Pentti Nisula

ODC 161: 015.7

FOLIA FORESTÄLIÄ _m

vIETSÄNTUTKI MUSLAITOS'INSTITUTUM FORESTALE FENN IAE-HELSINKI 1980

PENTTI NISULA

NEULASTEN PITOLUJUUDEN ^MITTARI

NEEDLE RETENTION GAUGE

1978

1979

No 368 Kärkkäinen, ^Matti: Käytännön ^tuloksia koivuviilun saannosta.

Empirical ^results on birch veneer yield.

No 369 Laitinen, Jorma: Raivaussahojen kantokäsittelylaitteiden vertailu filmianalyysillä.

Comparingclearing saw sprayers with film analysis.

No 370 Kärkkäinen, ^{Matti: Pienten} kuusitukkien mittaus.

Measurement of small

spruce logs.

No 371 Jalkanen, Risto: Maanpinnan rikkomisen vaikutus korvasienen satoisuuteen.

Effect of breaking soil surface onthe yield of Gyromitra esculenta.

No 372 Laitinen, Jorma: Kuormatraktorintekninen käyttöaste.

Mechanicalavailability ^of forwarders.

No 373 Petäistö, Raija-Liisa: Phlebia gigantea ja Heterobasidionannosum männyn kannoissa hakkuualoilla Suomenniemen ja Savitaipaleen ^kunnissa.

Phlebia gigantea and Heterobasidion annosum in pine stumps on cutting ^{areas in} Suomenniemiand Savitaipale.

No 374 Kalaja, ^Hannu: Pienpuun korjuu TT 1000 F palstahakkurilla.

Harvesting small-sized _trees with terrain chipper TT 1000 F.

No 375 Metsätilastollinen vuosikirja ^1977—1978.

Yearbook of Forest Statistics 1977—1978.

No 376 Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö, poistuma ja ^metsätase 1976—78.

Wood consumption, ^{total drain and forest balance in} Finland, 1976—78.

No 377 Kärkkäinen, Matti: Koivutukkien tarkistusmittauksia.

Control measurements of birch logs.

No 378 Mäkelä, Markku: Tilasto- ja aikatutkimustuotosten vertailua ainespuun korjuussa.

Output in harvesting of industrial wood based on statistical data _or time studies.

No 379 Veiling. ^{Pirkko: Erilaisten} rauduskoivuprovenienssien alkukehityksestä taimitarhalla ja kenttäkokeissa.

Initial development of different Betula pendula Roth provenances in the seedling nursery and in fieldtrials.

No 380 Kuusela, ^{Kullervo &} Salminen, ^{Sakari: Suomen metsävarat} lääneittäin 1971—1976.

Forest resources in Finland 1971 —1976 by counties.

No 381 Hyppönen, ^Mikko & Norokorpi, Yrjö: Lahoisuuden vaikutus puutavaran saantoon ja

arvoon Peräpohjolan vanhoissa kuusikoissa.

The effect of decay on timber yield ^{and value of the old} Norway spruce stands in northern Finland.

No 382 Paavilainen, Eero & Virtanen, Jaakko: Metsänlannoituksen vaikutuksen riippuvuus levitysmenetelmästä turvemaalla.

Effect of spreading ^{method on forest} fertilizationresults on peatlands.

No 383 Siren, Matti, Vuorinen, ^{Heikki &} Sauvala, ^Kari: Pientraktorien heilunta.

Low-frequency

vibration in small tractors.

No 384 Loyttyniemi, Kari & Rousi, Matti: Lehtipuutaimistojen hyönteistuhoista.

On insect damage ⁱⁿ young deciduous stands.

No 385 Hytönen-Kemiläinen, ^{Riitta: Suomen} sahatavaramarkkinat Länsi-Euroopassa ^vuosina 1950—1975 ja alueen sahatavaran kulutuksen ennustaminen.

Finland's West-European sawnwood markets 1950—1975,with an econometricmodel for forecasting ^{the area's sawnwood} consumption.

No 386 Parviainen, Jari: Istuttamalla _perustetun männikön, kuusikon, siperialaisen ^lehtikuusi kon ja rauduskoivikon alkukehitys.

Early development of Scots pine, Norway spruce, Siberian larch and silver birch plantations.

No 387 Teivainen, ^Terttu: Metsäpuiden ^taimien myyrätuhot metsänuudistusaloilla ja ^metsite tyillä pelloilla Suomessa vuosina 1973—76.

Vole damage^toforest treeseedlings in reforested areas and fields in Finlandin the years 1973—76.

No 388 Teivainen, Terttu, Jukola, Eeva-Liisa, Kaikusalo, ^{Asko &} Korhonen, Kyllikki: ^Vesi myyrän, ^{Arvicola terrestris} (L.), aiheuttamat metsäpuiden ^taimien juuristotuhot ^vv.

1973—76 Suomessa.

Root damage^{of forest tree} seedlings ^caused by ^water vole, ^{Arvicola terrestris} (L.), in the _years 1973—76 in Finland.

