Oman äidinkielen, kotikielen ja yllä- pitokielen opetus – opas kouluille

(1)

2011–2012

HELSINGIN KAUPUNKI Opetusvirasto

Oman äidinkielen, kotikielen ja yllä-

pitokielen opetus – opas kouluille

(2)

(3)

Sisällys

1 Yleistä... 4

2 Kenelle opetus on tarkoitettu ... 4

3 Opetukseen hakeutuminen... 5

4 Opetusjärjestelyistä ... 6

5 Opetus ja arviointi ... 7

6 Opetuksen yhteistyö, tuki ja koordinointi ... 8

7 Oppilaslistat ... 9

8 Materiaalihankinnat ja kopiointi ... 10

9 Kodin ja koulun yhteistyö ... 10

10 Opettajien rekrytointi... 11

11 Opettajan työn johtaminen ja ohjaaminen ... 11

12 Palkanmaksu ... 12

13 Matkakorvaukset ... 12

14 Koulutus ja muu pedagoginen tuki ... 13

LIITTEET

Oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen kielitarjonta Helsingissä Vuosikello

Oman äidinkielen opiskelun tärkeys - tiivistelmä Linkkejä

(4)

1 Yleistä

Oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun sekä kielenkäyttötaitojen kehittymistä. Oma äidinkielen hallinta edistää oman identiteetin muo- dostumista ja oman kulttuurin tuntemista, mutta myös suomen kielen oppimista.

Opettajan työn tavoitteena on oppilaan opettaminen, tukeminen ja kannustaminen oppi- misprosessin eri vaiheissa oppilaan omalla äidinkielellä, kotikielellä tai ulkomailla opitulla kielellä. Opetuksen tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys, jolla tarkoitetaan taitoa toimia kahdella kielellä, taitoa käyttää kieliä eri tarkoituksiin niin arkipäivän tilanteissa kuin koulutuksen välineenä ja työelämässä.

Oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opiskelu yhdessä suomi äidinkielenä tai toisena kielenä -opetuksen kanssa vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä.

Helsingin kaupunki tarjoaa oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opetusta opetukseen ilmoittautuneille oppilaille lähes 50 kielessä. Opetusryhmiä on yli 300. Oman äidinkie- len, kotikielen ja ulkomailla hankitun kielen ylläpito-opiskelu on vapaaehtoista.

2 Kenelle opetus on tarkoitettu

Oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opetukseen voivat osallistua maahanmuuttajataustaiset lapset, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi kaksi- tai monikieliset lapset, jotka puhuvat kotona jotakin muuta kieltä kuin

suomea tai ruotsia saamenkieliset lapset romaniperheiden lapset

suomalaiset paluumuuttajalapset, jotka ovat oppineet vieraan kielen ulkomailla asuessaan ja opiskellessaan.

Kielikylpyopetukseen osallistuneet lapset eivät ole oikeutettuja tähän opetukseen.

Opetus on tarkoitettu pääsääntöisesti kaupungin omien peruskoulujen oppilaille. Myös esi- koululaisia ja toisen asteen oppilaita voi rajoitetusti osallistua opetukseen, mikäli tästä ei aiheudu tarvetta lisäryhmälle. Opetusta voidaan tarjota myös sopimuskoulujen oppilaille, mikäli oppilaiden määrä näissä kouluissa ei riitä omaan ryhmään ja kaupungin peruskoulujen ryhmissä on tilaa. Pääkaupunkiseudun keskinäisen sopimuksen mukaan Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kuntien koulujen oppilaat voivat osallistua opetukseen, mikäli opetusta ei järjestetä omassa kunnassa.

Opetukseen eivät voi osallistua yksityisten tai valtion koulujen oppilaat. Seuraavat Helsin- gissä sijaitsevat koulut jäävät opetuksen ulkopuolelle: Englantilainen koulu, Helsingin Eu- rooppalainen koulu, Helsingin normaalilyseo, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsingin Rudolf Steiner -koulu, Helsingin Saksalainen koulu, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, International School of Helsinki, Juutalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu.

(5)

3 Opetukseen hakeutuminen

Oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opetukseen hakeudutaan vuosittain. Hakeu- tuminen on vapaaehtoista, mutta ryhmään ilmoittautumisen jälkeen oppilaalta edellytetään säännöllistä osallistumista oppitunneille. Oppilaalla on mahdollisuus ilmoittautua vain yhden kielen opetukseen.

Koulu tiedottaa huoltajille esimerkiksi vanhempainiltojen yhteydessä mahdollisuudesta ha- keutua oman äidinkielen, kotikielen tai ylläpitokielen opetukseen. Ilmoittautumislomakkeita opetukseen on saatavilla eri kielillä Helmi-intrassa sekä suomeksi Helsingin opetusviraston verkkosivuilla www.edu.hel.fi. Helmi-intrasta löytyy myös lista kulloinkin opetettavista kie- listä ja muuta hyödyllistä materiaalia tiedottamisen tueksi.

