JONNA TOZ
Alaikäisen edunvalvonta
LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMA
2021
Tekijä(t) Toz, Jonna
Julkaisun laji Opinnäytetyö, AMK
Päivämäärä Joulukuu, 2021
Sivumäärä 35
Julkaisun kieli Suomi
Julkaisun nimi
Alaikäisen edunvalvonta Tutkinto-ohjelma
Liiketalouden koulutusohjelma
Opinnäytetyö tehtiin perehdytysmateriaaliksi Pirkanmaan edunvalvontatoimistolle. Tavoitteena oli saada kokonaisvaltainen kuva alaikäisen edunvalvonnasta. Tutkimuskysymyksinä käytettiin miksi ja miten alaikäinen määrätään edunvalvontaan ja mitä haasteita siinä on. Tässä opinnäytetyössä edunvalvojalla, tarkoitetaan yleisessä edunvalvonnassa edunvalvojana toimivaa valtion virkamiestä.
Opinnäytetyön teoriaosuus pohjautuu lakeihin, oikeuskirjallisuuteen ja oikeustapauksiin. Opinnäyteyön empiirisessä osiossa selvitettiin kolme tavallisinta alaikäisten erityistehtävää: perinnönjako, rikosoikeudellinen kavallus sekä elatussopimukset. Empiiriseen osioon haastateltiin kahta yleistä edunvalvojaa.
Alaikäisellä tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Tavallisesti alaikäisen edunvalvojana toimivat hänen huoltajansa. Huoltajan ollessa esteellinen toimimaan edunvalvoja, määrätään alaikäiselle edunvalvojan sijainen.
Edunvalvojan alaikäiselle määrää tuomioistuin tai holhousviranomainen.
Edunvalvojan tulee toimia virassaan siten, miten holhoustoimilaissa (422/1999) säädetään.
Alaikäiseen kohdistuva erityistehtävä on oikeustoimi, johon edunvalvoja määrätään. Edunvalvoja edustaa alaikäistä oikeustoimessa ja hänen kuuluu toimia alaikäisen edunmukaisesti. Edunvalvonta päättyy, kun oikeustoimi on saatettu päätökseen.
Edunvalvonta, yleinen edunvalvoja, holhousviranomainen, alaikäinen
Author(s) Toz, Jonna
Type of Publication Bachelor’s thesis
ThesisAMK
Date
December, 2021
Number of pages 35
Language of
publication: Finnish Title of publication
Guardianship for a minor
Degree programme in business administration
The purpose of this thesis was to make orientation material for public guardianship office of Pirkanmaa. The subject was to create a holistic view of supervision of the interest of minors. Research questions were why and how minors are set under guardianship and what challenges there are in guardianship of minors. In this thesis the word “guardian” means public servant.
Theory portion of this thesis is based on Finnish law, legal literature and legal
cases. Empirical section is based on three most
common assignments of guardianship for minors. Most common assignments are distribution of an estate, criminal embezzlement, and child support agreements. Two guardians were interviewed for empirical material.
Minor in Finnish law perspective is a person under the age of 18. Normally minor’s custodians act
as their trustee. If the custodian is prevented to work as minor’s trustee, court of law or guardianship authority will order a replacement guardian for the minor. Guardian must act in office as Finnish guardianship actuation provides for (422/1999).
Guardian can be ordered to legal actions that
targets a minor. Guardian represents the minor in legal action and must actbeneficently for the minor. Guardianship of the minor will end once the legal action is completed.
Guardianship, a public guardian, guardianship authority, a minor
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ... 6
2 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS ... 7
2.1 Opinnäytetyön tavoite ... 7
2.2 Toimeksiantaja ... 7
2.3 Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys... 8
2.4 Opinnäytetyön tutkimusmenetelmät ... 9
3 ALAIKÄINEN ... 10
3.1 Huoltaja alaikäisen edunvalvojana ... 11
3.2 Esteellisyys ... 13
3.3 Edunvalvojan sijainen ... 14
4 YLEINEN EDUNVALVONTA ... 15
4.1 Edunvalvojan määräytyminen ... 16
4.2 Hyvä edunvalvontatapa ... 18
4.3 Edunvalvojan tehtävät ... 20
4.3.1 Edustaminen ... 20
4.3.2 Omaisuuden hoito ... 20
4.3.3 Huolenpito ... 21
4.3.4 Kuuleminen ... 22
4.3.5 Vahingonkorvausvelvollisuus ... 22
4.4 Edunvalvonnan toiminnan valvonta ... 23
4.4.1 Tilivelvollisuus ... 25
4.5 Edunvalvonnan rekisteröinti ... 26
5 ALAIKÄISEN EDUNVALVONNAN ERITYISTEHTÄVÄT ... 27
5.1 Kavallus ... 28
5.2 Perinnönjako ... 30
5.3 Elatussopimukset ... 31
5.4 Haasteet ... 33
6 YHTEENVETO ... 34
LÄHTEET LIITTEET
OPINNÄYTETYÖN LYHENTEET JA KESKEISET LAIT
HL Hallintolaki 6.6.2003/434
HolhTL, Holhoustoimilaki Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442 ElatusL, Elatuslaki Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704 HTL, Lastenhuoltolaki Laki lapsen huollosta ja
tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Laki valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä 477/2016
LastSL Lastensuojelulaki 13.4.2007/417
PL, Perustuslaki Suomen perustuslaki 11.6.1999/731
VahL Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412
1 JOHDANTO
Tavallisesti alaikäisen edunvalvojana toimivat tämän vanhemmat. Joissakin tapauksissa lapselle voidaan määrätä joku muu edunvalvoja kuin lapsen huoltaja. Tässä opinnäytetyössä käsitellään syitä, milloin ja mistä syystä alaikäiselle määrätään yleinen edunvalvoja valvomaan lapsen etua.
Opinnäytetyö toteutetaan yleisen edunvalvonnan näkökulmasta.
Pirkanmaan edunvalvontatoimistossa on 369 alaikäistä päämiestä, joiden etua valvoo kolmetoista yleistä edunvalvojaa. Näistä 326 tapausta on erityistehtäviä. Erityistehtävä pähkinänkuoressa tarkoittaa sitä, että edunvalvoja on määrätty hoitamaan jotakin tiettyä oikeustoimea mm.
edustamaan päämiestä perinnönjaossa tai tuomioistuimessa. Erityistehtävä päättyy, kun oikeustoimi on kokonaisuudessaan suoritettu.
Aloin työskennellä Pirkanmaan edunvalvontatoimistosta helmikuussa 2021 ja työnkuvani on toimia asiakasvastaavana edunvalvontasihteerinä. Oli selvää, että teen opinnäytetyöni edunvalvontaan liittyvästä aiheesta. Alaikäisen edunvalvonta on aiheena mielenkiintoinen ja edunvalvontasihteerinä toimiessani minulle hieman vieras. Erityistehtävät hoitavat yleensä kokonaisuudessaan edunvalvojat. Vain pienellä määrällä alaikäisistä on myös edunvalvontasihteeri. Opinnäytetyöhön haastatellaan kahta Pirkanmaan edunvalvontatoimistossa työskentelevää yleistä edunvalvojaa. Edunvalvojat kertovat, miksi alaikäisiä päämiehiä on, mitä haasteita heidän edunvalvonnassaan on sekä miten alaikäisten edunvalvonta poikkeaa täysi- ikäisen edunvalvonnasta.
Aihe on ajankohtainen, koska Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom on laatimassa lasten edunvalvonnan kansallista kehittämissuunnitelmaa. Tavoitteena on vahvistaa lasten oikeuksien toteutumista, kun lapsi on osallisena rikosprosessissa, lastensuojeluprosessissa tai omaisuuteen liittyvässä asiassa ja hänellä on oikeus saada edunvalvoja. Lasten edunvalvonnan kansallinen
kehittämissuunnitelma tullaan laatimaan vuoden 2021 marraskuun loppuun mennessä.
2 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS
2.1 Opinnäytetyön tavoite
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten ja mistä syistä alaikäiselle määrätään yleinen edunvalvoja, mitä haasteita alaikäisen edunvalvonnassa on ja mitä käytännössä yleisen edunvalvojan työ pitää sisällään, päämiehen ollessa alaikäinen. Opinnäytetyön empiirisessä osassa keskitytään kolmeen tavallisimpaan erityistehtävään alaikäisten edunvalvonnassa.
Opinnäytetyössä pyrin saavuttamaan kokonaisvaltaisen kuvan edunvalvojan työstä päämiehen ollessa alaikäinen ja niistä vaiheista, kuinka edunvalvontaan päädytään. Opinnäytetyötä voi käyttää perehdytysmateriaalina edunvalvontatoimistossa toimiville yleisille edunvalvojille ja edunvalvontasihteereille. Pirkanmaan edunvalvontatoimistossa ei ole perehdytysmateriaalia koskien alaikäisten edunvalvonnan erityistehtäviä.
2.2 Toimeksiantaja
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Pirkanmaan edunvalvontatoimisto.
Edunvalvontatoimistot on jaettu kuuteen piiriin Suomessa. Pirkanmaan edunvalvontatoimisto kuuluu Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiriin. Edunvalvontatoimistot ovat oikeusministeriön hallinnon alalla toimivia virastoja. Pirkanmaan edunvalvontatoimistossa työskentelee johtava yleinen edunvalvoja, yleisiä edunvalvojia ja edunvalvontasihteereitä.
Edunvalvontasihteerit on jaettu kolmeen eri ryhmään: asiakasvastaavat edunvalvontasihteerit, vastaanotossa työskentelevät edunvalvontasihteerit ja
Yleinen edunvalvonta
Alaikäisen edunvalvonta
Alaikäinen Huoltajan
Esteellisyys
Laki holhoustoimesta
Päämies
Tehtävät Velvoitteet
etuussihteerit. Pirkanmaan edunvalvontatoimistossa on kolmetoista yleistä edunvalvojaa ja päämiehiä oli syyskuussa 2021 2957kpl.
