Tiina Miettinen, TtM, kouluttaja, diabeteshoitaja, th DESG –seminaari 2015 Pelko ja häpeä hoidonohjauksessa 13.3.2015

(1)

(2)

PSYKOLOGINEN

INSULIINIRESISTENSSI(PIR)

 Tarkoittaa tyypin 2 diabeetikon negatiivisia asenteita insuliinihoitoa kohtaan.

 Se sisältää pelon:

Injektioista ja verensokerinmittausten omaseurannasta,

Hypoglykemiasta,

Painonnoususta,

Koetun pettymyksen oman elämän hallinnan menettämisestä,

Puutteellisen käsityksen omista kyvyistä huolehtia insuliinihoidosta ja

Puutteellisen käsityksen insuliinihoitoon liittyvistä

positiivisista tuloksista (Petrak ym.,2007;Meece,2006;Polonsky ym.,2005).

(3)

MIKÄ JOHTAA PSYKOLOGISEEN INSULIINIRESISTENSSIIN(PIR)?

 Tyypin 2 diabeetikon tiedon puute, virheelliset uskomukset ja väärinkäsitykset taudista (Brod ym.,2009).

 Pelkästään diabetes dg saa aikaan jo sokkia, syyllisyyttä,

vihaa, ahdistusta, masentuneisuutta ja avuttomuutta. Vielä vuosien sairastamisen jälkeen (keskimäärin 15-v),diabeetikot ilmoittivat jatkuvasta pelosta sairastua lisäsairauksiin

.(Funnell,2009.) Diabetekseen sairastuminen voi olla kovaa ja stressaavaa (Rintala ym.,2013;Delanthy

ym.,2007;Phillips,2007;Polonsky ym.,2005).

 Myöhemmin insuliinihoitoon siirtyminen aiheuttaa järkytystä (Morris ym.,2005) ja itsesyytöksiä (Peyrot ym.,2005).

(4)

PSYKOLOGISEN INSULIINIRESISTENSSIN (PIR) YLEISYYS KIRJALLISUUDEN MUKAAN

 Todettiin olevan erittäin yleistä (Brod ym.,2009;Martinez ym.,2007;Hunt ym.,1997).

 Tutkimuksien mukaan kolmasosa tyypin 2 diabeetikoista olivat haluttomia siirtymään insuliinihoitoon, vaikka se oli heille määrätty tai määrättäisiin (Petrak ym., Casciano

ym.,2011;Karter ym.,2010,Larkin ym.,2008;Polonsky ym.,2005;Hunt ym.,1997).

 Eräässä laajassa (N=27 000) tutkimuksessa todettiin:

Vasta insuliinihoitoon siirtyneistä tyypin 2 diabeetikoista 4,5%

jätti insuliinihoidon kokonaan aloittamatta ja

25,5% heistä eivät hakeneet insuliinia enää toista kertaa apteekista (Aranson,2012).

(5)

TUTKIMUKSEN TARKOITUS

 Oli kuvata insuliinihoidon aloitukseen liittyvän psykologisen insuliiniresistenssin (PIR) ilmenemisen yleisyyttä tyypin 2 diabeetikoilla

ja

 taustamuuttujien yhteyttä (sukupuoli, ikä, siviilisääty,

koulutus, työllisyys, koettu taloudellinen tilanne, syntymämaa (myös tutkittavan vanhempien), GHba1c, diabeteksen kesto vuosina ja BMI) psykologiseen insuliiniresistenssiin (PIR).

(6)

TUTKIMUKSEN TAVOITE



Oli tuottaa uutta tietoa suomalaisten tyypin 2

diabeetikoiden psykologisesta insuliiniresistenssistä (PIR)

ja



Kehittää tyypin 2 diabetespotilaiden hoidonohjausta.

(7)

TUTKIMUSKYSYMYKSET



Kuinka paljon tyypin 2 diabeetikoilla on:



Injektioiden ja verensokerin omamittausten pelkoa?



Insuliinihoitoon liittyviä odotettavissa olevia vaikeuksia?



Insuliinipistosten aiheuttamaa leimautumisen pelkoa?



Hypoglykemian pelkoa?



Kuinka paljon tyypin 2 diabeetikoilla on insuliinihoitoon liittyviä positiivisia odotuksia?



Mitkä taustatekijät ovat yhteydessä psykologiseen

insuliiniresistenssiin (PIR) siirtyä insuliinihoitoon?

