*
Valkjärvi on pieni 33 ha järvi Salossa entisten Kiskon ja Perttelin kuntien rajalla.
Järvi on erittäin rehevä ja maataloudesta tulee suurimmat ravinnekuormitukset nykyisin
Vehasen sahan lopetettua puun sahaamisen.
Ykköstieltä ja moottoritieltä tulee varmaankin hulevesiä ja niiden mukana suolaa ym.
Valkjärven vedenlaatuun näyttäisi vaikuttavan voimakas sisäinen kuormitus, joka johtuu
alusveden hapettomuudesta kesäisin.
Myös talviaikainen alusveden hapettomuus on kasvanut selvästi ja mitä ilmeisimmin johtuu leväkukinnoista ja aiemmin karvalehdestä.
Voimakas sisäinen kuormitus on yleensä seurausta pitkään jatkuneesta ulkoisesta kuormituksesta.
Tämän takia aina ensimmäiseksi pitäisi puuttua ulkoisen kuormituksen lähteisiin, olivat ne sitten vapaa-ajan asutuksesta, maataloudesta tms.
lähtöisin.
Valkjärven lähivaluma-alue on aika peltovaltaista, joten järveen johtavien ojien kuormitusta olisi syytä vähentää suojakaistoin ja -vyöhykkein, laskeutusaltailla, kosteikoilla yms.
Kalastusta on toteutettu paunetin, verkkojen ja
katiskojen avulla. Saalismäärät ovat olleet liian pieniä (20kg-50kg/ha).
Elokuussa 2011 tein koekalastuksen Nordic- koekalastusverkoilla.
Tulosten mukaan suurin osa kaloista oli pientä särkikalaa 70%.
Ahventen keskikoko oli 10 cm samoin kuin särkienkin.
Kuhaa oli kalamassasta ilahduttavasti 10%.
Ilmeisesti jatkuvien istutusten takia.
Järvessä on myös isoja haukia (10 kg) ja ahvenia (1kg).
Näitä ei tosin saatu koekalastuksen yhteydessä ollenkaan vaan keväällä kudun aikaan ja syksyllä. Tuorla Matti Eskonen 5.6.2012
Sinilevää on ollut ainakin 60-luvulta alkaen ja välillä todella runsaasti.
Karvalehteä on ollut vaihtelevasti Valkjärvellä ainakin 2000 luvulla.
Kun hankimme Valkjärveltä kesämökin vuonna 2005
karvalehteä oli paljon lauttoina pinnalla ja pinnan alla heinäkuusta alkaen.
Haittasi siis ainakin uimista ja verkkoja ei voinut laittaa veteen.
Mökkiläiset keräsivät kukin omalla tavallaan karvalehteä ympäri järveä.
Lapottiin käsin veneeseen ja rannoilta erilaisilla haravoilla.
Veneistäkin otettiin haravilla ja itse tehdyillä keräimillä.
Lisäksi perhoshaavilla otettiin niitä aivan pieniä pätkiä.
Karvalehden lähtiessä lauttoina liikkeelle, otettiin ne talteen veneeseen, jotta eivät olisi levinneet järvellä.
Karvalehtien jatkokäsittely tapahtui kunkin mökkiläisen omalla tontilla.
Karvalehti on hyvää lannoitetta.
Kaksi peräkkäistä vuotta karvalehteä oli paljon, mutta sitten vuodesta 2007 alkaen erittäin vähän.
Ilmeisesti kun 40 mökkiläistä kukin tahollaan siivoaa omat ranta-alueensa saadaan tuloksia aikaan.
Karvalehti kamppailee samasta ravinnosta sinilevien kanssa, joten ongelmia oli odotettavissa.
Karvalehti saatiin hyvin kuriin, koska
sittemmin vuodesta 2009 alkaen järvellä on ollut sinilevää todella runsaasti heinäkuun lopusta elokuun puoliväliin asti.
Vuosi 2011 oli jo taas helpompi ja sinilevää oli vain hieman elokuussa.
Karvalehteä ei ole ollut juurikaan.
Pehmeitä kelluslehtisiä kasveja, joihin niitto ei tehoa, voi poistaa rajallisilta alueilta nuottaamalla tai haraamalla.
Pienialaisia kasvien poistoja voi tehdä pitkävartisilla
haravoilla, pienellä nuotalla tai veneeseen kiinnitettyjen, usein itse tehtyjen haravointilaitteiden avulla.
Jos käsiteltävä ala on useampia hehtaareja, on nuottauksessa käytettävä koneellista kalustoa tai talkootyötä.
