ko g n i t i ot i e d e j a p s y ko L o g i a a i n e i s to - j a t e h t ä v ä v i h ko

L^{uvan saatuasi}

merkitse vastausLomakenumerosi eLi vastausLo-

makkeen 3 ^oikeassayLäreunassa oLeva numero.

vastausLomakenumero

vaLintakoe 2014

ko g n i t i ot i e d e j a p s y ko L o g i a a i n e i s to - ^{j a} t e h t ä v ä v i h ko

© Copyright

Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos, Materiaalin luvaton kopiointi kielletty.

k ^{ä ä n n ä s i v ua va s ta L u va n} s a at ua s i !

V

k

k

k

P

Holopainen, M. & Pulkkinen, P. Tilastolliset menetel- mät. 5. uudistettu tai 5.–6. painos, WSOY Oppimate- riaalit Oy tai 5.–8. painos, Sanoma Pro Oy. Luvut 1–9 ja liitteet.

Tilastomatematiikan lisämateriaali: Julkaistu 8.1.2014 klo 9:00, http://www.helsinki.fi/behav/valinnat.

Materiaali: Ilmoitettu 9.4.2014 klo 9:00, http://www.

helsinki.fi/behav/valinnat. Psykologian ja kognitio- tieteen artikkelikokoelmat ovat osin erilaiset.

Tilastomatemaattinen osa

Tehtävät 1–2: Psykologiaan hakevat ja kognitiotietee- seen hakevat

Yleinen osa

Tehtävä 3a: Psykologiaan hakevat

Tehtävä 3b: Psykologiaan hakevat ja kognitiotietee- seen hakevat

Tehtävä 3c: Kognitiotieteeseen hakevat (erillinen tehtävävihko)

Tehtävä 4: Psykologiaan hakevat ja kognitiotieteeseen hakevat

• Tarkasta, että sinulla on aineisto- ja tehtävävihkossa 36 sivua ja että sinulla on 4 A4-kokoista vastauslo- maketta (vastauslomakkeet 1–4). Huomioi, että vas- tauslomakkeet 1 ja 2 ovat kaksipuolisia.

• Tarkasta, että vastauslomakkeissa 3 ja 4 on oikeassa yläreunassa sama numero. Merkitse tämä numero aineisto- ja tehtävävihkon kansilehdelle ja vastauslo- makkeisiin 1 ja 2 oikeaan yläreunaan kohtiin ”Vas- tauslomakenumero”.

• Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi vastauslo- makkeisiin. Käytä alla olevan mallin mukaisia merkkejä!

• Merkitse vastauslomakkeisiin 3 ja 4 henkilötunnuk- sesi myös rastimalla oikeat soikiot lomakkeiden optista lukemista varten. Katso mallia seuraavalla sivulla.

• Tyhjennä laskimen muisti valvojan ohjeiden mukaan.

• Lue tehtävien ohjeet huolellisesti. Jos et noudata ohjeita, saatat menettää pisteitä.

• Jokaiseen tehtävään on oma aineistonsa. Ole huo- lellinen, että vastaat kuhunkin tehtävään oikean ai- neiston pohjalta.

• Tehtävät 1 ja 2 kuuluvat kokeen tilastomatematii- kan osaan, tehtävät 3 ja 4 kuuluvat kokeen yleiseen osaan.

• Jos tehtävän aineisto on ristiriidassa muun tiedon kanssa, vastaa tehtävän aineiston perusteella.

• Muista, että arvioidessasi tehtävissä esitettyjen väit- teiden totuutta, arvioit koko väitteen totuutta teh- tävän aineiston pohjalta tehtävän ohjeiden mukai- sesti.

• Perustele vastauksesi tehtävien 1 ja 2 osatehtävissä tehtävien ohjeiden mukaisesti. Jos tehtävän perus- telu on esitettävissä laskutoimituksina, on laskutoi- mituksin esitetystä perustelusta mahdollista saada Kokeesta voi saada 0–100 pistettä: Lopullinen koe-

pistemäärä lasketaan siten, että yleisen ja tilastoma- temaattisen osan yhteispistemäärää painotetaan niin, että kaikkien kokeeseen osallistuneiden joukossa par- haiten menestynyt hakija saa kokeessa 100 pistettä.

Painotus voi olla erilainen kognitiotieteen ja psykolo- gian kokeessa.

Kognitiotiede: Hyväksytyksi voi tulla ainoastaan, jos hakijan koepistemäärä on vähintään 40 pistettä, tilastomatemaattisen osan pistemäärä vähintään 10 pistettä ja yleisen osan pistemäärän vähintään 20 pis- tettä.

Psykologia: Yleisestä osasta voi saada 0–50 (tehtä- vistä 3a ja 3b yhteensä 0–40 pistettä ja tehtävästä 4 0–10 pistettä) ja tilastomatemaattisesta osasta 0–50 pistettä. Hyväksytyksi voi tulla ainoastaan, jos hakijan koepistemäärä on vähintään 40 pistettä ja tilastoma- temaattisen osan pistemäärä vähintään 10 pistettä.

Lisäksi Tampereen yliopistoon voi tulla hyväksy- tyksi vain, jos yleisen osan tehtävien 3a ja 3b yhteis- pistemäärä ylittää tai on yhtä suuri kuin 60 persentiilin raja eli hakija kuuluu 40 % parhaimmistoon tehtävien 3a ja 3b yhteispistemäärän osalta. Tätä persentiiliä vastaava pisteraja lasketaan kokeeseen osallistuneista ensi- ja toissijaisesti Tampereen yliopiston psykologi- an koulutusohjelmaan hakevista. Pisterajaa kuitenkin sovelletaan myös muilta sijoilta hakeneisiin.

Helsingin yliopistoon suoritettujen yliopis- to-opintojen perusteella hakevien valinnassa psy- kologian koulutukseen hyväksytään valintakokeen tilastomatemaattisen osan perusteella. Tullakseen hy- väksytyksi hakijan tulee saada valintakokeen tilasto- matemaattisesta osasta vähintään 30 pistettä.

Tehtävistä saatava pistemäärä vaihtelee teh- tävän vaikeusasteen mukaan. Joissain tehtävis- sä vastaus voi olla osittain oikein, tällöin täysin oikeita vastauksia painotetaan enemmän kuin osittain oikeita vastauksia.

Vastauslomakkeissa on kognitiotieteen tehtävien kohdalla K ja psykologian tehtävien kohdalla P .

yLeisiä ohjeita

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

enemmän pisteitä kuin sanallisesti esitetystä. Esitä tarvittavat laskut ja myös laskujen välivaiheet. Oi- keasta vastauksesta, jota ei ole riittävästi perusteltu, ei anneta pisteitä.

• Joissakin tehtävien 1 ja 2 osatehtävissä käytetään sekä vastauslomakkeita 1 ja 2 että vastauslomaket- ta 3. Näissä osatehtävissä perustelut tulee merkitä lomakkeilla 1 ja 2 osatehtävien ohjeiden mukaisesti ja vastaukset merkitä lomakkeelle 3. Nämä osateh- tävät pisteytetään ensin lomakkeen 3 vastausten perusteella. Jos huomataan, että lomakkeessa 1 tai 2 ei ole osatehtävien vastausten perusteluita tai pe- rustelut ovat väärät, ei osatehtävästä voi saada täy- siä pisteitä. Toisaalta vaikka lomakkeessa 1 tai 2 olisi oikea ratkaisu oikein perusteluin, mutta sitä ei ole merkitty oikein lomakkeeseen 3, siitä ei saa pisteitä.

Ole siis tarkka ja huolellinen merkitessäsi vastauk- siasi. Huomaa kuitenkin, että osatehtäviin 2E–2G vastataan ainoastaan vastauslomakkeelle 2.

• Kirjoita vastauksesi selvällä käsialalla. Epäselviä sa- noja ei huomioida.

• Jos jokin merkintä on epäselvä, tulkitaan kohta vir- heellisesti täytetyksi.

• Pidä huolta siitä, että merkinnät, jotka teet vastaus- lomakkeisiin 3 ja 4 ovat yksiselitteisiä ja selviä. Tee vastausmerkintäsi piirtämällä lyijykynällä rasti valitsemasi vaihtoehdon mukaisen soikion sisään (katso alla esimerkki). Jos haluat muuttaa vaihtoeh-

Esimerkki vastauslomakemerkinnöistä. Vasemmalla puolel- la on merkintätavat, joita voi käyttää ja oikealla puolel- la merkintätavat, joita ei tule käyttää. Esimerkissä tarkoitettu vastaus on A ja B. Vasemmalla puolella ylin merkintätapa on suositeltavin. Vasemman puolen alimmassa merkinnässä on vaihtoehto C pyyhitty selvästi pois.

tosi tai poistaa sen, pyyhi pyyhekumilla siististi vanha merkintäsi pois ja rasti uusi soikio.