(8)

KOHDERYHMÄ JA

TUTKIMUSAINEISTON KERÄÄMINEN

 Sisäänottokriteerit:

Tyypin 2 diabetes dg

Tablettilääkitys (ei tarvinnut olla suunnitelmaa ins.hoit.siirtymisestä)

Sairastamisajan pituudella ei ollut merkitystä

Ikä 18-70-vuotta

Kyselylomakkeeseen piti pystyä vastaamaan suomenkielellä

 Kyselytutkimus toteutettiin keväällä 2014 erään eteläsuomalaisen kaupungin terveysasemilla.

 Otoskoko oli 110 tyypin 2 diabeetikkoa.

(9)

BIT (Barriers Insulin Treatment Questionnaire)-MITTARI



Kyselylomake sisälsi 14 strukturoitua väittämää insuliinihoitoon siirtymisen esteistä sekä

taustamuuttujat (Esimerkki väittämästä: Pelkään

insuliinipistoksen aiheuttamaa kipua. Asteikko 1- 10 eli 1=täysin eri mieltä, 10=täysin samaa mieltä).



Lisäksi oli yksi avoin kysymys, jossa kysyttiin tyypin 2 diabeetikkojen muita huolia, pelkoja tai odotuksia

insuliinihoitoon siirtymisestä.



BIT -mittaria on käytetty: Saksa, USA, Eurooppa, Aasia (Mittarin kehittäjä on saksalainen Frank Petrak, mail@dr-

frank-petrak.de).

(10)

AINEISTON ANALYSOIMINEN

 Kyselylomake analysoitiin tilastollisesti SPSS 21 ohjelmalla.

 Muuttujat kuvattiin frekvensseillä, prosenteilla, keskiarvoilla, kesihajonnoilla, mediaaneilla ja vaihteluväleillä.

 Tutkimusaineistosta muodostettiin viisi summamuuttajaa, jotka kuvaavat psykologisen insuliiniresistenssin ilmenemisen eri osa- alueita:

 Injektioiden ja verensokerin omamittausten pelkoa (α=0,83)

 Insuliinihoitoon liittyviä oletettuja vaikeuksia (α=0,83)

 Insuliinipistosten leimaavuutta (α=0,72)

 Hypoglykemian palkoa (α=0,79)

 Odotuksia insuliinihoidon myönteisistä seurauksista (α=0,50) (Cronbachin alfa-kerroin kertoo summamuuttujan sisäisen

johdonmukaisuuden)

(11)

AINEISTON ANALYSOIMINEN JATKUU



Tilastollisen merkittävyyden rajaksi asetettiin p<0,05.



Muuttujien välisten yhteyksien tarkastelussa käytettiin testejä :



Mann-Whitney U-testi



Kruskall-Wallis U-testi



Yksisuuntainen t-testi ja



Yksisuuntaisella varianssianyyli ANOVA.



Avoin kysymys analysoitiin sisällön analyysilla.

(12)

OSALLISTUJIEN TAUSTATIEDOT

 71 tyypin 2 diabeetikkoa (v

astausprosentti 64,5%)

 Tasapuolisesti naisia (47,9 %) ja miehiä (50,7 %)

 Keski-ikä oli 64- vuotta (nuorin oli 32-vuotias ja vanhimmat olivat 70-vuotiaita)

 Suurin osa oli avio- tai avoliitossa (64,8 %)

 Lähes puolet diabeetikoista olivat suorittaneet peruskoulun- /kansakoulun- tai kansalaiskoulun (47,9 %)

 Noin kaksi kolmesta oli eläkkeellä (63,4 %), ja runsas yli kolmannes oli töissä (32,4 %)

 Neljä viidestä arvioi taloudellisen tilanteensa kohtalaiseksi (45,1 %) tai melko hyväksi (36,6 %)

(13)

OSALLISTUJIEN TAUSTATIEDOT JATKUU…



Enemmistö oli Suomen kansalaisia (94,4 %) ja samoin heidän molemmat vanhempansa (äiti 93 % ja isä 94, 4 %)



Suurimmalla osalla (64,8 %) sokeritasapaino oli

tavoitetasossa GHba1c < 6,5 % (mediaani oli GHba1c 6,2 % ja vaihteluväli GHba1c 5,4–10,7 %)



Diabetekseen sairastumisen mediaani oli 6 vuotta (vaihteluväli 0,1–26-vuotta)



