto

• Corporate Social Responsibility and Its Links to Business Competence

Professori Eerik Lagerspetz, Turun yliopisto

• Respman -konsortio

Vastuullinen johtaminen ja yritysten pitkän aikavälin menestys – Sidosryhmäsuhteiden näkökulma

Professori Johanna Kujala, Tampereen yliopisto, johtamistieteet Professori Salme Näsi, Tampereen yliopisto, taloustieteet

Tapahtumia

– Yritysten yhteiskuntavastuu –seminaari, 12.6.2007

• Onko yrityksillä yhteiskunnallista vastuuntuntoa ja jos on, niin millaista se on ja miten se näkyy?

• Vastaajina tutkijat, yrittäjät, työmarkkinajärjestöjen edustajat

• Kolmen tutkimusohjelman - Liike2, Valta ja SoCa – järjestämä

– Seminaari Shanghain Academy of Social Sciences,28.10.-1.11.07

• Etiikka ja vastuukysymykset esillä

• Ympäristöteknologia

• Suomalaisyritysten hyvä maine & kiinnostus tutkimusyhteistyöhön – Tohtoriopiskelijoiden työpaja 2008

• Poikkitieteellinen, 10 opiskelijaa

• Kansainvälisiä ja kotimaisia kommentaattoreita – Tutkas 3.12.2008 – V. 2009 yhteisjulkaisuja ym.

(7)

Yritysten yhteiskuntavastuu tutkimuksen kohteena

Haasteet

– Monitieteisyys – Vuoropuhelu

– Kansainvälisyys: paikalliset ja globaalit ilmiöt – Uudet liiketoimintamallit yrityksille

– Vastuullisuus toteutuu, kun näkyy verkostoissa

Opetuksen tarpeet

Tutkimusosaamisesta tiedon soveltamiseen

Yhteystiedot

www.aka.fi/liike2 Liike2@hse.fi

Koordinaatio: Helsingin kauppakorkeakoulu Asta Salmi

ohjelmapäällikkö p. (09) 4313 8519 Ann-Mari Wright-Hyttinen

ohjelmasihteeri p. (09) 4313 8517

(8)

Professori Johanna Kujala

Johtamistieteiden laitos, Tampereen yliopisto

E

TIIKKA JA VASTUULLISUUS JOHTAMISESSA

: M

UUTTUVATKO SUOMALAISTEN YRITYSJOHTAJIEN KÄSI- TYKSET

?

Johanna Kujala Tampereen yliopisto

Etiikka ja vastuullisuus johtamisessa:

Muuttuvatko suomalaisten yritysjohtajien käsitykset?

Mihin johtajat tarvitsevat etiikkaa?

• myytti amoraalisesta liiketoiminnasta

• myytti moraalin henkilökohtaisuudesta

• etiikka auttaa

– asettamaan tavoitteita ja päämääriä, jotka ovat itsessään arvokkaita

– turvaamaan yrityksen olemassaolon oikeutuksen ja liiketoimintaedellytykset

– käymään vuoropuhelua sidosryhmien kanssa – huolehtimaan yrityksen maineesta

– ennakoimaan ja hallitsemaan konflikteja – kasvamaan ihmisenä ja johtajana

(9)

Miten eettisiä päätöksiä voidaan arvioida?

• egoismi

– moraali määrittyy yksilön oman edun tavoittelun kautta, muiden etujen alistaminen omalle edulle, esim. ”Teko on itsekäs.”, ”Teko on yrityksen edun mukainen.”

• relativismi

– moraali määrittyy suhteelliseksi ja riippuu yksilöstä, yhteiskunnasta, kulttuurista, uskon- nosta, esim. ”Teko on yleisesti hyväksytty.”, ”Uskon, että lähimmäiseni hyväksyvät teon.”

• seurausetiikka

– moraali määrittyy teon seurausten perusteella, tavoitellaan mahdollisimman suurta hyötyä mahdollisimman monelle, esim. ”Teko tuottaa suurimman mahdollisen hyödyn.”,

”Seurausten perusteella arvioitaessa teko on hyväksyttävä.”

