Oiottavia sykkyröitä näkymä

Kielemme kaytanto

Oiottavia sykkyroita

Eraassa taannoisessa sanomalehtipaki­

nassani (Helsingin Sanomat 28. 4. 1986) kavin kasiksi lakikielen lauserakentei­

siin, jotka monille kirjoittajilleen ovat kayneet pyhiksi. Niin oli kaynyt sillekin juristille, joka pyysi minua kadesta pi­

taen osoittamaan, miten esimerkkeinani olleet rakenteet voitaisiin keventaa. Ha­

nen mielestaan niita ei voinut.

Kaivan siis esiin pakinani ja koetan selvittaa lakikielen sykerryksia. Ensim- 450

mainen esimerkki kuului nain:

»Suomelle Yhdistyneiden Kansakun­

tien jasenyydesta johtuvien, turvallisuus­

neuvoston sitoviin paatoksiin perustu­

vien velvoitusten tayttamiseksi Suomen osalta tarvittavista taloudellisluontoisista seka tieto- ja muuta liikennetta koske­

vista toimenpiteista voidaan maarata asetuksella. »

Partisiipit kasassa: tyylin tauti, jota olen koettanut muistaa ennenkin, mm.

Selvaa suomea -kirjassa s. 144-146. Olen silloin esittanyt myos muutamia kohen­

nusehdotuksia. Talia kertaa sopisi par­

haiten kohennus, jossa partisiippikuor­

mat korvattaisiin paa- ja sivulauseilla.

Syntyisi seuraavanlainen pykalii:

Suomelle koituu Yhdistyneiden Kansa­

kuntien jiisenyydestii velvoituksia, jotka perustuvat turvallisuusneuvoston sitoviin piiiitdksiin. Asetuksella voidaan miiiiriitii taloudellisista sekii tieto- ja muuta liiken­

nettii koskevista toimista, jotka tarvitaan velvoitusten tiiyttiimiseksi.

Tuntuiko kamalalta? Lakikielen perin­

teesta purkuehdotukseni kylla poikkeaa siina, etta asian tausta selitetaan omassa alkuvirkkeessaan kertomuksen tapaan, ei asian kanssa samaan virkkeeseen ah­

dettuna. Sellaista valjaa esitystapaa luu­

lisi myos lukijan odottavan.

Tilaakin saastyy, kun kaanne »Suo­

men osalta tarvittavista (toimenpiteista)»

jatetaan kokonaan pois. Muista toimen­

piteista ei voine olla kysymys; rajansa turhantarkkuudellakin - jopa lakikieles­

sa. Toinen esimerkkini, tyypillinen sokke­

lovirke, oli samasta laista:

»Taman lain nojalla annetut asetukset on viipymatta ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle, jonka on saatettava ne eduskunnan tietoon heti tai, jollei edus­

kunta ole koolla, niin pian kuin se on kokoontunut, ja on ne kumottava, jos eduskunta niin paattaa.»

Vahin keinoin purkautuisi tiimakin sokkelo:

Tiimiin lain nojalla annetut asetukset

on viipymattii ilmoitettava eduskunnan

Kielemme kaytanto

N:o 659. N:o 1009.

Laki ^Laki

tukilisilain 7 S:n muuttamaeata.

eriiden Suomelle Ybdiatyneiden Kauu.kuntien jasene

t.iiyttli.miseati. Annettu Hdsingiui 21 piivini joululruuta 1979.

Annettu Hel11iogia.'8. 29 pi.iYl.ni joulukuut&

Eduslrunnan putoksco mukaisesti muutctaan 28 piiivin:i hcinikuuta Lain (590/78) 7 S:n 3 momcntti nain kuuluvwi:

EdUBkullll&ll piiitoksen mukaillesti, joka on tehty val tio

miiriitylli tavalla, si.adetiin: 7

s .

1 §.

