• Ei tuloksia

Ahvenen (Perca fluviatilis L.), kuhan (Stizostedion lucioperca L.) ja siian (Coregonus lavaretus L.) vuosiluokkien vaihtelut ja niihin vaikuttavat ympäristötekijät

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Ahvenen (Perca fluviatilis L.), kuhan (Stizostedion lucioperca L.) ja siian (Coregonus lavaretus L.) vuosiluokkien vaihtelut ja niihin vaikuttavat ympäristötekijät"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

HELSINGIN YLIOPISTO

_

HELSINGFORS UNIVERSITET

MU up

Sä¡lytyspa¡kka - Fôrvar¡ngstàlle Ava¡nsanat - Nvckelord

Ahven, kuha. siika, r.uosiluokkien vaihtelu. ilmastonmuutos

TyössÍi

tutkittiin

tiheydestä riippumattomien abioottisten tek¡ôiden vaikutuksia ahvenen (Perca .fluviatili.s).

kuhan

(S/lzo.çteclion

lucioperca) ja siian

(Coregonu.s

lavaretus) ruosiluokkien vaihteluun.

Eritrisesti ennustettu ilmastonmuutos

ja

siihen lâheisesti h¡tkeyWneet tekUät, kuten ihnan

ja

veden lâmpötila. r'eden korkeus. jääpeite, sademäärät

ja

tuulet.

olivat

tutkimuksen kohteena. Tutkirnus kattoi 8 ahven-, 9 kuha-

ja

7 siikapopulaatiota. Tutkimusalue kåsitti lähes koko Suomen rannikkoalueet. Lis¿iksi

tutkittiin

Lohlar¡än,en

ja

Virossa sijaitsevan Pärnunlahden kuhapopulaatioita.

Tutkituilla lajeilla

esiint-vi vahvoja vuosiluokkia

wosina

1912

ja

1979l.

ja

heikkoja vuouna 1981.

Ahvenen ja kuhan vuosiluokkien vaihtelu oli

samanty,vppistä

eri

populaatioissa

ja lajien

r,:ilillä.

Vuosiluokkien samankaltaiseen vaihteluun

vaikutti

ilman

ja

veden lämpötila. Lisäksi kuhan r,'uosiluokkien vaihteluun Helsingin Vanhankaupunginlahdella

vaikutti

myös tuulen uopeus

ja

suunta. Sen sijaan siialla

mikäân

ilmastotekijä

ei

selittâru4 vuosiluokkien vaihtelua. r,aan

vaihtelu poikkesi eri

populaatioissa

ja

verrattuna ahveu

ja

kuha populaatioihin.

Muiden tutkittujen

tekijöiden. kuten jääpeiteen

ja

sadcmâürien.

vaikutukset jäivät vähäisemmiksi.

Ilmaston lämmetessä ahvenen

ja

kuhan ruosiluokat tulevat voirnistunraan. Tähän viittaa se. että kesä-

ja s¡yskuun veden lämpötilat ja 0+

¡ultonpoikasten

pituudet eri vuosina syksyllä oli

merkitser'ästi

korreloitunut keskenään. Tulokset osoittivat lisäksi, että

mitä

pidernpiã kuhanpoikaset

olivat

svksl,llä sitä vahvempana

þseinen

vuosiluokka

náþi

myöhemmin sekä yksilömääriss¿i

että saaliin

painossa. siian vuosiluokkien vahvuuksien

ja

tutkittujen ympäristötekijöiden

vâlillâ

ei havaittu selkeitä riippuvuuksia.

Tyôn laj¡ - Arbetets ort

l^'-i

- Datum Bivumàärå - Sidoantel

I zt*+

liitettä

Lisensiaâttityö 7 .1t.1995

Oppiaine - Lå19Àmne

¿t í;,, /

AJwenen (Perca fluviarilis L.),kuh n (Stizosted¡on lucioperca (L.)) ja siian (Coregonß lavaretus (L.)) r'r¡osiluokkien vaihtelut ja niihin vaikuttavat ympäristötekij ät

Tok¡¡a - Fodanare Jyrki Lappalainen

Tiodakunla/Osaslo - Fakulteussktion

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Populaatiobiologian osasto

l*'""

- lnslilul¡on

Ekologian

ja

systematiikan laitos

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Monet mainitsivat vähentäneensä syyspyyntiä, koska silloin merimetson aiheuttamat ongelmat olivat erityisen... Syyspyynnin vähentämisestä mainitsivat kuhan, siian ja

Malli S-263 on suora- lämmitteinen (palamiskaasut joutuvat lämmitetyn ilman sekaan) ja malli L-350 on varustettu putkirakenteisella lämmönvaihtimella. L-350:ssä uuni on

Tietokoneluokat M15 ja M352 l¨oytyv¨at matematiikan kans- lian l¨ahelt¨a

Märiritä kuvan palkin taivutusmomentin arvo poikkileikkauksessa tuella A käWämällä vir- tuaalisen työn lausetta.. Kohdassa C on kitka- ton nivel ja palkin omaa painoa

2002: Brown trout (Salmo trutta L.) and Arctic charr (Salvelinus alpinus (L.)) as predators on three sympatric whitefish (Coregonus lavaretus (L.)) forms in the subarctic

However, because the proportion of different-sized juveniles in autumn was dependent on summer temperatures, the winter mortality should be higher after cold than warm summers

Siemenplasmakäsittelyllä oli myös vaikutusta areenan valkealla reuna-alueella sekä reuna-alueella yhteensä vietettyyn aikaan, joilla jälleen siemenplasmattomat kalat viettivät

Toinen mediakasvatuksen kannalta olennainen osaamiskokonaisuus uudessa OPS:ssa on tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, johon osaltaan kytkeytyy myös kouluissa