• velvollisuusetiikka

– moraali määrittyy velvollisuuden tunteesta muita ihmisiä kohtaan, muita ihmisiä kohdellaan päämäärinä itsessään, toimitaan siten, että toimintatavan voi toivoa tulevan yleiseksi laiksi, esim. ”Johtajan velvollisuus on tehdä näin.”, ”Johtaja toimi moraalisesti oikein.”

• oikeudenmukaisuusetiikka

– moraali määrittyy siitä, miten oikeudenmukaisesti mahdollisuuksien, hyvinvoinnin ja velvoitteiden jakautuminen toteutuu, esim. ”Teko on reilu.”, ”Teko on oikeudenmukainen.”

• naisetiikka

– moraali määrittyy siitä, miten hyvin eri osapuolten tunteet, mielipiteet ja kokemuksellinen tieto tulevat huomioiduksi, esim. ”Teko huomioi eri osapuolten tunteet.”, ”Teko huomioi riittävästi eri osapuolten näkemyksiä.”

Johtajien moraaliset käsitykset ja asenteet

• kyselytutkimus kaikille yli 100 työntekijän teollisuusyritysten toimitusjohtajille Suomessa

– 1994 (357/1.075, 33,2 %) – 1999 (325/1047, 31,0 %) – 2004 (198/928, 21,3 %)

• kuusi moraalista ongelmatilannetta – henkilökohtaisen edun hyväksyminen – pimeiden palkkojen maksaminen – rahan pimittäminen kaupassa

– pitkäaikaisen työntekijän irtisanominen taloudellisten seikkojen vuoksi – yhteistyöroolien hämärtyminen

– pieniin alihankkijoihin kohdistunut vallankäyttö

• moniulotteinen eettisen päätöksenteon mitta-asteikko yhdistettynä avoimeen kysymykseen omasta näkemyksestä

Johtajien moraaliset käsitykset ja asenteet

• negatiivisimmat asenteet suhteessa henkilökohtaisen edun hyväksymistä kuvaavaan tilanteeseen

• lähes yhtä negatiivisesti suhtauduttiin pimeiden palkkojen maksamiseen

• hieman hyväksyvämmin suhtauduttiin rahan pimittämistä kaupoissa kuvaavaan tilanteeseen ja pitkäaikaisen työntekijän irtisanomisen tilanteeseen

• melko neutraalisti johtajat suhtautuivat yhteistyöroolien hämärtymistä kuvaavaa tilannetta kohtaan

• kaikkein hyväksyvimmät asenteet johtajilla oli pieniin alihankkijoihin kohdistuvaa vallankäyttöä koskevaa tilannetta kohtaan

• seurauseettinen ajattelu yleinen tapa käsitellä moraaliongelmia

• moniulotteinen päätöksenteko, jossa yhdistyvät relativistiset perustelut velvollisuus- ja oikeudenmukaisuusetiikan mukaisiin perusteluihin oli lisääntynyt

• uusina näkemyksinä reiluutta ja tunteita sekä reiluutta ja suhteiden huomioimista yhdistävät ulottuvuudet

(10)

Kuusi moraalisen päätöksenteon puhetapaa

Sopeutuja

”… mahdollisesti toimisin yllä kerrotulla tavalla,

eräissä maailmankolkissa se

on sääntö.”

Yrityksen edun ajaja

”Olisin ottanut tilauksen, koska se on firman edun

mukaista.”

”Ei kauppoja. Vaarantaa yhtiön tulevaisuuden.”

Hyvän yrityksen hyvä johtaja

”Kirjanpidon ja moraalin kannalta ei

pimeä palkkaus onnistu.”

Organisaatio- tasoinen puhetapa

Kuuntelija

”Riippuu irtisanottavan henkilön omasta suhtautumisesta asiaan ym.

tilanneseikoista.”

Hyödyn etsijä

”Teko tarkasteltava täysin yksilötasolla. Joissakin tapauksissa edut käyvät

eri osapuolilla yksiin, joskus taas täysin ristiin.”