Suomelle Yhdistyneiden Knnsakuntien jii- senyydesti johtuvicn, turvallisuusneuvoston aitoviin piiitoksiin perustuvien veh•oit usten t.iytt.imiseksi Suomen osalta tarvitta,·ista ta.

londellisluontoisista sekii tieto- ja munta lii- kennettii koskevista toimcnpiteista ,·oidaan miiiirit.ii asetuksell&.

2 §.

Timiin lain nojalla annetut asetukset on viipymitt.ii ilmoitettava eduskunnan puhe- miebelle, jonka on saatettava ne eduskun- nan tietoon heti tai, jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on kokoontunut, ja on ne kumottava, jos eduskunta n.iin piiiit,.

tii.

3 §.

Sitonmusta tai viilipuhetta, joka on tehty ti.min lain tai siihen perustuvien miiiiriiys.

ten vastai.sesti tai joka Ulrkoittaa niiden ltiertiimist.ii, iilkoon pantako taytlintoon.

Jos ennen tamin lain nojalla nnnetun ase- tnksen voimaantuloa tehty sitoumus tni "iili- puhe on ristiriidassa asetuksessa nnnot.tujen tai eiihen perustuvien miiiiriiysten kanssa,

on sen tiiytiint ..

tiivii.

Tiiman lain perustuvien m- taan rangaist us valtuuslakeja v kaisemiscsta 28 net.un lain (305 mainitun lain lain nlaan kuul

Tnrkemmat tamisesta anne

Tiimii laid tu mikuuta 1968.

Yhdistyncide neuvoston Etelii seen peruatuvie 10 piiiv (187/67 liskuuta sen noj viistii t hiin laki

Jos dillccnsuja on vilittomiisti cnncn tuki- liun myontiimistii saanut sc!Jaista tuk.iosaa, pcrhc-dakcui, johon kuuluu rukiosa tai tuk.i- lisa, tai rintamasotilasclakctti, jonka suuruutta miirattacssii on vuositulona joko kokonaan tai osittain otcttu huomioon muun lain tai ascruk- sen tai julkisen dakcsiiiinnon mukaincn clake taikka sitii vastaav~ jatkun suoritus tai kor- vaus, taiklu jos vakuutctun puoliso saa tiillais- ca kansancliikcttii tai rintamasotilaseliikcttii, ar- vioidaan sanortu ctuus vuosiruloa vahvistcttacs- sa cdclliscn arvioimisajankohdan mukaiscna, mikiili ctuudcn miiiiriiyryrnispcrustccssa ci olc tapahtunut muutosta, kuitcnkin ot~cn huo- mioon, mitii johtuu kansanclakkcidcn indcksi- Hdsingissii 21 piiviinii joulukuuta 1979.

sidonnaisuudcsta. Etuud teen ci katsota muut ryottomyyseliikc on muut cllikkccksi t.ai jompikum muuttunut vanhuuselii keen miiiirun vaikuttava dosta olc muuttuncct.

Tama laki tulcc vo·

kuuta 1980.

Tiitii lakia sovcllctta suoritcttavasta tukilisiistii

tun lain ( 446/69) m nastctaan rukiosaan.

Tasavallan Prcsidcntti

N:o 497

Valtioncuvoston piatos

toimcnpitcistii valtion viranomaisten lcidcnkiyton parantam.i11dui Helsingissii 29 piiiviinii joulukuuta 1967. Annctru lldsinpJ& 2J piivini kcsikuuta 1982

N:o 226

Asctus

limmi..o•eristcn r:nihevostcn muhantuonnista annctu Anncuu Hdsingiui 9 piivini mu.I

