Y h t e i s t yö l l ä p a re m p a a n ve s i e n h o i t o o n
¢Ȭȱ
ȱ
ȱȱŘŖŗś
Y h t e i s t yö l l ä p a re m p a a n ve s i e n h o i t o o n
KYMI JOEN–SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUE 2009
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen
vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015
Uudenmaan ympäristökeskus Etelä-Savon ympäristökeskus Hämeen ympäristökeskus
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen ympäristökeskus Pohjois-Savon ympäristökeskus Mauri Karonen
Esko Nylander Antti Mäntykoski Timo Kinnunen Eeva Teräsvuori Antti Mäntykoski Tero Taponen Tero Taponen Teea Penttinen Pasi Lempinen Timo Kinnunen Ulriikka Lipasti Antti Mäntykoski Reetta Harmaja
Ympäristöministerö
Julkaisu on saatavana myös internetistä:
www.ymparisto.fi/vesienhoito > vesienhoitoalueet Edita Prima Oy, 2010
978-952-11-3700-6 (nid.) 978-952-11-3701-3 (PDF) Julkaisijat:
Koonnut:
Taulukot ja kartat:
Kannen kuva:
Sisäsivujen kuvat:
Taitto:
Kustantaja
Paino ISBN ISBN
S I S Ä L LYS
1 Johdanto ...5
1.1 Vesienhoitosuunnitelmien tarkoitus ...5
1.2 Vesienhoitosuunnitelmien laatiminen ...7
ŗǯřȱ ȱĴȱĴ ... 11
1.4 Vesiensuojelun taustaa ... 11
2 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat ...13
Řǯŗȱ §ȱ¢¢ãȱȱ ...13
2.2 Kansalliset ohjelmat ja suunnitelmat ... 16
2.3 Alueelliset ohjelmat ja suunnitelmat ... 17
3 Vesienhoitoalueen yleiskuvaus ...18
řǯŗȱ ǰȱ§¢Ĵãȱȱ ... 18
řǯŘȱ ãȱȱ ...23
řǯřȱ ...25
řǯŚȱ ¢§ãȱ ...29
3.5 Uudet hankkeet ...34
4 Suunnitelmassa tarkasteltavat vedet ...35
Śǯŗȱȱ ȱȱȱȱȱ¢¢Ĵ¢ ...35
ŚǯŘȱ ȱȱ ...40
5 Erityiset alueet ...42
śǯŗȱȱȱȱȱȱ§...42
ȱ śǯŘȱȱȱȱȱȱȱĴȱ§¢Ĵ§§ȱ ...42
ȱȱȱȱȱȱȱśǯřȱȱȱȱȱȱ¢§ãȱȱȱȱ§§¢ȱ ...42
ȱȱȱȱȱȱȱśǯŚȱȱȱȱȱȱȱȱ ...45
6 Vesien tilaa heikentävä toiminta ...47
6.1 Vesien kuormitus... 47
ŜǯŘȱ ȱ§§ã¢ȱȱ ...54
Ŝǯřȱ ȱȱĴȱĴ ...59
ŜǯŚȱ ȱȱ§§ȱ ...59
6.5 ȱ§ǰȱȱȱȱȬ ȱ ȱ ...64
ŜǯŜȱ ȱȱȱ§§§ȱǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯŜŝ 7 Vedenkäytön taloudellinen analyysi ...69
ŝǯŗȱ ȱ§¢ĴãȱȱĴ§¢¢...69
ŝǯŘȱ ȱȱȱȱ§ȱȱ...69
ŝǯřȱ ȱĴȱĴȱĴȱ ȱ ...70
ŝǯŚȱ ȱ¢§ȱȱ....71
8 Vesien seuranta ...72
Şǯŗȱ §ǰȱȱȱȱȱ ...72
ŞǯŘȱ ȱ ...75
9 Vesien tila ...78
şǯŗȱ ȱȱ ...78
şǯŘȱ ȱ¢¢ ...79
şǯřȱ ȱ¢¢ ...87
10 Vesien tilatavoitteet ja parantamistarpeet ...93
ŗŖǯŗȱ Ȭȱȱȱ¢§ãĴ ...93
ŗŖǯŘȱ ¢ȱȱĴ ...95
ŗŖǯřȱ ȱȱ ...95
ŗŖǯŚȱ ȱȱ ...97
11 Vesienhoidon toimenpiteet ...99
11.1 Johdanto ...99
ŗŗǯŘȱ ȱ ...103
ŗŗǯřȱ ȱ¢ȱ§ȱȱȱ ȱ ȱȱǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯǯŗŚŜ ŗŗǯŚȱ ĴȱĴ ...152
12 Tietolähteet ja tiedonsaanti ...155
13 Kansalaisten kuuleminen ja vaikutusmahdollisuudet ...158
ŗřǯŗȱ ¢ã¢§ ...158
13.2 Kuulemiskierrokset ...158
13.3 Alueelliset tilaisuudet ...159
ŗřǯŚȱ ȱ¢§ȱȱȱ§ ...160
ŗřǯśȱ ĴȱĴ ... 161
14 Ympäristöselostus ...163
Sanasto ... 176
¢ ... 179
Liite. Yhteenveto Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle esitetyistä toimenpiteistä vuosille 2010-2015 ...180
1 Johdanto
1.1
Vesienhoitosuunnitelmien tarkoitus
Vesiensuojelun ja –hoidon yleinen tavoite Suomessa ja koko Euroopan unionin alueel- la on jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää.
Ĵȱ ¢§§ȱ Ĵȱ ¢ȱ ã§ȱ ãĴ§ǰȱ ȱ sekä muiden haitallisten aineiden §§¢§ȱǯȱȱȱȱĴȱ
Ĵȱ§§§ǯȱȱ
ȱȱȱȱĴȱȱȱȱȱǯȱ
ȱȱȱȱȱǰȱȱ§¢Ĵãȱȱȱȱ
ǯȱ§ȱȱĴȱȱȱȱȱ-
ȱ§ȱŘŖŖŞǯȱȱĴȱǰȱ§ȱȱȱȱ
ȱȱȱȱȱȱĴȱȱȱ luontaiset ominaisuudet. Pohjavesiä luokitellaan kemiallisen ja määrällisen tilan pe- rusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Vesien tilan seurantaa kehitetään
ǰȱĴ§ȱ§ȱȱĴȱĴȱǯ
ȱ ȱ ȱ Ĵ¢§ȱ ȱ ¢§§ȱ -
ĴȱȱȱĴǯȱȱȱ kuuden vuoden välein.
