• Ei tuloksia

FOLIA FORESTÄLIÄ393

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2023

Jaa "FOLIA FORESTÄLIÄ393"

Copied!
18
0
0

Kokoteksti

(1)

ODC 443.3:416.1

FOLIA FORESTÄLIÄ393

VIETSÄNTUTKIMUSLAITOS-INSTITUTUM FORESTALE FENNIAE-HELSINKI 1979

TIMO KURKELA

LOPHODERMIUM SEDITIOSUM MINTER ET AL. SIENEN ESIINTYMINEN MÄNNYNKARIS TEEN YHTEYDESSÄ

ASSOCIATION OF LOPHODER MIUM SEDITIOSUM MINTER ET AL. WITH A NEEDLE CAST EPIDEMIC ON SCOTS PINE

(2)

1978

No 325Raulo, Jyrki & Lähde, Erkki: Rauduskoivun istutustuloksia Lapissa.

Reforestation results with Betula pendula Roth in Finnish Lapland.

No 326Paavilainen, Eero: Männyn istutus suopeltojenmetsityksessä.

Planting of Scots pine in afforestation of abandoned

swampy fields.

No 327 Paavilainen, Eero: Jatkolannoitus vähäravinteisilla rämeillä. Ennakkotuloksia.

Refertilization on oljgotrophic pine swamps. Preliminary results.

No 328 Laitinen, Jorma & Takalo, Sault: Moottorisahavintturinkäytöstä pienten puiden ja tukkien esijuonnossa.

Preliminary skidding of small trees and sawlogs by power saw winch.

No 329 Kinnunen, Kaarlo & Linnimäki, Jorma: Metsänuudistamisen onnistuminen ja taimis tojen alkukehitys Pohjois-Karjalassa.

Success of forest regeneration and initial development of sapling stands in northern Karelia.

No 330 Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö,poistuma ja metsätase 1975—77.

Wood consumption, total drain and forest balance in Finland, 1975—77.

No 331 Gustavsen, Hans G.: Valtakunnalliset kuutiokasvuyhtälöt.

Finnish volume increment functions.

No 332 Helander, Matti & Simula, Anna-Leena: Metsäalan toimihenkilöiden kysyntä ja tar- jonta vuoteen 1985.

Demand and supply of professional forestry staff by 1985.

No 333 Hakkila, Pentti, Kalaja, Hannu, Salakari, Martti & Valonen, Paavo: Whole-treehar vesting in the early thinning of pine

Kokopuun korjuu männikön ensiharvennuksessa.

No 334 Järveläinen, Veli-Pekka: Mielipiteet yksityismetsätaloudessa. Metsänomistajien ja metsä- ammattimiesten käsityksiä metsätaloudesta ja sen edistämisestä.

Opinions in Finnish private forestry On the opinions of the private forest owners and the forestry experts concerning forestry and its promotion.

No 335 Juutinen, Paavo: Kuitupuupinot pystynävertäjän ( Tomicus piniperda L.) lisääntymis paikkoina Pohjois-Suomessa

Pulpwood stacks as breeding sites for pine shoot beetle ( Tomicus piniperda L.) in northern Finland.

No 336 Kärkkäinen. Matti: Menetelmiä likipituisten kuitupuupölkkyjen keskipituuden mit taamiseksi

Methods for measuring the average length of pulpwood bolts estimated during logging by eye

No 337 Kuusela, Kullervo & Salminen, Sakari: Koillis-Suomen metsävarat vuonna 1976 ja Lapin metsävarat vuosina 1970 ja 1974—76.

Forest resources in the Forestry Board Districts of Koillis-Suomi in 1976 and Lappi in 1970 and 1974—76

No 338 Lähde, Erkki: Välivarastoinninvaikutus männyn paakkutaimien viljelyn onnistumiseen.

Effect of intermediate Storage of containerized Scots pine planting stock on reforestation success

No 339 Teivainen,Terttu: Eräiden poppelikloonien myyrätuhoalttius ruokintakokeiden mukaan.

Resistance ofsome poplar clones to vole damage through feeding experiments.

No 340 Laitinen, Jorma & Takalo, Sauli: Kantokäsittelylaittein varustettujen raivaussahojen vertailua.

Comparison ot clearing sawsequipped with stump spraying devices.

No 341 Uusvaara, Olli: Teollisuushakkeen ja purun painomittaus.

Weight scaling of industrial chips and sawdust.

No 342 Hakkila, Pentti: Pienpuun korjuu polttoaineeksi.

Harvesting small-sized wood foi fuel

No 343 Paavilainen, Eero PK-lannoitus Lapin ojitetuilla rämeillä.Ennakkotuloksia.

PK-fertilizationon drained pine swamps m Lapland. Preliminary results.

No 544 Lehtonen. Irja. Pekkala. Osmo & Uusvaara, Olli Tervalepän (Alnus glutinosa (L.) Gaertn.) ja raidan (Salix caprea L.) puu- ja massateknisiä ominaisuuksia.