Maa- ja mcu2ra.Jousministcrin csiudyst:i muuu:ra.an Jimmi 4 pajvan:i hdmikuuta 1966 annctun asetukscn 1 §:n 1

i•

pajvan:i joulukuuta 1976 annctussa asecuksessa (948/76). n I §

Hevostcn muhan tuonnista anncrun lain (328/ 38) 1 §:ss:i tarkoitctru lupa voidaan raviur- hcilutarkoiruksiin hytctt:ivan limminvcris<:n juoksijahcvosen maahan tuomiin antaa vain. jos ruotava ori on allc 18-vuotias tai tamma allc 16-vuotias ja jos hcvoncn tai. milloin kysymyk-

S("Ss.a on kantavana ma.ahan tuotava tamma. sc ja

ori. jolla se on asrutenu. tahi. milloin kysymyk- scssi on 12-17-vuotias ori. a.inilin Jcymmcncn sen j:i.lkd:iist:i taikka. milloin kysymykscssa on allc 3-vuotia.s orivarsa. sc ta.i sen cma tai a.inakin kaxsi cm:in jalkdajsta taikka. milloin kysymyk-

scs.sa

on aJlc 3-vuotias tammavarsa, sc ra.i st"O

cm:i. cmancmii tai ainilin kaksi cman jalkdaista on ravikilpa.ilulSS2 vahintiln suvuuanut ma.a-ja mcwtalousministcrion putoksell:i m:iiir:inavan rulosrajan.

Hdsingiss:i 9 pajvan:i maaliskuuta 1984

tiinc ja ti

Tama

kuuta 19

Tasnallan President MAUNO KOIVISTO

Valtioncuvosto on opctusministcrion csittclystii asian oltua valmistnasti valti raha-asiainvaliokunnan kiisitcltaviinii piiattiinyt:

K.tnsalaistcn on vaikca kiiyctaii oikcuksiaan ja tiiyttu lainsiiadiinnon hcillc a,cttamia vclvol•

lisuuksia, jos siiiidostcn sckii viranomaistcn

pu-

tostcn ja asiak.irjojcn kicli on vaikcaselko1sta.

Viranomaisten l<lelen vaikeasclkoisuus saattu myos viihcntiia kansalaistcn mahdollisuutta seu- rata ja valvoa viranomaisten toimintaa. Vahion viranomaisten tulec timiin vuoksi ryhryii kiiy•

taJlnOn toimenpiteisiin virkatoiminnassa kiiytet•

taviin kiclcn selkcydcn ja ymmiirrcttavyydcn parantamiseksi.

Siiiidoksct, suunnittdu- ja paiitosasiakirjac, viranomaistcn 1ntamat ohjcct scki yksiryisillc tarkoiterur asiakirjat on kirjoitettava siten. eua niidcn sisilto on vaikcuksitta ymmiirrcttavissii ja olcnnaisct kohd21 scki tiirkcimmiit pcrustc•

lut hclposti ha\'aittavissa. Muissa kuin pclkiis- tiin 1siantuntijoillc tarkoitctuissa asiakirjoissa on viltcttivii ilmauksia, jotka civiit olc ylci•

sesti tunncttuja tai civiit sclity asiayhtcydcstii.

l{jytcryt kiisittcct on tarvit11css1 sclit_cttiivii.

Viranomaistcn tulcc valvoa as1akirjo1cma kidcn laatua ja huolchtia hcnkilokuntansa ui- dosta kirjoittaa ja puhua sclkcu lcicltii. Kun- kin hallinnonalan ja viraston tulcc ryhtyii tar- pedlisiin toimcnpitcisiin kiclcnkiiyttonsii paran- tamiseksi. Ministcrioidcn rulcc hark.ita myos pysyviii jarjcstclyjii hallinnonalansa kiclcnkiiy- ton vah·omiseksi ja huoltamiseksi.