”Yrittäisin löytää muuta työtä.”

Esimerkin näyttäjä

”Jos itse rikkoo normeja, ei voi vaatia

muilta niitä.”

Yksilötasoinen puhetapa

Relativismi Seurausetiikka

Velvollisuusetiikka Teoreettinen

näkökulma Johtajan puhetapa

Moraalisen päätöksenteon puhetavat

• tunteet ja intuitio yhdistetään yksilölliseen puhetapaan, rationaalisuus ja taloudellisuus organisaationäkökulmaa korostavaan puhetapaan

• velvollisuuseettinen puhe

– moraalisesti arveluttavaan toimintaan kielteisesti suhtautuvat vastaukset

• seurauseettinen puhe

– moraalisesti arveluttavaan toimintaan myönteisesti suhtautuvat vastaukset

• epävarmat vastaukset

– muita enemmän perusteluja ja pohdintaa

• johtajien puheen merkityksen tunnistaminen moraalisia käsityksiä tuottavana ja uudistavana

Muuttuvatko johtajien käsitykset?

• seurausetiikka vahvasti mukana kaikkina ajankohtina

– ymmärrettävää, entä hyväksyttävää?

• moniulotteisuus lisääntynyt

– keskustelut yritysetiikasta lisääntynyt – taloudellisen tilanteen muutokset

• tunteet ja suhteet mukaan päätöksentekoon

– tutkijan omankin ajattelun kehittyminen – vastaajajoukon homogeenisuus

– tilannesidonnaisuus

(11)

KIITOS…

…ja hyvää

joulunalusaikaa ja rauhallista Joulua!

(12)

Dosentti, akatemiantutkija Minna Halme

Markkinoinnin ja johtamisen laitos, Helsingin kauppakorkeakoulu

Y

RITYSTEN YHTEISKUNNALLINEN VASTUU

-

VELVOLLISUUS VAI INNOVATIIVISTA LIIKETOIMINTAA

?

YRITYSVASTUU –

VELVOLLISUUS VAI INNOVATIIVISTA LIIKETOIMINTAA?

KTT, dosentti Minna Halme Helsingin kauppakorkeakoulu Tutkas 3.12.2008

Minna Halme - 1/14/2009 2

RISTIRIITAISIA VÄITTEITÄ YRITYSVASTUUSTA

•Yritysvastuu on valtavirtaistunut

•Yritys voi hyödyntää vastuullisuutta kilpailussa

•Yritysvastuu on velvollisuus

•Yritysvastuu ja osakkeenomistajien edut ovat vastakkaiset

??

”Jos yrityksissä ennen ajateltiin, ettei ole varaa tehdä hyvää, nyt pitää ajatella, ettei ole varaa olla tekemättä hyvää”.

KL Optio 31.1, asiantuntija

”Yrityksillä on vain yksi suuri vastuu yhteiskunnalle: Toimia osakkeenomistajien kannalta niin kannattavasti kuin mahdollista”.

Talouselämä, 8.2., liike-elämän päättäjä

(13)

MIKSI RISTIRIITAISUUKSIA?

•On erilaisia tapoja toteuttaa yritysvastuuta

•Yrityksen taloudellinen hyöty ja yhteiskunnan hyöty riippuu

toteuttamistavasta

Ympäristö

Talous Yhteiskunta

YRITYSVASTUUN TOTEUTTAMISEN TAVAT

Lähtötaso: lain noudattaminen ja taloudellinen vastuu 1. Hyväntekeväisyys: yritys tukee ja osallistuu

erilaisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin

– ”Voitonjako”: onko voitot ansaittu vastuullisella tavalla?