No 389 Kolari, ^{Kimmo K.:} Hivenravinteidenpuute metsäpuilla ja männyn kasvuhäiriöilmiö Suomessa. Kirjallisuuskatsaus.

Micro-nutrient deficiency ^{on forest trees and dieback of Scots} pine ^{in Finland.}

A review.

No 390 Kaunisto, Seppo & Metsänen, ^Rauni: Turpeen muokkauksen ia lannoitteiden sijoitta misen vaikutus männyn ^taimien juuriston kehitykseen tupasvillanevalla.

Effects of soil preparationand fertilizer placement ^{on the root} development^{of Scots} pine on deep peat.

No 391 Valtonen, ^Kari: Loppukäyttötiedot ^saha- ja puulevyteollisuuden markkinoinnissa.

End-use information for marketing ^{in sawmill and wood-based} panel industries.

No 392 Isomäki,^Aniti: Kuusialikasvoksen vaikutus männikön kasvuun, ^{tuotokseenja tuottoon.}

Theeffectof _spruce undergrowth onthe increment,yield ^and returns of _a pinestand.

No 393 Kurkela, ^Timo: Lophodermium seditiosum Minteretai. -sienen esiintyminen ^männyn karisteen yhteydessä.

Association of Lophodermium ^{seditiosum Minter etal. with a needle cast} epidemic

onScotspine.

Luettelo jatkuu ^3.kansisivulla

FOLIA FOREST ALIA 438

Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helsinki 1980

Pentti Nisula

NEULASTEN

PITOLUJUUDEN

MITTARI

Needle retention

_gauge

2

NISULA, P. 1980. Neulasten pitolujuuden mittari. Abstract: Needle retention gauge.FoliaFor. 438:1—10.

Rummukainen (1968, 1979) onSuomessa kehittänyt menetelmän havu puiden fysiologisen tilanarvioimiseksi neulasista. Menetelmä perustuu neulasten irtirepäisemisessätarvittavan voiman — pitolujuuden ^— mittaamiseen. Tässä tutkimuksessa esitellään pitolujuuden mittaamisessa käytetty jousivaaka Pesola mittari ja sen kehitelty muunnos Nisula-mittari. Kumpikin näistä mittareista onkäyttökelpoisia mainittuun tarkoitukseen ja antavat samanarvoisia tuloksia.

Nisula-mittarin _etu onsiinä, että se jää näyttämäänsaavutettua tulosta, joten mittaaminenon helpompaa.

Rummukainen (1968, 1979) has developed, in Finland, a method for estimating thephysiologicalcondition ofconifers fromtheir needle. Themethod is based ondetermination ofthe force required to detach living needles from their shoot. Determination of needle retention using a spring balance (Pesola gauge)^{and a}modification of it,the Nisula gauge, is presented in this study.

Both of these _gauges aresuited to the _purpose in question and give similar results.Theadvantageofthe Nisulagauge is thatthereadingis retained onthe gaugeand hence makesmeasurementeasier.

Helsinki1980.Valtion painatuskeskus ODC 161—015.7

ISBN 951-40-0456-6 ISSN0015-5543

'

3

SISÄLLYS

1. JOHDANTO ⁴

2. NISULA-MITTARI 5

3. MITTARIEN KÄYTTÖKOKEET 6

4. YHDISTELMÄ 10

KIRJALLISUUS 10

4

1. JOHDANTO

Rummukainen

(1968, 1979)

^on

kehittänyt

^menetelmän

havupuiden fysiolo gisen

tilan arvioimiseksi. Menetelmäperus tuu neulasten

irtirepäisemisessä

tarvittavan voiman mittaamiseen. Rummukai nen on

nimittänyt

tätävoimaa

pitolujuu

deksi.

Käytännössä irtirepäisyvoiman

^mittaus

tapahtuu siten,

^{että neulasta} kuormitetaan

sopivassa

^{laitteessa tasaisella}

nopeudella siksi,

^kunnes se repeää ^irti tyvestään,

ja

todetaan maksimikuormituksen suuruus.

Pitolujuus

on siis _sama kuin _se kimmo-

ja lujuusopista

^tunnettu

voimavaikutus, joka pyrkii pidentämään

puun neulasta sen

pi

tuudensuunnassa, kunnes neulanenkatkeaa heikoimmasta

kohdastaan,

tyvestä.

Pitolujuus poikkeaa vetolujuudesta

^eli

murtojännityksestä

siinä

suhteessa,

^että

pi tolujuus

^{ilmoittaavain} tarvittavan vetovoi man

maksimisuuruuden,

^{kun taas vetolu}

juus

^lasketaan murtokohdan

poikkipintaa

kohden.

Rummukainen

(1979)

^on

käyttä

nyt

pitolujuuden

mittauksissa mm. Pesola merkkistä _sauvanmuotoista

jousivaakaa, joka

on varustettu

pitoleuoilla

neulasen kiinnittämiseksi laitteeseen

(kuva 1).

^Peso la-mittareidensveitsiläinen

valmistaja,

^Pe sola

Federwaagen,

^ilmoittaa mittareiden

punnitustarkkuudeksi

±0,3 ^%.