Edunvalvontatoimistojen holhousviranomaisena toimii digi- ja väestötietovirasto.
2.3 Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys
Opinnäytetyö on juridinen työ, jossa teoria koostuu laeista, oikeuskirjallisuudesta ja oikeustapauksista. Keskeisin laki oppinäytetyössä on laki holhoustoimesta 1.4.1999/442.
Kuvio 1. Teoreettinen viitekehys.
Opinnäytetyöni keskeisiä käsitteitä ovat alaikäinen, edunvalvonta ja edunvalvoja. Alaikäinen on alle 18-vuotias vajaavaltainen, jolla ei ole oikeutta määrätä omaisuudestaan, tehdä merkittäviä sopimuksia tai muita tärkeitä toimenpiteitä. (Laki holhoustoimesta 442/1999, 23 §) Edunvalvoja on käräjäoikeuden tai holhousviranomaisen määrittämä henkilö, joka hoitaa
toisen henkilön taloudellisia asioita, ja yleinen edunvalvoja on taas valtion virkamies, jonka virkatehtävään kuuluu hoitaa edunvalvojan tehtävää. Digi- ja väestötietovirasto on edunvalvonnan holhousviranomainen. (Digi- väestötietoviraston www-sivut 2021).
2.4 Opinnäytetyön tutkimusmenetelmät
Tässä opinnäytetyössä käytetään lakioppia ja empiirisen oikeustutkimuksen menetelmiä. Empiirisellä oikeustutkimuksella tarkoitetaan jonkin yhteiskunnallisen ilmiön tutkimista käyttäen empiirisen tutkimuksen keinoja.
Yhteiskunnallinen ilmiö voi olla melkeinpä mikä tahansa, kunhan sen voi liittää oikeuden maailmaan. (Keinänen & Väätänen 2016, 249).
Opinnäytetyössäni käytetään laadullisia eli kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä.
Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tutkinnassa oleva ilmiö kokonaisvaltaisesti ja syvemmin. Siinä kuvataan todellista elämää.
Laadullisessa tutkimuksessa arvostetaan haastateltavien kokemusta, näkökulmia ja ajatuksia. (Pitkäranta 2014, 33.)
Haastattelut ovat laadullisen työn käytetyin menetelmä (Kananen 2017, 88).
Opinnäytetyössäni haastattelen kahta Pirkanmaan edunvalvontatoimiston yleistä edunvalvojaa. Haastattelut ovat teemahaastatteluja.
Teemahaastattelussa aihe eli teema mietitään etukäteen ja se on melko yleispiirteinen. Teemoja on useampia kuin yksi, ja haastattelun onnistumiseen vaaditaan, että haastattelija ja haastateltava ymmärtävät toisiaan. (Kananen 2017, 89). Tässä opinnäytetyössä haastattelussa käytetyt teemat ovat:
edunvalvonnan alkamisen syyt, edunvalvonnan haasteet sekä erityistehtävän vaiheet. Haastattelujen runko löytyy liitteenä opinnäytetyön lopusta.
Haastattelun tavoitteena on ymmärtää ilmiötä teemojen ja lisäkysymyksien avulla. Teemahaastattelussa on tavanomaista, että vastaus tuottaa usein
lisäkysymyksiä. (Pitkäranta 2014, 92). Tällöin ilmiötä on helpompi ymmärtää, ja tutkimus saa lisää sisältöä. Teemahaastattelun rungon suunnittelu teemojen avulla, jossa viitekehys kulkee mukana koko haastattelun ajan, tuntui sopivan itselleni ja tämän ilmiön tutkimiseen paremmin. (Pitkäranta 2014, 93). Pohdin pitkään teemahaastattelun ja syvähaastattelun välillä, mutta päädyin lopulta teemahaastatteluun. Haastattelussa käytettävien kysymysten on tarkoitus antaa vastaus opinnäytetyön tutkimusongelmaan ja jokainen teema, jota haastattelussa käytetään, liittyy tutkittavaan asiaan.
3 ALAIKÄINEN
Alaikäinen on alle 18-vuotias henkilö. Alaikäinen määritellään useammassa Suomen laissa. Lastensuojelulain 1 luvun 6 §:n mukaan lapsi on alle 18- vuotias. (Lastensuojelulaki 13.4.2007/417, 6 §). Holhoustoimilain 3 §:n mukaan vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 3 §). Alaikäisen määritelmä on selkeä. 18- vuotiasta pidetään alaikäisenä niin Suomen laeissa, oikeuskäytännössä ja arki elämässä.
Suomen perustuslain yhdenvertaisuus periaatteen mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. (Suomen perustuslaki 11.6.1999/731, 6 §). Lastensuojelulaissa lapsen puhevallan käyttö alkaa 12- vuotiaasta, jolloin hänellä on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa.
Tästä säädetään tarkemmin hallintolaissa. Asianosaiselle, myös lapselle, on annettava tilaisuus esittää mielipiteensä ennen asian ratkaisua. Alle 12- vuotiaankin lapsen mielipide ja toiveet on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. (Lastensuojelulaki 13.4.2007/417, 20 §, 21
§; Hallintolaki 6.6.2003/434, 34§).
Holhoustoimilaissa säädetään vajaavaltaisen asemasta. Vajaavaltaisella ei ole oikeutta määrätä omaisuudestaan, tehdä merkittäviä sopimuksia tai muita oikeustoimia, ellei laissa muuta säädetä. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 23 §). Oikeustoimi, johon hänellä ei ole ollut oikeutta, ei sido häntä, jos hänen edunvalvojansa ei ole antanut suostumusta siihen. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442 26 §). Vajaavaltainen voi kuitenkin tehdä oikeustoimia, jotka ovat merkitykseltään vähäisiä. Näitä arvioidaan tapauskohtaisesti, mutta merkitykseltään vähäisiä oikeustoimia ovat mm. kuluttajakaupat tai pienet sopimukset. Näissä arvioidaan alaikäisen ikä, kauppatavara ja -tapa, huoltajan opastuksen tai valvonnan tarve sekä sopimuksen ehdot. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 24 §; Välimäki 2008, 51). Alaikäisten tekemät oikeustoimet voivat päätyä kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn, jossa he antavat ratkaisusuosituksen oikeudelliseen riitaan. Kuluttajariitalautakunta katsoi päätöksessään 14.3.2014 tavanomaisena alaikäisen oikeustoimena 14- vuotiaan tekemän kolmen kuukauden sopimuksen Came Oy:n kanssa.
Sopimuksen hinta oli 22,90 € ja sillä ostettiin lisäominaisuuksia 14-vuotiaan pelitilille. (Kuluttajariitalautakunnan www-sivut 2020; KRLK 2960/36/2013).
Alaikäisellä on myös tiettyjä vastuita, joita laissa säädetään. Suomessa rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana. Rikoslain mukaan alle 15- vuotias on syyntakeeton. (Rikoslaki 19.12.1889/39, 3 luku 4 §).
Vahingonkorvausvastuulla taas ei ole alaikärajaa. Jokainen henkilö on vahingonkorvausvastuussa iästään riippumatta. Vahingonkorvauslain 412/1974 2 luvun 2§:n mukaan, jos vahingon aiheuttaja on alle 18-vuotias, on hän velvollinen korvaamaan vahingosta määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin nähden katsotaan kohtuulliseksi.
(Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412, 2 luku 2 §).
3.1 Huoltaja alaikäisen edunvalvojana
Alaikäisen edunvalvojia ovat tavallisesti hänen huoltajansa. Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään, ovat
kumpikin lapsensa huoltajia. Jos vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa keskenään, on huoltaja tällöin äiti, joka on synnyttänyt lapsen (Lastenhuoltolaki 361/1983, 6 §). Kuitenkin, jos lapsen isän vanhemmuus on tunnustettu ennen lapsen syntymää, tulee myös hänestä lapsen huoltaja, kun isyys on vahvistettu. (Isyyslaki 13.1.2015/11, 16 §). Jos lapsen huoltaja on alaikäinen itsekin, tulee hänestä lapsen huoltaja täytettyään 18 vuotta. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 6 §). Huoltajalla on oikeus päättää lapsen asioista ja edustaa lasta tätä koskevissa asioissa, jollei laissa toisin säädetä.
(Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983, 4 §).
Alaikäisen huoltajat edustavat lasta varallisoikeudellisissa toimissa. Lapsen huoltajat voivat päättää vain yhdessä kaikista sellaisista oikeustoimista, joilla on huomattavan suuri merkitys lapselle, jos lapsen etu ei muuta vaadi. Toinen huoltajista voi tehdä yksin vain sellaisen varallisoikeudellisen oikeustoimen, joka on lapsen edun mukainen. Tällaisia oikeustoimia ovat mm. saatavan vanhenemisen katkaisu tai lakiosailmoituksen tekeminen lapsen puolesta.
Molempien oikeustoimien mahdollinen viivästyminen aiheuttaisi lapselle suurta haittaa. Vain toinen lapsen huoltajista voi tehdä toimen, jos toinen huoltajista on estynyt sairauden, matkan tai jonkin muun syyn vuoksi. Huoltaja ei voi vedota tähän oikeuteen, jos kyseessä on vain tilapäinen este. Jos lapsen huoltajat eivät pääse yhteisymmärrykseen asiasta ja asian viivästymisestä koituu lapselle haittaa, voivat he pyytää holhousviranomaiselta päätöstä asiaan. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 30 §; Kangas 2019, 208-209).
Alaikäisellä on oikeus riittävään elatukseen ja huoltajat ovat elatusvastuussa.
(Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704, 1 §). Alaikäiselle tulevia perhe- eläkkeitä voidaan käyttää lapsen elatukseen, jos tarve sen vaatii. Alaikäisen muu omaisuus, kuten perintö kuuluu hänelle itselleen. (Digi- ja väestötietoviraston www-sivut 2021). Alaikäisen muuta omaisuutta ei voi käyttää lapsen elatukseen ilman erityistä poikkeusta. Tällainen poikkeus voi olla vanhemman alentunut kyky hoitaa lapsen elatus mm. sairauden tai työttömyyden vuoksi. (Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704, 2 §).
3.2 Esteellisyys
Holhoustoimilaissa on säännöksiä, milloin alaikäisen huoltaja on esteellinen hoitamaan lapsensa oikeustoimia. Huoltaja ei saa toimia alaikäisen edunvalvojana, jos vastapuolella on hän itse, hänen puolisonsa tai lapsi, tai jokin muu, ketä hän edustaa. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 32 §).
Perinnönjaossa huoltaja voi edustaa useampaa lastansa, jos heidän etunsa eivät ole ristiriidassa keskenään. Esteellisyysperiaate pätee kaikissa oikeustoimissa, puhevallan käytössä sekä muissa edustus tapauksissa.
(Välimäki 2008, 84).
Holhoustoimilaki säätää myös muita esteellisyystilanteita muille kuin alaikäisen edunvalvojille säädetyt. Edunvalvoja ei voi edustaa päämiestään, jos vastapuolella on:
• edunvalvojan lapsen puoliso taikka edunvalvojan puolison lapsi tai tämän puoliso;
• edunvalvojan tai hänen puolisonsa lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka tällaisen henkilön puoliso; tai
• edunvalvojan sisaruksen lapsi tai vanhemman sisarus.
Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa tai samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 32 §).
Oikeustoimi, johon edunvalvojalla ei ole kelposuutta, ei sido päämiestä. Tämä pätee myös huoltajan ja alaikäisen kohdalla. Jos huoltaja on esteellinen edustamaan lastaan, voidaan oikeustoimi jopa mitätöidä. (Tornberg & Kuuliala 2015, 411-412; Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 36.1 §). Helsingin hovioikeuden ratkaisussa vuonna 1996, perinnönjako mitätöitiin, koska alaikäistä edusti vain toinen huoltaja ilman, että näytettiin toteen toisen huoltajan valtuutus toiselle huoltajalla edustaa lasta yksin tai muu este.
(Tornberg & Kuuliala 2015, 412).
3.3 Edunvalvojan sijainen
Edellisessä kappaleessa puhuttiin esteellisyydestä. Päämiehelle määrätään esteetön edunvalvojan sijainen, jos huoltaja on esteellinen edustamaan alaikäistä. Sijaiseen sovelletaan, mitä holhoustoimilaissa säädetään edunvalvojan kelpoisuudesta. Edunvalvojan sijainen määrätään myös, jos edunvalvoja sairaudesta tai muusta tilapäisestä syystä estynyt. Tuomioistuin määrää edunvalvojan sijaisen. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 11 §).
Huoltajan tilapäinen sairastuminen ei ole syy edunvalvojan sijaisen hakemiselle. Vakava sairastuminen, esimerkiksi mielenterveyden heikentynyt tila tai jokin vakava pitkäaikaissairaus voi olla syy, jolloin huoltaja ei pysty toimimaan lapsensa edunvalvojana. Määrätyllä edunvalvojalla voi olla tilapäinen este, joka johtaa edunvalvojan sijaisen määräämiseen tuomioistuimelta. (Kangas 2019, 211).
Eturistiriitatilanteissa päämiehelle määrätään poikkeuksetta edunvalvojan sijainen. Eturistiriita, eli läheiseste, syntyy alaikäisen ja hänen edunvalvojansa välille, kun he ovat osakkaina samassa kuolinpesässä. Eturistiriita voi syntyä myös sisarusten välille, jos heidän etunsa kuolinpesässä ovat ristiriidassa keskenään. (Kangas 2019, 211). On huomattava, että sisarusten välisestä eturistiriidasta ei pääse eroon, jos toinen huoltajista edustaa toista lasta ja toinen toista. Ylempänä kävi ilmi, että HolhTL:n mukaan molempien huoltajien on hoidettava alaikäisen edunvalvontaa yhdessä.
Edunvalvojan sijainen huolehtii vain sitä toimea, mihin hänet on määrätty. Jos edunvalvojan sijainen määrätään hoitamaan kuolinpesän osakkuutta alaikäisen huoltajan puolesta, on hänellä valtuudet toimia alaikäisen edunvalvojana vain tässä tehtävässä. Tuomioistuin huomioi määrätessään alaikäiselle edunvalvojan sijaista, sen tarpeellisuutta ja lapsen edun toteutumista. (Tornberg & Kuuliala 2015, 418).
Helsingin hovioikeuden tapauksessa 3377/2012 alaikäisen äidin uutta puolisoa epäiltiin lapsen pahoinpitelystä. Lapselle määrättiin edunvalvojan
sijainen edustamaan lasta tapauksessa. Äiti oli esteellinen toimimaan lapsen edunvalvojana, koska hänen puolisonsa oli vastapuolella. Alaikäisen isä taas ei yhteishuoltajuuden takia voinut yksin toimia lapsen edunvalvojana. (HO 13.12.2012/3377).
4 YLEINEN EDUNVALVONTA
Yleinen edunvalvoja on valtion virkamies, jonka tuomioistuin tai käräjäoikeus on määrännyt hoitamaan päämiehen taloudellisia asioita virkatehtävänään.
Yleinen edunvalvoja työskentelee Valtion edunvalvontatoimistossa. Yleisellä edunvalvojalla tulee olla sellainen taito, kokemus ja koulutus, jota tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää (Laki valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä 477/2016, 15 §). Yleiseltä edunvalvojalta edellytetään soveltavaa korkeakoulututkintoa. Holhoustoimilain 5 §:n mukaan edunvalvojan työhön voidaan määrätä joku, joka antaa siihen suostumuksensa. Tämä ei päde yleisen edunvalvojan kohdalla. Yleiseen edunvalvojaan sovelletaan mitä holhoustoimilaissa säädetään, jos laissa valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä ei säädetä toisin. (Laki valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä 477/2016, 16 §; Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 5
§).
Edunvalvontapalveluiden tarve on kasvanut kymmenessä vuodessa. Vuoden 2020 alussa valtion edunvalvontatoimistoissa oli 38 500 päämiestä.
Seuraavassa kuvassa näkee kymmenessä vuodessa tapahtuneen kehityksen päämiesten määrässä sekä sen, kuinka paljon päämiehistä ovat yleisen
edunvalvonnan piirissä. (Yleisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmä 2020, 9- 10).
Kuvio 2. Yleisen edunvalvonnan päämiesmäärän kasvu 2009-2019. (Yleisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmä 2020, 10).
4.1 Edunvalvojan määräytyminen
Holhoustoimilaissa säädetään edunvalvojan määräytymisestä. Jos alaikäinen, tai muun henkilö, jonka toimikelpoisuutta on rajattu, on ilman edunvalvojaa, tulee hänelle määrätä edunvalvoja. Ilman edunvalvojaa voi olla, jos edunvalvoja on kuollut. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 7 §). Henkilöllä, kenen toimikelpoisuutta on rajattu, tarkoitetaan täysi-ikäistä, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista. Henkilö on siis kykenemätön hoitamaan omia taloudellisia asioitaan. Tämä kykenemättömyys todetaan tavallisesti lääkärinlausunnolla. Pelkkä halu saada edunvalvoja ei riitä, vaan kykenemättömyys hoitaa taloudellisia asioitaan on todettava. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 8 §; Digi- ja väestötietoviraston www-sivut 2021). Myös alaikäiselle voidaan näillä perusteilla määrätä edunvalvoja, tällöin henkilön edunvalvonta alkaa hänen täytettyään 18 vuotta. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442 9 §).
Edunvalvontaa voi hakea itselleen tai jollekin toiselle, joka tarvitsee edunvalvojaa. Lähtökohtaisesti kuitenkin henkilön, kenelle edunvalvontaa haetaan, on siihen oltava suostuvainen. Edunvalvoja voidaan kuitenkin määrätä, jos vastustamiselle ei ole hänen tilaansa nähden ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen riittävästi aihetta. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442 8 §). Jos hakemuksen laittaa vireille jokin muu taho, kuin henkilö itse, on päätös edunvalvonnasta tultava tuomioistuimelta. Tällöin henkilön oikeusturva määrää hänelle oikeuden tulla kuulluksi hakemuksen vuoksi. (Digi- ja väestötietoviraston www-sivut 2021).
Holhousviranomainen on päätösvaltainen määräämään edunvalvojan sijaisen ja edunvalvojan henkilölle, jonka toimikelpoisuutta on rajoitettu ja hän on ilman edunvalvojan kuoleman tai muun syyn vuoksi. Henkilö, jonka toimikelpoisuutta on rajattu mm. sairauden tai muun syyn takia, voi hakea edunvalvontaa itse.
Mikäli hän ymmärtää sen merkityksen itse sekä nimeää tietyn henkilön edunvalvojakseen, voi holhousviranomainen määrätä edunvalvojan. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 12 §; Kangas 2019, 214).
Tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan kaikissa tapauksissa, mutta laissa säädetään, milloin pelkästään tuomioistuimella on valta määrätä edunvalvoja.