2. Vastuullisuus omassa olemassa olevassa liiketoiminnassa

– Parannetaan ympäristösuorituskykyä tai sosiaalisen vastuun asioita

3. Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen omien uusientuotteiden ja palveluiden avulla – Tavoitteena liiketoimintamallit, jotka ovat

yhteiskunnallisesti hyödyllisiä ja taloudellisesti kannattavia myös yritykselle (win-win)

Sosiaalisen tai ekologisen ongelman ratkaisu Ydinliiketoiminnan

sosiaaliset ja ympäristö- parannukset, sisäinen tehokkuus Maineen hallinta

Odotettu hyöty

Ilmastomyötäinen energiateknologia ja -palvelut Sertifikaatit,

järjestelmät ISO14001, SA8000 Lahjoitukset,

sponsorointi, yms.

Esimerkki

Uusien tuotteiden ja palveluiden kehitys Olemassa oleva

liiketoiminta Ylimääräinen

toiminta Yritysvas-

tuun kohde

Ydinliiketoiminnan laajentaminen tai uuden

liiketoiminnan kehittäminen Lähellä

ydinliiketoimintaa Ydinliiketoimin-

nan ulkopuolella Suhde

omaan liiketoi- mintaan

Innovaatio Integraatio

Hyväntekeväisyys

Yritysvastuun toteuttamistapa

Dimensio

(14)

VASTUULÄHTÖISIÄ INNOVAATIOITA

2€

YRITYSVASTUUN TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS

•Miten vastuullisuus vaikuttaa yrityksen taloudelliseen tulokseen?

•Tutkimus 300 Standard&Poor 500 –yrityksestä –Hillman & Keim, Strategic Management Journal 2001 –Vertailu: Hyväntekeväisyys&välttäminen -tapa vs.

oman liiketoiminnan vastuullinen harjoittaminen

•Vastuullisuus omassa liiketoiminnassa (&

välittömien sidosryhmäsuhteiden hoidossa) tuotti kilpailuetua ja paransi omistaja-arvoa

•Hyväntekeväisyys-tavalla negatiivinen vaikutus omistaja-arvoon

KANNATTAVUUS

•Miksi? Vastuullisuus omassa liiketoiminnassa ja välittömissä sidosryhmäsuhteissa tuottaa etuja, joita kilpailijoiden vaikea imitoida (esim.

asiakasuskollisuus, henkilöstön vähäinen vaihtuvuus)

•Hyväntekeväisyys-tyyppisiä toimia kilpailijoiden helppo imitoida eli näiden varaan ei voi rakentaa pysyvää kilpailuetua

•Entä hyötyykö yhteiskunta?

–Strateginen yhteiskuntavastuun lähestymistapa (eli Integraatio- ja Innovaatiotavat) hyödyttää eniten yritystä mutta

–Tuottaa myös paremman yhteiskunnallisen panoksen kuin hyväntekeväisyys-tyyppinen tapa (Husted and Jesus Salazar 2006 JMS ja Porter & Kramer HBR 2006)

(15)

YRITYSVASTUUN TAVAT – ARVIO HYÖDYISTÄ

Potentiaaliset taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt

Liittyminen omaan liiketoimintaan HYVÄNTEKEVÄISYYS

HYVÄNTEKEVÄISYYS INTEGRAATIOTAPA/

INTEGRAATIOTAPA/

OMAN LIIKETOIMINNAN OMAN LIIKETOIMINNAN VASTUULLINEN VASTUULLINEN HOITAMINEN HOITAMINEN

INNOVATIIVINEN INNOVATIIVINEN LÄHESTYMISTAPA LÄHESTYMISTAPA

Ulkopuolella Liittyy

ydinliiketoimintaan Laajennetaan/

Luodaan uutta

(16)

Professori Salme Näsi

Taloustieteiden laitos, Tampereen yliopisto

N

ÄKÖKULMIA YHTEISKUNTAVASTUUAJATTELUN KEHITYKSEEN SUOMALAISESSA LIIKETALOUSTIETEEN DOKTRIINISSA JA YRITYSKÄYTÄNNÖSSÄ

Salme Näsi 3.12.2008 1

Yhteiskuntavastuuajattelun kehitys suomalaisessa liiketaloustieteen doktriinissa ja yrityskäytännöissä

ProfessoriSalme Näsi SA LIIKE2/TSR –RESPMAN tutkimusryhmä Taloustieteiden laitos Tampereen yliopisto

