• Ei tuloksia

Suunvuoro näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Suunvuoro näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

3

virittäjä 1/2015

suunvuoro

Minna Jaakola kirjoittaa tässä numerossa yliopiston peruskurssien merkityksestä tieteellisen ajattelutavan ja keskustelun oppimisessa ja ymmärtämisessä. Jaakolan katsauk sen aiheena on erityisesti passiivin morfologian opetus suomen oppiaineessa.

Kirjoitus käsittelee vaihtoehtoisia tapoja jäsentää ja esittää passiivin morfologiaa ope­

tuksessa, mutta ennen kaikkea se on tärkeä puheenvuoro tieteentekemisen periaattei­

siin ja kriittiseen ajatteluun perustuvasta ja ohjaavasta yliopisto­opetuksesta. Jo perus­

kursseilla on syytä esittää tieteenalan perinteinenkin, usein muuttumattomaksi kat­

sottu tieto suhteellisena ja rohkaista opiskelijoita ihmettelemään ja kyseenalaistamaan sitä. Jaakola osoittaa kirjoituksellaan, miten tämä periaate voi toteutua myös yksittäi­

sen morfologisen ilmiön, kuten passiivin, opettamisessa.

Kuten Jaakola toteaa, yliopistosta valmistuva kielen ammattilainen – tulipa hänestä sitten opettaja, tutkija tai vaikka yrittäjä – tarvitsee laajaa ymmärrystä kielestä ja kielen­

tutkimuksesta sekä taitoja analysoida kielen ilmiöitä kriittisesti ja itsenäisesti. Virittäjäkin pyrkii osaltaan auttamaan näiden taitojen kehittymisessä. Virittäjän kirjoituksia voi opis­

kelussa lähestyä monesta näkökulmasta. Ensinnäkin Virittäjän artikkelit kertovat tuo­

reista ja käynnissä olevista tutkimuksista ja antavat siten kuvan fennistiikan ja sen lähi­

alojen nykytilasta. Niitä voi ja kannattaa lukea esimerkiksi yliopisto­opetuksen ja ­opis­

kelun tueksi ja keskustelun pohjaksi sekä tietenkin käyttää lähteenä. Myös kirja­arviot ovat hyvä tapa tutustua tuoreeseen tutkimukseen, esimerkiksi väitöskirjoihin. Toiseksi Virittäjän kirjoitukset näyttävät, miten kieltä analysoidaan ja miten siitä kirjoitetaan:

Millaisia tekstilajeja ovat kirja­arvio, artikkeli ja lektio? Miten lähteitä käytetään, ja miten viitataan aineistoon? Kolmanneksi Virittäjän kirjoitukset kannustavat ajattelemaan, ym­

märtämään ja oppimaan myös sitä, mikä tuntuu aluksi vieraalta ja vaikealta. Koska Vi­

rittäjässä on läsnä monia kielentutkimuksen näkökulmia ja suuntauksia, kriittinen lukija oppii väistämättä ymmärtämään enemmän ja paremmin sitäkin, mitä ei ennen ymmär­

tänyt. Virittäjä onkin toivottavasti jokaisen suomen kieltä tutkivan tuki ja turva.

Tästä numerosta alkaen Virittäjässä näkyy Tieteellisten seurain valtuuskunnan myöntämä vertaisarviointitunnus (ks. http://www.tsv.fi/fi/palvelut/vertaisarviointitun­

nus). Tunnuksella merkitään kaikki ne kirjoitukset, jotka täyttävät sen käytölle asetetut kriteerit, esimerkiksi sen, että kirjoituksen on ennen julkaisemista arvioinut ja hyväk­

synyt vähintään kaksi väitellyttä asiantuntijaa. Tällaisia kirjoituksia ovat Virittäjässä aina artikkelit ja katsaukset, toisinaan myös havaintokirjoitukset.

Virittäjän toimitusneuvoston jäsenistä puolet on vaihtunut. Kiitämme edellisiä jäse­

niä lämpimästi arvokkaasta ja tärkeästä asiantuntijatyöstä Virittäjän hyväksi ja samalla toivotamme uudet jäsenet tervetulleiksi!

Anne Mäntynen

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tämä artikkeli luo valoa aiheeseen, miten informaatiolukutaito nähdään opetusympäristöissä ja miten tiedonhaun opetus käsitetään. Suomessa sekä peruskoulun että

Leskelä toteaa, että kuntoutuksen näkökulma on hallinnut kehitysvammaisten henkilöiden kommuni- kointiin liittyvää tutkimusta ja sellainen on itsellenikin

Fred Karlssonin (1983) kirjaan Suomen kielen äänne- ja muotorakenne on il- meisiä yhteyksiä suomen kielen fonologian ja fonetiikan osalta ja joiltakin osin Anneli Lie- kon

Kolmas termi kuvaa ikäsidonnaisten meno- jen ja neljäs termi omaisuustulojen muutoksia suhteessa BKT:hen, kun muiden julkisen talou- den tulojen ja menojen oletetaan pysyvän va-

Tässä on eroja muuttomatkan pituuden mukaan: läheiselle maaseudulle muuttajat ovat tyypillisesti nuoria lapsiperheitä, ja muutto tehdään kun lapset ovat vielä alle

Artikkeli auttaa ymmärtämään ensinnä sitä, miten monet erilaiset teki- jät (asenteet, poliittiset toimet) vaikutta- vat kielipesätoimintaan ja sen onnistumi- seen, ja

Ahosen raportti oli myös kirjoitettu ongelmakes- keisesti, ja siitä kävi myös varsin suorapuheisesti ilmi muun muassa se, että Suomen suppeassa matkailututkimuksessa on

Tarkoituksena on selvittää ensiksi, millaisia kulttuurin kuluttamisen tapoja matkailijoiden keskuudessa ilmenee sekä toiseksi, miten erilaiset kulttuurin kuluttamisen tavat