Laki vesienhoidon järjestämisestä
Laki vesienhoidon järjestämisestä
Vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimukset pannaan täytäntöön kansallisin säädöksin, joista tärkeimpiä ovat laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004, jäljempänä vesienhoitolaki) ja sen pohjalta annetut asetukset.
Vesienhoitolaissa säädetään viranomaisten yhteistyöstä, vesien tilaan vaikutta- vien tekijöiden selvittämisestä, seurannasta, vesien luokittelusta, vesienhoidon suunnittelusta sekä kansalaisten ja eri tahojen osallistumisesta suunnitteluun.
Asetuksella vesienhoitoalueista (1303/2004) sekä asetuksella vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) säädetään tarkemmin suunnittelutyön järjestämi- sestä vesienhoitoalueilla ja eri sidosryhmien osallistumisesta vesienhoitosuun- nitelman valmisteluun.
Vesienhoitolaki ohjaa siis tarvittavaa vesienhoidon suunnittelujärjestelmää, mutta toiminnanharjoittajia koskevista luvista päätetään edelleen ympäristön- suojelulain (86/2000), vesilain (264/1961) ja muun lainsäädännön mukaisesti.
Vesienhoitolain 13 §:n mukaan
Alueellisen ympäristökeskuksen on vesienhoitosuunnitelman laatimista varten tehtävä:
1) hoitosuunnitelman laatimisen aikataulu ja työohjelma vähintään kolme vuot- ta ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista;
2) yhteenveto vesistöalueen hoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä vähin- tään kaksi vuotta ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista; sekä
3) hoitosuunnitelmaehdotus vähintään vuosi ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista.
1.2
Vesienhoitosuunnitelmien laatiminen
Suunnitelmat tehdään vesienhoitoalueille
ȱ¢Ĵ§§ȱȱ¢¢ã§ǯȱȱȱ-
ǰȱȱȱĴȱãȱȬȱǯȱȬȱȱ
ȱȱǯȱ§ȱȱĴȱȱ§§ȱ-
ĴǰȱȱȱȱȱȱȱǻȱŗǯŘǯŗǼǯȱȱ- dostaa oman vesienhoitoalueen ja vastaa itse EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toi-
ǯȱȱȱ¢§ȱȱȱãǯ
¢ȬȱȱȱȱĴȱȬȱ-
Ĵȱ ŗŘȱ Ĵȱ Ȭȱ ǻȱ ŗǯŘǯŘǼǯȱ Ĵȱ Ȭȱ ȱ
ȱĴȱãǰȱȱ§¢§§ȱ- toalueen eri osia koskevan tiedon kuvaamiseen.
Kuva 1.2.1. Vesienhoitoalueet.
Kuva 1.2.2 Suunnittelun osa-alueet Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella.
Suunnitelma syntyi yhteistyössä
ȱȱȱĴȱǯȱ§§ȱȱȱ Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen ensimmäinen vesienhoitosuunnitelma.
Suunnitelma on perusta vesienhoitoalueen vesiensuojelulle. Se sisältää yhteisen nä- kemyksen koko vesienhoitoalueen vesiensuojelun ongelmista sekä niiden ratkaisu- keinoista.
ȱ¢§ãȱȱȱȱȱȱ-
¢§ȱȱ¢§ȱ¢¢ã¢§§ȱǯȱ¢ã¢§§ȱȱ
ĴȱȱĴȱȱȱ¢ȱǯȱ¢ã¢§ȱ
ȱ¢ȱȱ¢§ãȱȱȱĴǯȱ
ȱǰȱȱȱȱȱ§¢Ĵã§ǰȱȱȱȱ§ȱ§ȱ¢§ȱ
ǯȱ¢ã¢§ȱȱ§¢ȱȱȱ§ȱȱ-
ȱĴ¢§ȱ¢ȱȱǯ
ĴȱȱȱȱȱȱĴǯȱȱĴȱ
ȱ Ĵ§ȱ ȱ Ĵȱ ǯȱ ȱ Ĵȱ ȱ
ȱ¢¢ã§ȱȱȱȱǯȱ
Suunnitelma tarkistetaan kuuden vuoden välein – seuraavaksi vuonna 2015.
VESIENHOITOSUUNNITELMAN
AIKATAULU 2006 2007 2008 2009
Vuosineljännes I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV Vesienhoitosuunnitelman työohjelman
ja aikataulun laatiminen
Kuuleminen työohjelmasta ja aikataulusta
Seurantaohjelman laatiminen Pinta- ja pohjavesien luokittelu Yhteenvedon laatiminen vesienhoitoa koskevista tärkeistä kysymyksistä Kuuleminen yhteenvedosta
Vesien laatua ja määrää koskevien tavoitteiden määrittely
Toimenpideohjelmien kokoaminen Ehdotuksen laatiminen vesienhoitosu- unnitelmaksi
Kuuleminen ehdotuksista
Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen täydentäminen kuulemisen perusteella Vesienhoitosuunitelman käsittely ve- sienhoitoalueen ohjausryhmässä Vesienhoitosuunnitelman hyväksymin- en valtioneuvostossa
Yhteistyöryhmän työskentely Tiedon kokoaminen ja täydentäminen suunnittelua varten
Kuva 1.2.3 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu.
1.3
Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus
Miten vesienhoidon suunnittelu vaikuttaa?