Pesola-mittarit ovat osoittautuneet

käyt tökelpoisiksi

neulasten

pitolujuuden

mitta

Kuva 1. Pesola-mittariin liitetyt tartuntaleuat Fig. 1. Crocodile clip attachedtothePeso/agauge.

uksissa. Pulmana on kuitenkin ollut mitta rin lukemiseen

liittyvä

^{hankaluus. Mittari} nimittäin

palautuu jousikuormituksensa

^ta kia äkisti nolla-asentoon

heti,

^{kun neulasen}

tyvi

on katkennut. Tämä vaikeuttaa luotet tavien tulosten saamista varsinkin

silloin,

kun

mittaaja

^on

työhön

tottumaton. Olisi

hyväksi, jos

^mittari

pysähtyisi pitorajalle jääden

osoittamaan

pitolujuuden

^lukuarvoa rauhassa

tapahtuvaa

^{mittarin lukemista}

varten.

Oheisen työn tavoitteeksi asetettiin sellai

sen lisälaitteen rakentaminen Pesola-mitta-

Selitys

—Legend:

1. Mittarikotelo— Gauge casing 3. Vetotanko —Extensionrod 5. Lukemaosoitin — Scale

6. Ripustusrengas ^— Supporting ring

Kuva 2. Vasemmalla alkuperäinen Pesola-mittari ja oikealla senmuunnos, Nisula-mittari.

Fig. 2. The original Pesola gauge (on the left) andthe modification of it, theNisula _gauge.

5

riin,

että se mahdollistaisi

pitolujuuden

lukemisenmittaristaneulasen

irtirepeytymi

sen

jälkeenkin.

^{Uudella mittarillasuoritet} tiinmyös ^kokeita mittaustarkkuudenselvit tämiseksi. Uuttamittaria nimitetään Nisula mittariksi.

Nisula-mittarin rakentamisessa on autta

nut Erkki Oksanen. Suurta huolelli suutta vaativat mittaukset sekä aineiston muokkauksen_on

tehnyt työnjohtaja

^Juhani Korhonen.

Käsikirjoituksen

^{ovat lu}

keneet

prof.

^{PenttiHakkila}

ja

^Erkki Lähde.

2. NISULA-MITTARI

Kuvasta 2 nähdään

alkuperäinen

^Pesola mittari

ja

sen muunnos Nisula-mittari. Ku vasta 3 nähdään Nisula-mittarin rakenne kaavamaisesti

esitettynä.

Nisula-mittari lukkiutuu

käytön jälkeen

osoittamaan viimeksi saatua

pitolujuutta siksi,

^kunnes se laukaistaan nolla-asentoon.

Lukitusmekanismi on rakennettu

alakappa

leeseen

(8), josta

^nähdään toiminnallinen

poikkileikkauskaavio

kuvassa 4. Nisula-mit tarin lukkiutuminen

pitolujuutta

^osoitta

vaan asentoon perustuu

siihen,

että alku

peräinen

Pesola-mittarinsileä vetotankoon korvattu vetolatalla

(9), jossa

on kuvan 4 osoittama vetosuuntaan luistava hammastus

(13). Hampaitten

^{välimatka on}

käytetyssä

vetolatassa

1,15

mm

ja

^{niidenkorkeus}

0,25

mm. Hammasväli vastaa lähimain500 g:n Pesola-mittarin

jaoitusta, jossa yksi jako-osa

on

1,2

mm. Tällaista valmista vetolatta aihetta saadaan

sähköjohtojen

^sidontaan

käytetyistä nylonsiteistä,

^esim.

kauppani

mellä "Panduit". Nisula-mittarissa

käyte

tyn ^siteen

leveys

^on 7,5 ^mm.

Kuvasta 4

nähdään,

^miten

lukitusliipotin (14)

^toimii "Panduif'-latalla

(9).

^Lukitus

liipotin (14)

^keinuu

vapaasti

^akselin

(15)

varassa, ^mutta sen liikettä

rajoittavat

0,1

mm

paksusta ja 2,5

^{mm leveästä}

teräsjou

sesta rakennetut

hallintajouset (16, 17), jotka kevyesti

työntävät

lukitusliipotinta (14) alaspäin

hammaslovea

(18)

^{kohti. Tä}

ten

punnitusvedon

lukittuminenon mahdol lista mihin tahansa hammasväliin. ^Näin ollen latan aiheuttama mittausvirhe on kor keintaan

puolet

hammasvälin

pituudesta.

"Panduit"-latta

painuu

lukitusvaiheessa pyöreätä ^akselia

(19)

vasten,

joka

^vedettä

essätoimiilatan

ohjaus- ja

liukualustana.

Kuvasta 5 nähdään lukitusmekanismi ku van 4leikkauksesta ^{A -}

Aj,

^{B -}

Bi.

^Siitä nähdään mm.

lukitusliipottimen

^kannatus akselienrakenne.