Tuomioistuimen päätös vaaditaan, kun henkilö ei itse hae edunvalvontaa tai ymmärrä sen merkitystä. Holhoustoimilain 10 §:ssä säädetään ns. erityisestä edunvalvonnasta, josta tuomioistuin antaa päätöksensä. Näitä kutsutaan myös erityistehtäviksi. Tällainen päätös määrätä edunvalvoja voi tulla, jos perillisen olinpaikkaa ei tiedetä tai hän ei muuten voi valvoa oikeuttaan. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 10 §; Kangas 2019, 211). Edunvalvoja voidaan määrätä myös, jos jokin tuleva tapahtuma määrää, kenelle omaisuus on menevä. Tällainen tapaus voi olla, että testamenttiin perilliseksi on nimetty tulevaisuudessa syntyvä vauva, ja edunvalvoja määrätään valvomaan tulevan omistajan oikeutta. Holhoustoimilain 10 §:n 4 mom. on tavallisin syy, milloin tuomioistuin määrää ns. erityisen edunvalvojan. Lahjakirjassa tai testamentissa voidaan määrätä, että saajalle tuleva omaisuus on uskottava jonkin muun valvontaan kuin saajan sen hetkisen edunvalvojan. Tällainen
tilanne on melko normaali testamentissa, jossa perinnön saaja on alaikäinen, eikä tämän vanhempien sallita saada mitään mahdollisuutta kajota tämän perintöön. Myös täysi-ikäisen kohdalla tämä on mahdollista, jos on syytä epäillä, että perinnönsaajaa voidaan mahdollisesti käyttää hyväksi ja kavaltaa hänen omaisuuttaan. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 10 §; Kangas 2019, 212).
Edunvalvoja voidaan siis määrätä hoitamaan päämiehen jokapäiväisiä taloudellisia asioita tai jotain yksittäistä oikeustoimea varten. Yksittäisen oikeustoimen hoitamista kutsutaan erityistehtäväksi, johon tuomioistuin on määrännyt edunvalvojan. Suurimmalle osalle edunvalvontatoimistojen päämiehistä on määrätty edunvalvoja, koska he eivät ole kykeneväisiä hoitamaan omia taloudellisia asioitaan ja heidän toimikelpoisuuttaan on rajattu.
4.2 Hyvä edunvalvontatapa
Valtion edunvalvontatoimistossa työskentelevät yleiset edunvalvojat ja edunvalvontasihteerit ovat valtion virkamiehiä. Virkamiehien toiminnasta säädetään hallintolaissa ja virkamieslaissa. Virkamieslain 14 § ohjaa edunvalvontatoimistossa työskenteleviä virkamiehiä. Pykälän mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä.
Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä sekä käyttäydyttävä tehtäviensä ja asemansa mukaisella tavalla. On päämiehen edun mukaista, että tehtävä hoidetaan asianmukaisesti ja viivytyksettä. Holhousviranomainen valvoo edunvalvonnan toimia, ja edunvalvontatoimistossa on noudatettava valvontamääräyksiä. Virkamiesten on käyttäydyttävä asianmukaisesti, vaikka vuorovaikutus päämiesten tai heidän läheisien kanssa ei aina olisi helppoa.
(Valtion virkamieslaki 19.8.1994/750, 14 §; Yleisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmä 2020, 16).
Hallintolain toisessa luvussa säädetään hyvän hallinnon perusteista. Tämä säädös koskee valtion virkamiehiä, joita edunvalvojat ja edunvalvontasihteerit myös ovat. Päämiesten yksityisasioiden hoito ei ole suoranaisesti
viranomaistoimintaa, mutta hyvän hallinnon perusteet ohjaavat myös edunvalvontatoimintaa. (Yleisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmä 2020, 16;
Hallintolaki 6.6.2003/434, luku 2).
Yleisessä edunvalvonnassa noudatetaan yhdenvertaisuus-, tasapuolisuus- ja puolueettomuusperiaatetta. Jokaista päämiestä ja heidän läheisiään on kohdeltava tasapuolisesti ja puolueettomasti. Edunvalvojan toiminnan on oltava suhteellista tavoitteeseen nähden. Jos päämies omistaa useita hehtaareja metsää sekä mökin, on edunvalvojan suhteutettava, tarvitseeko koko metsää sekä kiinteistöä myydä päämiehen taloudellisen tilan turvaamiseksi, vai riittääkö, että myydään osa metsää. (Hallintolaki 6.6.2003/434, 2 luku; Sarja 2011, 154-155)
Edunvalvonnassa virkamies saa käyttää kelpoisuuttaa vain siihen, mihin se on holhoustoimilaissa määrätty, ja edunvalvonnan virkamiehen ja päämiehen välillä tulee vallita luottamussuoja. Edunvalvonnassa tapahtuva asianmukainen neuvonta perustuu yleisesti siihen, että päämiehen läheinen ohjataan kääntymään holhousviranomaisen puoleen. Edunvalvojan ja päämiehen välinen suhde ei ole hallinnon näkökulmasta virkamiehen ja asiakkaan suhde. Edunvalvojaa ja edunvalvontasihteeriä sitoo vaitiolovelvollisuus päämiehen asioista, jos päämies ei ole antanut erityistä lupaa puhua niistä mm. lapsensa tai vanhempansa kanssa. Hyvän kielen vaatimus edunvalvojan työssä tarkoittaa käytännössä sitä, että edunvalvojan on käytettävä hyvää ja asianmukaista kieltä päämiehen ja mm. päämiehen läheisten kanssa. (Hallintolaki 6.6.2003/434, 2 luku; Sarja 2011, 154-155).
Hyvälle edunvalvontatavalle ei löydy suoranaista lain määritelmää.
Holhoustoimilaki säätää kuitenkin edunvalvojan toiminnasta, joka on päämiehen edun mukaista. Tästä voitaisiin päätellä, että hyvä edunvalvontatapa on päämiehen edun mukaista edunvalvontaa hyvillä hallinnon perusteilla ja virkamiehen oikeanlaisella käytöksellä. (Sarja 2011, 134).
4.3 Edunvalvojan tehtävät
4.3.1 Edustaminen
Edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei tuomioistuin ole tehtävää antaessaan toisin määrännyt tai jollei toisin ole säädetty (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 29.1 §). Suurin osa edunvalvonnoista on omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevia oikeustoimia. Erityistehtävissä edunvalvojan edustamisvalta, koskee vain siihen määrättyä oikeustoimea. Edustusvalta tarkoittaa, sitä edunvalvojan oikeutta tehdä oikeustoimi, joka sitoo päämiestä.
(Tornberg & Kuuliala 2015, 406).
Erityistehtävässä alaikäisen kohdalla edunvalvojan edustaminen koskee vain oikeustoimea, johon edunvalvonta on määrätty. Esimerkiksi rikosprosessissa edunvalvojan edustusvalta koskee poliisille esitettävää tutkintapyyntöä ja korvausvaatimusten esittämistä alaikäisen puolesta. (Marjomaa & Laakso, 51- 52).
4.3.2 Omaisuuden hoito
Edunvalvojan on hoidettava päämiehensä omaisuutta sillä tavoin, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 37.1
§). Edunvalvojan on tehtävässään pidettävä huolta päämiehen oikeuksista ja toimittava hänen etujensa mukaisesti. Edunvalvonnan tarkoitus ei ole estää päämiestä nauttimasta asianmukaisesti omaisuudestaan. Edunvalvoja ottaa päämiehen omaisuutta hallintaansa siltä osin, kun se on päämiehen etujen mukaista. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 37 §; Tornberg & Kuuliala 2015, 467-468).
Edunvalvojan tehtäviin kuuluu päämiehen päivittäisten raha-asioiden hoito.
Vajaavaltaisen kohdalla kaikki päämiehen omaisuus on edunvalvojan
hallinnassa, lukuun ottamatta päämiehen käyttövaroja ja mahdollisia työansioita. (Tornberg & Kuuliala 2015, 467). Päämiehelle on jätettävä se omaisuus, mitä hän tarvitsee henkilökohtaista käyttöään varten.
Holhoustoimilaki ei säädä tarkkaa määrää käyttövaroista, mutta päämiehelle on annettava hänen tarpeisiinsa nähden kohtuullisena pidettävä määrä käyttövaroja. Käyttövarojen määrästä ja maksutiheydestä edunvalvoja kuulee päämiestä, jos se pidetään tilanteeseen sopivana ja mahdollisena. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 38 §).
4.3.3 Huolenpito
Edunvalvojalla on huolenpitovelvollisuus päämiehestään. Tästä voidaan poiketa vain, jos kyseessä on erityistehtävä, jossa edunvalvojan tehtävänä on hoitaa vain tarkasti määrättyä päämiehen asiaa. Holhoustoimilain 42 § säätää täysi-ikäisen päämiehen huolenpidosta. Sen mukaan tulee huolehtia, että päämiehelle huolehditaan päämiehen tarpeen ja halun mukainen hoito, huolenpito ja kuntoutus. Yleisessä edunvalvonnassa tämä käy hyvin ilmi tiiviistä yhteistyöstä sosiaali- ja terveyshuollon kanssa. Kotihoidon, palveluasumisenyksikön ja laitoshoidon hoitohenkilökunta on yksi tärkeimpiä sidosryhmiä edunvalvojalle. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 42 §;
Tornberg & Kuuliala 2015, 438).
Alaikäisen huollosta vastaavat hänen huoltajansa. Tästä syystä holhoustoimilain 42 § säätelee vain täysi-ikäisen päämiehen huolenpitovelvollisuudesta. Jos alaikäisellä on erikseen huoltajat ja edunvalvoja, on edunvalvojan tehtävä hoitaa päämiehen taloudelliset asiat ja huoltajien huoltoon liittyvät asiat. Alaikäisen päämiehen huolenpitovelvollisuudesta säädetään lastenhuoltolaissa 8.4.1983/361.
(Tornberg & Kuuliala 2015, 439-440).