ȱĴȱȱȱȱ¢¢§ȱȱȱ- tosuunnitelmat edistävät vesiensuojelua monella tavalla. Vesienhoitosuunnitelmissa
Ĵ§§ȱȱĴȱȱȱ§ȱȱ§§ã-
ǯȱ§ȱ§§§§ȱǰȱĴ§ȱĴȱȱȱĴȱȱȱĴ§ȱȱ toimijat ovat vuorovaikutuksessa ja pyrkivät yhteisymmärrykseen etenemisen suun-
ǯȱȱĴȱĴȱ¢¢¢ȱǯȱȱDZ Ȋȱ §¢ȱȱȱȱȱĴȱã§ȱǯ
Ȋȱ ȱĴȱȱȱĴȱȱ
§ȱ§§§§ȱǰȱȱĴȱǯ Ȋȱ §¢ȱȱĴȱǯ
Ȋȱ ȱĴȱǰȱȱĴȱǰȱ
ȱȱǰȱȱȱȱ¢ȱȱ§¢Ĵ§§ȱ
§ȱĴǯ
Ȋȱ ȱĴȱȱĴȱ§§ãȱĴȱ§¢§-
ãȱȱǯ
Ȋȱ ȱĴȱȱȱĴ¢§ȱȱ§ȱ§¢ãȱ-
Ĵȱȱ§§ãǯȱ
Ȋȱ ȱĴȱȱ¢ã¢§§ȱDZȱȱȱ-
ȱȱǻȱȱ¢§ãǰȱ¢ȱ
ǯǼǯ
Suunnitelman huomioiminen lupakäsittelyssä
ȱ ¢Ĵ§§§ȱ ¢Ĵ§§ȱ Ĵȱ ȱ Ĵȱ ȱ §§§§ȱ
ȱ§§§ãȱǯȱȱ§§§ȱ¢§§§ããǰȱȱ
ǰȱ¢§ãǰȱ§¢ĴãȬȱȱȱ§ȱ-
ȱȱĴ¢§ǯȱȱ¢§¢ȱ
§§ȱ§§ã§ȱȱĴǰȱȱȱȱ§§ã-
§ȱĴȱǯ
1.4
Vesiensuojelun taustaa
ȱ ȱ §§§ãȱ §ȱ ȱ -
§§ãȱȱȱȱŘŖŗśȱȱȱ¢§- symään Suomen Itämeren suojeluohjelmaan. Vaikka Suomella on pitkät perinteet
ǰȱȱĴȱȱȱ§ȱĴǯȱȱȱȱ
Ĵȱȱȱȱǯ
ȱȱĴȱȱȱȱĴ§§ȱŗşŝŖȬȱȱŗşŞŖȬ-
ǰȱȱĴȱ¢¢ȱȱȱǯȱŗşşŖȬ- vun puolivälin ja 2000-luvun alun välisenä aikana vesien tila ei ole kuitenkaan kehit-
¢¢ȱǯȱ¢ȱĴȱȱȱȱȱ§ȱȱ
ã¢ȱ §§¢ȱ ǰȱ §ȱ ȱ Ĵȱ ¢ãȱ
ǯȱȱ§§ȱǰȱĴ§ȱĴȱȱ§ã§ȱȱ tilaltaan heikentyneiden vesien äärellä.
ŗşŝŖȬȱȱŗşŞŖȬȱȱĴȱȱȱȱȱȱ
§¢ãȱǯȱ§§ȱ§ȱȱȱȱ-
ãȱȱȱ¢ǯȱ§§ȱȱ¢§ãȱ
ȱ¢ãȱȱȱȱĴȱȱȱ¢§ãȱ§¢ãǰȱ
ȱ ȱ ȱ Ĵ§ǰȱ ȱ ȱ Ĵ¢ȱ ȱ ¢¢ȱ §ȱ
ȱȱĴȱȱȱ§¢Ĵãȱȱȱ§ȱĴ§ǯ
ȱ¢ȱȈȱĴȱȱŘŖŖśȈȱȱ
ȱȱȱȱǰȱ§ȱȱĴȱȱȱȱȱ oleellisesti parantunut. Pintavesien ongelmana ovat edelleen ravinnekuormitus ja rakenteelliset muutokset. Luonnontilaiset pienvedet ovat selvästi taantuneet. Lähes puolella vedenhankinnalle tärkeistä pohjavesialueista on toimintaa, joka on riski pohjaveden tilalle.
2.1
Kansainvälinen yhteistyö ja sopimukset
ȱȱȱȬȱȱĴȱ§ȱ¢¢ãǯȱ
¢ȱ§§§ȱȱ¢¢ãȱȱǰȱ§§§ãȬȱȱ¢ãȱ
ȱȱ§ȱ§ȱĴȱȱ§ȱ¢¢ãǯȱ
ȱȱȱ§§ȱǻŗşŜŚǼǰȱȱǻŗşŝŗǼȱ§ȱȱǻŗşŞŖǼȱ
ǯȱ ȱ Ĵȱ ¢ãȱ DZȱ ȱ ȱ ȱ ǻǼȱ ȱ ǻŗşşŜǼǰȱ ȱ §ǰȱ Ĵȱ ȱ §§§ȱ ȱ -
ȱ ǰȱ ȱ ȱ Ĵȱ ȱ §ãȱ ȱ Ĵȱ
ȱǯȱȱ§§ȱȱ¢§ȱã§ǯȱ§ȱ
¢§ã¢¢ãȱ§§ȬȱŘŖŖŜȮŘŖŗŖȱ§§Ĵȱȱȱ vesiensuojelussa. Suomi tukee esimerkiksi investointeja Pietarin jätevesihuollon ke-
Ĵ§ǯ
ȱ Ĵȱ ȱ ȱ ȱ ȱ §-
ȱȱȱ§ȱȱ¢Ĵ§§ȱ¢¢ããȱ¢§ȱȱ
ȱ ȱ ȱ ǰȱ Ĵȱ ȱ Ĵȱ -
ȱ ȱ ǯȱ ¢ãȱ §§ȱ ȱ ȱ Ĵȱ ȱ ŗşŜŜȱ¢ã§ȱĴȱ§§ȱãȱ§¢ĴãȱĴǯȱ
ȱ§§§ȱãȱ¢§§¢Ĵã§ǰȱĴȱȱȱ§ȱ
ȱ ȱ ǯȱ §ȱ ȱ ȱ §§ȱ ãȱ
Ĵȱȱȱȱȱã§ǯȱãȱȱ- tetaan lisäksi erilaisissa kansainvälisissä ja suomalaisvenäläisissä yhteishankkeissa,
ȱ¢§§ȱ§ȱȱ§§ȱDZȱ ȱȱȱȱȱȱ
ĴȱȱȬĴǰȱȱĴȱȱĴȱȱ-
§ȱãȱ¢ãǯȱȱ
§ȱȱȱ¢§ãȱȱȱȱ¢ȱ ǻȱŗşşŘǼȱȱȱ¢§¢Ĵ§§ȱ§ȱȱǯȱ§ȱ
ȱȱȱȱȱŘŖŖŝǯȱDZȱȱ§ȱ
§ãȱǻǼȱ¢§¢ȱȱŘŖŖśȱȱ§ȱ§§ȱ§ȱ
ȱ ĴĴȱ ¢ȱ §ȱ ȱ ǯȱ ȱ ȱ ¢ãȱ Ĵ§¢ȱ
ȱȱĴȱȱȱ¢§ã§ȱ§§§ȱ-
§§ã§ǯ
EU:ssa on valmisteltu ja valmisteilla useita vesiensuojelua koskevia direktiivejä tai suosituksia, kuten vesipolitiikan puitedirektiivi, tulvadirektiivi, meristrategiadirek-
ȱȱǯȱ§ȱȱĴȱȱȱȱ¢-
¢ȱ§¢ãȱȱȱȱǻŘŖŖŘǼȱȱȱǯȱ
ŘȱȱȱȱĴ¢§
ohjelmat ja suunnitelmat
ȱĴ¢ȱȱ§ȱȱȱȱ-
ȱȱȬȱȱĴȱȱȱȱȱȱȱ
ȱȱȱȱȱȱȱ¢§ãȱȱ parantamista.
