Barents Protected Area Network

(1)

B PA N PO LI CY B R I E F | w w w. B PA N . F I | 5 .12 . 2013

Suosituksia Barentsin alueen luonnonsuojelualueverkoston vahvistamiseksi

Suunnitellut suojelualueet on perustettava ja

viimeiset luonnontilaisen kaltaiset metsäalueet suojeltava

kiireellisesti.

• Barentsin alueen ympäristöministerit kehottivat helmikuussa 2010 Tromssassa, Norjassa, jatkotoimiin laajojen, luonnontilaisen kaltaisten metsäalueiden suojelemiseksi ja korostivat kattavan luonnonsuojelualueverkoston tutkimisen ja perustamisen tärkeyttä Barentsin alueella. Marraskuussa 2013 myös Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtaja korosti BPAN-hankkeen tärkeyttä.

• Barentsin euroarktisen alueen mailla on erityinen velvollisuus suojella luonnon monimuotoisuutta, koska alueen ekosysteemit ovat maailmanlaajuisestikin erityisen arvokkaita ja edustavat ainutlaatuista luonnonperintöä. Lisäksi alueen luonnontilaisen kaltaiset metsä-, suo- ja tundraekosysteemit toimivat valtavina hiilinieluina.

• Luonnon monimuotoisuutta uhkaavat Barentsin alueella eniten elinympäristöjen häviäminen, niiden laadullinen heikentyminen ja pirstoutuminen sekä nopeasti muuttuva ilmasto. Luonnonvarojen alati lisääntyvä ja usein kestämätön käyttö on vakava uhka luontoympäristölle ja ekosysteemeille. Ekologisesti toimiva ja hyvin kytkeytynyt luonnonsuojelualueverkosto toimii jo itsessään tehokkaana keinona luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä auttaa luontoa ja ihmisiä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.

(2)

70°E

60°E 60°E

50°E 50°E

40°E 40°E

30°E

30°E 20°E

10°E 70°N

70°N

65°N

60°N

B A R E N T S S E A

P O H J A N - L A H T I

K A R A N - M E R I

N O R J A N -

M E R I F i n n m a r k

K a i n u u L a p p i N o r d l a n d

P o h j o i s - P o h j a n m a a N o r r b o t t e n

Tr o m s s a

V ä s t e r - b o t t e n

A r k a n g e l i n a l u e K a r j a l a n

t a s a v a l t a

M u r m a n s k i n a l u e

N e n e t s i a n a u t o n o m i n e n

p i i r i k u n t a

K o m i n t a s a v a l t a

Syktyvkar Petroskoi

Arkangeli Kajaani

Uumaja

Oulu Luulaja

Rovaniemi

Narjan-Mar Murmansk

Vadsø Tromssa

Bodø

o N a v

ja

Zemlja

Kolgujevin saari

Vaigatšin saari

0 100 200 300 km

SUOJELULUOKKA

Barentsin alueen raja BPAN pilottialueet Keskivahva suojelun taso

Heikko suojelun taso

Suunnitellut suojelualueet Vahva suojelun taso

BPAN-projekti 2013, SYKE ja Transparent World.

Luonnonsuojelualueet 8. maaliskuuta 2013.

Kiireellinen tarve suojella ainutlaa- tuista boreaalista ja arktista luontoa

BPAN-hankkeen ensisijainen tavoite on edistää ja tukea kattavan luonnonsuojelualueverkoston kehittämistä Barentsin euroarktisella alueella boreaalisten ja arktisten ekosysteemien, erityisesti metsien ja soiden, monimuotoisuuden suojelemiseksi. BPAN-hanke on Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) ympäristötyöryhmän ja sen alaisen luonnonsuojeluryhmän merkittävin luonnon monimuotoisuutta suojeleva hanke.

BPAN-hanke toteuttaa kansainvälisesti sovittuja, YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD), tavoitteita luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä. BPAN on alueellinen projekti, joka toteuttaa osaltaan CBD:n suojelualuetyöohjelmaa (PoWPA, Programme of Work on Protected Areas).

Luonnonsuojeluviranomaiset, tieteelliset tahot ja luonnonsuojelu- järjestöt ovat toteuttaneet BPAN-hanketta vuosina 2010–2014 Pohjois- maiden ministerineuvoston, Suomen, Ruotsin ja Norjan hallitusten, WWF Venäjän ja muiden osallistuneiden organisaatioiden rahoituksella.