Kasvien poistoon voidaan käyttää esimerkiksi
hoitokalastusnuottaa ja talvinuottauksen vetolaitteistoa.
Nuottauksen vaikutus on todennäköisesti lyhytkestoinen,
Suppeiden alueiden haraus tai nuottaus ei kuitenkaan ole
kohtuuton vaikka kerran vuodessa tehtävänä toimenpiteenä, jos sillä voidaan pitää auki uimaranta tai veneväylä.
Karvalehden leviämistavan vuoksi kasvi tulee saada poistettua
mahdollisimman kokonaisena eli perinteinen niitto ei ole karvalehden poistoon soveltuva menetelmä.
Karvalehden keruussa selkeästi tehokkain on ollut vesimestari- tyyppinen kerääjä.
Laitteen ongelmana on kuitenkin uintisyvyys eli kone ei pääse matalille, alle 50 cm, rannoille.
Kasvijätteen poiskuljetuksesta ja jatkokäsittelystä ovat alusta alkaen vastanneet paikalliset maanviljelijät.
Kasvimassa on käytetty peltojen maanrakenteen parantamiseen ja lannoitukseen.
Vesikasvillisuuden poistoa suunniteltaessa täytyy varautua siihen, että niittojätteen poiskuljetuksen ja jatkokäsittelyn kustannukset muodostuvat jopa suuremmiksi kuin itse
vesikasvillisuuden niiton tai keräämisen.
Kasvimassat vaikeuttavat tehokkaasti soutamista, uimista ja
kalastusta. Tämän lisäksi karvalehti ja viherlevät heikentävät valon pääsyä pohjassa viihtyville uposkasveille sekä suoranaisesti
tukahduttavat kilpailullisesti heikompia lajeja.
Karvalehden poistoa suoritti yhtiö nimeltä Veljekset Salminen Säkylästä.
Espoon Matalajärven karvalehden poisto
Työ tehtiin vedessä siipirattailla kulkevalla ns. harvesterilla. Potkurilla liikkuva laite aiheuttaisi siipirattaisiin verrattuna enemmän turbulenssia vedessä ja niin veden samentumista ja ravinteiden liikkeellelähtö
pohjasedimentistä. Laite kerää normaalisti n. 30 cm vedenpinnan alapuolelle ulottuvalla kärkiosallaan eteen tulevat vesikasvit. Pyörivä
kuljetusmatto kuljettaa kasvimassan laitteen takaosaan, mistä se saadaan siirtymään huoltotielle. Tiellä pieni kauhakuormaaja siirtää massan raskaan kuorma-auton lavalle. Kasvimassat vietiin Ollaksen tilan pelloille
kompostoitaviksi Matalajärven valuma-alueen ulkopuolelle.
Kunnostussuunnitelman kustannusarvio oli yhden kesän poistotyöstä 25.000–
50.000 €. Runsaan viikon työkustannus oli huomattavasti pienempi eli n.
10.000 €. Tänä aikana laite poisti melko tarkkaan pinnalla olleet
karvalehtilautat. Rannan myötäisesti jäi järven ympärille n. 10 m leveä karvalehtikehys, jota matalan veden takia ei voitu poistaa.
Karvalehti (Ceratophyllum demersum) kuuluu suurvesikasvien irtokeijujiin. Kasvi muodostaa heinäelokuussa laajoja veden pinnalla olevia mattoja, mutta löytyy kesällä myös
vesimassasta ja järven pohjasta. Kasvilla ei ole juuria, vaan koko versosto imee ravinteita vedestä. Karvalehti lisääntyy pääasiallisesti versonkappaleista, mutta leviää myös
pähkylöiden avulla.
Taulukko 7. Poistetun kasvimassan määrät kuutioina ja tonneina sekä fosforin ja typen poistot vuosina 2005–2007.
Vuosi 2005 Mykkäsen (2007) mukaan.
2005 2006 2007
Märkätilavuus, m3 550 312 550
Märkäpaino, t 213,6 121,1 213,6
Kuivapaino, t 22 12,5 22
Typpi, kg 735 417 735
Fosfori, kg 99 56 99
Karvalehden poisto on sisäisen ravinnekierron kannalta ollut merkittävää. Huomattavia ravinnemääriä on poistettu
järvialtaasta.
Ehkä tärkein vaikutus on, että kolmen vuoden aikana on poistettu kasvimassaa kuivapainoltaan 56,5 t.
Tällaisen orgaanisen aineen määrä kuluttaisi järvenpohjaan
hajotessaan huomattavan määrän happea. Tämä taas kiihdyttäisi fosforin liukenemista pohjasedimentistä.