Meristrategiadirektiivin ja vesipuitedirektiivin yhteensovittaminen
ȱ ȱ ȱ ȱ ¢§¢¢ȱ ȱ ¢ãȱ ¢§ã-
ȱ Ĵȱ ǻǼȱ ǻŘŖŖśǼśŖŚǯȱ ȱ §§-
ȱ ǰȱ Ĵ§ȱ ¢ãȱ ¢§ãȱ ȱ ¢§§ȱ ȱ ȱ ŘŖŘŖȱ mennessä. Jäsenvaltioiden on toimeenpantava direktiivi kahden vuoden kuluessa
§§§ǯȱ§ȱȱȱȱ§§§¢¢§ȱ
ȱ¢ȱȱ§§ãȱȱǰȱǰȱ¢¢-
§ȱ§ȱȱĴ¢ȱȱȱDZȱ Itämeren suojelun toimintaohjelman kanssa.
ȱĴȱȱȱȱȱȱ¢ȱȱ¢-
ȱĴǰȱȱȱ¢§ãȱȱȱȱ§§ȱȱ
ǯȱȱȱȱ§-
¢ȱ Ĵȱ ȱ ȱ ǰȱ ȱ ȱ ȱ ominaisuuksia ja ongelmia voidaan huomioida paremmin.
ȱȱ§§Ĵ§§ȱȱȱǯȱȱ¢ȱȱ-
ȱ ã§ǰȱ ¢¢§ǰȱ ȱ ã§ȱ §ȱ ȱ ǯȱ
ȱ¢§ȱȱȱ¢§§ȱĴȱ¢ȱȱ
§¢ǰȱȱȱ¢ã¢§ȱȱ¢ȱ¢¢ȱ huomioiden.
ȱȱ¢¢ȱ§ȱȱȱȱ-
ȱȱǻŘŖŗŜǼȱȱȱ§¢ȱȱĴȱ ǻŘŖŗŞǼǯȱ§ȱȱ¢ãȱ§ȱ¢¢ã§ȱȱȱȱȱ
ȱ§ȱǯȱȱȱ¢§ãȱȱȱ
ȱ Ĵȱ ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ §ȱ
ĴȱȱȱȱȱĴȱȱĴȱ
Ĵǯȱ
ȱ§¢§ȱȱ§§§§ȱȱ¢§ȱ¢§-
ãȱȱĴȱ§ǯȱȱĴȱ§ȱȱ huomioitava hallintotoimenpiteet ja viestintä, sidosryhmien osallistuminen ja yleisen
ȱ §§ǯȱ §ȱ ȱ Ĵȱ ȱ §§ȱ ¢ȱ - aate ja sosiaaliset sekä taloudelliset vaikutukset. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä
§ȱȱĴȱȱȱȱȱ
Ĵȱ§ȱȱǯȱ
ȱ¢Ĵ§§ȱ§ǰȱȱȱ§ȱȱǰȱ-
ȱ ǯȱ §§ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ ¢§ȱ Ĵȱ
ȱ ȱ ȱ Ĵǯȱ §ȱ §ȱ ȱ pyrkiä koordinoimaan toimensa niiden EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa, joilla on merivesiä samalla merialueella.