Lukitsija (14)

^{on pyöreätä}

putkea, jonka alapää

^{sovittuu hammaslo}

veen

(18)

^kuvan osoittamalla tavalla. Täl lainen sovitus sallii "Panduit"-latan liikku misen sivusuunnassakin

ilman,

^{että lukitse}

mistapahtuma

^vaikeutuu.

Kuva 3. Nisula-mittari kaaviokuvana.

Fig.3. DiagrammeoftheNisula _gauge.

6

Kuva 4. Nisula-mittarin lukituslaite kaavamaisesti si vuleikkauksena.

Fig. 4. Schematic longitudialsectionfromsideofthe locking device intheNisula _gauge.

Kuva 5. Nisula-mittarin lukituslaite kuvan 4 poikki leikkauksesta A^- A, ^jaB- 8,.

Fig. 5. Cross-section between points A -A_t and B ^— B

Iofdiagrammeof lockingdevice ofNisula gauge shownin Fig. 4.

3. MITTARIEN

KÄYTTÖKOKEET

Pitolujuuden

mittaaminenilmanpysäyttä

jää

varustetulla Pesola-mittarilla

poikkeaa

tavanomaisesta

punnituksesta sikäli,

^ettei maksimilukemaa ^ole mahdollisuusrauhassa lukea, vaan

pitolujuusrajalta

^{vaaka äkkiä}

lyö

^itsensä nolla-asentoon. ^{Tämän takia} mittaamiseen

liittyy

epävarmuutta

ja

^mit

taajan

työtapa

ja

-tempo ^{saattavat vaikut} taa asiaan. Äkkiä

nykäisten

^{voidaan saada}

suurempia pitolujuuden arvoja

^{kuin tasai} sesti vetäen.

Aivan samoin voi

käydä lukitusliipotti

mella

(14)

varustettua Nisula-mittaria

käy

tettäessä. Tämämittarihan

pysähtyy

^nimen

omaansaavutettuun

maksimilukemaan;

no

peasti

vetäistäessä saavutetaan siis myös

helposti

^{liian suuria}

arvoja.

^Näitä

seikkoja

on

pyritty

valottamaanalla

esitettyjen käyt

tökokeiden avulla.

Aluksi tarkasteltiin

käytettävissä

olevien Pesola-

ja

Nisula-mittareiden

punnituseroja.

Nisula-mittaria

käytettiin

^{kahdella tavalla:}

toisessa kokeessa

lukitusliipotin (14)

^oli auki

ja

^toisessa

päällekytkettynä

^{eli varsi} naisessatyöasennossaan. ^Koetta varten teh tiin25 punnusta,

joiden

^massat vaihtelivat tasavälisesti30 —430_g.

Kappaleet punnittiin

vuoron perään ^{viisi kertaa} kummallakin mittarilla

ja

^laskettiin

punnitusten

^keski

arvot. Tämän

jälkeen

määritettiinpunnus ten tarkka _massa Mettler'-vaa'alla. Punnus ten

keskipainoksi

tulitämän

jälkeen:

Punnuskohtaiset tulokset esitetään graa fisesti kuvassa 6. Nisula-mittari antoi tässä kokeessa

parhaimman ja

tasaisimman tu loksen.

. Mettler'-vaa'alla Pesola-mittarilla

. Nisula-mittarilla, kun lukitus- liipotin^olipoiskytkettynä

k Nisula-mittarilla, ^kun lukitus- liipotin olitoiminnassa

g 219,4 217,9

221,7

220,0

%

100,i 99,

101,i

100,

7 Kuvasta 7 nähdäänmännynneulasmateri

aalilla saatu tulos. Neulaset mitattiin kol mella tavalla: Pesola-

ja

Nisula-mittarit normaaliintapaan

ja

Nisula-mittaria

hyvin

äkkinäistä

vetäisyä käyttäen.

^{Neulaset re}

päistiin

^irti

juoksevassa järjestyksessä

vuo ron perään ^kullakin mittarilla. Kuvasta nähdään

katkoviivojen

^{kohdallaviiden}pe räkkäisen neulasmittauksen

keskiarvo, ja täysviivoilla

^{kuvataan mittauksen liukuvaa} keskiarvoa. Kaikkiaan mitattiin150 neulas ta. Kuvan 7 mukaanNisula-mittari_normaa liin tapaan

käytettynä

on antanut systemaat tisesti noin 10 g

suurempia mittarinäyttä

miä kuin Pesola-mittari. Nisula-mittarilla

Kuva6. 500 g:n Pesola- jaNisula-mittareiden punni tuserot.

Fig. 6. Differencesbetween weightreadingsobtained with the500gPesola andNisula gauges.

erittäin äkkiä

vetäistyt

^{samat neulasetovat}

antaneet

jopa

¹⁰⁰g

suurempia arvoja.

Edellä

saatujen

^kokemusten

perusteella päätettiin ongelmaa

^{selvitellä edelleen. Eri} laiset tulokset _saattavat nimittäin

johtua

Nisula-mittarillasuoritetusta liian nopeasta

vetäisystä, jolloin

^{ikäänkuinvauhdilla}pää

dytään

^liian suureen

mittarinäyttämään.

