• Ei tuloksia

PISA-tutkimus vain osatotuus suomalaisten matematiikan taidoista

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "PISA-tutkimus vain osatotuus suomalaisten matematiikan taidoista"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Solmu 1/2005

PISA-tutkimus vain osatotuus

suomalaisten matematiikan taidoista

PISA-tutkimuksen tulokset

(http://www.jyu.fi/ktl/pisa/) ovat her¨att¨aneet tyytyv¨aisyytt¨a ja ylpeytt¨a Suomessa. On uutisoitu, et- t¨a meill¨a peruskoulun viimeisen luokan oppilaat ovat matematiikan huippuosaajia.

Kuitenkin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ma- tematiikan opettajat ovat huolissaan, sill¨a uusien opis- kelijoiden matematiikan taidot ovat heikentyneet dra- maattisesti. Kaksi esimerkki¨a t¨ast¨a: 1. Laajassa TIMSS 1999 -tutkimuksessa suomalaiset koululaiset menestyi- v¨at algebrassa ja geometriassa keskim¨a¨ar¨aist¨a huonom- min. 2. Jotta reputtajien m¨a¨ar¨a ylioppilaskokeessa ei nousisi kohtuuttoman suureksi, on viime aikoina ko- keen hyv¨aksymisraja jouduttu asettamaan h¨alytt¨av¨an alas, jopa 6 pistett¨a 60:st¨a on riitt¨anyt.

Selityksen¨a t¨ah¨an ristiriitaan on, ett¨a PISA-tutkimuk- sessa mitattiin arkiel¨am¨an matematiikan taitoja, l¨ahin- n¨a er¨a¨anlaista matemaattista lukutaitoa. T¨am¨a sano- taan raportissakin selv¨asti; tutkimuksessa arvioiduista taidoista k¨aytet¨a¨an englanninkielist¨a nimityst¨a ”mat- hematical literacy”. Sellainen matematiikka, mit¨a tar- vitaan esimerkiksi lukio- ja ammattiopinnoissa, ei ollut mukana. Arkiel¨am¨an taidot ovat varmasti arvokkaita, mutta eiv¨at riitt¨avi¨a.

Tutkimuksen 85 teht¨av¨ast¨a on julkaistu parikymmen- t¨a. (HS 14.12.2005 julkaisi 9 teht¨av¨a¨a.) Teht¨av¨at ovat yksinkertaisia numeerisia laskuja, pikku ongelmia tai

p¨a¨attelyit¨a, tilastollisten graafisten esitysten tarkaste- lua, tilanteiden arviointia, joissa on oleellista luetun tekstin ymm¨art¨aminen. Algebrasta tai geometriasta ei ole oikeastaan mit¨a¨an. Teht¨av¨at ovat kuitenkin tutki- muksen tavoitteiden mukaisia: arkiel¨am¨an taitoja on ollut tarkoituskin tutkia.

PISA-tutkimuksessa j¨a¨a siten t¨aysin avoimeksi, miten hyvin osataan esimerkiksi laskea murtoluvuilla, ratkais- ta yksinkertaisia yht¨al¨oit¨a, tehd¨a varsinaisia geometri- sia p¨a¨attelyit¨a, laskea kappaleiden tilavuuksia, k¨asitell¨a algebran lausekkeita. Algebra on kuitenkin matematii- kassa peruskoulun j¨alkeisten opintojen kannalta keskei- sin yksitt¨ainen osa-alue.

Peruskoulussa pit¨aisi oppia matematiikan perusasiat, joiden varaan voidaan my¨ohemmin rakentaa lis¨a¨a. Las- kimien k¨aytt¨ok¨a¨an ei muuta tilannetta: vaikka las- kin laskisikin murtoluvuilla, my¨os k¨asin laskeminen on osattava, koska se on algebrallisten lausekkeiden k¨asit- telyn pohja. Jatko-opiskelu tulee mahdottomaksi ellei perusta ole kunnossa.