Suomessa on meristrategiadirektiivin kansallisessa toimeenpanossa huomioitava
¢ȱȱĴȱȱ§§§ȱ¢ãȱ§Ĵ§ǯȱ§ȱ
§ȱ ȱ ȱ ȱ Ȭ§ã§ǰȱ ȱ -
telmiin sisältyvien toimenpideohjelmien ja meristrategiadirektiivin toimeenpanon
Ĵ§ǰȱĴȱȱ¢¢ãȱĴ§ȱȱ§§§ǯȱ
Tulvadirektiivin ja vesipuitedirektiivin yhteensovittaminen
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi direktiivin tulvariskien arvioinnista ja hallin-
ȱ ǻǰȱ ŘŖŖŝȦŜŖȦǼȱ ŗŞǯşǯŘŖŖŝǯȱ ȱ Ĵȱ §ȱ
ȱ ȱ ȱ §ȱ ȱ Ȭȱ ȱ Ĵȱ ja tulvariskien hallintasuunnitelmia. Tulvadirektiivin toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Toimenpiteet sovitetaan yhteen vesipolitiikan puitedirektiivin kanssa. Tulvadirektiivin soveltamisalana ovat kaikki
ãǰȱȱȱȱǯȱ§ȱȱȱ§Ĵ§§ȱȱ
ǯȱ§ȱȱ§§Ĵ§§ȱȱȱȱȱȱ
ǯȱ Ȭȱ ȱ §ãȱ ȱ Ĵȱ ȱ ŘŖŖŝȱ ¢ã¢§ȱ valmistelemaan tulvadirektiivin toimeenpanoa ja tulvariskien hallintaa koskevia
§§ã§ȱǯ
§ȱȱĴȱǰȱĴ§
Ȋȱ ŘŘǯŗŘǯŘŖŗŗȱ§ȱ§§ȱȱȱǰȱȱȱ
ȱãȱȱǰȱȱȱȱĴ§§
Ȋȱ ŘŘǯŗŘǯŘŖŗřȱ§ȱȱȱȱȬȱȱ tulvariskikartat
Ȋȱ ŘŘǯŗŘǯŘŖŗśȱ§ȱȱȱǯ
Tulvadirektiivin mukaan tehtävässä tulvariskien alustavassa arvioinnissa nimetään
ǰȱ ȱ ȱ Ĵ§§ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ
Ĵȱ ¢§ǯȱȱ ȱ ȱ ȱ ¢ǰȱ ¢-
§ãǰȱĴãȱȱȱǯȱȱȱ
¢ȱĴ§ȱȱȱȬȱȱȱ
ȱ ȱ ǯȱ Ĵ§§ȱ ȱ §§Ĵ¢ȱ
ȱ§§Ĵ§§ȱǯ
ȱ ȱ ȱ Ĵ§§ȱ ȱ Ĵȱ ȱ
ȱȱĴǯȱȱȱ§§§ȱȱ-
ȱ ȱ §ãǯȱ ȱ ȱ ȱ §Ĵ§§ȱ -
§ǰȱȱȱĴȱǯȱ§ȱȱ
§ȱȱĴȱ§ȱ§¢Ĵãȱ§ǰȱȱ-
§Ĵ§ȱȱȱȱȱ¢ȱȱǯȱ
§ȱȱȱ§§ã¢ǰȱȱȱ¢ǯȱ-
§ȱȱ§Ĵ§§ȱ§ǰȱȱȱǰȱȱ§§ã¢§ȱȱǯȱ
§¢ãȱ ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ §¢¢ȱ
¢ãȱȱȱȱĴǯȱ
Tulvariskien hallintasuunnitelmat sovitetaan yhteen vesienhoitosuunnitelmien kans-
ǯȱȱȱȱ§§ȱĴȱ¢§ȱȱ
ǯȱȱȱĴȱ¢§ȱ§ȱȱĴȱȱ
ȱ§ǯȱĴȱȱȱȱ-
ȱȱȱ§§§ãȱĴȱȱŘŖŖşǯ
2.2
Kansalliset ohjelmat ja suunnitelmat
ȱȱŘŖŖŜȱ§§ãȱǻŘŖŗśǼǰȱȱ§ǰȱ-
ȱȱȱȱĴȱȱȱȱŘŖŗśǯȱ
ȱĴȱ¢ȱȱȱĴ¢ȱȱȱ
ǯȱŘŖŗśȱȬ§§ã§ȱ§§ȱĴȱȱȱ- nikko- ja sisävesien sekä pohjavesien tilan parantamiseksi.
ȱ ȱ ŘŖŖŘȱ §§ãȱ ȱ §ȱ ȱ ȱ
ȱ§ȱǯȱȱĴȱȱȱȱ
§§§ȱ§ȱ㢧ȱ§ȱȱ§ȱȱȱȱ
ǯȱ[¢Ȭȱȱȱ§ȱȱȱĴȱ§ȱȱ
Ĵȱȱ§Ĵ§§ǯȱȱ§§ȱ¢ȱřŖȱȱĴȱĴ-
ǯȱ §§ãȱ ¢Ĵ§§ȱ ȱ ȱ ŗŖȬŗśȱ ȱ ȱ §ȱ ȱ
Ĵ§ȱȱ§ǯ
ȱ¢§ãȱȱDZȱ¢ȱȱǻǼȱ
Ĵǰȱȱȱ¢ãȱȱȱȱ¢§-
ãǯȱ ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ ¢§-
ãȱĴȱǯȱȱȱȱDZȱ
ȱ¢§ãȱȱȱȱǯȱ
ȱȱĴȱȱȱȱȱȱ
ȱĴȱȱǯȱ§§ȱȱȱȱȱ
ǰȱȱȱ§¢ĴãĴȱǻǼȱȱȱ
2.3
Alueelliset ohjelmat ja suunnitelmat
ȱ¢§ãȱȱȱ§§ǰȱȬȱȱ¢§ãǰȱȱ-
¢§ȱȱȱǰȱȬ§¢Ĵã§ȱȱȱȱ-
ȱ¢ȱȱãȱĴ§ǯȱ§ȱȱ
ȱȱȱȱȱĴȱȱ-
ȱǯȱȱĴȱȱ§ȱĴȱȱȱ-
ȱȱȱȱĴȱȱȱĴǯȱ§ȱ on tehty alueellisia tulvasuojelusuunnitelmia, virtavesien ja järvien kunnostustar- veselvityksiä, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia sekä pohjavesien suojelun ja
ȱ¢Ĵȱ§§§§ȱ¢§ǯ
ȱ ȱ ȱ ȱ §ȱ ¢ãȱ ȱ
ȱĴȱĴǯȱȱȱȱ¢¢ã§ȱ-
ȱȱȱȱȱĴȱȱǰȱȱ
ȱȱ§ȱ§ȱȱǯȱȱ
§§ȱȱȱ¢ǯȱȱ§§§§ȱ-
ȱȱĴȱĴǰȱȱĴ§ȱ
ȱ§ȱȱ§ȱȱȱǯȱȱ
ȱȱȱ¢§ã§ȱĴȱȱȱ¢¢-
ǯȱǰȱȱȱȱȱ
¢§ȱȱĴȱǰȱȱȱĴȱȱ-
ȱȱȱǰȱȱȱ§ȱĴǯȱ
ȱȱĴȱȱȱȱȱĴȱȱǯȱ
§§ȱȱȱȱ¢§ãǰȱ¢ȱ¢ã¢-
ȱ ȱ ȱ ¢ǰȱ Ĵȱ ȱ ǰȱ ȱ
§ǰȱȱĴ§ǰȱȱ§ȱȱ eri toimijoiden sektorikohtaiset alueelliset suunnitelmat.