• Vastaustila on rajoitettu. Kirjoita vain annettuun ti- laan tai annetuille riveille. Jos vastauksille on annettu viivat, kirjoita vain yksi kirjoitusrivi viivaa kohden.

Rajoitetun vastaustilan yli meneviä vastauksen osia ei huomioida.

• Pidä koemateriaalisi niin, että lähelläsi istuvat hakijat eivät pysty katsomaan vastauksiasi ja merkintöjäsi.

Erityisesti pidä ne vastauslomakkeesi, joita et ole täyttämässä, suojassa uteliailta katseil-

• Tehtävistä saa pisteitä vasta, kun riittävä, tiettyä ar-ta.

vaamistodennäköisyyttä suurempi määrä osatehtä- viä on oikein.

• Tässä kokeessa tulee käyttää perusjoukon keski- hajontaa, kun kyseessä on perusjoukko ja otoksen keskihajontaa, kun kyseessä on otos. Väärän keski- hajonnan käyttämisestä voi menettää pisteitä.

• Osassa laskutehtäviä lukuja kannattaa sieventää mahdollisimman pieniksi ennen kuin laskee vastauk- sen laskimella.

Onnea kokeeseen!

k

• Tarkista, että olet kirjoittanut nimesi ja henkilötun- nuksesi kaikkiin vastauslomakkeisiin, rastinut henki- lötunnuksesi mukaiset soikiot vastauslomakkeesiin 3 ja 4 ja merkinnyt vastauslomakenumerosi vastaus- lomakkeisiin 1 ja 2, aineisto- ja tehtävävihkoon sekä käyttämiisi konseptipapereihin.

• Järjestä vastauslomakkeet numerojärjestyk- seen. Järjestä niiden perään aineisto- ja tehtävävih- ko sekä konseptipaperit mainitussa järjestyksessä.

Palauta kaikki paperit ja laskin. Palauttaessasi kokeen esitä ensimmäiseksi henkilöllisyystodistuksesi.

Hyväksyttävät

merkinnät Riittämättömät tai epäkelvot merkinnät

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

tehtävä 1: k o g n i t i ot i e d e j a p s y ko L o g i a

Vastaa valintakoevaatimusten perusteella.

Esitä ratkaisuissasi olennaiset vaiheet ja niihin liittyvät laskutoimitukset tai muut pe- rustelut. VASTAA VASTAUSLOMAKKEISIIN 1 JA 3 OSATEHTÄVIEN OHJEIDEN MUKAISES- TI. Vaikka aineistot eivät perustu todellisiin tutkimukseen, sinun tulee olettaa esitetty- jen aineistojen olevan totta.

Osatehtävissä, joissa vastausvaihtoehdot ovat A, B, C ja D voi olla useampi kuin yksi vastausvaihtoehto oikein, mutta jokaisessa kohdassa on ainakin yksi vastausvaihtoehto oikein. Osatehtävissä on löydettävä kaikki ja vain kaikki oikeat vastausvaihtoehdot, jotta saisi täydet pisteet. Rasti valitsemiasi vas-

tausvaihtoehtoja vastaavat soikiot vastaus- lomakkeeseen 3. Ellet ole vastannut osateh- tävään mitään, tulkitaan vastaus vääräksi.

Kun merkitset lukua vastauslomakkeeseen 3, käytä yleisten ohjeiden mallin mukaisia merkkejä (katso s. 2 alareuna). Luvut mer- kitään kymmenjärjestelmän mukaisesti. Lu- kujen pyöristyssääntö: Viimeinen mukaan tuleva numero korotetaan yhdellä, jos en- simmäinen pois jäävä numero on 5, 6, 7, 8 tai 9. Älä merkitse positiivista etumerk- kiä. Tehtävissä, joissa negatiivinen arvo on mahdollinen, merkitse rasti negatiivista etu- merkkiä tarkoittavaan soikioon, jos saamasi tulos on negatiivinen.

1. Mikä tai mitkä seuraavista väitteistä ovat tosia?

A) Muuttuja X on diskreetti.

B) Muuttuja X on jatkuva.

C) Muuttuja X ei voi olla välimatka-asteikollinen.

D) Muuttuja X ei voi olla suhdeasteikollinen.

2. Otoksessa j muuttujalla X on kaksi moodia. Mikä tai mitkä seuraavista väitteistä ovat tosia? Ajattele huolellisesti ehdot täyttäviä muuttujan X mahdolli- sia otosjakaumia.

A) Muuttuja X voi olla perusjoukossa J normaalisti ja- kautunut.

B) Muuttuja X voi olla perusjoukossa J vasemmalle vino.

C) Muuttuja X voi olla perusjoukossa J oikealle vino.

D) Muuttuja X voi olla perusjoukossa J tasajakautunut.

3. Lasketaan otoksessa k uusi muuttuja Y = X + 6.

Muuttujan Y mediaani on 20, keskiarvo on 17 ja kes- kihajonta on 4,39. Mikä tai mitkä kuvista voivat esit- tää Y:n otosjakaumaa otoksessa k?

A) Kuva A.

B) Kuva B.

C) Kuva C.

D) Kuva D.

Osatehtävät 1–3. Muuttuja X voi saada arvokseen kokonaislukuja -5 ja 14 välillä (-5–14). Poimitaan perus- joukosta J tuhannen havainnon yksinkertainen satunnaisotos j (n = 1000) ja perusjoukosta K tuhannen havain- non yksinkertainen satunnaisotos k (n = 1000).

KUVA A

KUVA C

KUVA D KUVA B

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

ID x y

1 5

2 0 4

3 0 0

4 5 11

5 0 2

6 -5 5

7 0 3

8 1 2

9 -3 4

10 3 9

11 -3 2

12 -1 4

13 -5 8

14 -1 5

15 3 6

16 -4 5

17 0 6

18 -2 1

19 1 5

20 4 9

21 2 4

Osatehtävien 4 ja 5 kohdalla laske ensin kysytty tulos vastauslomakkeeseen 1. Kirjoita tulos selvällä käsialalla vastauslomakkeeseen 3 ja rasti lukuyksiköitä vastaavat soikiot huolellisesti.

Osatehtävä 4. Aikavälillä 13.5.–21.6. on 40 päivää. Kaikista tällä välillä syntyneistä tutkimukseen osallistuu 900 henkilöä, jotka jaetaan satunnaisesti sataan yhdeksän henkilön ryhmään (n = 9).

Kuinka monessa ryhmässä voi odottaa, että ainakin kahdella henkilöllä on sama syntymäpäivä?

Toisin sanoen mikä on odotusarvo lukumäärälle sellaisia ryhmiä, joissa on ainakin kaksi henki- löä, joilla on sama syntymäpäivä? Samalla syntymäpäivällä tarkoitetaan samaa päivämäärää, ei välttämättä syntymävuotta. Voidaan olettaa, että aikavälillä 13.5.–21.6. syntyvyys on tasajakautunut. Pyöristä vastaus kokonaisluvuksi.

Osatehtävät 5–6. Tutkimuksessa selvitettiin onko työstressin kokemisella (kokee työssään stressiä – ei koe työssään stressiä) ja koetulla esimiehen tuella (kokee saavansa tukea – ei koe saavansa tukea) yhteyttä.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 80 henkilöä. Osallistujista 40 koki saavansa tukea esimieheltä ja näistä 25 ei kokenut stressiä. Henkilöitä, jotka eivät kokeneet saavansa tukea esimieheltään, eivätkä kokeneet stressiäkään oli 15.

5. Mikä on testin testisuureen itseisarvo kahden desimaalin eli sadasosien tarkkuudella?

6. Millä merkitsevyystasolla testin tulos on tilastollisesti merkitsevä?

A) 0,05 B) 0,01 C) 0,001

D) Tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä millään yllä mainituista merkitsevyystasoista.

Osatehtävät 7–8. Heitetään kahta noppaa.

7. Mikä on todennäköisyys, että summa on pariton?

A) 1/4 B) 1/2 C) 2/3 D) 3/4

8. Mikä tai mitkä seuraavista pitävät paikkansa?

A) On todennäköisempää saada summaksi 5 tai 10 kuin 4 tai 9.

B) On todennäköisempää saada summaksi 4 tai 9 kuin 5 tai 10.

C) On yhtä todennäköistä saada summaksi 5 tai 10 kuin 4 tai 9.

D) On todennäköisempää saada summaksi 5 tai 9 kuin 4 tai 10.