Luonnonsuojelualueverkoston analyysi

BPAN-hanke on yhtenäistänyt ja arvioinut Barentsin alueen suojelualueita koskevaa tietoa, mukaan lukien tietoja alueiden sijainnista ja ekologisesta edustavuudesta suhteessa pääekosysteemeihin.

Luonnonsuojelualueverkosto Barentsin alueella kehittyy koko ajan.

Tarveanalyyseissa (ns. gap-analyysi) on kartoitettu luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeimpiä alueita. Monet näistä alueista on sisällytetty kansallisiin ja alueellisiin suojelualuesuunnitelmiin.

Barentsin alueen maa-alasta 13,2 % (231 600 km²) on suojeltu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Lisäksi Barentsin alueen valtioiden ja hallinnollisten alueiden luonnonsuojelusuunnitelmiin kuuluu uusia suunniteltuja suojelualueita 59 400 km². Jos kaikki suunnitellut suojelualueet perustettaisiin lakisääteisinä suojelualueina, suojelualueet kattaisivat 16,6 % koko Barentsin alueesta. Kaikkien näiden alueiden suojelua ei kuitenkaan ole suunniteltu toteutettavaksi vuoteen 2020 mennessä, ja suojelusuunnitelmien täytäntöönpano on nykyisellään liian hidasta Aichi tavoite 11:n saavuttamiseksi.

1,8 MiLjooNAN NELiökiLoMETriN kokoiNEN BArENTsiN ALuE sijAiTsEE NorjAN, ruoTsiN, suoMEN jA LuoTEis-VENäjäN PohjoisosissA. ArVioLTA 40 ProsENTiLLA MAAEkosysTEEMiEN suojELuALuEisTA suojELuMääräyksET EiVäT oLE riiTTäViä. suuriN osA NäisTä suojELuALuEisTA sijAiTsEE LuoTEis-VENäjäLLä.

Barentsin luonnon- suojelualue-

verkosto

kAikki BPAN- PiLoTTiALuEET oVAT LuoNNoNsuojELuLLisEsTi ArVokkAiMPiA ALuEiTA. BPAN-

hANkkEEssA TEhTy PohjATyö TukEE PääTöksEN

TEkoA NiidEN PErusTAMi- sEksi LAkisääTEisiksi suojELuALuEiksi TAi NykyisEN

suojELu-sTATuksEN VAhVisTAMisEksi.

”Vuoteen 2020 mennessä metsien ja muiden luontaisten elinympäristöjen kato on puolitettu tai pysäytetty ja luontaisten elinympäristöjen laadullista heikentymistä ja pirstoutumista on merkittävästi vähennetty.”

AICHI BIODIVERSITEETTITAVOITE 5

AICHI BIODIVERSITEETTITAVOITE 11

”Vuoteen 2020 mennessä suojelualueiden verkostolla ja sitä tukevilla muilla tehokkailla alueiden käyttöä ohjaavilla monimuotoisuuden suojelutoimilla suo- jellaan vähintään 17 prosenttia maa-alueiden ja sisävesien yhteispinta-alasta ja 10 prosenttia rannikkojen ja merialueiden yhteispinta-alasta, sisältäen luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemipalveluille erityisen tärkeät alueet. Suojelualueet ovat tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti hoidettuja ja ekologisesti ja alueellisesti edustavia. Suojelualueet ovat hyvin kytkeytyneitä toisiinsa ja vihreä infrastruktuuri yhdistää ne laajempiin maisemakokonaisuuksiin maa- ja merialueilla.”

(3)

70°E

60°E 60°E

50°E 50°E

40°E 40°E

30°E

30°E 20°E

10°E 70°N

70°N

65°N

60°N

B A R E N T S S E A

P O H J A N - L A H T I

K A R A N - M E R I

N O R J A N -

M E R I F i n n m a r k

P o h j o i s - P o h j a n m a a N o r r b o t t e n

Tr o m s s a

V ä s t e r - b o t t e n

K o m i n t a s a v a l t a

Syktyvkar Petroskoi

Arkangeli Kajaani

Uumaja

Oulu Luulaja

Rovaniemi

Narjan-Mar Murmansk

Vadsø Tromssa

Bodø

o N a v

ja

Zemlja

Kolgujevin saari

Vaigatšin saari

0 100 200 300 km

SUOJELULUOKKA

Barentsin alueen raja BPAN pilottialueet Keskivahva suojelun taso

Heikko suojelun taso

Suunnitellut suojelualueet Vahva suojelun taso

BPAN-projekti 2013, SYKE ja Transparent World.