§ȱ ȱ ȱ Ĵȱ ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ ǰȱ
¢ǰȱ ǰȱ ȱ ȱ ȬĴȱ ȱ ȱ
ȱĴ¢§ȱǰȱȱȱ¢§ȱǯȱ§ȱ§§ȱ
ȱȱȱȱȱãȱǰȱ-
ȱĴ§ǰȱȱȱ§ȱ-
ȱȱ§¢ĴãȬȱȱǯ
ȱȱȱȱȱ¢§ãȱǯ
3.1
Luonnonolot, maankäyttö ja asutus
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue muodostuu Suomenlahteen Suomen alu-
ȱȱȱȬȱǻȱřǯŗǯŗǼǯȱ㧧ȱȱȱ
§§§ȱȱȱȱȱȮȱśŝȱŖŝŚȱãȱȱȱ
¢ȱȱȱ§ǯȱȱȱ§¢ã§ȱȱȱ§ȱ
ȱ§§ȱĴȱĴȱȱǯ
Kuva 3.1.1. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue.
3 Vesienhoitoalueen yleiskuvaus
ȱȱȱȱȱĴȱǻȱřǯŗǯŘǼǯȱ- kien eteläpuolinen alue on suureksi osaksi alle 50 m korkeudella ja vesienhoitoalueen korkeimmatkin alueet ovat alle 300 m korkeudella.
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue lukuina
Ȋȱȱȱȱpinta-ala 57 074 km2 ȱȱȱȱȱȱȊȱȱȱȱmaa-aluetta 43 542 km2 ȱȱȱȱȱȱȊȱȱȱȱmerialuetta 6 093 km2 ȱȱȱȱȱȱȊȱȱȱȱsisävesialuetta 7 439 km2
ȱȱȱȱȱȱȊȱȱȱȱvedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita 1 527 km2 Ȋȱȱȱȱ131 kuntaa (2008)
Ȋȱȱȱȱ2 146 000 asukasta (2005)
Kuva 3.1.2. Korkeussuhteet Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella.
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen yleisin maalaji on moreeni, josta johtuen
ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ §§ȱ ȱ §§ȱ ǻȱ řǯŗǯřǼǯȱ ȱ §ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ -
ǰȱȱ¢¢ȱ¢ãȱ§§ȱ¢§ã§ȱȱǯȱȱȱ
Ĵȱ§§§ȱȱ¢¢ȱ§§ȱȱǯȱ
ȱ ȱ ȱ ȱ §§ȱ §§ãȱ ȱ reunamuodostumat, vesienhoitoalueen eteläosassa Ensimmäinen ja Toinen Salpa-
§ȱ§ȱȱ§Ȭȱǯȱ§§ȱȱ¢ãȱ-
Ĵ§ȱȱǰȱȱ¢¢ȱ¢ȱ§ȱ§ȱ vesienhoitoalueen pohjoisosassa.
Kuva 3.1.3. Maaperä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella.
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen kallioperä koostuu suurelta osin happa-
ȱȱȱȱȱǻȱřǯŗǯŚǼǯȱȱ
§ȬȱȱȱĴȱ§§ȱ¢¢ȱ§ȱȬȱȱ¢ã- hykkeitä, ja tyypillisiä ovat eri kivilajeista muodostuneet seoskivilajit eli migmatiitit.
Kaakkoisosan kallioperä on suurelta osin rapakiveä, jota esiintyy paikoitellen pieninä
¢§ȱ¢ãȱ§ǯȱȱ¢¢ȱȱȱĴȱȱ
ȱȱȱȱȱȱ¢ã¢§ǯȱ
§ȱȱĴ§§ȱ¢§ȱ§§ȱǯȱȱȱǯȱȱ
¢¢ȱ §§ȱ ¢§ǰȱ ǯȱ ȱ ȱ Ĵǯȱ Ĵ§ȱ §ȱ
¢§ȱȱ¢§§§ǯ
Kuva 3.1.4. Kallioperä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella.
¢ȬȱȱȬȱȱŞŖȱƖȱȱ§§ȱǻȱ řǯŗǯśǼǯȱ§§ȱ§ȱȱȱ§§¢ã§ǯȱȱȬȱȱ ŗŚȱƖȱȱĴǰȱȱȱȱȱǯȱȱȱ- toja on noin 5 250 km2, joista Uudenmaan alueella on noin 2 520 km2. Eniten peltoja
ȱ §Ȭȱ ãȱ Ȭǰȱ ȱ ȱ §§§ȱ osuus maapinta-alasta on noin 30 %. Vesienhoitoalueen ja samalla koko Suomen rakennetuimmat valuma-alueet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla.
Kuva 3.1.5. Maankäyttö Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella.
3.2
Vesistöt ja rannikkovedet
¢Ȭȱȱȱ¢§ȱŗřȱ§§ãǰȱ
ȱ§ȱã§ȱ§ȱȱ§ȱǻȱȱȱ řǯŘǯŗǼǯȱ ãȱ §ȱ ȱ ȱ ¢ȱ ãǯȱ ȱ ãȱ
ȱ ȱ ǰȱ ȱ ȱ ȱ ãǯȱ -
ȱ§ȱ§§ȱȱȱ§ǰȱȱĴȱȱ
ȱ ãããǯȱ ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ §§§ȱ §ǰȱ ¢§§ȱ uomajatkumoja.
ȱ§§ȱ§ȱȱȱ§§ǯȱȱȱ§§ȱȱǯȱ
ǰȱ ǰȱ ǰȱ ȱ ȱ ȱ ǻȱ řǯŘǯŘǼǯȱ ȱ ȱ
§ȱȱĴĴȱ¢ȱ§ȱȮȱȱȱ¢§ȱşŚřȱ¢ȱ 50 hehtaarin järveä.