Osatehtävät 9–14. Tutkimuksessa pyrittiin selittämään kuinka paljon työssä viihtymistä (y) voidaan selittää ajan käytöllä (x). Suuren työpaikan työntekijöistä poimittiin 21 hen- kilön satunnaisotos. Ajan käyttöä arvioitiin niin, että kysyttiin henkilöiltä kuinka monta tuntia he yhden viikon arkipäivien vapaa-ajastaan toisaalta käyttävät työasioiden hoita- miseen ja toisaalta tarkoitukselliseen työstä palautumiseen. Muuttuja x laskettiin näiden kahden erotuksena, ja siinä positiiviset arvot tarkoittavat, että arkipäivien vapaa-ajasta käytetään enemmän tunteja työasioihin kuin palautumiseen ja negatiiviset arvot vastaa- vasti päinvastaista. Työssä viihtymistä mitattiin luotettavalla kyselyllä, jolla saadaan ko- konaislukuarvoja välillä 0–12. Aineisto esitetään viereisessä taulukossa 1. Ensimmäisen havainnon y-muuttujan arvoa ei ole merkitty. Aineistosta laskettiin tilasto-ohjelmalla seitsemän polynomimallia, joiden tulokset esitetään seuraavalla sivulla taulukoissa 2 ja 3.

9. Laske x-muuttujan keskiarvo (jos arvo on negatiivinen merkitse vastaus- lomakkeeseen 3 etumerkki rastimalla miinusmerkin (-) soikio). Älä mer- kitse laskua lomakkeisiin 1 tai 2 , vaan laske päässäsi tai konseptipaperille.

Rasti lukuyksiköitä vastaavat soikiot huolellisesti.

Tehtävien 10 ja 11 kohdalla laske ensin kysytty tulos vastauslomakkeeseen 1.

Kirjoita tulos selvällä käsialalla vastauslomakkeeseen 3 ja rasti lukuyksiköitä vastaavat soikiot huolellisesti.

10. Laske x-muuttujan keskihajonta.

11. Laske havainnon, jonka ID = 1 havaittu y-muuttujan arvo.

Taulukko 1.

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

Taulukko 2. Polynomimallien tulokset. Selittävien muuttujien regressiokertoimet, standardoidut regressio- kertoimet, t-arvot, p-arvot ja VIF-arvot.

Coefficientsa (Kertoimeta) Model

(Malli) Unstandardized Coeffi- cients (Standardoimatto- mat regressiokertoimet)

Standardized Coeffi- cients (Standardoidut regressiokertoimet) B Std. Error

(Keskivirhe) Beta t Sig.,

p-arvo VIF

1 Constant 5,000 ,588 8,503 ,000

x ,483 ,201 ,483 2,407 ,026 1,000

2 Constant 3,130 ,655 4,776 ,000

x2 ,218 ,052 ,695 4,218 ,000 1,000

3 Constant 5,000 ,610 8,192 ,000

x3 ,021 ,010 ,417 2,003 ,060 1,000

4 Constant 3,130 ,498 6,282 ,000

x ,483 ,125 ,483 3,856 ,001 1,000

x2 ,218 ,039 ,695 5,547 ,000 1,000

5 Constant 5,000 ,602 8,310 ,000

x ,676 ,543 ,676 1,246 ,229 6,976

x3 -,010 ,027 -,208 -,384 ,706 6,976

6 Constant 3,130 ,548 5,711 ,000

x2 ,218 ,043 ,695 5,043 ,000 1,000

x3 ,021 ,007 ,417 3,028 ,007 1,000

7 Constant 3,130 ,507 6,173 ,000

x ,676 ,337 ,676 2,007 ,061 6,976

x2 ,218 ,040 ,695 5,451 ,000 1,000

x3 -,010 ,017 -,208 -,618 ,545 6,976

a Dependent Variable: y (Riippuva muuttuja: y) Constant-rivillä mallin b0-kertoimen arvo.

Taulukko 3. Polynomimallien tulokset. Mallien yhteenvetotiedot: Yhteiskorrelaatio- kerroin (R), selityskerroin eli selitysaste (R2), suhteutettu selityskerroin (Adj. R2).

Model Summary, mallien yhteenvetotiedot.

Model, malli R R2 Adj. R2 Malli

1 ,483 ,234 ,193 b0 + b1x

2 ,695 ,484 ,456 b0 + b1x2

3 ,417 ,174 ,131 b0 + b1x3

4 ,847 ,717 ,686 b0 + b1x + b2x2

5 ,490 ,240 ,155 b0 + b1x + b2x3

6 ,811 ,658 ,620 b0 + b1x2 + b2x3

7 ,851 ,723 ,675 b0 + b1x + b2x2 + b3x3

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

12. Tarkastele regressiomalleja. Mikä tai mitkä seuraavista väitteistä ovat tosia?

A) Mallissa 1 ajan käytön ja työssä viihtymisen välinen yhteys on lineaarinen eli suoraviivainen.

B) Mallissa 2 ajan käytön ja työssä viihtymisen välinen yhteys on lineaarinen eli suoraviivainen.

C) Mallissa 3 ajan käytön ja työssä viihtymisen välinen yhteys on lineaarinen eli suoraviivainen.

D) Mallissa 4 ajan käytön ja työssä viihtymisen välinen yhteys on lineaarinen eli suoraviivainen.

13. Tarkastele regressiomalleja. Mikä tai mitkä seuraavista väitteistä ovat tosia?

A) Malli 3 on parempi kuin malli 1.

B) Malli 3 on parempi kuin malli 2.

C) Malli 4 on parempi kuin malli 1.

D) Malli 4 on parempi kuin malli 2.

14. Tarkastele regressiomalleja 4–7. Mikä tai mitkä seuraavista väitteistä ovat tosia?

A) Malli 4 on paras malli.

B) Malli 5 on paras malli.

C) Malli 6 on paras malli.

D) Malli 7 on paras malli.

tehtävä 2: k o g n i t i ot i e d e j a p s y ko L o g i a

Kadonneet kaupungit -pelissä kaksi pelaajaa pelaavat toisiaan vastaan. Pelissä on 45 matkakorttia (viittä eri maata, kutakin yhdeksän korttia, joiden arvot ovat 2–10) ja 15 sijoituskorttia (samoin viittä eri maata, kutakin kolme korttia). Eri maiden kortit ovat eriväriset (punainen, vihreä, valkoinen, sininen ja keltainen). Yhdessä maassa on siis 12 samanväristä korttia: kolme sijoituskorttia ja yhdeksän matkakorttia. Peliä pelataan kolme kierrosta ja jokaisen kierroksen pisteet lasketaan yhteen pelin lopussa.

Jokaisen kierroksen alussa koko 60 kortin pakka sekoitetaan hyvin. Sekoitetusta pakasta jaetaan kuvapuoli alaspäin kahdeksan korttia kummallekin pelaajalle. Jakamattomat kortit asetetaan umpipakaksi pelilaudan vie- reen. Tämän jälkeen pelaajat katsovat omat korttinsa eli aloituskätensä.

Pelilautaan on merkitty viisi kaupunkia (punainen, vihreä, valkoinen, sininen ja keltainen) ja pelissä pelaajat voivat tehdä matkoja kaupunkeihin pelaamalla samanvärisiä kortteja kädestään valitsemiensa kaupunkien koh- dalle omalle puolelleen pelilautaa. Kortit on pelattava arvojen mukaisessa nousevassa suuruusjärjestyksessä, mutta korttien arvojen ei tarvitse olla perättäisiä.

Ensimmäisen kierroksen aloittaja arvotaan. Seuraavan kierroksen aloittaa pelaaja, jolla on kierroksen alussa enemmän pisteitä. Omalla pelivuorollaan pelaaja pelaa yhden kortin kädestään pois ja nostaa sen tilalle yhden kortin. Pelaajalla on kaksi vaihtoehtoa kortin pelaamiseen kädestään:

1) Hän voi lisätä kortin johonkin omaan matkaansa – aloittaa uuden matkan tai jatkaa jotain aiem- min aloittamaansa.

tai

Vastaa valintakoevaatimusten perusteella.

Esitä ratkaisuissasi olennaiset vaiheet ja nii- hin liittyvät laskutoimitukset tai muut perus- telut. VASTAA VASTAUSLOMAKKEISIIN 1, 2 JA 3 OSATEHTÄVIEN OHJEIDEN MUKAISES- TI. Osatehtävissä, joissa vastausvaihtoehdot ovat A, B, C ja D voi olla useampi kuin yksi vastausvaihtoehto oikein, mutta jokaisessa kohdassa on ainakin yksi vastausvaihtoehto oikein. Osatehtävissä on löydettävä kaikki ja vain kaikki oikeat vastausvaihtoehdot, jotta saisi täydet pisteet. Rasti valitsemiasi vas- tausvaihtoehtoja vastaavat soikiot vastaus- lomakkeeseen 3. Ellet ole vastannut osateh-

tävään mitään, tulkitaan vastaus vääräksi.