Technical properties nf Mack alder (Alnus glutinosa (L.) Gaertn.) and great sallow (Salix caprea L.) wood and pulp.

No 345 Metsätilastollinen vuosikiria 1976.

Yearbook of Forest Statistics 1976.

No 346 Parviainen, Jari Taimisto- jariukuvaiheen männikön harvennus.

Durchforstung im Kiefernbestand in der Jungwuchs- und Stangenholzphase.

No 347 Vuorinen, Heikki Metsätraktorin kuljettajankuormittumisen mittausmahdollisuudet.

Possibilities of measuring the strain on forest tractor drivers.

No 348 Lovttyniemi Kari Metsänlannoituksen vaikutuksesta ytimennävertäjiin (Tomicus spp., C.ol Scolvtidae)

Effectof forest fertilization on pine shoot beetles (Tomicus spp.. Col., Scolvtidae) No 349 Metsämuuronen,Markku, Kaila, Simo Si Räsänen, Pentti K.: Männyn paakkutaimien

alkukehitys vuoden 1973 istutuksissa

First-year planting results with containerized Scots ptne seedlings in 1973.

Luettelo jatkuu 3. kansisivulla

(3)

FOLIA FORESTALIA 393

Metsäntutkimuslaitos. InstitutumForestaleFenniae.Helsinki 1979 Timo Kurkela

LOPHODERMIUM SEDITIOSUM MINTER ET AL. -SIENEN

ESIINTYMINEN MÄNNYNKARISTEEN YHTEYDESSÄ

Association of

Lophodermium

seditiosum Minter etai. with a needle cast

epidemic

on Scots

pine

(4)

2

KURKELA,T. 1979- Lophodermium seditiosumMinteret ai.-sienen esiintyminen männynkaristeen yhteydessä. Summary: AssociationofLophodermiumseditiosum Minteretai. witha needlecast epidemic onScots pine. FoliaFor. 393:1—11.

Tutkimuksessatarkastellaan Lophodermium -sienilajeja, jotka esiintyivät kevään 1975 männynkariste-epidemian yhteydessä. Epidemia olisaanutalkunsa edellisen syksyn lämpimiensäidenjarunsaidensateidenvaikutuksesta.L.seditiosumtodettiinainoana Lophodermium-lajina keväällä ruskettuneista männynneulasista. Sieni olisaastutta nutkaikenikäisiä neulasia. Sen kehityskierto oli yksivuotinen. Syksyllä 1975 maahan varisseisiin neulasiin kehittyneet sienen hysteroteekiot olivat täydellisesti epidermin alaisia ja niiden huulisolukkooli sininentaivihertävä.Rihmastooliruskean ja valkean kirjava.

L.pinastri-sientätavattiinkaikkialla männynneulaskarikkeessa. Sienellä ei ollut yh teyttä kariste-epidemiaan. Sen hysteroteekiot tuottivatkoteloitiöitä kasvukauden al kupuolella. Hysteroteekiot olivatvainosittain epiderminalaisia ja huulisolukkoolipu nainen. Rihmasto oli vaalean harmaa tai kellertävä muodostaen mustaastromaa.

L. seditiosum kasvoikeinoalustalla voimakkaammin kuin L.pinastri.

Theoccurrenceof Lophodermium spp.inassociationwithaneedle cast epidemic was investigated. Abnormally high precipitation, 150—200% ofnormal, during thefall of1974,created conditions favorablefor the infection ofyoung pine stands. This resultedin heavy browning ofthe needlesin spring 1975. All ageclasses ofneedles were evenly infected.

L.seditiosum wasthe only Lophodermium species isolatedfromthe partially browned needles sampled fromyoung pines in the spring. Thelife cycle ofthe fungus tookone year. Hysterothecia maturing onneedles lying onthe ground in the autumnwere

totally subepidermal withblue orgreen labia. The mycelium waswhitewithreddish brownareaswhen

grown onmaltagar.The fungus presumably disappeared fromthe pine standslateronsincenonewinfectionwas observed.

L.pinastriwasabundantintheneedlelitterofall pine standsvisitedwhetherdiseased

ornot. Apparently there wasnoconnection between the fungus andneedle cast.Its

hysterothecia, maturing in thefirst halfofthesummer, were partially subepidermal withred labia. The mycelium was light greyish or yellowish withblackstromaticareas

or bands.