Luonnonsuojelualueet 8. maaliskuuta 2013.

N O R J A N - M E R I

B A R E N T S I N - M E R I

V I E N A N - M E R I

K A R A N - M E R I

75°N

70°N

65°N

60°N

60°N 65°N 70°N 75°N 80°N

60°E 50°E

40°E 30°E

20°E

40°E

50°E

60°E

70°E

80°E

90°E 30°E

0°E 20°E 10°W

90°E 80°E

70°E 60°E

50°E 40°E

30°E 20°E

10°E 0°

10°W

F i n n m a r k

N o r r b o t t e n Tr o m s s a

V ä s t e r - b o t t e n

K o m i n t a s a v a l t a

Syktyvkar Petroskoi

Arkangeli Kajaani

Uumaja

Oulu Luulaja

Rovaniemi Narjan-Mar

Murmansk Vadsø

Tromssa

Bodø

o N a v

ja

Zemlja

Vaigatšin saari

Kolgujevin saari

0 200 400 600 800 km

BPAN-hanke 2013 SYKE ja Transparent World Suojelualueet 8. maaliskuuta 2013

Maanpeite suojelluilla

alueilla

puuttomat ja niukkapuustoiset suot

13,8%

metsät 48,2%

alpiininen tundra- ja alankotundra 24%

JÄÄTIKÖT 7,8%

sisävedet 5,3%

muu

0,9% Aichi-TAVoiTTEidEN

sAAVuTTAMisEksi TuLEE suojELLA ENEMMäN

METsiä jA soiTA.

METSÄT ALPIININEN TUNDRA- JA ALANKO-

TUNDRA

JÄÄTIKÖT PUUTTO-

MAT JA NIUKKA- PUUSTOISET

SUOT

SISÄVEDET 0

10 20

11,4%

30 40

50SUOJELUTASO PÄÄEKOSYSTEEMEISSÄ (%)

15,7% 12,6%

48,3%

12,6%

METSÄT ALPIININEN TUNDRA- JA ALANKO-

TUNDRA

JÄÄTIKÖT 2,15%

20,2%

14,5%

55,8%

5,6%

PUUTTO- MAT JA NIUKKA- PUUSTOISET

SUOT 0

10 20 30 40 50 60

PÄÄEKOSYSTEEMIT BARENTSIN ALUEELLA (%)

SISÄVEDET

(4)

Barentsin alueen luonnonsuojelualueverkostoa tulee vahvistaa luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja muiden kansainvälisten sitoumusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä edellyttää, että:

• kansallisten ja alueellisten tarveanalyysien (gap-analyysien) tulokset luonnonsuojelullisesti arvokkaimmista alueista ja suojelualueverkoston edustavuudesta tulisi ottaa huomioon. suojelualueiden ekologinen edustavuus tulisi varmistaa suojelemalla nykyisessä suojelualueverkossa aliedustettuina olevia elinympäristöjä ja ekosysteemejä.

• suunniteltujen suojelualueiden lakisääteisiksi suojelualueiksi perustamisen aikatauluja tarkistetaan, jotta tämä ehditään tehdä ennen vuotta 2020.

• Erityisesti suurten yhtenäisten alueiden suojelua pitää priorisoida, koska ne ovat ratkaisevan tärkeitä ekologisissa prosesseissa ja ekosysteemien toiminnassa, ja niihin kohdistuu voimakkaita maankäytön muutospaineita.

Laajat luonnontilaisen kaltaiset metsäalueet ovat ainutlaatuisia ja niiden suojelu vaatii erityistä huomiota

• Tuottavaa metsämaata edustavien vanhojen metsien ja suurempien yhtenäisten metsäalueiden suojelu on ensiarvoisen tärkeää.

• Luoteis-Venäjän suojelualueverkoston lisäsuojelutarpeiden analyysissa (ns. gap-analyysi) tunnistetut luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat alueet tulee suojella. koko Barentsin alueen luonnonsuojelullisesti arvokkaimmista alueista tulee koota kattavasti tietoa.