Kun merkitset lukua vastauslomakkeeseen 3, käytä yleisten ohjeiden mallin mukaisia merkkejä (katso s. 2 alareuna). Luvut mer- kitään kymmenjärjestelmän mukaisesti. Lu- kujen pyöristyssääntö: Viimeinen mukaan tuleva numero korotetaan yhdellä, jos en- simmäinen pois jäävä numero on 5, 6, 7, 8 tai 9. Älä merkitse positiivista etumerk- kiä. Tehtävissä, joissa negatiivinen arvo on mahdollinen, merkitse rasti negatiivista etu- merkkiä tarkoittavaan soikioon, jos saamasi tulos on negatiivinen.

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

2) Hän voi poistaa kortin kädestään pelaamalla sen samanvärisen kaupungin päälle pelilaudalle ar- vopuoli ylöspäin molempien pelaajien yhteisiin poistopinoihin. Poistopinoon voi pelata mitä tahansa samanvärisiä kortteja – niitä ei tarvitse pelata suuruusjärjestyksessä.

Sijoituskortteja voi pelata kuhunkin matkaan vain matkan alussa – siis ennen kuin pelaaja on pelannut kysei- seen matkaan yhtään matkakorttia.

Pelaajalla on kaksi vaihtoehtoa kortin nostamiseen:

1) Hän voi ottaa joko umpipakan päällimmäisen kortin.

tai

2) Hän voi ottaa päällimmäisen kortin yhden kaupungin poistopinosta. Hän ei kuitenkaan voi ottaa samaa korttia, jonka hän on samalla vuorolla itse laittanut poistopinoon.

Pelikierros päättyy, kun umpipakan viimeinen kortti nostetaan. Kierroksen lopuksi lasketaan pisteet. Jokainen kaupunki pisteytetään erikseen kummallekin pelaajalle. Ensin lasketaan matkakorttien summa ja summasta vähennetään 20. Tulos on negatiivinen tai positiivinen tai nolla ja tulosta kutsutaan matkan arvoksi pelaajalle.

Jos pelaaja ei ole pelannut jotain matkaa lainkaan – siis ei ole jonkin kaupungin kohdalle omalle puolelleen pelilautaa laittanut samanvärisiä sijoitus- tai matkakortteja – on matkan arvo tälle pelaajalle 0 (eikä -20). Jos pelaaja on pelannut matkaan matkan aluksi sijoituskortteja, matkan arvo kerrotaan luvulla 1 + ’pelaajan mat- kaan pelaamien sijoituskorttien lukumäärä’. Lopuksi, jos pelaaja on pelannut matkaan kahdeksan korttia tai enemmän (sijoituskorttien ja matkakorttien yhteislukumäärä ≥ 8), lisätään matkan arvoon 20 pistettä. Yhden

Keltainen kaupunki

Vihreä kaupunki Punainen

kaupunki

Valkoinen kaupunki

Sininen kaupunki

Keltainen kaupunki Keltainen SK Keltainen SK LOPPUUN

PELATTU UMPIPAKKA

PELAAJAN L MATKAT

Valkoinen SK Punainen SK

Keltainen 3 Sininen SK

Vihreä SK Vihreä 4 Vihreä 6 Vihreä 7 Vihreä 8 Punainen 8 Vihreä SK

Valkoinen SK Valkoinen 2 Valkoinen 3 Valkoinen 5 Valkoinen 7 Valkoinen 8 Valkoinen 10

Keltainen 4 Keltainen 8 Sininen 4

Sininen 5 Sininen 7 Sininen 9 Sininen 10

Sininen 6 Keltainen 5 Valkoinen 4

Punainen 3 Punainen 5 Punainen 7 Punainen 9

PELILAUTA 2 × (24 - 20) = 8

2 × (25 - 20) = 10

3 × (35 - 20) + 20 = 65

(15 - 20) = -5 2 × (35 - 20) = 30

4 × (13 - 20) = -28 PELAAJAN L

KÄSIKORTIT

PELAAJAN M KÄSIKORTIT

PELAAJAN M MATKAT

Keltainen SK Keltainen 6 Keltainen 7

Matkakor tti

Matkakor tti

Matkakor tti

Matkakor tti

Matkakor tti Matkakor

tti

Matkakor tti Matkakor

tti Matkakor

Matkakor tti tti

Sijoituskor

tti POISTOPINOT

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

matkan arvo voi siis olla välillä -80 (matkaan on pelattu kolme sijoituskorttia, mutta ei lainkaan matkakortteja;

4 × -20 = -80) ja 156 (matkaan on pelattu 3 sijoituskorttia ja kaikki matkakortit 2–10; 4 × [2 + 3 + 4 + 5 + 6 +7 + 8 + 9 + 10 - 20] + 20 = 156).

Edellisen sivun kuvassa esitetään pelitilanne pelikierroksen lopussa. Pelaaja L on pelannut sijoituskortteja kol- meen matkaan (punainen SK, sininen SK ja 3 × keltainen SK) ja pelannut näihin matkoihin myös matkakortte- ja. Pelaaja M on pelannut sijoituskortteja kahteen matkaan (vihreä SK ja 2 × valkoinen SK) ja matkakortteja näihin ja lisäksi keltaiseen kaupunkiin. Tummennetuissa laatikoissa esitetään pisteiden laskennan vaiheet. Tällä kierroksella L saisi siis yhteensä 10 pistettä ja M 70 pistettä.

Pelaajat L ja M pelaavat usein Kadonneet kaupungit –peliä. M on koonnut pelatuista pelikierroksista tilasto- aineiston ja haluaa tutkia muutamia hypoteeseja L:n ja M:n pelitavoista. Aineistossa havaintoyksikkönä on siis yksi pelikierros. Pelikierrokset ajatellaan riippumattomiksi ja satunnaisotannalla poimituiksi.

Alla olevassa taulukossa 01 kuvataan aineiston muuttujat. Taulukossa L tarkoittaa pelaajaa nimeltä L ja M pelaajaa nimeltä M. Muuttujat, joiden alussa on L liittyvät pelaajaan L ja muuttujat, joiden alussa M liittyvät pelaajaan M.

Taulukko 01. Aineiston muuttujat.

Muuttujan nimi Muuttujan selite (ja mahdolliset arvot)

PELI Pelin numero

PN Pelikierroksen numero pelin sisällä (1–3)

LMATKA Kuinka moneen matkaan pelaaja L on pelannut kortteja pelikierroksella kierroksen lop- puessa (0–5).

LSIJOIER Kuinka moneen matkaan pelaaja L on pelannut sijoituskortteja pelikierroksella kierroksen loppuessa (0–5).

LPISTE Pelaajan L pisteet pelikierroksella.

LYHTP Pelaajan L pisteet kyseisen pelin pelatuilla pelikierroksilla: Kumulatiivinen pelin yhteispiste- määrä, jossa summattuna pisteet jokaisen pelatun kierroksen 1, 2 ja 3 jälkeen.

MMATKA Kuinka moneen matkaan pelaaja M on pelannut kortteja pelikierroksella kierroksen lop- puessa (0–5).

MSIJOIER Kuinka moneen matkaan pelaaja M on pelannut sijoituskortteja pelikierroksella kierrok- sen loppuessa (0–5).

MPISTE Pelaajan M pisteet pelikierroksella.

MYHTP Pelaajan M pisteet kyseisen pelin pelatuilla pelikierroksilla: Kumulatiivinen pelin yhteispis- temäärä, jossa summattuna pisteet jokaisen pelatun kierroksen 1, 2 ja 3 jälkeen.

VOITT Koko pelin voittaja, siis se pelaaja, jonka yhteispisteet ovat suuremmat pelin kolmannen kierroksen jälkeen (L tai M).

TIETO Onko pelaajilla tietoa pelistrategiasta (0 = kummallakaan pelaajalla ei ole tietoa; 1 = vain pelaajalla M on tietoa; 2 = molemmilla pelaajilla on tietoa).

TIETO = 0: ensimmäisten pelien aikana kummallakaan ei ollut tietoa pelistrategiasta.

TIETO = 1: 31 pelatun pelin jälkeen M talletti aineiston ja tutki pelistrategioiden vaikutus- ta: Miten yksittäisten pelikierrosten pistemääriin vaikuttaa se kuinka monta eri maata pe- laaja pelaa ja kuinka monesta maasta on sijoituskortteja. Pelistrategian vaikutusta kuvaavat kuvat 3 ja 4.

TIETO = 2: M kertoi L:lle omat havaintonsa pelistrategian vaikutuksesta 109 peliä myö- hemmin: yleensä 5 maata pelatessa pistemäärien keskiarvo on matalampi, samoin jos sijoi- tuskortteja on liian monesta maasta.

MLERO Yhden pelin pelattujen kierrosten yhteispisteiden erotusmuuttuja MYHTP-LYHTP.

HVERO Yhden pelin yhteispisteiden erotusmuuttuja muokattuna niin että siinä on pistemäärä jär- jestyksessä häviäjä - voittaja, eli (LYHTP - MYHTP), jos M koko pelin voittaja ja (MYHTP - LYHTP) jos L on koko pelin voittaja.