Kun mittari lukittuu aina maksimiosoituk seen, ^{se antaa} kuvatunlaisessa

tapauksessa

liian _suuren tuloksen. Pesola-mittarin koh dallavoidaan

ajatella päinvastoin tapahtu

van

siten,

^{ettei neulasen katketessa ehditä-} kään nähdäsuurintalukemaa.Tämä

johtai

si

puolestaan

^liian

pieniin

^tuloksiin.

Kuva 7. Pesola- ja Nisula-mittareilla saadun viiden_pe räkkäisen neulasen irtirepäisemisen keskiarvot (kat koviiva) janiistä lasketutliukuvat keskiarvot (täys viiva).

Fig. 7. Mean values (broken ^{line) obtained after} detaching five successive needles with the Nisula gaugeand with thePesola gauge, and the floating

means (unbroken line) calculated from themeans.

8

Kuva 8. Filmauspenkki pitolujuudenrekisteröintiä varten.

Fig.8. Set-upforfilming^{needle retention} readings.

Asian selvittämiseksi rakennettiin kuvan8 mukainen

filmauspenkki.

^{Sen muodostaa}

akselitappiin (20) pyörivästi

^{laakeroitukak}

sivartinen

tukipalkki (21). Tukipalkin

^toi

sessa päässä ^{oli 8} mm kaitafilmikamera

(22) ja

^toisessa päässä ^Pesola-

ja

^Nisula mittarit

(23). Tukipenkki

^{voitiinlukita vaa}

kasuoraan,

^{45° kulmaan tai} pystysuoraan.

Tällöin oli mahdollisuus suorittaa

pitolujuu

den mittaus vetämällä neulasta pystysuo raan, 45°-kulmaantai vaakasuoraan. Kaik ki mittauksetrekisteröitiin filmille

ja

^filmi nauhalta luettiin

myöhemmin

^mittarien näyttämät.

Kuvausnopeus

^{oli 36 kuvaa/s.}

Ensinsuoritettiinneulasenvetäminenmitta rien ollessapystysuorassa. Vetonopeus^koe tettiin

pitää

^kaikissa mittauksissa tasaisena

ja

rauhallisena.Tulokset

näkyvät

^kuvasta9.

Esitystapa

^{noudattaakuvan}7

järjestelyä.

Tässä

tapauksessa

^Pesola-

ja

^Nisula-mit tarit ovat antaneet samanarvoisia tuloksia.

Tulos viittaakin

siihen,

^{että mittareita on}

käytettävä

rauhallisestitasaista vetonopeut ta

käyttäen.

^Hosuminen

ja

tarpeeton^kiireh timinen

johtavat

^{vääriin tuloksiin}

(kuva 7).

Sopiva

^{neulasta kohden}

käytetty

^vetoaika oli

käytetyillä

⁵⁰⁰ g:n vaa'oilla runsaasti

10emin eli 6_s.

Kuva9. Pesola-jaNisula-mittareista silmämääräisestiluetutjafilmeistä saadut mittarinäyttämät(A)sekävastaavat mittausajat(B). Tulostenesitystapasamanlainenkuinkuvassa7.

Fig. 9. Gaugereadings(A) obtained by eyeandfromfilmrecordingwith thePesola andNisula gauges andthe correspondingmeasuringtimes(B). ^{Theresultsare}presentedin thesame way^asinFig. 7.

9 Kuva 10. Tasaisella nopeudella suoritetun mittauksen

tulosPesola- ja Nisula-mittareilla.

Fig. 10. Results obtained when measurements varried out at uniform speed with the Pesola and Nisula gauges.

Kuvasta 10 nähdään normaaliin tapaan silmävaraisenatoistettu

mittaus, jolloin pi

dettiin huolta

siitä,

että mittareiden veto

tapahtui

^tasaisella

nopeudella.

^Pesola-

ja

Nisula-mittarilla saadut tulokset osoittautui vat samanarvoisiksi.

Filmipenkissä

^{olevaa koetta}

jatkettiin

ve tämällä neulasia mittarin ollessa pysty-

ja

vaaka-asennossa sekä viistosti 45°:

n kul massa. Nämä kokeet tehtiin_sen

takia,

^että saataisiin mielikuva

siitä,

^miten

paljon

Pesola-mittarin vetotangon

(3)

^{tai Nisula} mittarinvetolatan

(9)

laahaaminenmittarin tukirakenteisiin vaikuttaa mittaustuloksiin.

Tulokset esitetään kuvassa 11.

Mittauserot

pysyttelevät

^noin 10 g:n ^ra

joissa,

^eikä saatu tulos _annaselvää vastaus ta

esitettyyn kysymykseen.

Luonnolliselta kuitenkin tuntuu, että mittareitaolisi aina

käytettävä

pystysuunnassa vetotangon

(3)

tai -latan

(9)

laahausvaikutuksen välttämi seksi.

Kuva11. Pesola-jaNisula-mittareilla silmämääräisesti luetutjafilmistä saadutmittarinäyttämät,kun mittareitaon

käytetty eri asennoissa.