Ilmastonmuutos ja voimistuva maankäyttö luovat vaatimuksen paremmalle suojelualueiden väliselle kytkeytyneisyydelle

• Tarvitaan kokonaisvaltainen suojelualuesysteemin kytkeytyneisyyden arviointi.

• Barentsin alueella on muutamia tärkeitä suhteellisen voimakkaasti kytkeytyneiden ekosysteemien muodostamia ekologisia käytäviä, joilla on erityinen merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Näiden käytävien suojeluun tulisi kiinnittää erityishuomiota.

• Liikenneverkoston kehittäminen vaatii parempaa suunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointia. suojelualueet, suunnitellut suojelualueet ja muut luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat alueet tulisi ottaa huomioon.

Suojelualueiden hallintoa ja käytön kestävyyttä tulee parantaa

• uudelleenarvioidut ja tarkoituksenmukaisemmat maankäytön rajoitukset ovat tarpeen erityisesti Luoteis-Venäjän alueellisilla suojelualueilla.

• suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia sekä suojelualueiden seurantaa tulee kehittää ja päivittää.

• hoidon ja hallinnon vaikuttavuuden arvioinnin tulisi olla kattavampaa.

Sidosryhmien osallistumista suojelualueiden suunniteluun ja hoitoon tulee edistää

• Paikallisyhteisöjä, alkuperäiskansoja ja muita sidosryhmiä tulee osallistaa enemmän suojelualuesuunnitteluun ja -hoitoon. Näiden ryhmien sitouttaminen alueiden suojeluun on erittäin tärkeää.

Kestävä rahoitus varmistettava

• suojelun rahoitus sekä suojelualuesuunnitelmien, suojeluohjelmien ja hallinnollisten toimenpiteiden toteuttaminen vaihtelee Barentsin alueen eri osissa, mutta on yleisesti ottaen riittämätöntä.

• suurimmat suunnitellut suojelualueet, joilla on kansainvälisesti merkittäviä laajoja, luonnontilaisen kaltaisia metsäalueita, sijaitsevat Luoteis-Venäjällä. siksi on tärkeää, että Venäjän alueellisilla viranomaisilla on käytössään riittävästi pitkän aikavälin resursseja lakisääteisten luonnonsuojelualueiden perustamisen varmistamiseksi.

On tärkeää jatkaa yhteistyötä luonnonsuojelualueverkoston vahvistamiseksi

• yhteistyö BPAN-hankkeessa on ollut onnistunutta ja sitä pitäisi edelleen vahvistaa projektin toisessa vaiheessa.

Lähteet: Barents Protected Area Network (BPAN). 2013. Evaluation of the Protected Area Network in the Barents Region – Using the Programme of Work on Protected Areas of the Convention on Biological Diversity as a Tool.

Barents Protected Area Network (BPAN). 2013. The Characteristics and Representativeness of the Protected Area Network in the Barents Region.

Kirjoittajat: Anna Kuhmonen, Dmitry Aksenov, Denis Dobrynin, Knut Fossum, Olle Höjer, Bengt-Gunnar Johnsson, Sanna-Kaisa Juvonen, Yuliya Khrustaleva, Tapio Lindholm, Denis Maksimov, Victor Petrov, Vladimir Shibeko, Nikolay Sobolev, Oleg Sutkaitis ja Tatyana Tyupenko. Kuva: Artyom Stolpovsky. Kartat: Irina Danilova.

Taitto: Erika Várkonyi. ^KO

PIONIINI Oy, 2015.

B PA N PO LI CY B R I E F | w w w. B PA N . F I | 5 .12 . 2013

OTA YHTEYTTÄ BPAN-KOORDINAATTORIIN Anna Kuhmonen, firstname.lastname@ymparisto.fi LUE LISÄÄ: BPAN-HANKE www.bpan.fi

LUE LISÄÄ: SUOELUALUETYÖOHJELMA www.cbd.int/protected/

ISBN 978-952-11-4435-6 (nid.) • ISBN 978-952-11-4436-3 (PDF)

Barents Protected Area Network - Suosituksia Barentsin alueen luonnonsuojelualueverkoston vahvistamiseksi