• Ei tuloksia

Helsingin yliopiston tutkimusasema Keniaan näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Helsingin yliopiston tutkimusasema Keniaan näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Koillis­Keniassa sijaitsevat Taitavuoret kosteine vuoristometsineen ovat kiinnostaneet Helsingin yliopiston tutkijoita ja opiskelijoita jo kolmen vuosi kymmenen ajan. Monitieteisen tutkimus­

toiminnan edellytykset paranivat merkittävästi, kun Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema avattiin Wundanyissa 12. tammikuuta 2011. Asema on Hel­

singin yliopiston ensimmäinen ulkomailla sijaitse­

va tutkimusasema. Avajaistilaisuuteen osallistui yli 40 kutsuvierasta, joista arvovaltaisimmat olivat Suomen Kenian suurlähettiläs Heli Sirve, Helsin­

gin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson, Ke­

nian metsähallituksen varajohtaja Esau Omollo ja maan entinen ulkoministeri Marsden Madoka.

Biodiversiteetti kiinnostaa

Tervetuliaispuheessaan Taitan tutkimusaseman johtaja, professori Petri Pellikka Helsingin yli­

opiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta ker­

tasi aseman perustamishistoriaa. Hän tutustui aluee seen ensi kerran opiskeluaikanaan osallis­

tues saan dosentti Sakari Tuhkasen johtamalle tut­

kimusretkelle vuonna 1989. Pellikka totesi, ettei tuolloin voinut kuvitellakaan, että Helsingin yli­

opistolla olisi joskus Taitavuorilla tutkimusasema, jonka toimintaan tiedekunnat, erillislaitokset ja ke­

nialaiset yhteistyökumppanit ovat vahvasti sitoutu­

neet.

Tervehdysten ja avajaispuheiden jälkeen suur­

lähettiläs Sirve ja rehtori Wilhelmsson leikkasivat poikki sinivalkoisen nauhan tutkimusaseman pää­

sisäänkäynnillä ja johdattivat vieraat sisäpihan varjoon kohottamaan maljoja. Avajaisten tieteelli­

sessä osiossa professorit Helsingin ja Nairobin yli­

opistoista sekä Kenian opetusministeriön ja metsä­

hallituksen tutkijat esitelmöivät Taitavuorilla ja muualla Itä­Afrikassa tehtävästä tutkimuksesta.

Taitavuorten biodiversiteetti ja ekosysteemipalve­

lut perustuvat vuoristosademetsälaikkuihin, jois­

sa kasvaa yhä alkuperäisiä puulajeja. Vuorten päällä säilyneiden metsälaikkujen suojelun mer­

kitys korostui monessa avajaistilaisuuden esitel­

mässä. Suurlähettiläs ja rehtori osoittivat tukeaan tutkimusaseman edistämälle metsiensuojelutyölle istuttamalla kumpikin yhden paikallisen Vitex ke­

niensis ­puulajin taimen tutkimusaseman opetus­

puutarhaan.

Uutisia ja tiedonantoja – Nyheter och meddelanden

Helsingin yliopiston tutkimusasema Keniaan

Laaja-alaista yhteistyötä

Taitan tutkimusasema tekee laaja­alaista yhteistyötä paikallisvirkamiesten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Tutkimusaseman pihamaalla olikin mahdollisuus tutustua kolmen kansalaisjärjestön toimintaan ja os­

taa näiden valmistamia tuotteita. Asemalla vieraile­

vien tutkijoiden ja opiskelijoiden vuorovaikutus pai­

kallisen väestön kanssa ei rajoitu pelkästään tieteel­

lisen aineiston keräämiseen, vaan siihen kuuluu myös kulttuurinen ulottuvuus, jota ilmensi avajais­

ten päätteeksi esiintynyt tanssi­ ja musiikkiryhmä Njama Mzango Cultural Group. Taitan tutkimus­

aseman toimintaan voi tutustua verkossa osoitteessa

<blogs.helsinki.fi/taita­terra­kenya>.

TINO JOHANSSON Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson istut­

tamassa puuntaimea Taitan tutkimusaseman opetuspuu­

tarhaan. (Kuva: Tino Johansson, 01/11)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Seuraavat kansalliskomitean jäsenet ovat lähettäneet ohei- set tiedot: Venla Bernelius (Helsingin yliopiston maantieteen oppiaine), Johanna Hautala (Turun yliopiston

Varsinaiset päivät alkoivat yliopiston päära- kennuksen suuressa luentosalissa, kun professori Sami Moisio Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolta sekä

[Helsingin kauppakorkeakoulun talousmaantieteen ja Helsin- gin yliopiston maantieteen professori] Stig Jaati- nen oli ollut siellä tekemässä tutkimusta, ja kun olin väitellyt,

Seu- raavat kansalliskomitean jäsenet ovat antaneet oheiset tiedot: Markku Löytönen (Helsingin yliopiston maan- tieteen oppiaine), Jukka Käyhkö (Turun yliopiston maantieteen

Siten Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselta, Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta sekä Itä-Suomen yliopis- ton historia- ja

Vuonna 2012 esimerkiksi Helsingin yliopiston maantieteen osaston läpivirtaus ylitti 100 prosent­.. tia, eli valmistuneita oli enemmän kuin sisään

Helsingin yliopiston ja Liettuan maantieteen koulutusohjelmien arvioinnit ovat mittakaavaltaan täysin eriasteisia tehtäviä. Liettuan kokemusteni jälkeen Helsingin yliopiston ar

Kuvassa vasemmalta LL Timo Leiviskâ, DI Erkki Leiviskä, Markku Löytönen, DI Heikki Leiviskä ja professori Toive Aartolahti Helsingin yli- opiston maantieteen