Fig. 11. Gaugereadingsobtainedbyeyeandfromfilmrecordingwith thePesolaandNisula_gaugeswhen thegauges areusedin different positions.

10

4. YHDISTELMÄ

Pesola-mittari

ja

^sen

lukitusliipottimella

varustettu muunnos,

Nisula-mittari,

näyttä vät antavan luotettavia

ja

samanarvoisia tuloksia neulasten

pitolujuudesta silloin,

kun mittaukset suoritetaan huolellisesti.

Liian äkkiä

nykäistäessä, jolloin

^neulasen

vetäminen usein

tapahtuu kiihtyvällä

nopeu

della,

^voidaankummallakinmittarillasaada virheellisiä tuloksia. Sen

sijaan

^tasaisella

nopeudella tapahtuva

^{neulasen vetäminen}

johtaa

oikeisiin ^tuloksiin.

KIRJALLISUUS

RUMMUKAINEN, U. 1968. Muovihuone- ja avo maataimien kylmänkestävyys. ^Metsätal.Aikak.lehti 85(31):138—141.

— 1979. Sopiva "stressi" on männyntaimen kunto- koulu.Metsälehti 27:4.

ODC

161—015.7

ODC

161-015.7

ISBN

95

1

-40-0456-6

ISBN

95

1

-40-0456-6

ISSN

0015-5543

ISSN

0015-5543

NISULA,

P.

1980.

Neulasten

pitolujuuden

mittari.

Abstract:

Needle

retention NISULA,

P.

1980.

Neulasten

pitolujuuden

mittari.

Abstract:

Needle

retention

gauge.

Folia

For.

438:1—10.

gauge.

Folia

For.

438:1—10.

The

study

is

concerned

with

the

accuracy

of

determinations

of

the

force

The

study

is

concerned

with

the

accuracy

of

determinations

of

the

force

required

to

detach living

needles

from their

shoot using

Pesola

and

Nisula

required

to

detach

living

needles

from their shoot using

Pesola

and

Nisula

gauges,

and

the

factors

affecting

such

determination.

gauges,

and the

factors

affecting

such

determination.

Author's

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

Author's

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

SF-00170

Helsinki

17,

Finland.

SF-00170

Helsinki

17,

Finland.

ODC

161-015.7

ODC

161-015.7

ISBN

95

1

-40-0456-6

ISBN

95

1

-40-0456-6

ISSN

0015-5543

ISSN

0015-5543

NISULA,

P.

1980.

Neulasten

pitolujuuden

mittari.

Abstract:

Needle

retention NISULA,

P.

1980.

Neulasten

pitolujuuden

mittari.

Abstract:

Needle

retention

gauge.

Folia

For.

438:1—10.

gauge.

Folia

For.

438:1—10.

The

study

is

concerned

with

the

accuiacy

of

determinations

of

the

force

The

study

is

concerned

with

the

accuracy

of

determinations

of

the

force

required

to

detach

living

needles

from their shoot using

Pesola

and

Nisula

required

to

detach

living

needles

from their

shoot using

Pesola

and

Nisula

gauges,

and the

factors

affecting

such

determination.

gauges,

and the

factors

affecting

such

determination.

Author's address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

Author's address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A

SF-00170 Helsinki

17,

Finland.

SF-00170 Helsinki

17,

Finland.

No 394 Rikala, ^Risto: Lannoitteiden levitystavan ^vaikutus

koulittujen

männyn ja ^kuusen taimien kehittymiseen taimitarhalla.

The effect of fertilizer spreading methods on the development of pine and _spruce transplants ^{in the} nursery.

Löyttyniemi, Kari, Austarä,

oystein,

Bejer, ^Broder & Ehnström, Bengt: ^Insectpests in forests of the Nordic Countries 1972—1976.

No 395

Tuhohyönteisten esiintyminen Pohjoismaiden metsissä 1972—1976.

Silfverberg,

^Klaus: Männyn kasvuhäiriönajoittuminenja alkukehitys turvemaanboorin puutosalueella.

Phenology and initial

development

^{of a growth disorder in Scots pine on boron} deficient peatland.

Talkamo, Tero: Markkinapuunalueittaisethankintamäärätjakulkuvirrat vuonna1976 (1964—1973).

Removal _{and flow of commercial roundwood}in Finland during 1976 (1964—1973) by districts.

Lehto, Jaakko: ^{Metsäalankoulutus metsäalan} organisaatioiden arvioimana.

Foresteducation evaluated by forestry organizations.

Jokinen, ^{Katriina &} Tamminen,Pekka: Tyvilahoisten kuusikoiden jälkeen istutetuissa männyn taimistoissa esiintyvät ^sienituhot Keski-Satakunnassa.

Fungal damage ⁱⁿ young Scots pine ^stands replacing ^butt rot-infected Norway spruce stands in SW Finland.

Metsänlannoitustutkimuksen tuloksia ja ^tehtäviä. Metsäntutkimuslaitoksen metsänlan noitustutkimuksen seminaari ^15.2.1979.