L. seditiosum grewmore vigorously invitro thanL.pinastri.

Helsinki

1979.Valtion painatuskeskus ODC 443.3:416.1

ISBN 951-40-0391-8 ISSN 0015-5543

(5)

127901038 X 3 SISÄLLYS

1. JOHDANTO 4

2. AINEISTOJAMENETELMÄT 4

3. TULOKSET 5

31. Lophodermium seditiosumMinteretai. 5 32. LophodermiumpinastriXSchrad. exHook)Chev 5 33. Lämpötilan ja vitamiinienvaikutus 8

4. TULOSTENTARKASTELU 9

KIRJALLISUUS REFERENCES 10

SUMMARY 11

(6)

4

1. JOHDANTO

Männyllä (Pinus sylvestris L.) onkolme ver

raten yleistä neulaskaristetautia. Harmaakaris te esiintyy nuorimmassaneulaskerrassa ja sen

aiheuttaa Lophodermella sulcigena (Rostr.) v.

Höhn. Lophodermella conjuncta Darker -sie

nen aiheuttama kariste esiintyy aina toisen vuodenneulasissa (Kurkela 1978). Män nynkariste -nimellä tunnettutautivoi esiintyä kaikenikäisissä neulasissa. Sen aiheuttajana on pidetty Lophodermium pinastri (Schrad. ex Hook) Chev. -sientä.

Viimeksi kuluneinavuosina monet tutkijat

ovat todenneetL. pinastri -sienen jakautuvan kahteentai useampaan biotyyppiin tairihmas tovarianttiin. Äsken ilmestyneessä tutkimuk

sessaan M i nte r ym. (1978) esittivät män nyn (P. sylvestris) neulasilla esiintyvän ainakin nelj'i.Lophodermium -lajia, joista kolme(L. pi nastri, L. conigenum Hilitzer ja L. pini-excelsae Ahmed) olivat jo aiemmin kuvattuja. Uutena lajina hekuvasivatsienen Lophodermium sedi tiosum Minteretai. Toistaiseksi julkaistut tie dotnäidensienten patogeenisuudesta ovatvar sin puutteellisia. L. pinastri -sienenkollektiivi

sena lajina tiedetäänaiheuttavan männynkaris

teen. Patogeenisuutta koskevia selvityksiä on

kuitenkin odotettavissa, sillä männynkariste on merkittävä tauti taimitarhoissa ja taimistoissa varsinkin Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Pohjoismaissa esiintyi ankaria kariste-epide mioita tämänvuosisadanalussa (Lagerberg 1913, Hag e m 1962). Suomessa tautiaon tavattu sekä taimitarhoissa että taimistoissa (Kangas 1931, 1937, Kujala 1950, Jamalainen 1956). Keväällä 1975 to dettiin Etelä-Suomen männyn taimistoissa merkittävä kariste-epidemia. Syksyn 1974 ja

seuranneentalvenrunsaidensateiden ja lämpi myyden vaikutuksesta karistetta esiintyi poik keuksellisen paljon eteläisellä rannikolla ja Lounais-Suomessa. Karisteen aiheuttamat va

hingot jäivät tuolloinkuitenkin vähäisiksi, kos ka tautieitoistunutseuraavana vuonna. Peräk käisinä vuosina toistuessaan karistevoiaiheut taa merkittäviä kasvutappioita (Martins

s on 1977).

Tässä kirjoituksessa esitetääntutkimustulok sia ja havaintoja L. seditiosum ja L. pinastri -sienten morfologiasta ja esiintymisestä vuoden 1975epidemian

yhteydessä.

Lisäksi sientenfy siologisia ominaisuuksia vertailtiin viljelyko keissa.

2. AINEISTOJA MENETELMÄT

Keväällä1975saatiinMetsäntutkimuslaitokseenlukuisia näytteitämännynneulaskaristetaudista.Saastuntajakautui männyissä tasaisestikaikkiin neulaskertoihin. Neulasetoli vat ruskettuneet nopeasti kevään kuluessa. Lähetettyjen

näytteidenlisäksikerättiin näytteitäeripuoliltaEtelä-Suo mea,jottataudinyhteydessäesiintyvä Lophodermium -laji tai -variaatiovoitaisiin tarkemmin selvittää. Epidemia oli suunnilleenkuvassa 1 esitetynlaajuinen.Koskasaastuneis

saneulasissa eiollutvieläkeväällä itiöemiä,kerättiin näyt teitäkuukausittainlokakuuhun saakka. Itiöemien esiinty misestätehtiin havaintoja myöskahtenaseuraavanakesä nä.Lophodermium-hysteroteekioistatehtiin leikkeitäsekä käsivaraisestiettä parafiinimikrotomilla.

Keväällä 1975 eristettiinvieläpuussakiinniolleistaneu lasista pintasteriloinnin jälkeen sienirihmastoja mallasaga rilla. Myöhemminkesällä ja syksyllä löytyneistä Lophoder-

mium-sienten hysteroteekioista tehtiin vertailueristyksiä ja yksi-itiöviljelmiä.