ȱ ȱ ȱ ȱ ǰȱ ǰȱ - sä- ja ulkosaaristosta lukuisine saarineen ja luotoineen sekä suurista merenselistä
ȱ §ǯȱ ãããȱ Ĵȱ ȱ §ȱ ȱ - kä alueelliset suolaisuuden vaihtelut. Suolapitoisuus kasvaa selvästi sekä itärajalta
ȱĴ§ȱȱȱ¢Ĵ§§ȱ§§ȱ¢§ããǯȱ
¢ãȱ¢¢¢ȱȱĴȱȱȱȱȱ¢- täessä sisäsaaristosta ulkosaaristoon. Erityispiirteenä Suomenlahdella on saariston
ȱȱȱĴȱǰȱȱ§§ȱȱ
Ĵȱ§Ȭȱȱȱ§§ǯ
1) Ekholm 1993
2) Jokien kokonaispituus laskettu Maanmittauslaitoksen 1:250 000 rantaviiva-aineiston perusteella.
Luvussa mukana tarkasteluun valitut vesimuodostumat.
Taulukko 3.2.1. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen päävesistöalueiden perustiedot.
Päävesistöalue Pinta-ala (km2) Järvisyys-%1) Jokien kokonaispituus(km)2)
Virojoen vesistöalue 357 3,8 56
Vehkajoen vesistöalue 380 5,8 45
Summajoen vesistöalue 569 2,2 83
Kymijoen vesistöalue 37 158 18,3 1 494
Taasianjoen vesistöalue 530 0,5 78
Koskenkylänjoen vesistöalue 895 4,4 77
Ilolanjoen vesistöalue 308 3,6 31
Porvoonjoen vesistöalue 1 272 1,3 169
Mustijoen vesistöalue 783 1,5 105
Sipoonjoen vesistöalue 220 0,6 64
Vantaanjoen vesistöalue 1 685 2,3 383
Siuntionjoen vesistöalue 482 5,2 61
Karjaanjoen vesistöalue 2 045 12,2 303
Kuva 3.2.1 Päävesistöalueet Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella.
3.3
Pohjavedet
Pohjavesialueiden kartoitus ja luokittelu
Suomessa pohjavesialueet sijaitsevat pääosin sora- ja hiekkamuodostumissa, kuten har- juissa ja reunamuodostumissa. Pohjavesialueiden rajaus perustuu maa- ja kallioperän hydrogeologisiin ominaisuuksiin: maalajikoostumukseen, hydraulisesti yhtenäisen
ȱȱ§ȱ§§¢¢ǯȱȱȱĴȱ§ȱ-
ǰȱ ȱ Ĵȱ ¢§ȱ ȱ ȱ ȱ ǯȱ §§ȱ
§ȱȱȱĴȱȱ¢ȱĴ§ȱ§§§ȱȱȱȱ
ȱǰȱĴ§ȱ§§ȱȱ§ȱ§§¢¢ȱȱ
ȱȱ§§ȱȱ§§§ȱȱ§§¢¢Ĵ§ȱǯȱ-
ȱȱ¢ãȱȱȱ§Ĵã§ȱĴ¢§ȱ kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää.
Taulukko 3.2.2 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen suurimmat järvet.
Järvi Vesistö-
alue
Pinta-ala
(km2) Rantaviiva
(km) Keski-
syvyys (m) Suurin syvyys (m)
Päijänne 14.2 1 079 2 705 15 94
Puula 14.923 330 1 776 9 69
Keski-Keitele 14.421 327 867 6 40
Konnevesi 14.711 189 642 10 57
Nilakka 14.731 168 352 4,91) 20
Iisvesi 14.722 164 464 7,41) 34
Kivijärvi 14.443 154 544 8 43
Kyyvesi 14.932 129 857 4 35
Pielavesi 14.741 110 419 9,41) 29
Vesijärvi 14.241 107 214 6 40
Kolima 14.472 101 257 8 66
Suontee 14.851 88 393 8 43
Lohjanjärvi 23.021 88 331 12 54
Ala-Keitele 14.411 87 352 5 46
Vuohijärvi 14.912 86 228 16 75
Jääsjärvi 14.821 81 303 4 28
Ylä-Keitele 14.431 79 224 8 66
Ruotsalainen 14.141 79 392 - -
Kivijärvi 14.192 76 365 5 27
Niinivesi 14.721 75 196 19 -
Leppävesi 14.311 63 226 9 45
Pyhäjärvi 14.121 61 177 4 22
Pyhäjärvi 14.681 58 183 9 43
Suontienselkä-Paasvesi 14.782 57 225 - -
Kynsivesi-Leivonvesi 14.352 54 188 6 48
Suontee 14.841 54 233 16,41) 73
Ryökäsvesi-Liekune 14.922 50 208 - -
1) Ilmoitettu laskennallisena arvona
Kuva 3.3.1 Kartoitetut pohjavesialueet Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella
(UUS = Uudenmaan ympäristökeskus, KSU = Keski-Suomen ympäristökeskus, HAM = Hämeen ympäristökeskus, KAS = Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, PSA = Pohjois-Savon ympäristökes- kus, ESA = Etelä-Savon ympäristökeskus, LOS = Lounais-Suomen ympäristökeskus, LSU = Länsi- Suomen ympäristökeskus ja PPO = Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus).
ȱȱȱĴȱ§§ȱȱřŖȱȱǯȱĴȱ- toitus tehtiin vuosien 1986 ja 1995 välisenä aikana, jolloin pohjavesialueet luoki- teltiin niiden vedenhankintaan soveltuvuuden ja suojelutarpeen mukaan kolmeen
ǯȱȱȬȱȱȱȱ§Ĵ¢ȱȱĴȱ
ǯȱȱȱȱĴ¢ȱȱřǯřǯŗǯ
I luokan pohjavesialueet, eli vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet ovat
ȱ ¢§ãȱ §§Ĵ§§ȱ ǰȱ ȱ Ĵ§ȱ
§¢§§ȱȱȱȱȱ§¢Ĵ§§§ȱŘŖƺřŖȱȱȱȱ
ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ Ĵ¢§§§§§§ȱ
§§§ȱŗŖȱȱȱȱ¢§§ȱĴ§ȱȱ- lisuudessa.