Results and tasks in forest fertilization research. Proceedings ^{of the Finnish Forest} Research Institute symposium ^onforest fertilizationresearch 15.2.1979.

Mielikäinen, Kari: Alaharvennusten vaikutus männikön tuotokseen ja ^arvoon.

The influenceof low thinnings ^{onthe wood} production ^{and value of} a pine ^stand.

Sepponen,Pentti, Lähde,^Erkki & Roiko-Jokela, Pentti: Metsäkasvillisuudenja ^maan fysikaalisten ominaisuuksien välisestä suhteesta Lapissa.

On the

relationship

^{of the forest} vegetation ^{and the soil} physical properties ⁱⁿ Finnish Lapland.

Kanninen, Kaija, Uusvaara, ^Olli & Valonen, ^Paavo: Kokopuuraaka-aineen mittaus ja ominaisuudet.

No 396

No 397

No 398

No 399

No 400

No 401

No 402

No 403

Measuring and properties of whole tree raw-material.

Kaunisto, Seppo: ^{Alustavia tuloksia} palaturpeen kuivatuskentän ja suonpohjan ^met sityksestä.

Preliminary results onafforestation of sod _peat drying fieldsand _peat cut-over ^areas.

Sepponen, ^{Pentti &} Haapala, ^Heikki: Ojituksen vaikutuksesta turpeen kemiallisiin ominaisuuksiin.

No 404

No 405

On the effectof drainage ^on thechemical properties of peat.

Elovirta, Pertti: Metsätyövoiman alallapysyvyys 1969—1977.

Permanence of forest labour ⁱⁿ Finland ^1969—1977.

No 406

No 407 Tiihonen, ^{Paavo: Kasvun vaihtelu} valtakunnan metsien 6. inventoinnin aineiston

perusteella.

Variation in _tree growth in Finland based on the 6th National Forest Inventory.

Lilja, Arja: Koivun siemenen sienet ja niidenpatogeenisuus.

Fungi ^{on birch seeds and their} pathogenicity.

Kallio, Tauno& Häkkinen, ^Risto: Juurikäävän (Heterobasidionannosum (Fr.) Bref.) ja Phlebia gigantean (Fr.) ^{Donk vaikutus} pellolle istutettujen kuusen, männyn, ^terva lepän ja rauduskoivun taimien pituuskasvuun ja elossapysymiseen.

Effect of Heterobasidion annosum and Phlebia gigantea ^{infection on the} height growth and survival rate of Picea abies, Pinus sylvestris, Alnus glutinosa ^and Betula pendula seedlings planted on old fields.

Kärkkäinen, ^Matti: Kuitupuun kiintomittaus kourakasoissa.

Measurement of solid volumeof pulpwood grapple heaps.

Huttunen, ^{Terho: Suomen} puunkäyttö, poistuma ja ^{metsätase 1977—79.}

Wood consumption, ^{total drain} and forest balance in Finland, 1977—79.

Raitio, ^{Hannu: Boorin} puutteesta aiheutuva männyn kasvuhäiriö metsitetyllä suopel lolla. Oireidenkuvaus ja ^tulkinta.

Growth disturbances of Scots pine caused by boron deficiency ^{on an} afforested abandoned peatland field. Description and interpretation of _symptoms.

Kellomäki, Seppo ^& Salmi, Juhani: Koivuvaneritukkien kuoren määrä.

Bark quantity ^{of birch} logs.

Paavilainen, Eero: Jatkolannoitus runsastyppisillä rämeillä. Ennakkotuloksia.

Refertilizationon nitrogen-rich pine swamps. Preliminary results.

Teivainen, ^{Terttu: Eräiden} viljeltyjen pajujen kelpaavuus peltomyyrälle (Microtus agrestis L.) ruokintakokeidenmukaan.

Palatibility of somecultivatedwillows to fieldvoles (Microtusagrestis L.) infeeding trials.

Veiling, ^{Pirkko: Puuaineen} tiheys ^kahdessa rauduskoivun jälkeläiskokeessa.

Wood density ^{in two Betula} pendula ^Roth progeny trials.

Mattila, Eero: Kangasmaiden luppometsien ominaisuuksia Suomen poronhoitoalueella 1976—1978.

No 408

No 409

No 410

No 411

No 412

No 413

No 414

No 415

No 416

No 417

Luettelo jatkuu 4. kansisivulla

Characteristics of the mineral soil forests with arboreallichens {Alectoria, Bryoria and Usnea spp.) ⁱⁿ theFinnish reindeermanagement^area, 1976—-1978.

No 418 Hakkila, ^Pentti & Kalaja, ^Hannu: Harvesting ^fuel chips ^{with the Pallari swath} harvester.

1980

Polttopuun korjuu Pallarinleikkuuhakkurilla.

No 419 Kinnunen, Kaarlo & Lemmetyinen, ^{Markku: Paakkukoon vaikutus männyn taimien} alkukehitykseen

Initial development ofcontainerized pine seedlings ^asaffected by thesize of earthball.

No 420 Keipi, Kari & Laakkonen, ^Olavi: Päätehakkuuikäisten metsiköiden urealannoituksen kannattavuusvertailuja.