4.3.4 Kuuleminen
Holhoustoimilain 43 §:ssä säädetään päämiehen kuulemisesta. Päämiehen mielipide on selvitettävä ennen kuin edunvalvoja tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvissa asioissa. Edunvalvoja voi selvittää päämiehen mielipiteen asiaan monella eri tavalla. Tavallisimpia tapoja edunvalvontatoimistossa on keskustelu päämiehen kanssa puhelimessa tai sähköpostilla. Mielipide voidaan selvittää myös tapaamisella tai sosiaalitoimen avulla. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 43 §; Yleisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmä 2020, 18).
Alaikäisen päämiehen kohdalla edunvalvojan on tiedusteltava päämiehen huoltajan mielipidettä asiaan. Alaikäisen mielipide selvitetään tavallisesti myös huoltajan kautta. Edunvalvoja voi myös selvittää alaikäisen päämiehen mielipiteen asiaan häneltä itseltään, jos se on päämiehen ikään ja kehitystasoon nähden järkevää. Alaikäisen päämiehen kuuleminen rinnastetaan alaikäisen oikeuteen osallistua itseään koskevaan päätöksen tekoon. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 43 §; Marjomaa & Laakso, 40).
4.3.5 Vahingonkorvausvelvollisuus
Edunvalvoja on velvollinen korvaamaan päämiehelle vahingon, jonka hän on aiheuttanut tehtäväänsä hoitaessa tahallisesti tai huolimattomuudesta.
Vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään holhoustoimilain 45 §:ssä. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 45 §). Vahingonkorvauksen korvausvastuun jakautumisesta sekä sovittelusta säädetään, mitä vahingonkorvauslaissa 31.5.1974/412 säädetään. Yleisen edunvalvojan aiheuttaessa vahingon, tulkitaan vahingonkorvauslain kolmannen luvun työntekijän ja julkisyhteisön korvausvastuun ja neljännen luvun työntekijän ja virkamiehen korvausvastuun säännöksiä. Näissä luvuissa säädetään virkamiehen vahingonkorvausvastuusta, jonka hän on työtehtäviään tehdessään tehnyt.
(Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412).
Päämies ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoaan, jonka edunvalvoja on tehnyt toimessaan edustaessaan häntä. Vahingonkorvauslain luvun 3 1.3 §:n mukaan se, joka viranomaisen määräyksestä tehtävää suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa vahinkoa, on velvollinen korvaamaan vahingon (Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412 3 luku 1 §). Olisi kohtuutonta vaatia päämieheltä korvausta vahingosta, koska hän ei voi olla tietoinen kaikesta edunvalvojan tekemisestä tai päämiehellä ei ole mahdollista tarkkailla kaikkia edunvalvojan toimia. (Tornberg & Kuuliala 2015, 680; Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 45 §).
Yleisen edunvalvojan virheestä vahingonkorvausasiassa viimesijainen vastuu lankeaa aina valtiolle. Tällöin puhutaan valtion vastuuseen perustuvasta vahingonkorvauksesta, jonka valtion virkamies on tehnyt toimineensa virheellisesti tai laiminlyöneensä työtehtäviään. Yleinen edunvalvoja on valtion virkamies ja mahdolliset vahingonkorvauskulut maksetaan Valtiokonttorista.
Valtiokonttori on valtiovaraministeriön hallinnan alainen virasto. Yleinen edunvalvoja ei voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen, jos kyseessä on vain melko lievä tuottamus. (Valtiokonttorin www-sivut 2020; Tornberg & Kuuliala 2015, 680).
4.4 Edunvalvonnan toiminnan valvonta
Edunvalvonnan holhousviranomaisena toimii digi- ja väestötietovirasto. Ennen vuotta 2020 holhousviranomaisena toimi maistraatti, joka yhdistyi väestötietorekisteriin tammikuussa 2020. Yhdistyessä virastosta tuli yksi valtakunnallinen viranomainen, joka toimii useassa toimipisteessä ympäri Suomea. (Digi- ja väestötietoviraston www-sivut 2021).
Holhoustoimilain 48 §:ssä säädetään omaisuusluettelon teosta. Edunvalvojan on toimitettava päämiehen omaisuusluettelo holhousviranomaiselle kolmessa kuukaudessa edunvalvonnan alkamisesta. Omaisuusluetteloon kirjataan päämiehen omaan vallintaan jäävä omaisuus sekä ne varat ja velat, joita edunvalvoja hoitaa. Tällaista omaisuutta voi olla rahavarat omassa vallinnassa
olevalla pankkitilillä tai auto. Jos päämiehen omaisuus muuttuu merkittävästi, on edunvalvojan tehtävä muutoksia omaisuusluetteloon. Tällöin luettelo on toimitettava kuukauden kuluessa omaisuuden saannista. Jos alaikäisellä lapsella on merkittävä omaisuus, joka on ilmoitettu holhousviranomaiselle, on hänen edunvalvojansa tehtävä myös omaisuusluettelo, kuten holhoustoimilain 48 §:ssä säädetään. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 48 §; Tornberg &
Kuuliala 2015, 575).
Edunvalvojan on haettava lupaa holhousviranomaiselta holhoustoimilain 34
§:n mukaisiin oikeustoimiin. Edunvalvojan on toimittava aina päämiehen edunmukaisesti, ja luvan hankkimisen tarkoituksena on päämiehen edun valvominen. Luvanvaraisia toimia ovat:
• kiinteän omaisuuden tai maanvuokra- tai muun käyttöoikeuden luovuttaminen ja hankkiminen,
• luovuttaa pantiksi omaisuutta tai panttioikeuden perustaminen,
• lainan ottaminen tai vastuu jonkun muun velasta,
• aloittaa harjoittamaan elinkeinoa päämiehen lukuun tai tehdä sopimusta avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön perustamisesta taikka tällaiseen yhtiöön liittymisestä,
• jäämistöoikeudellisia oikeustoimia kuten; perinnöstä luopuminen, sopimuksen tekeminen kuolinpesän yhteishallinnosta, ositus ilman pesänjakajaa,
• luovuttaa tai vastiketta antamalla hankkia asumisoikeus ja huoneiston, rakennuksen tai kiinteistön hallintaan oikeuttavia osakkeita tai
osuuksia,
• myydä metsää, ottaa myytäväksi kiveä, soraa, hiekkaa, savea, turvetta tai multaa päämiehen maalta tai luovuttaa oikeutta sen ottamiseen sekä
• antaa rahalainaa tai vastiketta antamalla hankkia sijoituspalvelulain tarkoitettuja rahoitusvälineitä taikka osuuksia yhteisöissä (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 34 §).
4.4.1 Tilivelvollisuus
Edunvalvoja on velvollinen pitämään kirjaa päämiehen omaisuuden hoitamisesta, toimenpiteistä, merkittävistä oikeustoimista, varoista ja veloista sekä tilitapahtumista. Edunvalvojan on säilytettävä kaikki dokumentit tuloista ja menoista, jotka tallennetaan sähköiseen järjestelmään. Pirkanmaan edunvalvontatoimisto on käyttänyt vuoden 2020 alusta ainoastaan sähköistä arkistointia. Holhousviranomainen valvoo, kuinka edunvalvoja on käytännössä hoitanut päämiehensä asiat tilikauden aikana. Jos edunvalvojana toimii päämiehen vanhempi, lapsi tai muu läheinen, voi holhousviranomainen katsoa, että päämiehen omaisuuden laatuun nähden riittää yleispiirteinen selvitys päämiehen varojen käytöstä. Tilistä on kuitenkin aina käytävä ilmi, kuinka omaisuus on muuttunut tilikauden aikana. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 50 §, 53.3 §; Tornberg & Kuuliala 2015, 645).
Vuositili on annettava holhousviranomaiselle kolme kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen. Holhousviranomainen voi edunvalvojan hakemuksesta pidentää määräaikaa, jos edunvalvoja on sairauden, tehtävä laajuuden tai muun syyn vuoksi estynyt toimittamaan vuositilin kolmen kuukauden kuluessa.
Vuositilistä on käytävä ilmi päämiehen varat ja velat tilikauden alussa ja lopussa sekä kaikki tilitapahtumat kaikilla päämiehen tileillä, jotka ovat edunvalvojan vallinnassa, sekä muu omaisuudenhoito kuten sijoittaminen.
Vuositiliin kirjataan myös se omaisuus, mikä on annettu päämiehen vallintaan tilikauden aikana sekä selvitys käyttövaroista. Tilistä on käytävä myös ilmi päämiehen puolesta tehdyt merkittävät oikeustoimet sekä muut toimenpiteet ja päämiehen saamat etuudet tai muut tulot sekä velkoihin liittyvät maksusuunnitelmat tai velkajärjestely. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 51
§, 55 §; Tornberg & Kuuliala 2015, 645-648).
Erityistehtävissä edunvalvojan tilivelvollisuus poikkeaa aikaisemmin kerrotusta. Edunvalvoja, joka on määrätty hoitamaan jotain muuta päämiehen asiaa, kuin hänen taloudellisia asioitaan, on velvollinen pitämään kirjaa niistä toimista, joita hän on tehnyt. Silloin vuositilissä on tarpeellista näkyä toimet, jotka on tehty näiden asioiden hoitoon liittyen. Kuitenkin, jos erityistehtävän
luonteena on määräys toimia esimerkiksi, alaikäisen edunvalvojan sijaisena tuomioistuimessa, ei tilintekovelvollisuutta edunvalvojalla ole. Holhoustoimilain mukaan vuositiliä ei velvoiteta antamaan sellaisen alaikäisen edunvalvonnasta, jota ei ole ollut merkittävä holhousasioiden rekisteriin.