{“Yritysten yhteiskuntavastuu” – CSR Uusi asia? Todellista vastuuta? Vai uudelleen lämmitelty muoti-ilmiö?

z

Yhteiskuntavastuu suomalaisessa liiketaloustieteen doktriinissa

zYhteiskuntavastuu suomalaisessa

yrityskäytännössä

• Tässä esityksessä näkökulmana ensisijaisesti sosiaalisen vastuun näkökulma

• Doktriinina suomalainen liiketaloustiede, laskentatoimen kirjallisuus

(17)

Yhteiskuntavastuu suomalaisessa liiketaloustieteen doktriinissa

z KKK:n synty 1911/SHH 1927, ÅA 1927 z Kyösti Järvisen “Liiketalous” 1923,

“Liikeorganisatio” 1939 ja 1951 z Jaakko Honko, 1969

z Pertti Kettunen, 1979 z Ym. kirjallisuus

Työväen ja liikehenkilökunnan kohtelu

(Järvinen, 1923, s. 134-135 ja 1939, s. 253 ja 1951, s. 255).

z”Kohtelu, joka hallinnon ja johdon taholta tulee tulla liikkeen palveluksessa olevan työväen ja liikehenkilökunnan osaksi, olkoon ihmisluonteen vaatimuksia huomioon otta- vaa. Liikkeenjohdon on kasvatettava ihmisiä, kehitettävä ja säilytettävä ne arat henkiset ja ruumiilliset kuteet, joista kaikki toimintateho johtuu, sillä tavalla, että sairaus, ennenaikai- nen työhönkykenemättömyys, välinpitä- mättömyys ja riitaisuus ynnä muut kielteiset ja hävittävät tekijät saadaan supistumaan mahdollisimman vähiin.

Työväen ja liikehenkilökunnan kohtelu…

zIhmisluonto vaatii vaihtelua ja huvitusta, mutta liike-elämän ja varsinkin tehtaiden toiminta on usein liiankin koneellista ja runotonta. Tarvitaan sen höysteeksi

huomaavaisuutta, tunnustusta ja palkintoja saavutuksista liikkeen hyväksi. Tarvitaan ennen muuta edistymisen ja ylenemisen mahdollisuuksia. … Tarvitaan vielä kaikkia niitä, alkuaan yksityisten yrittäjäin

erikoisesta hyväntekeväisyysharras- tuksesta syntyneitä,

(18)

Työväen ja liikehenkilökunnan kohtelu…

zmutta sittemmin kaikissa suurehkoissa liikkeissä yhä yleisimmiksi käyneitä huoltotoimenpiteitä ja laitoksia, joita liikehuoneistojen rakentaminen

terveydenhoidon suurimpiakin vaatimuksia vastaaviksi, kauniiden asuinrakennusten hankinta tehdastyöväelle, sairaalat ja sairashoito, ruokalat ja ravintolat, kirjastot, lukusalit ja seurusteluhuoneet, koulut ja opintotilaisuudet, tehtaiden ympäristön taiteellinen koristelu jne. edustavat…

Työväen ja liikehenkilökunnan kohtelu…

zSitä tietä nykyajan edistynyt liikehallinto pyrkii saamaan enemmän henkevyyttä ja viehätystä, enemmän romantiikkaa ja runoutta teollisuuden ja yleensä liike- elämän arkiseen yksitoikkoisuuteen.”

Jaakko Honko “Liiketaloustiede” 1969

zYrityksen päämäärinä tuodaan esille ensinnäkin

{mahdollisimman hyvä taloudellinen tulos, voiton maksimointi, mutta myös

{yrityksen kasvusekä

{vakavaraisuuden säilyttäminen ja {maksuvalmiuden turvaaminen.

(19)

Jaakko Honko “Liiketaloustiede” 1969…

zNäitä päämääriä koskevan tekstin jälkeen Honko kirjoitti (s. 27):

z”Yrityksessä on todettavissa myös erilaisia sosiaalisia päämääriä, kuten työntekijäin hyvinvoinnin parantaminen samoin kuin yritykseen kohdistuvan arvonannon ja goodwillin saavuttaminen ja lisääminen.”