Lophodermium -isolaattien kasvuatutkittiineri lämpö tiloissa. Koelämpötiloiksi valittiin "suboptimaaliset" 5,

10, 15, 17 ja 20°C. Männynneulasilla elävän Lophoder mium -rihmaston kasvun optimilämpötila on n. 20° C (10 —25°)(Stephan 1973 b ). Viljelyalustat olivat:

1) 1,5 % mallasuute-agar

2) Hagem-agar; 5g glukoosia, 5gmallasuutetta,0,5g KH2PO4, 0,5g MgSC>4, 0,5g NH4CI, 1mlFeCl liuosta (1 %), 15 gagariaja1000mltislattuavettä.

Molempiin alustoihin lisättiin neulasuutetta, joka val mistettiin homogenisoimalla50 gmännyn neulasia 100 ml:ssa tislattua vettä. Homogenaatista puristettiin neste harsokankaan läpija sentrifugoitiin (10000rpm, 15min),

(7)

5 Kuva1. Männynkariste-epidemian levinneisyys Suo

messakeväällä 1975.

Fig. 1. Approximate distribution of needle oast on Scotspinein spring 1975.

taivaihtoehtoisesti esisuodatettiin. Saatu uute (superna tantti) suodatettiinvielä0,45|>msuodattimella, jonka jäl keen selisättiin

n.50°

C lämpötilaan jäähdytettyyn agar liuokseen ennenvalua petrimaljoihin. Neulasten puriste mehun tiedetäänlisäävänmännyn Lophodermium -sienen kasvua (S chiitt 1964).

Vitamiinien vaikutusta sienten kasvuun tutkittiin syn teettisessä ravintoliuoksessa (Schläpfer-Bern ha rd 1968): 0,5g MgSC>4-7H20,0,5gKH2PC>4, 0,5g Na2HPO4-2H20,0,25 gXCI,0,01 g FeCl

3, 20g glukoo sia, 2g asparagiinia ja 1000ml tislattuavettä.Vitamiini väkevyydet olivat: tiamiini ja pyridoxiini 100 pig, biotiini 5 ja inositoli 5mg/1000ml. Kylmästeriloitu (suodatus 0,45ium) vitamiiniliuos lisättiin autoklavisoituun jäähdy tettyynravintoliuokseen.

L.seditiosum ja L.pinastri-sientenkasvatustakokeiltiin myösmännynneulasillainvitro. Kokeeseenotettiintervei viimeisenvuosikasvaimen neulasia. Ne pintasteriloitiin, asetettiin mallasagarille, päälle ympättiin rihmasto ja in kuboitiin n. 2

kuukautta17°

C lämpötilassa. Toukokuun alussa nämäneulaset asetettiin kuusen taimistoon (jotta männyn Lophodermium -sieneteiväthäiritsisi koetta) neu laskarikkeelle harsokankaaseen käärittynä. Syyskuun alussa neulaset tarkastettiin. Vastaavan menetelmän on kuvannut P agony (1976).

3. TULOKSET

31. Lophodermium seditiosum Minter et ai.

Keväällä männyistä otetuista ruskettuneista neulasista (kuva 2) kasvoi pintasteriloinnin jäl keen mallasagarilla ruskea, myöhemmin ruske

an ja valkean kirjava rihmasto (kuvat 5 ja 6), joka vastasi Millarin ja Watsonin (1971) tyyppiä Bja ilmeisesti Stephanin (1973 a) rihmastovariaatiota 11. Saastuneiden männyntaimistojen maahanvarisseissa neula sissa oli elo—syyskuussa runsaasti B-tyyppiä vastaavia Lophodermium -hysteroteekioita (ko ko 1,2—2,0x0,5—0,6 mm). Ne olivatusein nauhamaisestikiinni toisissaan (kuva 3), täy dellisesti epiderminalaisia (kuva 7), mustia,

tuoreena sinisenä erottuva huulisolukko 2—4 kerroksessa olevien pitkänomaisten solujen muodostama. Neulasista puuttuivat mustat poikkivyöt. Hysteroteekioista saadutisolaatit ja yksi-itiöviljelmät olivat keväällä ruskettuneista neulasista saatujen isolaattien kaltaisia. Ne muodostivat ruskean ja valkean kirjavaa rih

mastoa. Sienen tuntomerkit vastaavat hyvin Mint er i n

ym. (1978) kuvaamaaL. sedi tiosum -sientä. L. seditiosum oli ainoa keväällä

1975ruskettuneistaneulasista eristetty Lopho dermium -laji.

Sienen kehityskierto oli yksivuotinen. Ke väällä 1975 ruskettuneet neulasetolivat mitä

todennäköisimminsaastuneetedellisen syksyn aikana, jolloin runsaat sateet ja lämminsääte

kivät saastunnan mahdolliseksi. Seuraavaan syksyyn mennessä, siis vuodenkuluttua saas tunnasta, maahanvarisseisiin neulasiinkehit tyi L. seditiosum -sienen hysteroteekiot. Oltu

aan maastossa neulasiin ympättynä yhden kas vukauden ajan L. seditiosum-rihmastokuten myös ruskettuneista neulasista eristetty rihmas

to muodostivat neulasilla sini-vihreähuulisia L. seditiosum -hysteroteekioita.