II luokan pohjavesialueet, eli vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet soveltuvat
¢ǰȱĴȱȱȱȱȱĴȱ§¢Ĵã§ȱ¢¢- kuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa.
ȱȱǰȱȱȱȱȱǰȱȱ¢ã¢§- kelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun
ȱȬȱȱĴȱĴ§ǯȱ
Pohjavesivarat
Pohjavesialuekartoitusten yhteydessä arvioitiin pohjavesialueilla muodostuvan poh- javeden määrä. Arviot perustuvat pohjaveden muodostumisalueiden pinta-alaan sekä arvioon pintamaan vedenläpäisevyydestä ja sadannasta. Suomen pohjavesi-
ȱ ȱ ȱ Ĵ§ȱ ȱ śǰŞȱ ǯȱ 3Ȧǯȱ ¢Ȭ- menlahden vesienhoitoalueella muodostuvan pohjaveden kokonaismäärä on noin 1,1 milj. m3ȦȱǯȱȱĴȱȱȱȱȱȱȱȱ- vesialueiden osuus on 1,0 milj. m3ȦȱǻȱřǯřǯŗǼǯ
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pohjavesimuodostumat ovat geologi-
ȱ¢¢ȱ§§ãȱ¢ã¢§ȱȱ§§ãȱȱ
ȱȬǰȱȬȱȱǰȱȱȱȱȱ§§ãȱ
ȱȱȱĴ§ȱȱȱĴ¢§ȱǯȱ
¢Ȭȱȱ§ȱȱ§§ãȱ vetäytymisvaiheessa sen reunan eteen syntyneet Ensimmäinen Salpausselkä sekä
ȱ ȱ §§ǯȱ ȱ ȱ Ĵȱ - en kanssa syntyhistorialtaan samanlainen Sisä-Suomen reunamuodostuman itäpää.
§¢ã¢§ȱ ȱ §Ȭȱ ¢ã¢§ȱ -
ȱ ¢¢§ȱ ȱ §§ãȱ ȱ ȱ Ȭǰȱ Ȭȱ ȱ moreenimuodostumat, reunaharjut ja deltat sekä eri muodostumatyyppien yhdis-
§ǯȱȱȱ¢¢§ȱȱĴ§ȱȱ-
ǰȱȱȱȱ§§ãȱǯȱ§Ȭȱȱǯȱ Salpausselkien eteläpuolella pääasiallisia muodostumatyyppejä ovat jokilaaksoja
Ĵȱ Ĵ§ȱ §ȱ ȱ ȱ Ĵȱ Ȭ sontäytemuodostumat.
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pohjavesivaroista noin 45 % sijaitsee
§¢ã¢ȱ ǯȱ§Ȭȱ -
¢ã¢§ȱȱ§Ȭȱȱȱȱȱ osuus pohjavesivaroista on noin kolmasosa ja reilu viidesosa pohjavesivaroista on
§¢ã¢ȱ§ȱǯȱȱ-
ȱȱȱ§§§ȱ¢§ȱĴȱȱ§ȱǯȱ
ĴȱȱȱȱȱȱȱŖǰŜȱƖǯȱ-
Ĵ§ȱȱȱ§§ȱ§ȱŗřȱǯȱȱ osuus pohjavesivaroista on noin 6 %.
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pohjavesivaroiltaan suurimmat kunnat
§¢§ȱȱǰȱǰȱǰȱǰȱǰȱǰȱ-
ǰȱ§ǰȱ§§ǰȱȱȱǯȱ§§ȱȱȱȱ on yli 20 000 m3Ȧǯȱ¢§ȱȱȱȱǰȱȱȱȱ poikkeuksellisen laaja-alaisia ja antoisia tai erinomaisesti tekopohjaveden muodos-
ȱǯȱȱȱȱȱDZȱǰȱ Luhanka, Jämsänkoski, Pertunmaa, Kangasniemi, Liljendal ja Pornainen. Pohjave- sialueita on vain muutamia ja pohjavesivaroja alle 1 000 m3Ȧȱȱǯ Laadultaan Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pohjavedet ovat lievästi hap-
ǰȱĴȱ§§§§ãȱȬȱȱ§¢Ĵããȱȱǯȱ
§ȱ§¢ĴãĴȱȱȱȱȱȬȱȱ-
ǯȱ§ȱȱ¢§ȱ§¢§ãȱȱ§ȱȱȱ
§ǯȱȱȱȱ§ȱȱȱȱ§ȱȱ merenpinnan vaihteluista johtuen korkeita suolapitoisuuksia. Alueen kaakkoisosassa ĚȱȱȱȱǰȱĴ§ȱĴ§ȱȱȱ§Ĵ§Ĵã-
§§ȱ §¢Ĵ§§ȱ §ǯȱ ȱ ȱ ȱ Ȭȱ ȱ §§ȱ ȱ
¢§§ȱ§ǯȱȱȱĴȱȱ-
§ȱ¢ȱȱȱȱȬȱȦȱǯȱȱ keskiosassa kalliopohjavedessä voi lisäksi esiintyä haitallisia määriä arseenia.
Taulukko 3.3.1. Pohjavesialueiden lukumäärä, pinta-alat ja muodostuvan pohjaveden määrä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella (Pohjavesitietojärjestelmä 12.5.2009).
Pohjavesialue- luokka
Pohjavesi- alueiden lukumäärä
Pinta-ala (km2) Pohjavesivesialueiden pinta-alan suhde koko vesienhoitoalu-
een pinta-alaan (%)
Arvio muodostu- vasta vesimäärästä
(m3/d)
I-luokka 585 1 511 2,6 709 230
II-luokka 362 711 1,2 274 320
I + II 947 2 222 3,9 983 550
III-luokka 253 212 0,4 50 170
Yhteensä 1 200 2 434 4,3 1 033 720