Kun eri kielten työjärjestykset ovat ilmestyneet Helmi-intraan, koulujen vastuulla on ilmoittaa opetuspaikat ja -ajat opetukseen ilmoittautuneille oppilaille ja heidän huoltajilleen.

Koulutulokkaat hakevat oman äidinkielen, kotikielen tai ylläpitokielen opetukseen kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Opetukseen ilmoittaudutaan joko sähköisen ilmoittautumisen yhteydessä tai erillisellä lomakkeella koululla. Ilmoittautumislomakkeita on saatavilla eri kielillä. Huoltajat saavat tietoa opetuksen järjestämisestä Tervetuloa kouluun -oppaasta.

Koulusihteeri syöttää opetukseen ilmoittautuneiden koulutulokkaiden valintatiedot Priimuk- seen. Opetukseen ilmoittautuneiden koulutulokkaiden tietoihin rastitetaan kohta ”hakee oman äidinkielen, kotikielen tai ylläpitokielen opetukseen” sekä merkitään toivottukieli.

Kuudesluokkalaiset oppilaat hakevat oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen ope- tukseen yläasteelle ilmoittautumisen yhteydessä. Kuudesluokkalaisille yläasteelle siirtymis- tä varten jaettaviin oppilastietokortteihin on opinto-ohjelmaosuuteen lisätty kohta ”oppilas hakee oman äidinkielen, kotikielen, ylläpitokielen opetukseen”. Yhtenäisissä peruskouluis- sa kuudesluokkalaiset eivät täytä oppilastietokorttia. He hakevat opetukseen erillisellä lomakkeella alla olevien ohjeiden mukaisesti:

1-5 luokkalaiset ja7-8 luokkalaiset oppilaat hakevat opetukseen helmikuun aikana. Kou- lu toimittaa ilmoittautumislomakkeet koteihin. Ilmoittautumislomakkeen liitteeksi on hyvä laittaa lista opetettavista kielistä sekä tieto siitä, että uusia kieliryhmiä pyritään perusta- maan, mikäli ilmoittautuneita oppilaita on riittävä määrä.

Tiedot oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opetukseen hakeneista oppilaista syö- tetään Primukseen 28.2. mennessä. Edellisen vuoden ilmoittautumiset poistetaan keskite- tysti opetusvirastosta ennen tätä. Koulusihteeri syöttää uudet ilmoittautumistiedot. Opetus -välilehdeltä löytyy kohta ”hakee oman äidinkielen, kotikielen, ylläpitokielen opetukseen”, joka rastitetaan ilmoituslomakkeen palauttaneiden oppilaiden osalta. Lisäksi pudotusvali- kosta valitaan kieli, jonka opetusta huoltajat toivovat. Ilmoittautumislomakkeita ei tarvitse toimittaa opetusvirastoon. Kuudesluokkalaisen ilmoittautumista ei kirjata enää ala-asteen kouluun, vaan tieto välitetään tulevalle yläasteelle, jossa tiedot kirjataanPriimukseen.

Mikäli opetusryhmissä on tilaa, voidaan lukuvuoden alussa elo-syyskuussa vielä ottaa vastaan jälki-ilmoittautumisia. Tällöin koulu syöttää tiedot primukseen ja ohjaa oppilaan omaa koulua lähinnä olevaan ryhmään. Mikäli kyseinen ryhmä on jo täysi, ohjaa opettaja oppilaan toiseen ryhmäänsä, jossa on tilaa. Opetusryhmien oppilastilanteesta tietävät par- haiten ryhmien opettajat.

(6)

4 Opetusjärjestelyistä

Oppilas voi osallistua vain yhden oman äidinkielen, kotikielen tai ylläpitokielen opetukseen.

Opetus tulee sijoittaa oppilaan työjärjestykseen ja järjestää pääsääntöisesti oppilaan työ- päivän aikana. Opetusta ei saa yhdistää muihin oppitunteihin, eikä oppilas voi saada va- pautusta pakollisista oppitunneista osallistuakseen oman äidinkielen, kotikielen tai ylläpito- kielen opetukseen. Opetusta ei voida antaa siinä kielessä, joka on koulun tai opetusryh- män opetuskieli.

Opetusta pyritään järjestämään niissä kielissä, joissa ilmoittautuneita on vähintään neljä oppilasta kaupungin peruskouluista. Niissä kielissä, joista muodostuu kaupunkitasolla useampi ryhmä, on ryhmän minimikoko 10–15 oppilasta. Ryhmien määrä arvioidaan vuosittain. Päätökset oman äidinkielen opetusryhmien muodostamisesta tekee perusopetuslinjan opetuspäällikkö lukuvuodeksi kerrallaan käytettävissä olevan resurssin mukaan. Kun päätökset on tehty, ei ryhmien aikaa tai paikkaa voi muuttaa, ellei opetuspäällikkö tee uut- ta päätöstä opetusryhmistä. Kaikki esitykset yksittäisen opettajan opetustunneista tekee se rehtori, joka on opettajan esimies. Muutosehdotukset oppitunteihin ja paikkoihin osoitetaan opetuspäällikölle, joka tekee tarvittavat päätökset kerran kuukaudessa. Muutoshakemus työjärjestyksen oppitunteihin löytyy Helmi-intrasta.