Noin joka kolmas (36,6 %) diabeetikko oli lihava (BMI 30–34,9) ja noin joka neljäs (23,9 %) diabeetikko oli

ylipainoinen (BMI 25–29,9). Painoindeksin keskiarvo

oli BMI 31 (vaihteluväli BMI 18–46)

(14)

TULOKSET PELKOJEN SUHTEEN

Injektioiden ja verensokerin omamittausten pelko (Md=1,67,

Min=1, Max=9)

Insuliinipistosten

leimaavuus(Ka=4,61, Kh=2,46) Insuliinihoitoon liittyvät oletetut

vaikeudet (Md=3,17, Min=1, Max=10).

Hypoglykemian pelko (Md=6,00, Min=1, Max=10).

Asteikko 1-10 (1=täysin erimieltä, 10=täysin samaa mieltä)

(15)

TULOKSET INSULIINIHOITOON LIITTYVISTÄ MYÖNTEISISTÄ SEURAUKSISTA



Huolimatta insuliinihoitoon liittyvistä negatiivisista asenteista ilmeni kohtalaisen positiivinen odotus insuliiniin liittyvistä myönteisistä seurauksista (Ka= 5,00, Kh=1,67).

10,0

5,0

HUOM! KESKIARVOSTA VIISI ON VIELÄ PALJON MATKAA LUKUUN

KYMMENEN,JOTTA TYYPIN 2 DIABEETIKOT OLISIVAT TÄYSIN

SAMAA MIELTÄ SIITÄ, ETTÄ INSULINNIHOIDOLLA ON MYÖNTEISIÄ SEURAUKSIA.

PUOLI MATKASSA OLLAAN!

(16)

INJEKTIOIDEN JA VEREN-

SOKERIN OMAMITTAUSTEN

PELKO

Summamuuttuja (α) Ka Kh Md Min–Max

Injektioiden ja verensokerin omamittausten pelko

(α=0,83) 2,60 2,08 1,67 1–9 Pelko insuliinipistoksen kivusta 2,95 2,56 2,00 1–10 Kivun lisäksi pelko pistämisestä 2,73 2,54 1,00 1–10

Pelko verensokerin mittauksesta aiheutuvasta

kivusta 2,15 2,02 1,00 1–10

Asteikko 1-10 (1=täysin erimieltä, 10=täysin samaa mieltä), α= Cronbachin Alfa- arvo

)

Injektioiden ja verensokerin omamittausten pelko (Md=1,67, Min=1, Max=9)

(17)

INJEKTIOIDEN JA VEREN-

SOKERIN OMAMITTAUSTEN PELKO KIRJALLISUUDEN MUKAAN (kipu)

 Injektiokipu edistää huolestuneisuutta insuliini injektioista (Brod ym., 2009).

 Injektiokipu pohjautuu neulan ulkonäköön ja terveydenhuollon henkilöstön sekä perheen suhtautumisesta kivun tasoon (Aranson, 2012).

 Injektioon liittyvät kipu tuntemukset harvinaisia (4,2-6,6%), liittyvät liian pitkällä neulalla pistämiseen. Injektion jälkeisen

verenvuodon on osoitettu liittyvän kiputuntemukseen. Injektion

antonopeus ei vaikuttanut kipuun. Yleisemmin kuvattiin terävää kuin tylsää kipua. Injektiokipu vähenee injektiokokemusten myötä viiden vuoden kohdalla. Miehillä viistokulmassa pistäminen (45 astetta) aiheutti enemmän kipua kuin kohtisuorassa (90 astetta) pistäminen.

Yleisen ahdistuneisuuden todettiin lisäävään kivun tuntemusta.

(Aranson, 2012.)

(18)

INJEKTIOIDEN JA VEREN-

SOKERIN MITTAAMISEN PELKO

KIRJALLISUUDEN MUKAAN JATKUU



Injektiopelkoiset pistävät vähemmän insuliini-injektioita ja mittaavat vähemmän verensokeria -> ovat

huonommassa hoitotasapainossa (Aranson, 2012).



Useissa tutkimuksissa todettiin

(Aranson,2012;Benroubi,2011;Brod

ym.,2009;David,2008;Erikson,2007), että

terveydenhuollon ja hoitohenkilökunnan suhtautumisella insuliinihoitoon on merkittävä vaikutus potilaan

hoitomyöntyvyydelle.