32. Lophodermium pinastri (Schrad. ex Hook) Chev.

Männiköissä, myös karisteen saastuttamissa, oli maassa runsaasti neulasia, joissa oli L. pi nastri -sientä muodostaen hysteroteekioita, Leptostroma pinastri Desm. -kuromapesäk keitä ja mustia poikkivöitä. Kypsä hysterotee kio on päältä keskeltä musta, reunoiltavaale-

(8)

I

(9)

7 Kuva 7. A—B)Lophodermiumpinastn.C—D)L.sedittosum.AjaC)Hysteroteekionpoikkileikkaus, x 110.BjaD)

Hysteroteekionaukko, x 490. Epidermisoluja (nuolet),sienien huulisolukkoa (a).

Fig. 7. A—B)Lophodermiumpinastri. C—D)L.seditiosum.AandC) Crosssectionofa hysterothecium, x 110.B and D) Dehiscence of a hysterothecium, x 490. Epidermal cells (arrows), labialtissue of the fungus (a).

Kuva 2. Taudinsaastuttamanuori mänty.

Fig.2. Adiseasedyoung pine.

Kuva3. Lophodermium seditiosum Minteretai. -sie

nen hysteroteekioita männynneulasella, x7.

Fig. 3. Hysterothecia ofLophodermium seditiosum Minteretal. onaScotspineneedle, x7.

Kuva 4. Lophodermiuum pinastri(Schrad.)Chev. -sie

nen punahuulisia hysteroteekioita ja mustia poikkijuoviamännynneulasella,x7.

Fig. 4. Hysterothecia of Lophodermium Pinastri (Schrad.) Chev. with red labia and black diagphragmsonaScotspineneedle, x 7.

Kuva 5. L. seditiosum -sienen rihmaston kasvusaastu neista pintasteriloiduista neulasista.

Fig. 5. Mycelium of L. seditiosum growing out of diseasedsurface sterilized, Scots pine needles.

Kuva6. L. seditiosum -sienen (ylhäällä) ja L.pinastri -sienen (alhaalla) rihmastoviljelmiä mallas agarilla.

Fig. 6. Mycelial cultures of L. seditiosum (above) and L.pinastri (down) onmaltextractagar.

ampi, harmahtava, mustan ympäri kiertävän juovan reunustama, vain osittain epidermin alainen (kuvat 4 ja 7). Hymeniumin perussolu kon alla on 4—lo epidermisolua. Hysterotee kiot ovat (0,9 x 0,4 mm) hieman lyhyempiä kuinL. seditiosum -sienellä. Ohuehko, kuiva

na punainen huulisolukkolimautuu ja katoaa vanhemmiten (kuva 8). Sienensaastuttamista neulasista, hysteroteekioista ja koteloitiöistä saadut viljelmät mallasagarilla olivat vaaleita, harmaita tai kellahtavia muodostaen mustia stromamaisia vyöhykkeitä tai kehiä (kuva 6).

Hagem-agarilla mustaa stromaaeimuodostu

nut.Rihmastonkasvu oli epäsäännöllinen. Sie ni vastasi Millarin ja Watsonin (1971) tyyppiä A sekä Stephanin (1973 a ) rihmastovariaatiotaI ja oliidenttinen

alkuperäisen L. pinastri -sienen kuvauksen (Schrader 1799) ja M i nte r i n ym.

(1978) kuvauksen kanssa. Edellä selostetusta

(10)

8

poikkeava hysteroteekion kehitys onL. pinastri -sienellästrobusmännyn (P. strobusL.) neula silla, joilla se useinon täysin epidermin päällä subkutikulaarisena (Z yc ha ja Cos to nis 1966, Lanier 1967). Neulasilla in vitroL. pinastri muodosti yhden kasvukauden kuluessa kuromapesäkkeitä, mustia poikkijuo viasekä osittain subepidermaalisia hysterotee kion aiheita.

33. Lämpötilan ja vitamiinienvaikutus

Agaralustoilla sekä liuosviljelmissä L.seditio

sum kasvoi huomattavasti voimakkaammin kuinL. pinastri (kuva 8).

Alemmissa lämpötiloissa (5 ja 10°) molem

mat agaralustat olivatsamanarvoisia. Lämpöti loissa 15 —20° L. seditiosum kasvoi voimak kaammin mallasagarilla ja L. pinastri Hagem

Taulukko 1. Vitamiinienvaikutus Lophodermium sedi tiosum jaL. pinastri-sienten kasvuun syn teettisessäravintoliuoksessa 51 vrk:naika na lämpötilassa 15°C.