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

LSIJOIER5 4

3

5 4 3

5 4 3

2 1

60 50 40 30 20 10

5 4

3 2

1 60 50 40 30 20 10

MMATKA

MSIJOIER

LPISTE keskiarvo MPISTE keskiarvo

LMATKA

KUVA 03. Pelaajan L pelistrategian vaikutus pe-

laajan L kierroskohtaisiin pistemääriin. KUVA 04. Pelaajan M pelistrategian vaikutus pelaajan M kierroskohtaisiin pistemääriin.

Kuvista 03 ja 04 näkyvät pelistrategioiden vaikutukset kierroskohtaisiin pistemääriin. Kuvioista näkee miten vaikuttaa se, kuinka moneen matkaan pelaaja on pelannut sijoituskortteja ja kuinka montaa matkaa pelaaja on pelannut. Kuvissa esitetään kierroskohtaisten pistemäärien jakauma luokiteltuna pelaajan pelaamien sijoitus- korttien lukumäärän (x-akseli) mukaan. Käyrät kuvaavat pelaajan kierroksella saamien pisteiden keskiarvoja sen mukaan montaako matkaa L ja M ovat pelanneet. Pelattujen matkojen määrä näkyy oikeassa reunassa.

Mukana kaikki pelatut pelikierrokset niistä peleistä joissa L ei ole luovuttanut. Vasemmalla pelaajan L ja oikealla pelaajan M tulokset.

Kuvassa 05 esitetään M:n ja L:n pelien pistemäärien erotuksen jakauma (MYHTP-LYHTP) ensimmäisen kier- roksen jälkeen. Kuvassa on mukana jokaisen pelin ensimmäisen kierroksen jälkeen muuttujan MLERO jakauma niistä peleistä, jotka M voittanut. Mukana eivät ole kuitenkaan pelit, joissa L on luovuttanut tai jotka ovat kol- men kierroksen jälkeen päättyneet tasan.

Taulukko 02. Kuusi esimerkkiriviä (kahden pelin tiedot) havaintoaineistosta.

Taulukossa 02 on kahden ensimmäisen pelin tiedot havaintomatriisissa. Jokaisessa pelissä on kolme kierrosta.

Joskus peli on jäänyt kesken, kun L on luovuttanut ensimmäisen pelikierroksen jälkeen (aineistossa ei ole yh- tään tapausta jolloin L olisi luovuttanut toisen pelikierroksen jälkeen). M ei ole luovuttanut koskaan.

PELI PN LMATKA LSIJOIER LPISTE LYHTP MMATKA MSIJOIER MPISTE MYHTP VOITT TIETO MLERO HVERO

1 1 4 3 18 18 5 4 10 10 L 0 -8 -8

1 2 4 4 52 70 4 3 22 32 L 0 -38 -38

1 3 5 3 45 115 4 4 63 95 L 0 -20 -20

2 1 4 1 34 34 5 3 36 36 M 0 2 -2

2 2 5 3 6 40 4 3 40 76 M 0 26 -26

2 3 4 4 48 88 4 4 43 119 M 0 31 -31

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

KUVA 05. M:n ja L:n pelien pistemäärien erotuksen jakauma (MYHTP-LYHTP) ensimmäisen kierroksen jälkeen.

KUVA 06. M:n ja L:n pelien pistemäärien erotuksen jakauma (MYHTP-LYHTP) kolmannen kierroksen jälkeen.

Kuvassa 06 puolestaan esitetään M:n ja L:n pelien pistemäärien erotuksen (MYHTP-LYHTP) jakauma kol- mannen kierroksen jälkeen niistä peleistä, jotka M on voittanut. Mukana eivät ole kuitenkaan pelit, joissa L on luovuttanut tai jotka ovat kolmen kierroksen jälkeen päättyneet tasan.

Kuvassa 07 on HVERO-muuttujan jakauma ensimmäisen pelikierroksen jälkeen. Tässä kuvassa on mukana jo- kaisen pelin ensimmäisen kierroksen jälkeen muuttujan HVERO jakauma kaikista niistä peleistä joissa L ei ole luovuttanut. Mukana aineistossa vain ne pelit, joissa L ei ole luovuttanut ja joko L tai M voittanut pelin.

-80 -60 -40 -20 0 20 40 60 80

-70 -50 -30 -10 10 30 50 70 90

100 MLERO 0

1 23 4 5 6

0 20 40 60 80

10 30 50 70 90

100 120 140 160 180

110 130 150 170 190

200 MLERO 0

1 2 3 4 5 6 7

-80 -60 -40 -20 0 20 40 60 80

-70 -50 -30 -10 10 30 50 70

-90 -110 -100

HVERO 01

2 3 4 5 6

KUVA 07. HVERO-muuttujan jakauma ensimmäisen pelikierroksen jälkeen.

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

TAULUKKO 09. Pelin voittaja luokiteltuna sen mukaan onko L:llä ollut tietoa pelistrategian vaikutuksesta tulokseen.

VOITT

TIETO L M Yhteensä

0 lkm 14 17 31

sarake-% 12,84 12,41 12,60

rivi-% 45,16 54,84 100,00

1 lkm 44 61 105

sarake-% 40,37 44,53 42,68

rivi-% 41,90 58,10 100,00

2 lkm 51 59 110

sarake-% 46,79 43,07 44,72

rivi-% 46,36 53,64 100,00

Yhteensä lkm 109 137 246

sarake-% 100,00 100.00 100,00

rivi-% 44,31 55,69 100,00

TAULUKKO 10. Kaikki pelit, joissa L luovuttanut ensimmäisen kierroksen jälkeen.

PELI PN LMATKA LSIJOIER LPISTE LYHTP MMATKA MSIJOIER MPISTE MYHTP VOITT

79 1 4 3 -20 -20 3 3 55 55 M

106 1 4 2 19 19 3 3 118 118 M

124 1 5 1 2 2 4 3 37 37 M

135 1 4 2 8 8 4 3 55 55 M

140 1 4 1 18 18 4 2 57 57 M

179 1 3 1 4 4 5 4 42 42 M

188 1 5 3 19 19 4 3 52 52 M

Taulukossa 09 on pelin voittaja luokiteltuna sen mukaan onko L:llä ollut tietoa pelistrategian vaikutuksesta tulokseen. Mukana kaikki pelit, myös ne joissa L on luovuttanut.

Taulukossa 10 on kaikki pelit, joissa L luovuttanut ensimmäisen kierroksen jälkeen. Aineistossa ei ole mukana sellaisia pelejä, joissa L olisi luovuttanut toisen kierroksen jälkeen. M ei ole luovuttanut koskaan.

0 HVERO 0

5 10 15 20

-80 -60 -40 -20

-70 -100

-90 -50 -30 -10

-180 -160 -140 -120 -170

-200

-190 -150 -130 -110

KUVA 08. HVERO-muuttujan jakauma kolmannen pelikierroksen jälkeen.

Kuvassa 08 on HVERO-muuttujan jakauma kolmannen pelikierroksen jälkeen. Tässä kuvassa on mukana jo- kaisen pelin kolmannen kierroksen jälkeen muuttujan HVERO jakauma kaikista niistä peleistä joissa L ei ole luovuttanut ja joko L tai M voittanut pelin.

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

TAULUKKO 11. M:n pelikierrosten frekvenssit luo- kiteltuna sen mukaan onko L:llä ollut tietoa pelistra- tegian vaikutuksesta.

M:n pelaamien matkojen lkm

3 4 5 Yhteensä

EiT 40 154 112 306

OnT 51 165 102 318

Yhteensä 91 319 214 624

Khi2-arvo = 1,9462209

TAULUKKO 12. L:n pelikierrosten frekvenssit luo- kiteltuna sen mukaan onko L:llä ollut tietoa pelistra- tegian vaikutuksesta.

L:n pelaamien matkojen lkm

3 4 5 Yhteensä

EiT 6 136 164 306

OnT 18 140 160 318

Yhteensä 24 276 324 624

Khi2-arvo = 5,8787586

Taulukosta 13 selviää kuinka moneen matkaan kumpikin pelaaja on koko aineiston perusteella keskimäärin pe- lannut sijoituskortteja pelikierroksella ja matkojen lukumäärän keskihajonnat. (Huom! havaintojen lukumäärän (n) arvoja on hieman muutettu laskujen helpottamiseksi).

TAULUKKO 13. Pelaajien pelikierroksella pelaamien sellaisten matkojen, joihin pelaaja on pelannut sijoituskortin/-kortteja, luku- määrien keskiarvot ja keskihajonnat.

L M

keskiarvo 2,87 2,45

keskihajonta 1,00 1,00

n 729 729

Taulukosta 11 selviää, kuinka moneen matkaan pelaaja M on pelannut kortteja pelikierroksella kierroksen loppuessa. M:n pelikierrosten frekvenssit luokiteltuna sen mukaan onko L:llä ollut tietoa pelistrategian vaiku- tuksesta.