(19)

TAUSTAMUUTTUJIEN YHTEYS

INJEKTIOIDEN JA VERENSOKERIN MITTAAMISEN PELKOON



Mann-Whitney U-testin mukaan siviilisäädyllä (U=364,0, p=0,02) oli tilastollisesti merkitsevä yhteys injektioiden ja verensokerin omamittausten pelkoihin:



Yksin olevilla (naimaton/eronnut/leski) oli enemmän pelkoja (Md=3,00, Min=1, Max=8, n=23) kuin

parisuhteessa olevilla (avio- tai avoliitto/ rekisteröity parisuhde) (Md=1,33, Min= 1, Max=9, n=48).



Muut taustamuuttujat eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä injektioiden ja

verensokerin omamittausten pelkoon.

Injektioiden ja verensokerin omamittausten pelko (Md=1,67, Min=1, Max=9) Injektioiden ja verensokerin

omamittausten pelko (Md=1,67, Min=1, Max=9)

(20)

HUOMIO INSULIINIHOITOON SIIRTYMISESSÄ YKSIN ELÄVÄT TYYPIN 2 DIABEETIKOT, HEILLÄ ON ENEMMÄN

PELKOJA SEKÄ VERENSOKERIN MITTAAMISESTA, ETTÄ INJEKTION PISTÄMISESTÄ

(21)

INSULIINIHOITOON LIITTYVÄT OLETETUT VAIKEUDET

Summamuuttuja (α) Ka Kh Md Min–Max Insuliinihoitoon liittyvät oletetut vaikeudet

(α=0,83) 3,71 2,24 3,17 1–10

Ei voi kiinnittää huomiota ruokavalioon

insuliinihoidon vaatimalla tavalla 4,07 2,70 3,00 1–10

Ei voi suunnitella päivärytmiä insuliinihoidon

vaatimalla tavalla 4,07 2,87 3,00 1–10

Ei ole tarpeeksi aikaa insuliinihoidolle 3,05 2,27 2,00 1–10

Asteikko 1-10 (1=täysin eri mieltä ja 10=täysin samaa mieltä, α=Cronbachin alfa- arvo

Insuliinihoitoon liittyvät oletetut vaikeudet (Md=3,17,

Min=1, Max=10).

(22)

INSULIINIHOITOON LIITTYVÄT OLETETUT VAIKEUDET

KIRJALLISUUDEN MUKAAN

 Diabeetikot yhdistivät insuliinihoidon vähentyneeseen pystyvyyteen hallita omaa elämää. Insuliinihoito aiheuttaa pelkoja ja lisärajoitteita. (Karter

ym.,2010;Brod ym.,2009;David ym.,2008;Martinez ym.,2007.)

 Diabeetikot kokivat tablettihoidosta insuliinihoitoon siirtymisen muuttavan hoidon monimutkaisemmaksi (Brob ym.,2009;Funnel,2009;Martinez ym.,2007).

 Insuliinihoidon aloittamatta jättäneistä lähes puolet (41%) arvelivat insuliinin säätämisen olevan vaikeaa (Karter ym.,2010).

 Insuliinihoitoon siirtyminen olisi liian hankalaa ja aikaa vievää.

Insuliinihoito lisää taakkaa ja stressiä. Ei jaksa käsitellä insuliiniin liittyviä kysymyksiä päivittäin. Alhainen minäpystyvyys. (Brod.,2009).

P.s Negatiivinen asenne insuliinihoitoa kohtaan on muokattavissa insuliinihoidon alkuvaiheessa. Insuliinihoitoon liittyvät esteet ovat

pikemminkin tilapäisiä kuin vakaa ilmiö (N=130).(Hermanns ym.,2010).

Min=1, Max=10).

(23)

TAUSTAMUUTTUJIEN YHTEYS

INSULIINIHOITOON LIITTYVIIN OLETETTUIHIN VAIKEUKSIIN



Taustamuuttujilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä insuliinihoitoon liittyviin oletettuihin

vaikeuksiin.