Käytännössä tämä näkyy Pirkanmaan edunvalvontatoimistossa niin, että tilintekovelvollisuus on sellaisen päämiehen kohdalla, kenelle on määrätty edunvalvojan lisäksi edunvalvontasihteeri. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 50.2 §, 51.4 §; Tornberg & Kuuliala 2015, 650-652).
Päätöstili laaditaan, kun edunvalvonta päättyy. Edunvalvonta voi päättyä päämiehen kuolemaan, edunvalvonnasta vapautumiseen tai määräaikaisen edunvalvonnan päättymiseen. Holhoustoimilain 52 §:ssä säädetään, että päätöstili on annettava holhousviranomaiselle viipymättä siltä ajalta, miltä tiliä ei ole vielä tehty. Päätöstilivelvollisuutta ei ole alaikäisen päämiehen kohdalla, jota ei ole merkitty holhousasioiden rekisteriin. Päätöstilissä tulee näkyä samat asiat kuin vuositilissäkin. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 52 §; Tornberg
& Kuuliala 2015, 660).
4.5 Edunvalvonnan rekisteröinti
Digi- ja väestötietovirasto sekä Ahvenanmaan valtiovirasto pitävät holhousasioiden rekisteriä. Rekisteriin merkitään tiedot edunvalvonnoista ja edunvalvontavaltuutuksista. Rekisterin tarkoitus on auttaa holhousviranomaista valvonnassa ja turvata sellainen kolmas osapuoli, kuka aikoo tehdä oikeustoimen edunvalvottavan kanssa. Rekisteristä näkee, onko hän kykeneväinen tekemään oikeustoimen ja kuka on hänen edunvalvojansa.
(Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 64 §; Välimäki 2013, 193-194).
Holhousasioiden rekisteriin merkitään, jos täysi-ikäiselle määrätään edunvalvonta tai hänen toimikelposuuttaan rajataan. Jos alaikäiselle määrätään edunvalvojaksi joku muu kuin hänen huoltajansa tai hänelle määrätään edunvalvoja 17-vuotiaana, koska hän ei ole kykeneväinen hoitamaan taloudellisia asioitaan tai hänen toimivaltaansa rajoitetaan,
edunvalvonta alkaa, kun hän täyttää 18 vuotta. Edunvalvonnan on oltava omaisuudenhoitoa, että se merkitään holhousasioiden rekisteriin. Jos edunvalvonta käsittelee päämiehen edustamista tuomioistuimessa tai edustamista jossain tietyssä oikeustoimessa, ei merkintää holhousasioiden rekisteriin tehdä. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 65 §; Välimäki 2013, 195).
Alaikäisen edunvalvonta tulee merkitä rekisteriin, kun holhousviranomainen saa tiedon, että hän on osakkaana kuolinpesässä ja hänen omaisuutensa ylittää 20 000 euroa tai hänellä on edunvalvojan hoidettavana omaisuutta, joka ylittää 20 000 euroa. Nämä ovat hyvin yleisiä holhousasioiden rekisteriin merkittäviä edunvalvontoja, jos alaikäisen toinen tai molemmat vanhemmat ovat kuolleet hänen ollessaan alaikäinen. Alaikäisen edunvalvonta, joka on merkitty näistä syistä, voidaan poistaa holhousasioiden rekisteristä, jos omaisuuden määrä on alentunut pysyvästi 15 000 euroon tai sitä pienemmäksi. Poikkeuksia ovat tilanteet, jossa omaisuuden määrä on pienentynyt edunvalvojan toimesta, eikä se ole ollut alaikäisen edun mukaista.
(Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 66 §, 66a §).
5 ALAIKÄISEN EDUNVALVONNAN ERITYISTEHTÄVÄT
Lukuun viisi haastattelin kahta Pirkanmaan edunvalvontatoimiston yleistä edunvalvojaa. Ensimmäisellä haastateltavalla (1. haastattelu) on kokemusta perinnönjakoon ja rikosoikeuteen liittyvistä alaikäisten erityistehtävistä. Tässä työssä rikosoikeudellinen erityistehtävä koskee kavallustapauksia, joissa alaikäisen vanhempi on kavaltanut alaikäisen varoja. Huomattavasti suurempi määrä tehtävistä ovat perinnönjakoon liittyviä erityistehtäviä. Toisella haastateltavalla (2. haastattelu) taas on hyvin paljon erityistehtäviä, jotka ovat elatussopimuksien erityistehtäviä. Erityistehtäviä jaetaan kaikkien Pirkanmaan yleisten edunvalvojien kesken.
Pirkanmaan edunvalvontatoimistossa alaikäisten edunvalvonnat ovat suurimmalta osaltaan tiettyyn oikeustoimeen määrättyjä erityistehtäviä.
Huomattavasti pienempi määrä alaikäisen edunvalvontoja liittyy omaisuuden hoitoon. Tässä osassa tarkastellaan kolmea erilaista alaikäisten erityistehtävää, joita Pirkanmaan edunvalvontatoimistossa on; kavallusta, perinnönjakoa ja elatussopimuksen allekirjoittamista.
Erityistehtävä poikkeaa suurelta osin muusta päämiestyöstä. Erityistehtävällä on aina alku ja loppu, kun taas muu päämiestyö ei ole koskaan ns. valmista.
Molemmat Pirkanmaan yleiset edunvalvojat kertoivat, että erityistehtävät ovat tehtäväkuvaltaan vähemmän kuormittavaa edunvalvontaa. (1 haastattelu 2021; 2. haastattelu 2021).
Seuraavissa osioissa käydään tarkemmin läpi jokaisen erityistehtävän luonnetta, niiden kulkua ja päättymistä. Joitakin poikkeuksia voi aina olla, mutta haastatteluiden avulla on saatu tavanomaisimmat tehtävien kulut selville muutamien esimerkkitapausten avulla yksityisyydensuojaa kunnioittaen.
5.1 Kavallus
Joskus vanhemmat käyttävät lastensa varoja lainvastaisesti omiin tarkoituksiinsa. Rikoslain 19.12.1889/39 28 luvun 4 §:ssä on määritelty kavalluksesta: se joka anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta, on tuomittava kavalluksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. Rikoslaissa on määritelty myös lievä kavallus ja törkeä kavallus. (Rikoslaki 19.12.1889/39 28 luku 4 §).
Holhoustoimilaki määrää huoltajaa ilmoittamaan holhousviranomaiselle, jos alaikäisen omaisuus ylittää 20 000 euroa. Tällöin huoltajan on tehtävä vuositili alaikäisen omaisuuden käytöstä holhousviranomaiselle. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 66 §).
Alaikäisen varojen väärinkäyttöä voidaan epäillä, jos huoltaja on laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa holhousviranomaiselle selvitys alaikäisen omaisuuden
hoidosta. Vuositilissä on ollut joko puutteita, tai niitä ei ole laadittu lainkaan.
Holhousviranomainen pyytää selvitystä huoltajalta, mutta jos ei sitä saa, tulee alaikäiselle määrätä yleinen edunvalvoja. (1. haastattelu 2021).
Edunvalvoja aloittaa selvitystyönsä tilaamalla päämiehen tiliotteet, joista hän saa selville kaikki varoista tehdyt nostot ja siirrot. Edunvalvoja voi tässä vaiheessa vielä yrittää saada selvityksiä alaikäisen huoltajalta, mutta he ovat yleensä hyvin passiivisia. He eivät ole antaneet selvitystä holhousviranomaiselle, joten harvoin antavat toisellekaan virkamiehelle. (1.
haastattelu 2021).
Edunvalvojan on tehtävä tutkintapyyntö poliisille, joka selvittää, onko tapauksessa tapahtunut rikos. Edunvalvoja kertoo tutkintapyynnössään tapauksesta ja kirjaa tiliotteista saadut tiedot. Poliisi hoitaa kuulemistilanteet ja tekee esitutkinnan tapauksesta. Jos esitutkinnassa selviää, että on tapahtunut kavallus, edunvalvoja vaatii rangaistusta päämiehen edun mukaisesti.
Käräjäoikeudessa alaikäistä päämiestä edustaa asianajaja. Tuomiosta riippuen edunvalvoja voi valittaa tuomiosta alaikäisen päämiehen puolesta. (1.
haastattelu 2021).
Kavallustapauksissa alaikäisen huoltajalla on harvoin varoja maksaa vahingonkorvauksia alaikäiselle. Näissä tapauksissa, joissa huoltajalta löytyy varoja, maksusuunnitelmasta sovitaan ulosoton kanssa. Ulosotto tilittää varat alaikäisen päämiehen tilille perittyään ne hänen huoltajaltaan. Todella harvoin saadaan perittyä koko summaa, jonka huoltaja on kavaltanut. Tämä johtuu monesti siitä, että summat ovat huomattavia ja prosessi vie niin paljon aikaa, että alaikäinen on usein lähellä täysi-ikäisyyttä. (1. haastattelu 2021).
Kavallustapauksissa, edunvalvonta päättyy usein siihen, kun alaikäinen täyttää 18 vuotta. Käräjäoikeuden päätöksellä maksukykyä omaava huoltaja tuomitaan maksamaan alaikäiselle vahingonkorvausta käytetyistä varoista.
Tällöin edunvalvoja hoitaa omaisuutta siihen saakka, kunnes alaikäinen täyttää 18 vuotta. Jos huoltajalla ei ole maksukykyä, silloin edunvalvojan
tehtävä on katsoa, ettei velka vanhene edunvalvonnan aikana. Tällöinkin edunvalvonta loppuu, kun päämies täyttää 18–vuotta. (1. haastattelu 2021).
5.2 Perinnönjako
Perinnönjakoon liittyvä erityistehtävä alkaa yleensä digi- väestötietoviraston määräyksellä hoitaa alaikäisen edunvalvonnan sijaisuus perinnönjaossa.