Taulukosta 12 selviää, kuinka moneen matkaan pelaaja L on pelannut kortteja pelikierroksella kierroksen loppuessa. L:n pelikierrosten frekvenssit luokiteltuna sen mukaan onko L:llä ollut tietoa pelistrategian vaiku- tuksesta.

EiT = L:llä ei tietoa pelistrategian vaikutuksesta, mutta M:llä on tietoa; OnT = Molemmilla on tietoa pelistra- tegian vaikutuksesta.

2A vastauslomakkeessa 1 ja osatehtävät 1–7 vastauslomakkeessa 3:

Tutki, onko pelaajan L voittojen suhteellinen osuus kasvanut 1 tilanteesta 2 tilanteeseen, kun huomioidaan kaikki pelit – myös ne, joilla L on luovuttanut. Merkitse kaikki vaiheet ja perustelut vastauslomakkeeseen 1 kohtaan 2A. Vastaa osatehtäviin 1–7 vastauslomakkeeseen 3.

1. Testin nollahypoteesi ...

A) on: ”Pelaajan L voittojen osuus on kasvanut”.

B) on: ”Pelaajan L voittojen osuus ei ole kasvanut”.

C) on: ”Pelaajan L voittojen osuus on muuttunut”.

D) ei ole mikään yllä olevista.

2. Testin vaihtoehtoinen hypoteesi ...

A) on: ”Pelaajan L voittojen osuus on kasvanut”.

B) on: ”Pelaajan L voittojen osuus ei ole kasvanut”.

C) on: ”Pelaajan L voittojen osuus on muuttunut”.

D) ei ole mikään yllä olevista.

3. Merkitse testisuureen kaavan numero kaavaliitteestä.

4. Merkitse mistä tehtävässä annetusta kuvasta tai taulukosta (01–13) löytyvät tiedot testisuu- reen arvon laskemiseksi.

5.Merkitse testisuureen arvo kolmella desimaalilla. Jos arvo on negatiivinen, merkitse rasti ar- von edessä olevaan soikioon.

TEHTÄVÄT

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

6. Testin tulos ...

A) on tilastollisesti merkitsevä 0,05 merkitsevyystasolla.

B) on tilastollisesti merkitsevä 0,01 merkitsevyystasolla.

C) on tilastollisesti merkitsevä 0,001 merkitsevyystasolla.

D) ei ole tilastollisesti merkitsevä millään yllä mainituista merkitsevyystasoista.

7. Testin tuloksen tulkinta 0,05 merkitsevyystasolla ...

A) on: ”Voidaan päätellä, että pelaajan L voittojen osuus on kasvanut”.

B) on: ”Ei voida päätellä, että pelaajan L voittojen osuus on kasvanut”.

C) on: ”Voidaan päätellä, että pelaajan L voittojen osuus on muuttunut”.

D) ei ole mikään yllä olevista.

2B vastauslomakkeessa 1 ja osatehtävät 8 ja 9 vastauslomakkeessa 3:

Taulukosta 10 näet kaikki pelit, jotka L on luovuttanut ensimmäisen kierroksen jälkeen. Tässä halutaan tutkia sitä olisiko L:n kannattanut jättää luovuttamatta ja jatkaa pelaamista.

Laske todennäköisyys sille, että L olisi voittanut koko pelin, jos hän olisi ollut ensimmäisen kierroksen yhtä paljon tai enemmän tappiolla kuin hän oli silloin kun hän luovutti ensimmäisen kierroksen jälkeen vähiten tappiolla. Alkeistapahtumia ovat kaikki ei luovutetut pelit.

Merkitse kaikki vaiheet ja perustelut vastauslomakkeeseen 1. Merkitse tuloksen sievennetyn murtolukumuo- don osoittaja ja nimittäjä vastauslomakkeen 3 kohtiin 8 ja 9.

8. Tuloksen sievennetyn murtolukumuodon osoittaja.

9. Tuloksen sievennetyn murtolukumuodon nimittäjä.

2C osatehtävät 10–15 vastauslomakkeessa 3:

Tarkoitus on selvittää, onko tiedolla pelistrategiasta ollut vaikutusta L:n käyttäytymiseen. Tarkastellaan ainoas- taan tilanteita Tieto = 1 ja Tieto = 2. Onko L:n pelaaminen matkojen määrä riippunut tilastollisesti merkitse- västi siitä, onko hänellä ollut tietoa hyvästä pelistrategiasta?

Vastaa osatehtäviin 10–15 vastauslomakkeeseen 3.

Testisuuretta ei tarvitse laskea.

10. Testin ...

A) nollahypoteesi on: ”pelaajan L pelaamien matkojen määrä on riippunut pelistrategiatiedosta”.

B) nollahypoteesi on: ”pelaajan L pelaamien matkojen määrä ei ole riippunut pelistrategiatiedosta”.

C) nollahypoteesi ei ole kumpikaan yllä olevista, mutta nollahypoteesi voidaan muodostaa.

D) nollahypoteesia ei voida muodostaa.

11. Testin ...

A) vaihtoehtoinen hypoteesi on: ”Pelaajan L pelaamien matkojen määrä on riippunut pelistrategiatiedos- ta”.

B) vaihtoehtoinen hypoteesi on: ”Pelaajan L pelaamien matkojen määrä ei ole riippunut pelistrategiatie- dosta”.

C) vaihtoehtoinen hypoteesi ei ole kumpikaan yllä olevista, mutta se voidaan muodostaa.

D) vaihtoehtoista hypoteesia ei voida muodostaa.

12. Merkitse testisuureen kaavan numero kaavaliitteestä.

13. Merkitse mistä tehtävässä annetusta kuvasta tai taulukosta (01–13) löytyvät tiedot testisuu- reen arvon laskemiseksi.

14. Testin tulos ...

A) on tilastollisesti merkitsevä 0,05 merkitsevyystasolla.

B) on tilastollisesti merkitsevä 0,01 merkitsevyystasolla.

C) on tilastollisesti merkitsevä 0,001 merkitsevyystasolla.

D) ei ole tilastollisesti merkitsevä millään yllä mainituista merkitsevyystasoista.

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

15. Testin tuloksen tulkinta 0,05 merkitsevyystasolla ...

A) on: ”Voidaan päätellä, että pelaajan L pelaamien matkojen määrä on riippunut pelistrategiatiedosta”.

B) on: ”Ei voida päätellä, että pelaajan L pelaamien matkojen määrä on riippunut pelistrategiatiedosta”.

C) ei ole kumpikaan yllä olevista, mutta johtopäätös on mahdollista tehdä.

D) ei ole edes periaatteessa mahdollinen tehdä.

2D vastauslomakkeessa 2 ja osatehtävät 16–23 vastauslomakkeessa 3:

Onko L:n ja M:n pelistrategioilla ollut eroa kaikilla pelatuilla pelikierroksilla. Tässä pelistrategiana käytetään sitä kuinka moneen matkaan pelaaja on keskimäärin pelannut sijoituskortteja.

Merkitse kaikki vaiheet ja perustelut vastauslomakkeeseen 2. Vastaa osatehtäviin 16–23 vastauslomakkee- seen 3.

16. Testin nollahypoteesi ...

A) on: ”Pelaajan L strategia on ollut erilainen kuin pelaajan M strategia”.

B) on: ”Pelaajan L strategia ei ole ollut erilainen kuin pelaajan M strategia”.

C) on: ”Pelaajan L strategia on ollut parempi kuin pelaajan M strategia”.

D) ei ole mikään yllä olevista.

17. Testin vaihtoehtoinen hypoteesi ...

A) on: ”Pelaajan L strategia on ollut erilainen kuin pelaajan M strategia”.

B) on: ”Pelaajan L strategia ei ole ollut erilainen kuin pelaajan M strategia”.

C) on: ”Pelaajan L strategia on ollut parempi kuin pelaajan M strategia”.

D) ei ole mikään yllä olevista.

18. Merkitse testisuureen kaavan numero kaavaliitteestä.

19. Merkitse mistä tehtävässä annetusta kuvasta tai taulukosta (01–13) löytyvät tiedot testisuu- reen arvon laskemiseksi.

20. Merkitse testin vapausasteet.

21. Merkitse testisuureen arvo kolmella desimaalilla. Jos arvo on negatiivinen, merkitse rasti arvon edessä olevaan soikioon.

22. Testin tulos ...

A) on tilastollisesti merkitsevä 0,05 merkitsevyystasolla.

B) on tilastollisesti merkitsevä 0,01 merkitsevyystasolla.

C) on tilastollisesti merkitsevä 0,001 merkitsevyystasolla.

D) ei ole tilastollisesti merkitsevä millään yllä mainituista merkitsevyystasoista.

23. Testin tuloksen tulkinta 0,05 merkitsevyystasolla ...

A) on: ”Voidaan päätellä, että pelaajan L strategia on ollut erilainen kuin pelaajan M strategia”.