Table 1. Effect of vitaminsonthe mycelial growth of Lophodermiumseditiosum andL. pi nastriina synthetic nutrientsolution incu batedat15°C for 51 days.

agarilla.L. seditiosumkasvoi tasaisellanopeu dellasaavuttaenylemmissälämpötiloissa (17 ja 20°) maljan reunan 22—30vrk:ssa. L. pinast ri -rihmastokasvoi aina epäsäännöllisesti saa

vuttamatta maljan reunaa missään lämpötilas

saennenkasvun pysähtymistä.

Biotiini ja inositoli lisäsivät eniten molem piensientenkasvua, kunvitamiinitlisättiinyk sitellen ravintoliuokseen. Myös tiamiiniyksi nään lisäsi kasvua jonkin verran. Biotiini yh dessä tiamiinin kanssa ravintoliuoksessa antoi maksimaalisenrihmastonkasvun(taulukko 1), joka eienää lisääntynyt inositolin ja pyridoksii nin lisäyksillä. L. pinastri saattoi tällöin jopa vähentää kasvuaan.

Kuva8. Lophodermium seditiosum ja L. pinastri -sien

tenrihmastonkasvu (M) mallas- ja (H)Hagem agarilla optimin alapuolisissa lämpötiloissa.

Fig. 8. Mycelial growth of Lophodermium seditiosum andL.pinastrion (M) maltextractagarandon

(H)Hagemagarat suboptimal temperatures.

Ravintoliuos Nutrient solution

Rihmaston kasvu, mg Mycelial growth, mg L. seditiosum L. nnastn

perusliuos

basic nutrient solution +tiamiini (T)

thiamine +T+biotiini (B)

hiotin

+T+B+inositoli (I) inositol +T+B+1+ pyridoksiini

pyridoxine

9,6 + 4,2

48,2 ±22,5

190,7± 57,7

193,2±62,2

188,0+ 46,2

6,9± 3,3

16,0± 6,9

99,5± 19,8

68.5 +20,7

81.6 ±17,1

(11)

9 4. TULOSTEN TARKASTELU

L. seditiosum esiintyi assosioituneenake\äi

seen männyn neulaskaristeeseen. Vaikka tällä sienellä tehtyjä patogeenisuustestejä eioletois taiseksi julkaistu voitaneensitä pitää männyn karisteen aiheuttajana. Valkean ja ruskeankir javan Lophodermium -rihmastononmuualla kin todettu liittyvän keväiseen kariste-epide

miaan (S t a 1 e

y 1975, Staas-Ebregt ja Gremmen 1975, Hans o 1977).

Millar ja Watson (1971) totesivat män Lophodermium -tyypin (B) esiintyvän harmaakaristeen (Lophodermella sulcigena) saastuttamissa sekä keväällä ilman harmaaka ristetta ruskettuneissa neulasissa. Sieni on siis todennäköisesti primaarinen parasiitti, vaikka

sen itiöemät, hysteroteekiot kehittyvätkin sap rofyyttisessä vaiheessamaahanvarisseissa neu lasissa.

Männynkariste-epidemioita esiintyy Suo

messavarsinharvoin. Ne näyttävät liittyvän ai

na poikkeuksellisen lämpimiin ja sateisiin ajanjaksoihin (1930-luku) tai kasvukausiin.

Erityisen suotuisat olosuhteet karistesaastun nalle olivat syksyllä 1974. Elokuusta tammi kuuhunsatoi Etelä-Suomen pahimmalla karis tealueella (kuva 1) erittäin runsaasti, 150 200 % normaalista sademäärästä ja saman aikaisesti oli poikkeuksellisen lämmintä. En

nen tammikuun puoliväliä (1975) lämpötila laski vain muutamia kertoja alle jäätymispis

teen (Kuukausikatsaus... 1974—1975). Uutta karisteinfektiotaei tapahtunut männyn taimis toissa vuonna 1975, jolloin syksy oli sademää rältään normaali ja pakkaset tulivat jo syys kuussa. L. seditiosum -sientäei löytynyt enää seuraavina vuosina, 1976 ja 1977, taudinvai vaamien taimistojen neulaskarikkeesta. On mahdollista, että Suomessa esiintyy tästäsie nestä aina heikko kanta, joka vahvistuumer kittäväksi vain karisteelle erityisen edullisina kasvukausina kuten syksyllä 1974. Yhtämah dollista on myös sienenkulkeutuminenilma teitse Suomeen Keski-Euroopasta tai Virosta jokaisen meillä esiintyvän epidemian yhteydes sä. Virossa männynkariste on merkittävä tauti (Hanso 1963) ja voidaan olettaa, ettätau dinaiheuttajakin esiintyy siellä säännöllisem min kuin meillä. Sienen pysyvää esiintymistä Suomessa haitannee myös sen itiöemien myö häinen kypsyminen. Kypsiä hysteroteekioita todettiin runsaammin vasta syyskuussa. Ellei vätitiöemät kykene talvehtimaan ja jatkamaan

kehitystään seuraavana vuonna, tapahtuu nii den kypsyminen suurimmassaosassa maatalii an myöhään saadakseenaikaanuudensaastun

nan.