Pesänjakoon liittyvä erityistehtävä tulee hyvin harvoin käräjäoikeuden määräyksestä. Alaikäisen vanhemmilla on velvollisuus ilmoittaa holhousviranomaiselle, jos alaikäinen tulee samaan perintöä yli 20 000 euroa.
Perukirjan edunvalvoja saa holhousviranomaiselta. (1. haastattelu 2021).
Edunvalvoja on yhteydessä alaikäisen huoltajaan ja mahdollisesti muihin pesän osakkaisiin. Perinnönjaossa edunvalvoja edustaa alaikäistä päämiestään ja valvoo hänen etuaan. Samalla yleisellä edunvalvojalla voi olla useampi saman perheen alaikäinen edustettava, jos alaikäiset ovat samanarvoisessa asemassa perinnönjaossa. Perinnönjakosopimuksen valmistuttua edunvalvoja toimittaa sen holhousviranomaiselle vielä tarkistettavaksi. Perinnönjako voidaan tehdä, kun holhousviranomainen on hyväksynyt perinnönjakosopimuksen. (1. haastattelu 2021).
Erityistehtävän aikana voi ilmetä muitakin jakamattomia kuolinpesiä, joissa alaikäinen on pesän osakkaana. Tällöin edunvalvoja hakee tehtävän laajennusta holhousviranomaiselta. Tehtävän laajennuksen jälkeen edunvalvoja edustaa alaikäistä päämiestään myös näissä perinnönjaoissa.
Pirkanmaan edunvalvontatoimistossa on ollut tapauksia, joissa tehtävän laajennusta on haettu useita kertoja. Jakamattomia kuolinpesiä tai uusia kuolinpesiä voi ilmetä useampia yhden erityistehtävän aikana. Näissä on usein kyse siitä, että alaikäisen toinen tai molemmat huoltajat ovat menehtyneet ja erityistehtävä koskee näiden kuolinpesien perinnönjakoa. Tehtävän aikana isovanhempi tai isovanhempia menehtyy, ja tehtävän laajennusta täytyy hakea koskemaan näitäkin kuolinpesiä, joissa alaikäinen on kuolinpesän osakkaana.
(1. haastattelu 2021).
Perinnönjakoon liittyvä erityistehtävä tulee päätökseen, kun tehtävä on suoritettu ja perinnönjako on tehty. Perinnönjakoon liittyvät tehtävät ovat usein hyvinkin yksinkertaisia ja selkeitä, varsinkin tapauksissa, joissa jaettava omaisuus on pelkästään rahavaroja. Perinnönjako, joka koskee kiinteää omaisuutta, muttei juurikaan rahavaroja, voi olla haasteellisempi, jos edunvalvojan ja alaikäisen vanhemman näkemykset poikkeavat suuresti toisistaan. Edunvalvoja katsoo tilannetta aina objektiivisesti ilman tunnesidettä. (1. haastattelu 2021).
5.3 Elatussopimukset
Elatussopimuksiin liittyvät erityistehtävät määräytyvät holhoustoimilain 32 § 2 mom. mukaan, koska edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai lapsi taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 32. 2 §). Tästä syystä on määrättävä edunvalvojan sijainen. Huostaan otetulle alaikäiselle määrätään aina edunvalvojan sijaisen elatussopimuksen allekirjoitusta varten.
(2. haastattelu 2021).
Toimeksianto alkaa käräjäoikeuden päätöksestä. Kun määräys toimeksiannosta saapuu edunvalvontatoimistoon, otetaan yhteys alaikäisen päämiehen kotikunnan lastenvalvojaan. Kuntien lastenvalvojien kanssa yhteystyö on usein hyvin helppoa ja mutkatonta. Yleinen edunvalvoja kertoi, että monesti hän on saanut elatussopimuksen lastenvalvojalta jo ennen käräjäoikeuden päätöksen saapumista. Elatussopimuksen voi kuitenkin hyväksyä vasta, kun määräys käräjäoikeudesta on saapunut. (2. haastattelu 2021).
Allekirjoitettu elatussopimus lähetetään takaisin lastenvalvojalle vahvistettavaksi. Jos lapsen asuinmaa ei ole Suomi, lastenvalvoja lähettää elatussopimuksen vahvistettavaksi siihen kuntaan, mikä on vanhempien kotikunta. (Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704, 8a §). Yleiselle edunvalvojalle saapuva elatussopimus sisältää usein jo kaikkien
asianomaisten allekirjoitukset ja on täten valmis vahvistettavaksi yleisen edunvalvojan allekirjoituksen jälkeen. Vahvistettu elatussopimus voidaan laittaa täytäntöön samoin kuin lainvoimainen tuomio, ja se lähetään vahvistettuna takaisin myös yleiselle edunvalvojalle. (2. haastattelu 2021; Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704, 8a.3. §).
Tavallisimmin elatussopimus tehdään siihen saakka, kunnes alaikäinen täyttää 18 vuotta. Joskus sopimus voidaan tehdä myös lyhyemmälle ajalle.
Elatuslain 6 §:ssä säädetään, että elatusapu voidaan määrätä eri suuruisena eri ajankohtina. Jos voidaan todeta, että nollasopimus on tehty vanhemman tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi, voidaan elatussopimus tehdä lyhyemmälle ajalle. (2. haastattelu 2021; Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704, 6 §).
Lastenvalvoja ilmoittaa yleiselle edunvalvojalle, jos useasta pyynnöstä huolimatta he eivät ole saaneet yhteyttä molempiin tai toiseen vanhempaan tai toinen tai molemmat vanhemmat ei ole suostuneet allekirjoittamaan elatussopimusta. Jos vanhempi ei suostu allekirjoittamaan elatussopimusta, nostaa yleinen edunvalvoja siitä kanteen käräjäoikeuteen. (2. haastattelu 2021). Tällöin tuomioistuin vahvistaa elatussopimuksen kanteen vireille panosta tai tuomiossa määrätystä myöhemmästä ajankohdasta alkaen. (Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704, 10 §).
Alaikäisen edunvalvonta päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta. Pirkanmaan käräjäoikeus antaa määräyksen edunvalvojan sijaisuudesta siihen saakka, kunnes alaikäinen täyttää 18 vuotta. Yleinen edunvalvoja kertoi, että toinen käräjäoikeus hänen entisessä piirissään oli tehnyt määräyksen nimikkeellä ensimmäisen elatussopimuksen allekirjoittaminen. Tällaisessa tapauksessa edunvalvonta päättyy elatussopimuksen vahvistamiseen. Jos edunvalvonta päättyy elatussopimuksen vahvistamiseen, mutta myöhemmässä vaiheessa tehdään uusi elatussopimus, tarkoittaa tämä sitä, että käräjäoikeus joutuu uudelleenmääräämään edunvalvojan sijaisen uutta elatussopimusta varten.
(2. haastattelu 2021).
5.4 Haasteet
Alaikäisen edunvalvonnassa voi olla myös haasteita. Alaikäisten edunvalvonnassa haasteet useimmiten liittyvät alaikäisen todellisen mielipiteen selvittämiseen, juridisen toiminnan selvittämiseen, niin alaikäiselle kuin hänen vanhemmalleen, tai muiden viranomaisten toimintaan. Muilla viranomaisilla tarkoitetaan mm. poliiseja. (1. haastattelu 2021).
Molemmat yleiset edunvalvojan kertoivat haastattelussaan, että sosiaalitoimen kanssa työskentely on suhteellisen helppoa. Haasteen tuottavat enemmin alaikäisen vanhempi tai molemmat vanhemmat. (1.
haastattelu & 2. haastattelu 2021). Alaikäisen mielipide asiaan usein selvitetään holhoustoimilain 43 §:n mukaan vanhempien kautta. Jos edunvalvoja epäilee, ettei alaikäisen todellinen mielipide ole, se minkä hänen vanhempansa on kertonut, on hänen selvitettävä alaikäisen mielipide muuta keinoa käyttäen. Alaikäisen edunvalvonnassa on kuitenkin aina kysyttävä myös lapsen huoltajan mielipidettä. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442, 43
§). Monesti vanhemmalla voi olla tunneside lapsen perinnöksi saamaan omaisuuteen, ja omaisuuden säilyttäminen on vanhemmalle tärkeämpää kuin lapselle. Alaikäinen perii mummon mökin, ja edunvalvoja ehdottaa mökin myyntiin laittamista, koska alaikäisellä ei ole varoja vastata kiinteistön kustannuksista. Vanhempi vastustaa tätä, koska hänellä on suuri tunneside mökkiin, jossa myös hän on lapsuutensa viettänyt. Välttämättä alaikäisen todellinen mielipide mökistä ei selviä, koska vanhemman mielipide sen säilyttämisestä on niin vahva. Vanhempi ei myöskään usein ymmärrä juridisesti, miksi edunvalvoja toimii tietyllä tavalla. Edunvalvojan on kärsivällisesti selvitettävä vanhemmalle toimintansa. (1. haastattelu 2021).
Rikosprosesseihin haasteen tuo tällä hetkellä vahvasti näkyvä poliisien resurssipula. Haastavaa on poliisin resurssipula yhdistettynä 17-vuotiaaseen päämieheen, jonka oma ajatus tapahtuneesta on hänen etujensa vastainen.
Alaikäisen päämiehen toinen huoltajista on menehtynyt, ja hän on saanut perinnökseen suuren summan vahingonkorvauksia. Toinen huoltaja on käyttänyt päämiehen vahingonkorvausrahoja erilaisiin toimiin vuosien varrella.
Päämies on itse sitä mieltä, ettei hänen huoltajansa ole tehnyt mitään väärää.