B) on: ”Ei voida päätellä, että pelaajan L strategia on ollut erilainen kuin pelaajan M strategia”.

C) on: ”Voidaan päätellä, että pelaajan L strategia on ollut parempi kuin pelaajan M strategia”.

D) ei ole mikään yllä olevista.

2E vastauslomakkeessa 2

Laske todennäköisyys että pelaajalla on ensimmäisen jaon jälkeen aloituskädessään pelkästään matkakortteja.

2F vastauslomakkeessa 2

Laske todennäköisyys, että pelaajalla on ensimmäisen jaon jälkeen aloituskädessään vähintään 6 matkakorttia.

2G vastauslomakkeessa 2

Laske todennäköisyys, että pelaajalla on ensimmäisen jaon jälkeen aloituskädessään sellaiset kahdeksan kort- tia, jotka voi pelata suoraan yhteen matkaan ja joiden joukossa ei ole yhtään sijoituskorttia eikä pelaajan tar- vitsisi nostaa tätä matkaa pelatakseen kortteja umpipakasta.

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

tehtävä 3 ^a : p s y ko L o g i a

Vastaa artikkelikokoelman perusteella seu- raaviin väitteisiin / kysymyksiin. Vastaus- vaihtoehdot ovat A, B, C ja D. Väitteiden / kysymysten kohdalla voi olla useampi kuin yksi vastausvaihtoehto oikein, mutta jokai- sessa kohdassa on ainakin yksi vastaus- vaihtoehto oikein. Jokaisen väitteen / ky- symyksen kohdalla on löydettävä kaikki ja

vain kaikki oikeat vastausvaihtoehdot, jotta saisi täydet pisteet. Rasti valitsemiasi vas- tausvaihtoehtoja vastaavat soikiot vastaus- lomakkeeseen 4. Ellet ole vastannut väit- teeseen / kysymykseen mitään, tulkitaan vastaus vääräksi.

VASTAA VASTAUSLOMAKKEESEEN 4.

VÄITTEET / KYSYMYKSET

1. Varhaisen vuorovaikutuksen tutkimuksessa …

A) ei voida käyttää erillisten ryhmien asetelmaa, koska pientä vauvaa on aina tutkittava toistuvasti luotet- tavan tuloksen saamiseksi.

B) ei voida käyttää toistomittausasetelmaa yhdistettynä koehenkilöiden välisen pseudokokeellisen asetel- man kanssa, koska kehitys varhaislapsuudessa on nopeaa ja yksilöllistä.

C) voidaan käyttää toistomittausasetelmaa yhdistettynä koehenkilöiden välisen pseudokokeellisen asetel- man kanssa kaikenikäisten vauvojen ja lasten kohdalla.

D) voidaan käyttää sekä kokeellista että korrelatiivista tutkimusasetelmaa kaikenikäisten vauvojen ja las- ten kohdalla, jos muuttujat on operationalisoitu hyvin.

2. Työn ja perheen yhteensovittamisen hallintakeinoja hoito- ja palvelualalla koskeneen tutki- muksen perusteella stressinhallintakeinoista työn ja perheen yhteensovittamisessa todettiin, että …

A) tehtävien priorisoinnilla ei havaittu olevan yhteyttä työn ja perheen välisiin rikastuttamisen kokemuk- siin hoito- tai palvelualalla, kun rikastuttamista arvioitiin kyselyllä keskittyen tunne- ja taitotietopohjai- seen rikastuttamiseen.

B) delegoinnilla oli vaikutus työn ja perheen väliseen rikastuttamiseen ja työn rikastumisen voitiin katsoa johtuvan siitä, kuinka paljon tehtäviä ja velvoitteita siirrettiin toisille perheen sisällä.

C) hallintakeinot hyödyttävät taustasidonnaisesti niin, että työssä käytetyt hallintakeinot lisäävät työstä perheeseen suuntautuvaa rikastuttamista ja perheessä käytetyt hallintakeinot perheestä työhön suun- tautuvaa rikastuttamista.

D) priorisointia ei voida luotettavasti pitää hyvänä stressinhallintakeinona, koska se oli yhteydessä kor- keaan ristiriidan kokemukseen työn ja perheen yhteensovittamisessa.

3. Mikä tai mitkä seuraavista ovat emotionaalisen saatavillaolon teorian mukaisia väitteitä?

A) Kun arvioidaan vanhemman sensitiivisyyttä, niin vanhemman ulkoisen käyttäytymisen oikea-aikaisuus suhteessa lapsen käyttäytymisessään esiintuoman kokemuksen voimakkuuteen jo yksinään osoittaa vanhemman olevan sensitiivinen.

B) Ei-tunkeilevuudella tarkoitetaan sitä, että vanhempi toimii ottaen huomioon lapsen erillisyyden ja auto- nomian tarpeet, tiedostaa omat tarpeensa olla kontaktissa lapsen kanssa ja osaa sovittaa nämä yhteen.

C) Osa-alueet, jotka liittyvät lapsen aktiiviseen toimintaan dyadisessa vuorovaikutuksessa, ovat respon- siivisuus – joka näkyy esimerkiksi tavassa leikkiä vanhemman kanssa – ja aloitteellisuus – joka näkyy esimerkiksi turvautumisena vanhempaan emotionaalisesti kuormittavassa tilanteessa.

D) Sensitiivinen vanhempi näkee maailman lapsensa silmin ja osoittaa tälle myönteiset ja kielteiset tun- teensa mahdollisimman aitoina kuitenkin soinnuttaen ne lapsen kognitiivisen kehitystason mukaisiksi ja arvostaen tämän yksilöllisyyttä ja rajoja.

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

4. Alla olevassa kuvassa esitetään työn vaatimusten, hallinnan ja tuen malli. Mallin ulottuvuu- det esitetään särmiön kolmen särmän suuntaisina ja särmiö on lohkottu kussakin suunnassa kahtia, jolloin lohkoja on yhteensä kahdeksan. Lohkot on merkitty kirjaimilla esillä oleviin osatahkoihin – esimerkiksi lohkosta B on esillä kaksi osatahkoa, jotka molemmat on merkitty.

Malliin on lisäksi piirretty neljä nuolta, joiden molemmat päät on numeroitu (nuolet [1;5], [2;6], [3;7] ja [4;8]).

A) Lohko A kuvaa passiivista kollektiivista työtä.

B) Lohko B kuvaa aktiivista kollektiivista työtä.

C) Lohko C kuvaa passiivista eristäytynyttä työtä.

D) Lohko D kuvaa aktiivista eristäytynyttä työtä.

Sosiaalinen tu ki

Työn vaatimukset

Työn hallinta

kasvaa vähenee

kasvaavähenee

kasvaa

vähenee

A

1

5

B B C D

C D

D

E F

F

2

6

3 7

4 8

G

5. Yllä olevan kuvan…

A) nuoleen [1;5] liittyy kollektiivisen aktiivisen oppimisen hypoteesi.

B) nuoleen [2;6] liittyy kollektiivisen kontrollin hypoteesi.

C) nuoleen [3;7] liittyy kuormitushypoteesi.

D) nuoleen [4;8] liittyy kuormitushypoteesi.

6. Vanhemman ja pienen lapsen …

A) vuorovaikutuksen säätelystä noin puolet selittyy vanhemman hormonaalisella ja neurokemiallisella herkistymisellä lapsen tarpeille.

B) vuorovaikutuksen laadusta noin neljäsosa selittyy (R2 on noin 25 %) tarkalla ja luotettavalla kyselylo- makkeella arvioidulla vanhemman sensitiivisyydellä.

C) vuorovaikutusta voidaan selittää paremmin ottamalla huomioon paitsi vanhemman sensitiivisyys sekä mentalisaatiokyky ja lapsen kehittyvä temperamentti myös näiden yhdysvaikutus.

D) vuorovaikutusta ei voida selittää paremmin ottamalla huomioon vanhemman sensitiivisyyden ja lapsen kehittyvän temperamentin yhdysvaikutus, vaan näiden itsenäiset vaikutukset ovat riittävät.

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

7. Artikkelikokoelmassa kuvatussa tutkimuksessa käsiteltiin työn vaatimusten ja voimavaro- jen, työhyvinvoinnin / -pahoinvoinnin ja työstä palautumisen välisiä yhteyksiä. Mikä tai mitkä seuraavista kuvista kuvaavat tutkimuksessa viitekehyksenä ollutta mallia?

Kuvissa yksisuuntainen nuoli kuvaa oletettua syy–seuraus-suhdetta ja kaksisuuntainen nuoli muunlaista oletettua yhteyttä (esim. yhteyttä ilman oletettua vaikutussuuntaa tai oletettua vastavuoroista yhteyttä). Nuolien päällä olevat merkit tarkoittavat positiivista (+) tai nega- tiivista (-) yhteyttä.

A) Kuva A.