Viljelykokeiden tuloksista voitaneen pitää odotuksenvastaisena sitä, että sairaista neula sista eristetty ja siis mitä todennäköisimmin patogeeninen männynkaristeen aiheuttaja L.

seditiosum kasvoi keinoalustalla voimakkaam min kuin saprofyyttinen L. pinastri. Käytetyt L. pinastri -kannatolivatkaikki peräisin maa

hanvarisseistaneulasista ja osaksi alueilta, joil lakaristettaeilainkaan esiintynyt keväällä-75.

L. pinastri (rihmastovariantti I, Stephan 1973 a) onosoittautunutvoimakkaaksi antago nistiksi toisia Lophodermium -sieniä vastaan.

Vahvana antagonistina sienipystynee hidaskas vuisenakin säilyttämään asemansa maahanva risseissa neulasissa. L. pinastri on Suomessa yleinen ja varsin pysyvä osamänniköidenneu laskarikkeen sieniflooraa. Sesaastuttanee pian varisevaa tai jo maahan varissutta neulastoa, mikä toistunee melko säännöllisesti vuosittain.

S ta 1 e

y (1975) sanoo sensaastuttavan vain vanhaa (3—4 v.) neulastoa. Negatiiviset tulok

set Lophodermium -sienten patogeenisuustes teistälieneesaatu käytettäessä inokulointima teriaalinaL. pinastri -sientä (esim. Boy c e

1951).

Pahimmat taloudelliset menetykset män nynkariste lieneeSuomessaaiheuttanuttaimi tarhoissa. Taimitarhaolosuhteissä on tehty myös saastutuskokeita, joista mainittakoon Heikinheimon (1939) koe, joka oli rinnakkainen Saksassa tehdylle kokeelle (D eng1 er 1955). Näissä suomalainen Lophodermium osoittautui vähemmän

pato geeniseksi ja suomalainen mänty kestäväm mäksi kuin saksalainen. Mahdollisesti suoma lainen neulaskarike, jota käytettiin ymppäys materiaalina, sisälsi vähemmänL. seditiosum -sientä kuin saksalainenneulaskarike Saksassa tehdyssä kokeessa.

Lophodermium -lajien ja niiden esiintymi

sen tarkempi tunteminentaimitarhoissaauttaa tehostamaankaristeen torjuntaa ja alentamaan kemiallisen torjunnan kustannuksia. Kun männyn Lophodermium -lajit pystytään nyt paremmin tunnistamaan, on mahdollista saa

daluotettavampia tuloksiakaikissamännynka ristetta käsittelevissä tutkimuksissa.

(12)

10

KIRJALLISUUS REFERENCES

BOYCE, J.S. 1951. Lophodermium pinastri and needle browning ofsouthern pines. J.For. 49:20—24.

DENGLER, A. 1955. Schutteversuch mitfinnischen und märkischen Kiefern. Archiv Forstw. 4: 4—B.

HAGEM, O. 1926. Schiitteskader paa furuen (Pinus silvestris). Medd. Vestlandets Forstl.Forsoksst. 3(2):

1—133.

HANSO, M. 1963. Männi-pudetöve tekitaja (Lophoder

mium pinastri Chev.) bioloogiast Eestis. EestiPöllu majanduse Akad., Teaduslike Tööde Kogumik 33:

130—142.

1977. Kulturalno-morfologitäeskije vaiiznVj Lophoder mium pinastri Chev. i rasprostranenije ihv sosnjakah Estonii.Summary:CulturalvariantsofLophodermium pinastri Chev. inEstonian pine forests. Ekologitseskije

osobennosti nizSihtastenii sovjetskoi Pribaltiki. Akad.

Nauk,Litovskoi SSR.(Mater. VIIIsimpos.pribalt.be loruss. mikol. lihenol. 21—23 sentrjabja 1977):

258—259.

HEIKINHEIMO, O. 1939- Männynkaristeen (Lophoder miumpinastri) tuhojen riippuvaisuus männyntaimien ja karisteenroduista. Metsätal. Aikakausi. 56:24—26.

JAMALAINEN,E. A. 1956. Männynkaristeen torjunta kemiallisilla aineilla Leksvallin taimitarhassa. Summa ry: The control oftheneedle castof pine with chemi cals at the Leksvall nursery. Silva Fennica 88 (2):

I—lo.

KANGAS,E. 1931.Karistetautivaaran merkityksestä met

sänviljelysmenetelmää valittaessa. Metsätaloud. aika kausi. 48:97—99.

1937. Tutkimuksia mäntytaimistotuhoista ja niiden merkityksestä. Referat: Untersuchungen tiber die in Kiefernpflanzbeständen auftretendenSchädenundih re Bedeutung. Commun. Inst. For. Fenn. 24 (1):

1—314.