Salme Näsi 3.12.2008 10

Riistama: Suomalaista Liiketaloustiedettä 1966 teoksessa:

zYrityksestä yksinomaan voiton tavoitteluun pyrkivänä organisaationa: ”Liiketaloustiede, jonka syntymäajankohdaksi yleensä katsotaan viime vuosisadan vaihde, sai henkiseksi alkupääomakseen klassillisen talousteorian tuoman yrityksen teorian. … Yrityksen tavoitteena on voiton maksimoiminen ja vain tämä. Se käyttäytyy rationaalisesti, ts. se valitsee aina sen toimintavaihtoehdon, joka maksimoi voiton.”

Salme Näsi 3.12.2008 11

Pertti Kettunen, “Yritys ja yhteiskunta” 1979

z- 1979 – uutena painopisteenä yrityksen tarkasteleminen suhteessa ympäristöönsä.

z“yritys ei ole irrallinen, muusta yhteiskunnasta erillinen ilmiö, vaan oleellinen osa sitä arvojen ja käsitysten järjestelmää, jossa elämme.”

z“Yhteiskunnan arvojen muuttumisen myötä muuttuvat yritykset, niiden asema, tehtävät ja toiminta. Yritykset sopeutuvat yhteiskunnan kehitykseen.”

(20)

Salme Näsi 3.12.2008 12

Kettunen (1979, s. 17-25) listasi yrityksen tehtävät viiteen tehtävään seuraavasti:

{Tarpeidentyydytys tehtävä {Voiton tuottamistehtävä

{Työllisyys- ja toimeentulotehtävä {Elämisen laadun parantamistehtävä {Työntekijöiden sosiaalisten ja henkisten

tarpeiden tyydyttämistehtävä

Salme Näsi 3.12.2008 13

Yritysten yhteiskuntavastuun eri osa- aluita koskeva kirjallisuus

zEVA:n (Elinkeinoelämän Valtuuskunnan) julkaisu

”Yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset”. 1976 zSisältönä yhteiskunnallisen laskentatoimen

muodot ja tilinpäätösmenetelmät zKettunen, 1979 (lisäarvolaskelmat)

z Neilimo,1981 (yhteiskunnallisen laskentatoimen käsite)

zMuita kirjoittajia: Reino Majala (1982), Juha Näsi (1980), Eero Pitkänen (1976)

Salme Näsi 3.12.2008 14

z 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun taitteessa yritysten yhteiskuntavastuukirjoittelu

rajoittui paljolti käsiteanalyysiin ja oli

kaiken kaikkiaan vähäistä, mutta sen

olemassaolo ja harrastus useammankin

tutkijan toimesta kertoo eksplisiittisen

CSR-ajattelun ensimmäisen aallon

esiintymisestä Suomessa 1970-luvun

lopulla/1980-luvun alussa.

(21)

Salme Näsi 3.12.2008 15

Henkilöstöresurssien laskentatoimi (Human Resource Accounting - HRA) z Nousi liiketaloustieteen doktriinissa

pinnalle 1970-luvulla, jolloin ilmestyi merkittävä määrä ulkomaista kirjallisuutta aihepiiristä, mutta suomalaista tuskin yhtään, vain joitakin ammattilehti- kirjoituksia.

z Tehtänä johdon päätöksenteon tukeminen ja henkilöstöresurssien käytön

tehostaminen

Salme Näsi 3.12.2008 16

Ympäristölaskentatoimi (Environmental Accounting) ja kestävä kehitys

(Sustainable Development)

z”Environmental Reporting”, ”Environmental Disclosure”, ”Green Accounting”, ”Green Reporting

zNousi osaksi laskentatoimen doktriinia 1990- luvun alkupuoliskolla, tarkemmin sanoen vasta lähempänä vuosikymmenen puoltaväliä.