(24)

INSULIINIPISTOSTEN LEIMAAVUUS

Insuliinipistosten leimaavuus (α=0,72)

4,61 2,46 4,67 1–10

Pistokset julkisesti ovat kiusallisia. Tabletit

eivät herätä yhtä paljon huomiota 5,76 3,25 7,00 1–10 Säännöllinen insuliinihoito johtaa riippuvuuden

tunteeseen 4,48 2,95 4,50 1–10

Insuliinin pistäminen johtaa tunteeseen niin kuin

olisi huumeiden käyttäjä 3,48 3,04 2,00 1–10

Asteikko 1-10 (1=täysin eri mieltä ja 10=täysin samaa mieltä, α=Cronbachin alfa-arvo

Insuliinipistosten

leimaavuus(Ka=4,61, Kh=2,46)

(25)

INSULIINIPISTOSTEN

LEIMAAVUUS KIRJALLISUUDEN MUKAAN

 Diabeetikot ovat huolestuneita tulla leimatuksi työpaikoilla tai sosiaalisissa tilanteissa insuliinipistosten vuoksi

(Funnel,2009;David,2008).

 Laaja DAWN2 (DIABETES ATTITUDES WISHES AND NEEDS) tutkimus (tyypin 2 diabeetikoita 7228hlö, 17 eri maasta):

Diabeetikoista viidennes (20,5%) raportoi sairauden vaikuttavan negatiivisesti perheeseen ja ystäviin.

Yksi viidestä raportoi kokeneensa tulleen syrjäytetyksi yhteisössä diabeteksen vuoksi (Nicolucci ym.,2013).

 Insuliinihoidon aloittamatta jättäneistä kolmasosa (38%) raportoi insuliinihoidon negatiivisista vaikutuksista sosiaaliseen elämään ja työhön (Karter ym.,2010).

Insuliinipistosten

leimaavuus(Ka=4,61, Kh=2,46) Insuliinipistosten

leimaavuus(Ka=4,61, Kh=2,46)

(26)

TAUSTAMUUTTUJIEN YHTEYS

INSULIINIPISTOSTEN LEIMAAVUUTEEN



Taustamuuttujilla ei ollut tilastollisesti

merkitsevää yhteyttä insuliinipistosten

leimaavuuteen.

(27)

HYPOGLYKEMIA

Summamuuttuja (α) Ka Kh Md Min-Max Hypoglykemian pelko (r=0,79)* 5,74 2,62 6,00 1-10

Liian iso annos insuliinia voi johtaa matalaan verensokeriin. Pelko liitännäisoireista. *

5,91 2,83 6,00 1–10 Liian iso annos insuliinia voi johtaa matalaan

verensokeriin. Huoli pysyvistä terveyshaitoista. *

5,55 2,66 5,50 1–10

Asteikko 1-10 (1= täysin erimieltä ja 10= täysin samaa mieltä), α=Cronbachin Alfa- arvo, *Spearmanin korrelaatio

(28)

HYPOGLYKEMIA

KIRJALLISUUDEN MUKAAN

 Suurin este insuliinihoitoon siirtymiselle (Karter,2010;Brod ym.,2009;David,2008;Larkin ym.,2008).

 Insuliinihoidon aloittamatta jättäneistä tyypin 2 diabeetikoista lähes puolet (43%) raportoivat syyksi insuliinin

aiheuttaman matalan verensokeritason (Karter ym.,2010).

 Insuliinihoidon aloittamisen ajateltiin voivan johtaa myös

erilaisiin vaaratilanteisiin nimenomaan hypoglykemian vuoksi (Martinez ym.,2007).

P.S Todellisuudessa vakavien hypoglykemioiden ilmeneminen typin 2 diabeetikoilla on erittäin vähäinen (alle 2,5%) (David, 2008).

(29)

TAUSTAMUUTTUJIEN

YHTEYS HYPOGLYKEMIAN PELKOON



Taustamuuttujilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää

yhteyttä hypoglykemian pelkoon.

(30)

ODOTUKSET INSULIINIHOITOON LIITTYVISTÄ MYÖNTEISISTÄ SEURAUKSISTA

Odotukset insuliinihoitoon liittyvistä myönteisistä

seurauksista (α=0,50) 5,00 1,67 5,00 2–9 Insuliini on tabletteja tehokkaampi 6,57 2,53 6,50 1–10

Insuliini ehkäisee diabeteksen lisäsairauksia

5,98 2,73 6,00 1–10

Insuliinia käyttävillä henkilöillä on parempi olo

5,23 1,99 5,00 1–10 Asteikko 1-10 (1=täysin erimieltä, 10=täysin samaa mieltä), α= Cronbachin Alfa-

arvo

(31)

ODOTUKSET INSULIINIHOITOON

LIITTYVISTÄ MYÖNTEISISTÄ SEURAUKSISTA KIRJALLISUUDEN MUKAAN



Vähemmistö (23%) arveli insuliinihoidon auttavan heitä hoitamaan diabetesta paremmin (David,2008).