B) Kuva B.

C) Kuva C.

D) Kuva D.

vaatimuksetTyön

Palautumista edistävät psykologiset

mekanismit

Työhön sitoutuminen Työuupumus

voimavaratTyön

–

– –

–

– –

+ +

+ +

Työn vaatimukset

Palautumista edistävät psykologiset

mekanismit

Työhön sitoutuminen Työuupumus

Työn voimavarat

–

– – –

– –

+ +

+

+

Työn vaatimukset

Palautumisen tehostuminen Stressi

Työn imu Työn

voimavarat

–

–

–

– –

+

+ +

–

Työn vaatimukset

Palautumisen tehostuminen Stressi

Työn imu Työn

voimavarat

–

–

–

– –

+

+ +

–

KUVA A

KUVA C

KUVA B

KUVA D

8. Työn ja perheen välisen rajapinnan hallinnan …

A) teoriat tarkoittavat rajan hallinnalla henkilökohtaisia toimintatapoja vastata toisaalta perheen, toisaalta työn odotuksiin ja vaatimuksiin.

B) teoriat määrittävät rajan hallinnan sekä roolisamaistumisen että strategisen suhtautumisen käsittein.

C) teoriat operationalisoivat rajan lujuuden rooleihin omistautuneisuuden ja samaistumisen avulla.

D) teorioissa työ- tai perherooliin omistautuneisuuden ja samaistumisen vahvuus kertoo siitä, kuinka merkitsevä asema henkilöllä on työssä tai perheessä.

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

Alku- mittaus

Vähän Paljon

70

60

50

40

30

70

60

50

40

30

Ristiriita perheestä työhön

Perheen vaatimukset

Loppu-

mittaus Alku-

mittaus Loppu-

mittaus

Taidonhallintakokemukset

eivät kehittyneet kehittyivät

9. Alla on kuva kuvitteellisen tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksessa selvitettiin, onko taidon- hallintakokemusten lisääntymisellä vaikutusta ristiriitaan perheestä työhön. Tutkimukseen osallistui 80 henkilöä, joilla oli vähän perheen vaatimuksia ja 80 henkilöä, joilla oli paljon per- heen vaatimuksia. Ryhmät olivat muiden taustamuuttujien (esim. ikä ja sukupuoli) suhteen samanlaisia. Ristiriitaa mitattiin pätevällä ja tarkalla menetelmällä välimatka-asteikollisesti (suuri lukuarvo tarkoitti voimakasta ristiriitaa). Henkilöt osallistuivat taidonhallintakoke- muksia kehittävään vuoden kestävään kuntoutusjaksoon. Kuntoutusjakson päätyttyä kum- massakin ryhmässä puolella osallistuneista taidonhallintakokemukset olivat kehittyneet.

A) Kuvatussa tutkimuksessa on koehenkilöiden välinen aidon kokeellinen asetelma.

B) Kuvatussa tutkimuksessa on vertaistamista käyttävä koehenkilöiden välinen pseudokokeellinen asetel- ma.

C) Kuvatussa tutkimuksessa on satunnaistamista käyttävä koehenkilöiden välinen pseudokokeellinen ase- telma.

D) Kuvatussa tutkimuksessa on koehenkilön sisäinen tutkimusasetelma.

10. Yllä olevaan kuvaan liittyvän kuvitteellisen tutkimuksen tuloksissa …

A) on kolmisuuntainen yhdysvaikutus, joka kertoo, että kun on paljon perheen vaatimuksia, niin taidonhal- lintakokemusten kehittyminen lisää perhe–työ-ristiriitaa.

B) on kolmisuuntainen yhdysvaikutus, joka kertoo, että taidonhallintakokemusten kehittyminen vähentää perhe–työ-ristiriitaa erityisesti, kun perheen vaatimuksia on paljon.

C) on neljä kaksisuuntaista yhdysvaikutusta, jotka kertovat, että taidonhallintakokemusten kehittyminen toisaalta vähentää toisaalta lisää perhe–työ-ristiriitaa riippumatta perheen vaatimuksista.

D) on yhdysvaikutuksia, mutta niitä ei tarvitse ottaa huomioon, sillä yksin päävaikutusten perusteella taidonhallintakokemusten kehittyminen vähentää perhe–työ-ristiriitaa, mutta vain kun henkilöllä on paljon perheen vaatimuksia.

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen

11. Tutkimustulosten perusteella tiedetään vauvojen ja pienten lasten …

A) temperamenttieroista, että ulkoisiin muutoksiin hitaasti reagoivia lapsia on noin kaksi kertaa niin paljon kuin voimakkaasti reagoivia.

B) temperamenttipiirteistä, että vauvan ja vanhemman vastavuoroinen vuorovaikutuksen säätelyprosessi on yhteydessä vauvan temperamenttipiirteisiin.

C) temperamentista, että lapsen negatiivisesti reaktiivinen temperamentti on yhteydessä vanhempien ja lapsen kolminkeskeiseen vuorovaikutukseen.

D) temperamenttipiirteistä, että lapsen temperamenttipiirteisiin vaikuttavat lapsen perhesuhteet, mutta temperamenttipiirteet eivät ole yhteydessä vanhempien mielikuviin lapsesta.

12. Kun on tutkittu erilaisille riskitekijöille altistuneiden lasten vanhempien kiintymyssuhdere- presentaatioita …

A) äitien kiintymyssuhderepresentaatiot omiin vanhempiinsa ovat olleet todennäköisemmin vääristyneitä kuin turvallisia.

B) pikkukeskosten ja syömishäiriöistä kärsivien lasten äitien kiintymyssuhderepresentaatioista lapsiinsa on eri tutkimuksissa saatu erilaisia tuloksia.

C) on havaittu tavanomaista enemmän ratkaisemattomia representaatioita somaattisesti sairaiden lasten äideillä ja etäännyttäviä tai jumiutuneita representaatioita psyykkisistä ongelmista kärsivien lasten äi- deillä.

D) on havaittu tavanomaista enemmän etäännyttäviä representaatioita somaattisesti sairaiden lasten äi- deillä ja ratkaisemattomia representaatioita psyykkisistä ongelmista kärsivien lasten äideillä.

13. Ilmeettömyyskokeessa vauvan käytöstä havainnoidaan sekunnin pituisissa jaksoissa. Tämän menetelmän osalta pitää paikkaansa, että …

A) se on mikroanalyyttinen menetelmä, jossa luokiteltavia alueita ovat muun muassa katseen kohde, ään- tely, elehtiminen sekä itsensä lohduttelu.

B) se on mikroanalyyttinen menetelmä, jossa voidaan osittamisen avulla luokitella muun muassa harmo- niaa ja emotionaalista ilmapiiriä.

C) se on induktiivinen havaintoihin perustuva tutkimusmenetelmä, joka on ohjannut aiemmista menetel- mistä poiketen tarkastelemaan äidin ominaisuuksien sijasta vauvan aktiivisuutta vuorovaikutuksessa.

D) sen avulla on todettu, että vuorovaikutuksen ajalliset vaiheet, niiden syklisyys ja synkronia vaihtelivat isä–vauva -pareilla voimakkaammin ja intensiivisemmin kuin äiti–vauva -pareilla.

14. Vanhemman kiintymyssuhderepresentaatioiden tutkimiseen käytetyt puolistrukturoidut haastattelumenetelmät (Adult Attachment Interview – AAI ja Working Model of the Child Interview – WMCI) soveltuvat käytettäviksi …

A) vain tapaustutkimuksissa, mutta eivät kuvailevissa, korrelatiivisissa tai kokeellisissa tutkimuksissa.

B) tapaustutkimuksissa ja kuvailevissa tutkimuksissa, mutta eivät korrelatiivisissa tai kokeellisissa tutki- muksissa.

C) tapaustutkimuksissa, kuvailevissa ja korrelatiivisissa tutkimuksissa, mutta eivät kokeellisissa tutkimuk- sissa.

D) tapaustutkimuksissa, kuvailevissa, korrelatiivisissa ja kokeellisissa tutkimuksissa.

15. Työn ja perheen yhteensovittamisen hallintakeinoja hoito- ja palvelualalla koskeneen tutki- muksen yleistettävyyden ongelmat liittyvät …

A) tutkimuksen ekologiseen validiteettiin.

B) matalaksi jääneen vastausprosentin seurauksena vastaajien mahdolliseen valikoituneisuuteen.

C) joidenkin tutkimuksessa käytettyjen asteikkojen heikkoon reliabiliteettiin, jonka seurauksena tutki- muksessa havaitut yhteydet voivat olla todellisia yhteyksiä voimakkaammat.

D) tutkimustulosten yleistämiseen miesvaltaisille aloille.

Copyright

©

Helsingin

yliopisto

Käyttäytymistieteiden

laitos

Käyttö

sallittu

vain

yksityishenkilöille

ei-kaupalliseen

tarkoitukseen