Salme Näsi 3.12.2008 17

Yritysten yhteiskuntavastuun raportointi - CSR reporting

z 1997 the Global Reporting Initiative (GRI) z 1999 the Global Compact

z 2001 the Green Paper presented by the European Commission

z G1 (1997), G2 (2002), G3 (2006) z Triple bottom line –reporting

{Economic {Social

{Environmental

(22)

Salme Näsi 3.12.2008 18

1911 2011

Henkilöstön kohtelu;

työolosuhteet

1950 Voiton tuottaminen ja muut mahdolliset tavoitteet

HRA

Ympäristö- laskentatoimi

CSR - GRI raportointi Yritys ja yhteis-

kunta -aate – tulonjakolaskelmat Neoklassinenyrityksen teoria – yritys

Voitonmaksimointiinpyrkivänä rationallisesti käyttäytyvänä ideaalina

Sidosryhmä-ajattelun kausi – stakeholderismi

Modernin Rahoitusteorian Valtakausi - shareholderismi

©

Näkemys yhteiskuntavastuuajattelun painopisteistä suomalaisessa liiketaloustieteen doktriinissa

IAS/IFRS

Salme Näsi 3.12.2008 19

Johtopäätökset

zYritysten yhteiskuntavastuu ei ole liiketaloustieteen doktriinissa uusi tai moderni asia.

zPikemminkin vanha ja paljon puhuttu asia, joka nyt on fokusoitunut standardoituun GRI-

raportointiin– yrityksen päämääristä puhumisen ja mahdollisesti myös todellisen tekemisen kustannuksella.

zUudet sukupolvet “keksivät” asiat uusina ja aina uudelleen.

zVanhaa kirjallisuutta tai oman alan ulkopuolista kirjallisuutta ei tunneta ja hyödynnetä.

Salme Näsi 3.12.2008 20

Yhteiskuntavastuu yritysten käytännössä

zOsuustoiminnan synty runsas 100 vuotta sitten – kaksinaistehtävä: kannattava liiketoiminta ja jäsenten yhteisten yhteiskunnallisten tehtävien hoitaminen.

zTeollisuusyritysten monipuolinen sosiaalinen toiminta paitsi maaseudulla myös kaupungeissa (Esa Kaitila, 1947)

zSuurten perheyritysten erilaiset arvot ja yhteiskuntavastuullinen toiminta (Krista Elo- Pärssinen, 2007)

zGlobaalit pörssiyhtiöt ja niiden toimintamallit

(23)

Salme Näsi 3.12.2008 21

Kauppalehdessä (12.9.2007) artikkeli otsikolla

”Salcomp Kemijärven ja Kiinan opeilla Intiaan”

z Artikkelissa kerrottiin, että Salcomp aloitti Intiassa myös julkisen yhteiskuntavastuun kantamisen, kun se

ilmoittautui tukemaan uuden tehtaan sijaintipaikan odottavien äitien raskauskuolleisuuden alentamista heille suunnatulla tiedotuskampanjalla. Lehtiartikkelissa Salcompin Intian toimintojen johtajan kerrotaan perustelevan uuden tehtaan mukanaoloa edellä sanotussa asiassa seuraavin sanoin: ”Täydessä laajuudessaan tarvitsemme noin 2000 työntekijää, joista yli 90 % on nuoria naisia. Tämä on investointi tehtaan tulevan henkilöstön saannin turvaamiseksi.”

z Tämäkö on yritysten yhteiskuntavastuuta parhaimmillaan?

Salme Näsi 3.12.2008 22

Kansallisten teollisuusyritysten monipuolinen

……… sosiaalitoiminta – win –win periaatteella……...

1800-l 1900 2008

Osuustoiminnan synty: liiketoiminnan ja yhteiskunnallisten tehtävien yhdistäminen ...

Globaalien pörssiyhtiöiden kasvottomat omistajat;

omistaja-arvon maksimointi;

CSR-raportointi white- washing/green-washing?

Suuret suomalaiset

perheyhtiöt – erilaiset arvot ja yhteiskuntavastuullinen toiminta