KUJALA, V. 1950. Überdie Kleinpilze derKoniferen in Finnland. Seloste: Havupuiden pikkusienistä Suomes sa. Commun. Inst.For. Fenn. 38 (4): I—l2l.

KURKELA, T. 1978. Life cycle of Lophodermella con

juncta,a needlecast fungus on pine. 3rdInt.Congr.

Plant Path.,Abstractsofpapers p. 129.

Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Elokuu—jolukuu 1974, tammikuu 1975. Ilmatieteen laitos, Helsinki.

LAGERBERG, T. 1913. En abnorm barrfällning hos tal len. Medd. Stat. Skogsförsöksanst. 10: 137-180.

LANIER, L. 1967. Morphologie du Lophodermium pi-

nastri(Schrad.)Chev. danslesconditionseuropeennes etamericaines.Comparaisonavecle Lophodermium nitens. Bull. trim. Soc. Mycol. France83:959-979- MARTINSSON, O. 1977. Prövning av tallens resistens

mot tallskyttesvampen. Summary: Testing Pinus syl vestris for resistance to Lophodermium pinastri (Schrad.)Chev.UmeäUniversitetet(Skogshögskolan),

dissertation. 124 ss.

MILLAR,C.S.&WATSON,A.R. 1971.Two biotypes of LophodermiumpinastriinScotland. Eur.J.For. Path.

1: 87—93.

MINTER,D.W., STALEY,J. M.&MILLAR,C.S. 1978.

Four species of Lophodermium on Pinus sylvestris.

Trans. Br. mycol. Soc. 71:295 —301.

PAGONY, H. 1976. Ziichtung vonReinkulturen des Pilzes Lophodermium pinastri (Schrad.) Chev. zur

Entstehung vonsexuellen Fruchtkörpern (Hysterothe cien). Eur. J. For. Path. 6:71—74.

SCHLÄPFER-BERNHARD,E. 1968.Beitrag zurKennt nis der Discomycetengattungen Godronia, Ascocalyx, NeogodroniaundEncoeliopsis. Sydowia.Ann. Mycol.

11, 22: 1—56.

SCHRADER, H. A. 1799- Plantae cryptogamicae novae, rariores autminus cognitae. J. Bot. 2:55—70.

SCHUTT, P. 1964.Eine mykologishe Methode derResis tenzpriifung entwickelt furden Lophodermium-Befall derKiefer. Phytopath. Z. 51:62—72.

STAAS-EBREGT,E.M.&GREMMEN,J.1975.Resultsof research onthe occurrenceofbiotypesinthe fungus Lophodermiumpinastri(Schrad. ex Hook) Chev. in

theNetherlands. Mitt. Bundesforschungsanst. f.Forst u.Holzw. 108:87—89.

STALEY,J. M. 1975. ThetaxonomyofLophodermiaon pines, with spiecial reference to problems in North American Christmas treeplantations. Mitt. Bundes forschungsanst. f.Forst-v. Holzw. 108:79 —85.

STEPHAN,B. R. 1973a. Untersuchungen zurVariabilität yon Lophodermium pinastri.I.Kulturvarianten. Eur.

J. For. Path.3: 6—12.

1973 b. Untersuchungen zur Variabilität von Lopho dermium pinastri. 11. Unterschiedeim physiologischen Verhalten. Eur.J.For. Path.3: 112—120.

ZYCHA, H. & COSTONIS, A. 1966. Der Schiittepilz Lophodermiumpinastri an der Weymouthskiefer.

Phytopath. Z.55: 309 —316.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

The aim of the present study was to obtain the long-term data about needle retention in Scots pine (Pinus sylvestris L.) in northern Estonia, and to compare those data with

Erics- son (1979) observed a decline in needle starch content during rapid shoot elongation in 20-year- old Scots pine (Pinus sylvestris L.) trees, which indicates that spring

Nitrogen (N) and associated carbon (C) cycling were studied in an N-limited boreal Scots pine (Pinus sylvestris L.) forest in Hyytiälä, southern Finland and were compared to two

In order to examine long distance gene flow in Scots pine (Pinus sylvestris L.), we monitored flowering phenology in central, northern, and northernmost Finland

The objectives of this study were to investigate the stand structure and succession dynamics in Scots pine (Pinus sylvestris L.) stands on pristine peatlands and in Scots pine

To our knowledge, these are the first observations, made in 2016–2017, of Heterobasidion root rot (Heterobasidion annosum) in Scots pine (Pinus sylvestris) stands on drained

This study explores the effect of peat nitrogen on the height and volume of Scots pine (Pinus sylvestris L.) stands in drained peatland sites in three temperature sum regions

In addition, previously published material on the presence of Scots pine (Pinus sylvestris) in Finnish Lapland above the present pine treeline zone was utilized, together with a