Profitability comparisons of ureafertilizationin old stands.

No 421 Lipas, Erkki& Levula, Teuvo: Urealannoituseri vuodenaikoina.

Urea fertilization _at different times of the year.

No 422 Weissenberg, Kirn, yon & Kurkela, ^Timo (Eds.)

: Proceedings

^{of the} meeting^{of the} lUFRO Working Party ^52.05—05, Resistance in pines to Melampsora pinitorqua, June 1979, Suonenjoki, Finland.

lUFRO:n työryhmän ^52.05-—O5, Versoruosteenkestävyys männyssä, kesäkuussa 1979 Suonenjoella pidetyn ^{kokouksen esitelmät.}

No 423 Kylmänen, Pekka: Ennakkotuloksia nuorissa männyn siemenviljelyksissä syntyvän Pohjois-Suomi x Etelä-Suomi-kaukoristeytyssiemenen

käyttömahdollisuuksista.

Preliminary ^results concerning usability ^{of NorthFinland}x SouthFinland hybrid ^seed born in young Scots pine seedorchards.

No 424 Sievänen, ^Risto: A preliminary simulationmodelfor annualphotosyntheticproduction and growth ^{in a shortrotation} plantation.

Alustava

lyhytkiertoviljelmän

vuotuisen fotosynteesin ^tuotoksen ja ^{kasvun simulointi} malli.

No425 Kohmo, Ilkka: Metsiköidenkasvuprosentti Suomessa vuosina 1971—1976.

Increment _percentage of forest stands in Finland 1971—1976.

No426 Rautiainen,^Olavi &Räsänen, PenttiK.: Männyn ja^kuusen viljelytaimikoiden kehitys Itä-Savossa 1968—1976.

Developmentof Scotspine ^and Norway _spruce plantations in Itä-Savoin 1968—1976.

No427 Tiihonen, ^Paavo: ATK-karttamenetelmän kokeilu työkohteiden ^etsinnässä Pohjois- Savossa 1976—1978.

Experimenting with the

ADP-map

^{methodfor locatingworking sites innorthern Savo,}

East Finland, ^1976—1978.

No428 Ryynänen, ^Leena: Männyn ^siemenen varastointi ja vanheneminen.

Storageof _Scots pine seed and seed ageing.

No429 Raivonen,Marjut & Leikola, Matti:Hakkuutähteidenpoistamisen vaikutus istutettujen kuusen taimien alkukehitykseen.

The influence of the removal of logging ^{waste onthe initial} development ^of planted Norway spruce seedlings.

No 430 Metsätilastollinen vuosikirja ^1979.

Yearbook of Forest Statistics 1979.

No431 Kyttälä, ^{Timo: Puuston} vaurioituminenharvennushakkuissa. ^— Kirjallisuustarkastelu.

Stand damage during thinnings. ^{— Literature review.}

No432 Silfverberg, Klaus: Kuusen kasvuhäiriö ja hivenravinteet.

Micronutritional growth ^{disorder in} Norway spruce.

No433 Hakkila, ^Pentti & Wojcik, ^Tomasz: Thinning young pine ^{stands with the Makeri}

tractor in Poland.

Makeri pientraktori ^nuorenmännikön harvennuksessa Puolassa.

Pröba zastosowania Makeri do pozyskiwania ^{drewna w} trzebiezach drzewostanow sosnowych w Polsce.

No434 Seppälä, Heikki, Kuuluvainen, Jari ^& Seppälä, Risto:Suomenmetsäsektoritienhaarassa.

Tutkimus Suomen metsäsektorin kehityksestä ja tulevaisuuden vaihtoehdoista.

The Finnish forest sector at ^a cross road.

No 435 Julkaisut 1979. Metsäntutkimuslaitos.

Abstracts of publications, ^1979. The Finnish Forest Research Institute.

No 436 Mattila, ^Eero & Kujala, ^Matti: Utsjoen, ^Inarin ja ^Enontekiön metsävarat 1978.

Forest resources of

Utsjoki,

^Inariand Enontekiö, ^North Finland, ^{in 1978.}

No 437 Kurvinen, ^{Pekka &} Harstela, Pertti: Haketustyön ergonomia ja ^työn järjestely.

Ergonimics and work organizing of chipping work.

No 438 Nisula, ^{Pentti: Neulasten} pitolujuuden mittari.

Needle retention_gauge.

No 439 Nisula, ^Pentti: Tutkimuksia kantoherbisidinlevittämisestä raivaussahalla.

Studies onstump^herbicide spraying using ^{abrush saw.}

No 440 Nisula Pentti: Näkökohtia polttohakkeen kuivaamisesta.

Aspects of the drying ^{of fuel} chips.

Myynti ^{— Available for sale} at: Valtion painatuskeskus, ^Annankatu 44, 00100 Helsinki 10,p. 17341.

Merkintä ODC tarkoittaa metsäkirjallisuuden kansainvälistä Oxford-luokitusjärjestelmää.

ISBN 951-40-0456-6 128002205 C ISSN 0015-5543