Yksi syy lis¨a¨antyv¨a¨an huonoon osaamiseen ylioppilas- kokeessa ja korkeakouluopintojen alussa onkin ilmei- sesti jo peruskoulussa saadun pohjan heikkous. Uusia vaikeampia asioita ei kyet¨a omaksumaan, koska huo- mattava energia menee viel¨a lukiossa peruskoulutason asioiden pohdiskeluun. Kierre jatkuu jatko-opinnoissa:

lukion asioita ei hallita ja eteenp¨ain meno vaikeutuu.

(2)

Solmu 1/2005

PISA-tutkimus tuo hy¨odyllist¨a tietoa arkiel¨am¨ass¨a tar- peellisesta matemaattisesta lukutaidosta ja yksinker- taisten ongelmien ratkaisukyvyst¨a. T¨allainen taito ei vain riit¨a yh¨a voimakkaammin matematiikkaa hy¨odyn- t¨av¨ass¨a maailmassa. Kunnollista matemaattista poh- jaa tarvitaan etenkin teknillisill¨a ja luonnontieteellisil-

l¨a aloilla, biologia mukaanluettuna. PISA-tutkimus ker- too hyvin v¨ah¨an t¨ast¨a pohjasta, joka tulisi luoda jo pe- ruskoulussa. Sen vuoksi olisi ehdottoman tarpeellista, ett¨a jatkossa Suomi osallistuisi my¨os niihin kansain- v¨alisiin arviointeihin, joissa arvioidaan jatko-opintojen kannalta keskeisten matematiikan taitojen hallintaa.

Kari Astala, matematiikan professori, Suomen matemaattisen yhdistyksen puheenjohtaja Simo K. Kivel¨a, matematiikan yliopistonlehtori, Teknillinen korkeakoulu

Pekka Koskela, matematiikan professori, Jyv¨askyl¨an yliopisto Olli Martio, matematiikan professori, Helsingin yliopisto

Marjatta N¨a¨at¨anen, dosentti, Suomen matemaattisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Ky¨osti Tarvainen, matematiikan yliopettaja, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja 201 yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen matematiikan opettajaa

P¨ a¨ akirjoitus

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vuonna 2003 Suomi sijoittui matematiikan osaamisessa toiseksi Pisa-tutkimuksessa, mutta vuonna 2012 olimme pudonneet

Vaikka matematiikan tutkimus onkin USA:ssa hyvin korkealla tasolla, matemaattisten tieteiden merkitys koko kansakunnalle kasvaisi, jos nykyistä useammat matematiikan ja

Toisinaan olen selvinnyt yliopiston peruskurssien tiedoilla, mutta useammin uudet kysy- mykset ovat kuitenkin vaatineet kokonaan uusien ma- tematiikan alojen opiskelua.

Ensimmäinen luku esittelee lyhyesti matematiikan olemusta ja ma- tematiikan ja laskennon eroa, siirtyy sitten eri kanta- lukuihin perustuviin lukujärjestelmiin, matriisien

Opetushallituksen laadunvalvonnan r¨aike¨a pett¨aminen juuri matematiikan kohdalla lis¨a¨a kuitenkin sit¨a mie- lialaa, jonka valtaan tulee seuratessaan

PISA-tutkijoiden v¨aite, ett¨a nykyiset eurooppalaiset, ja my¨os suomalaiset, matematiikan oppisis¨all¨ot luo- vat hyv¨an pohjan jatko-opinnoille, on v¨a¨ar¨a..

Vertailussa mukana olleet tutkimukset PISA ja TIMSS kohdistuvat matematiikan osaamisen eri aluei- siin, ja Suomen kannalta on harmillista, ett¨a olemme osallistuneet vain

On paikallaan korostaa, ett¨a luotettavassa tiedonsiirrossa keskeisen t¨arke¨at ma- tematiikan alat, kryptografia ja koodausteoria ovat juu- ri Turun yliopiston matematiikan