Hclsingissi 23 piiivini kcsiikuut1 1982

Viranomaistcn kiclcnkiiyton par hallinnon toimintatapojcn jiirkcisC linnon kchittiimiscstii vastaavana v·

valtiovarainministcrio antaa ohjci riiyksiii siitii, mitcn kiclcnkliytoo ja tarkkailu virastoissa jiirjcstctiin

Oikcusministcrio tarkastu valt ohjcsunnon 44

S

:n mukaisessa lakien ja muidcn siiiinnosten lcic · jaa siiidosvalmistdua kidcnkiyton seksi. Saiidosvalmistclukouluru tun crityistii huomiota valmistclij kirjoittaa hyvu siiiidoskidtii.

Kidcn asianruntijana viranom · kiyton kchittiimiscssii toimii Ko · ten tutkimuskeskus.

Valtion kouluruske1kus avust niiidcn hankkicssa kidcnkiyton ko kilostollccn.

Ministcrioidcn rulcc antaa valtio tcriollc ja sudosvalmistdun osal11 tcriollc niiidcn ministcrioiden ant den mukaisesti sclostuksia toimen hin kidcnkiytoo puantamiseksi h on ryhdytry.

Timi piitos rulcc voimun kuuta 1982.

Ministcri K1111rin11 Suonio

451

Kielemme kaytanto

puhemiehelle. Hiinen on tiedotettava niis­

tii eduskunnalle heti tai viimeistiiiin edus­

kunnan kokoonnuttua, }a ne on kumotta­

va, jos eduskunta niin piiiittiiii.

Sokkelo havisi, pykala lyhenikin. Oli­

sipa lainsaataja alun perin osannut kayt­

taa pikemmin kielelle kuin huonolle la­

kikielelle ominaisia ilmaisukeinoja.

Samasta on kysymys myos seuraavas­

sa tapauksessa. Siita minulle huomautti toinen, kieliasioita harrastava lakimies pakinani ilmestyttya kevaalla 1986.

Huhtikuun 1986 alussa naet uusittiin pankkien sekkilomakkeet, ja silloin alet­

tiin saasto- ja osuuspankkien sekkeihin painaa myos vuosiluku. Siksi tehtiin en­

nallaan sailyneeseen 500 markan sekki­

takuuseen lisays:

»Mikali sekkilomakkeeseen on painet­

tu vuosiluku, takuun edellytyksena on lisaksi, etta sekki on esitetty lunastetta­

vaksi sekissa painettuna olevana voimas­

saolovuotena tai sita edeltavana vuote­

na.

^»

Leikkeen lahettaja huomautti, etta tassa olisi aivan h

^yv

in riittanyt:

Takuu on voimassa, jos sekki esitetiiiin lunastettavaksi viimeistiiiin siihen painet­

tuna vuonna.

Ja han jatkoi: »Mutta piti vain pank­

kilakimiesten yrittaa sanoa muka oikein tasmallisesti ja mutkikkaasti. - - Voin hyvin kuvitella pankkilakimiesten pul­

man: jos tilinpitajalle annetaan loppu­

vuodesta tilivihko, jossa onkin seuraa­

van vuoden numero, niin se onneton voi sita heti kayttaa ja miten ihmeessa voimme selvita tasta tilanteesta? Joka ei jarjella ajateltuna ole kovin kummalli­

nen pulma. »

Tuskin likikaan kaikki lakikielen il­

maisupulmat ovat kovin kummia, var­

sinkaan jos niita katselee oiotusta teks­

tista eika alkuperaisesta sykkyrasta ka­

sin. Mutta sykkyrat ovat s

^yv

assa, ja siksi lakitekstin kirjoittajat tuntuvat jatkuvas­

ti tarvitsevan niiden oikomisen oppia.

Eivat yleista »sano se yksinkertaisem­

min» -oppia vaan havainnollisia esi­

merkkeja ja niiden rakenteen erittelya - 452

kieliopillistakin erittelya ja selventavaa lauseenjasennysta.

Perimmaltaan siis samaa oppia, jota kaikille tuleville kynankayttajille jo kou­

lussa olisi annettava. Paljonko sita ny­

kykoulussa saadaan annetuksi, on eri asia.

TERHO lTKONEN