Suurin osa insuliinia käyttämättömistä eivät uskoneet

insuliinihoidon tekevän positiivista eroa heidän yleiseen terveydentilaansa. Insuliinihoidon ei uskottu parantavan sokeritasapainoa tai parantavan ennustetta (Brod

ym.,2009).

(32)

TAUSTAMUUTTUJIEN YHTEYS INSULIINIHOITOON LIITTYVIIN MYÖNTEISIIN SEURAUKSIIN

 Yksisuuntaisen varianssianalyysin ANOVA:n mukaan koulutuksella (F=3,340, p=0,042) oli tilastollisesti

merkitsevä yhteys odotuksiin insuliinihoitoon liittyvistä myönteisistä seurauksista.

Peruskoulun/kansakoulun/kansalaiskoulun suorittaneilla oli merkitsevästi (p=0,051) enemmän (Ka=5,5, Kh=4,43, n=34) myönteisiä odotuksia kuin lukion tai ammatillisen

oppilaitoksen/lukion tai ammatillisen oppilaitoksen lisäksi

ammatillisia opintoja suorittaneilla (Ka=4,4, Kh=1,48, n=25).

 Muut taustamuuttujat eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä odotuksiin insuliinihoitoon liittyvistä myönteisistä seurauksista.

(33)

HUOMIOI INSULIINIHOITOON SIIRTYMISESSÄ TYYPIN 2 DIABEETIKON KOULUTUKSEN VAIKUTUS

ENEMMÄN MYÖNTEISIÄ ODOTUKSIA

VÄHEMMÄN MYÖNTEISIÄ ODOTUKSIA

(34)

AVOIMEN KYSYMYKSEN ANTI

 Tyypin 2 diabeetikkoja pyydettiin omin sanoin kuvaamaan insuliinihoitoon siirtymiseen liittyviä muita huolia, pelkoa ja odotuksia.

 Kysymykseen vastasi 15hlö.

 Ilmeni huolta ja pelkoa:

Diabeteksen lääkehoidon tietämättömyydestä,

Hoidon laadusta,

Verensokerin hoitotasapainossa pitämisestä,

Insuliinihoidon epämiellyttävyydestä,

Sairauden pahenemisesta ja

Insuliinihoidosta matkustettaessa.

(35)

SUORIA ILMAISUJA

 ”Insuliinihoidon korvattavuuden tulisi vastata tablettihoidon korvattavuutta”

 ”Onko lääkärillä aina oikeat tiedot lääkityksen aloittamiseen?”

 ”..siirtyminen pistettävään insuliiniin tuntuu pahalta, siirtymiseltä vielä pahemmalle tasolle”

 ”Insuliinin ottaminen mukaan matkalle ja etenkin lentokoneeseen.”

(36)

SUOMALAISTEN TYYPIN 2 DIABEETIKKOJEN PSYKOLOGINEN INSULIINIRESISTENSSI (PIR)

VERTAILTUNA KANSAINVÄLISIIN TUTKIMUKSIIN



EROT:



Suomalaisilla oli enemmän pelkoja insuliinipistosten leimaavuudesta (Ka=4,61) kuin mitä kansainvälisesti (Ka=4,21) on mainittu.



Suomalaiset eivät suhtautuneet insuliinihoitoon liittyviin myönteisten seurauksien odotuksiin yhtä positiivisesti (Ka=5,00) kuin mitä kansainvälisesti on raportoitu

(Ka=7,33).



SAMANKALTAISUUDET:



Injektioiden ja verensokerin omamittausten pelko



Insuliinihoitoon liittyvät oletetut vaikeudet



Hypoglykemian pelko

(37)

KUINKA PALJON PELOTTAA?



Psykologisen insuliiniresistenssin kokonaissumma

(α=0,87) (kokonaispelko) oli Ka 4,18 , Kh 1,55, Md 4,00, Min1-Max 9.



Mieti sama asia kipujanalla.



Jos kipusi olisi jatkuvasti asteikolla 4 (kipuja 1-10), miltä

sinusta tuntuisi? Haluaisitko, että kipuasi hoidettaisiin tai

sinua kuunneltaisiin?

(38)

KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUA

(39)