Tämä tarkoittaisi sitä, että päämiehen täytettäessä 18 vuotta hänen ei tule nostamaan tai jatkamaan kannetta huoltajaansa vastaan. Yleisen edunvalvojan on toimittava päämiehen etujen mukaisesti ja nostettava kanne huoltajaa vastaan. Poliisien resurssipulasta johtuen esitutkinta ja kuuleminen viivästyy useita kuukausia, ja valmiiksi tiukka aikataulu tiukkenee entisestään.
(1. haastattelu 2021).
6 YHTEENVETO
Suurin osa alaikäisen edunvalvonnoista ovat erityistehtäviä. Erityistehtävä on oikeustoimi, johon yleinen edunvalvoja on saanut määräyksen holhousviranomaiselta tai käräjäoikeudelta. Erityistoimi poikkeaa muusta edunvalvonnasta siten, että sillä on alku ja loppu. Pirkanmaan yleiset edunvalvojat kokevatkin, että alaikäisen edunvalvonnan erityistehtävät ovat vähemmän kuormittavaa kuin muu edunvalvojan työ.
Pirkanmaan edunvalvontatoimistossa erityistehtävät jakautuvat yleisille edunvalvojille päämiehen asuinkunnan tai sukunimen ensimmäisen kirjaimen mukaan. Erityistehtävän kokonaisuudessaan hoitaa edunvalvojat.
Edunvalvontasihteeri määrätään alaikäiselle vai siinä tapauksessa, jos kyseessä on omaisuuden hoitoon liittyvä edunvalvonta ja holhousviranomaiselle on toimitettava vuositili. Pirkanmaan edunvalvontatoimistossa edunvalvontasihteeri laatii vuositilin holhousviranomaiselle. Alaikäisen edunvalvonta päättyy päämiehen täytettyä 18 vuotta.
Alaikäisen edunvalvonnassa on harvoin yhteydessä itse päämieheen.
Päämiehen kuuleminen tapahtuu huoltajan tai sosiaalitoimen kautta.
Alaikäisen edunvalvonnassa sidosryhmillä ja huoltajalla on suuri merkitys.
Huoltajan ja edunvalvojan näkemys voi olla hyvinkin erilainen. Yleisen edunvalvojan tehtävänä on kuitenkin aina toimia päämiehen edunmukaisesti, vaikka tämä olisi ristiriidassa alaikäisen huoltajan näkemyksen kanssa.
Yleisen edunvalvojan on toimittava, kuten holhoustoimilaissa säädetään.
Myös hallintolaki ja virkamieslaki säätävät virkamiehen velvollisuuksista ja tavasta hoitaa valtion virkaa. Edunvalvontatoimistossa työskentelevät yleiset edunvalvojat ja edunvalvontasihteerit ovat valtion virkamiehiä.
Huoltajilla on velvollisuuksia alaikäisen edunvalvoja. Huoltajien tulee ilmoittaa holhousviranomaiselle, jos alaikäinen on saamassa omaisuutta yli 20 000 euron arvosta. Tällöin perinnönjakoon määrätään edunvalvojan sijainen.
Huoltajilla on myös velvollisuus toimia yhdessä alaikäisen edunvalvojina alaikäisen oikeustoimissa. Esteellisyystapauksissa määrätään myös edunvalvojan sijainen.
Opinnäytetyö on tehty Pirkanmaan edunvalvontatoimiston toimeksiannosta.
Pirkanmaan edunvalvontatoimistossa ei ole ollut erillistä perehdytysmateriaalia alaikäisten edunvalvonnasta. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on antaa uusille yleisille edunvalvojille ja edunvalvontasihteereille kokonaiskuva alaikäisen edunvalvonnasta.
LÄHTEET
Digi- ja väestötietoviraston www-sivut 2021. Viitattu 1.8.2021.
https://dvv.fi/holhous
Digi- ja väestötietoviraston www-sivut 2021. Viitattu 28.8.2021 https://dvv.fi/alaikaisen-omaisuuden-hoitaminen
Digi- ja väestötietoviraston www-sivut 2021. Viitattu 5.9.2021 https://dvv.fi/lupaa-edellyttavat-toimenpiteet-edunvalvonnassa Digi- ja väestötietoviraston www-sivut 2021. Viitattu 28.10.2021 https://dvv.fi/milloin-edunvalvoja-tarvitsee-sijaisen
Haastattelu 1. 12.10.2021. Pirkanmaan edunvalvontatoimiston yleinen edunvalvoja. Haastattelu nauhoitettu ja muistiinpanot haastattelijalla.
Haastattelu 2. 28.10.2021. Pirkanmaan edunvalvontatoimiston yleinen edunvalvoja. Haastattelu nauhoitettu ja muistiinpanot haastattelijalla.
Hallintolaki 6.6.2003/434 muutoksineen.
HO 13.12.2012/3377. Viitattu 29.8.2021. https://www-edilex-
fi.lillukka.samk.fi/ho/helho20123377/juhani?offset=1&perpage=20&phrase=e dunvalvojan+sijainen&sort=relevance&typeIds[]=12%2C124%2C128&search Key=614084&quickSearch=true
Isyyslaki 13.1.2015/11 muutoksineen.
Kananen, J. 2017. Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä.
Jyväskylä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kangas, U. 2019. Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet. 2., uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 28.8.2021 https://verkkokirjahylly- almatalent-fi.lillukka.samk.fi/teos/FADBIXDTEB#kohta:Perhe-
((20)ja((20)j((e4)((e4)mist((f6)oikeuden((20)perusteet/piste:t12Y
Keinänen, A. & Väätänen, U. 2016. Empiirinen oikeustutkimus - mitä ja milloin? Teoksessa T. Miettinen (toim.) Oikeustieteellinen opinnäyte - Artikkeleita oikeustie- teellisten opinnäytteiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta. Helsinki: Edilex. Viitattu 15.8.2021.
https://samk.finna.fi/Record/samk.991256456605968 KRLK 2960/36/2013. Viitattu 1.9.2021
https://www.kuluttajariita.fi/fi/index/lautakunnanratkaisuja/1394788596917.ht ml
Kuluttajariitalautakunnan www-sivut. 2020. Viitattu 3.9.2021 https://www.kuluttajariita.fi/fi/index.html
Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442 muutoksineen.
Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704 muutoksineen.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 muutoksineen.
Laki valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä 477/2016 muutoksineen.
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417 muutoksineen.
Marjomaa, P. & Laakso, M. Lastensuojelun edunvalvonta– Lapsen oikeus osallisuuteen häntä koskevassa päätöksenteossa. Pelastakaa Lapset ry.
Helsinki. K–Print.
Oikeusministeriön www-sivut. 2021. Yleistä edunvalvonnasta. Viitattu 1.8.2021.
https://oikeus.fi/edunvalvonta/pirkanmaanedunvalvontatoimisto/fi/index.html Oikeusministeriön www-sivut 2021. Organisaatio. Viitattu 1.8.2021.
https://oikeus.fi/edunvalvonta/fi/index/organisaatio_0.html
Pitkäranta, A. 2014. Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä: Työkirja ammattikorkeakouluun. Jokioinen: e-Oppi.
Rikoslaki 19.12.1889/39 muutoksineen.
Sarja, M. 2011. Hyvä edunvalvontatapa holhoustoimessa. Defensor Legis N:o 2/2011. Viitattu 29.8.2021. https://www-edilex-
fi.lillukka.samk.fi/defensor_legis/7774.pdf
Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 muutoksineen.
Tornberg, J. & Kuuliala, M. 2015. Suomen edunvalvontaoikeus. 1. p.
Helsinki: Talentum. Viitattu 22.8.2021. https://verkkokirjahylly-almatalent- fi.lillukka.samk.fi/teos/JAEBJXBTEB#piste:b7855/kohta:SUOMEN((20)EDUN VALVONTAOIKEUS((20)
Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412 muutoksineen.
Valtion virkamieslaki 19.8.1994/750 muutoksineen.
Valtiokonttorin www-sivut. 2020. Viitattu 12.9.2021
https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valtion- vastuuseen-perustuva-vahingonkorvaus/
Välimäki, P. 2008. Holhoustoimen pääpiirteet. 3., uud. p. Helsinki: WSOYpro.
Viitattu 22.8.2021. https://verkkokirjahylly-almatalent- fi.lillukka.samk.fi/teos/IAFBHXCTDG#
Välimäki, P. 2013. Edunvalvontaoikeus. 1. p. Helsinki: Talentum. Viitattu 9.9.2021 https://verkkokirjahylly-almatalent-
fi.lillukka.samk.fi/teos/GAIBBXCTDG#/kohta:i/piste:b3818
Yleisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmä. 2020. Edunvalvonnan käsikirja.
Yleisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän suositukset. Oikeusministeriö.
Viitattu 29.8.2021.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162426/OM_2020_0 7_SO.pdf?sequence=4&isAllowed=y
LIITE 1
1. Haastattelu
- Mistä syystä sinulle on määrätty alaikäisiä edunvalvontaa?
- Mitä haasteita alaikäisen edunvalvonnassa on?
- Yhteistyö muiden kanssa alaikäisen edunvalvonnassa, vanhemmat, lastenvalvoja, sosiaalityöntekijä?
- Erityistehtävän piirteet ja vaiheet perinnönjaossa
- Erityistehtävän piirteet ja vaiheet rikosoikeudellisessa toimeksiannossa
2. Haastattelu
- Mistä syystä sinulle on määrätty alaikäisiä edunvalvontaa?
- Mitä haasteita alaikäisen edunvalvonnassa on?
- Yhteistyö muiden kanssa alaikäisen edunvalvonnassa, vanhemmat, lastenvalvoja, sosiaalityöntekijä?
- Erityistehtävän piirteet ja vaiheet elatussopimuksien toimeksiannoissa