Opetusryhmien järjestelyssä otetaan huomioon opetukseen ilmoittautuneiden oppilaiden koulut. Opetus pyritään järjestämään keskitetysti niin, että mahdollisimman monet oppilaat eri kouluilta pääsevät ryhmiin. Mikäli oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opetusta ei järjestetä omalla tai lähialueen koululla ja matkaa kertyy vuosiluokilla 1–6 yli kaksi kilo- metriä ja vuosiluokilla 7–9 yli kolme kilometriä, on kaupungin koulujen oppilailla mahdollis- ta hakea arvomatkakorttia omalta koululta. Arvomatkakortin saaneen oppilaan osallis- tumista oman äidinkielen, kotikielen tai ylläpitokielen opetukseen tulee tarkkailla lukuvuoden aikana. Mikäli oppilas lakkaa käymästä tunneilla, tulee lippu luovuttaa takaisin koululle. Lisätietoja arvomatkakorttien myöntämisperiaatteista ja hakuohjeista löytyy ryhmäkir- jeestä 120/2010.

Oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa ryhmää kohden. Opetus järjestetään pääsääntöisesti iltapäivisin klo 13–17, mutta mahdollisesti myös aamuisin, ennen muun opetuksen alkamista.

Opetusvirasto toimittaa vuosittain aina maaliskuun alussa aluerehtoreille koonnin opetukseen ilmoittautuneista oppilaista ja toivotuista kielistä heidän alueillaan. Alueellisissa rehto- rikokouksissa tarkistetaan omalla alueella toimivien nykyisten ryhmien aikataulu, mahdolli- nen ryhmien yhdistely tai lisäryhmien tarve. Aluerehtori toimittaa maaliskuun loppuun mennessä kootusti muutostoiveet opetusvirastoon monikulttuurisen opetuksen opetus- konsultille. Opetusvirastossa kootaan alustava tarve seuraavan lukuvuoden ryhmistä opettajien rekrytointia varten esimiesrehtoreille.

Alustavat työjärjestykset seuraavalle lukuvuodelle ovat nähtävissä Helmi-intrassa toukokuun loppuun mennessä. Oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opetus alkaa sa- maan aikaan muun opetuksen kanssa heti lukuvuoden alusta. Opetuspäällikkö hyväksyy lopulliset työjärjestykset lukuvuoden käynnistyttyä, kun todelliset oppilaslistat kustakin ryhmästä on tiedossa.

(7)

Mikäli ryhmän oppilasmäärä laskee isoissa kieliryhmissä olennaisesti, tai alle neljään oppi- laaseen lukuvuoden aikana, tulee tästä ilmoittaa opetusviraston monikulttuurisen opetuksen opetuskonsultille. Opetuspäällikkö tekee tällöin päätöksen mahdollisesta ryhmän lak- kauttamisesta tai yhdistämisestä toiseen ryhmään.

5 Opetus ja arviointi

Oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opetuksessa noudatetaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) olevia liitteen 5 mukaisia Opetushallituksen suosi- tuksia maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi. Tavoitteena on, että oppilas oppii perusopetuksen kuluessa

käyttämään omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkie- lensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä

käyttämään äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella

hallitsemaan peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioimaan ja työstämään näkemäänsä, kuulemaansa, kokemaansa ja lukemaansa tuntemaan äidinkielensä kirjoitussuunnan, varmentamaan kirjainmuodot, oikeinkir-

joituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentamaan ja monipuolistamaan sanavarastoaan kehittämään kielellistä tietoisuuttaan

ymmärtämään kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen

tuntemaan kulttuuriaan ja kehittämään kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia il- miöitä toisiinsa.

Opetuksessa yhteistyö muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa on tärkeää. Oppi- laaseen liittyvän tiedon välittäminen, oppiaineen tavoitteiden kertominen ja opetusmene- telmistä sopiminen ovat osa opettajien yhteistyötä. Yhteistyössä oman äidinkielen opettajien kanssa voidaan jakaa tietoa ja kokemuksia oman äidinkielen opetuksesta. Pedagogiset yhteyshenkilöt auttavat ja konsultoivat kysymyksiä pohdittaessa.

Oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opettaja on velvollinen pitämään kirjaa paikalla olevista oppilaista. Mikäli oppilas jättää toistuvasti tulematta tunnille, on asiasta oltava yhteydessä oppilaan omalle koululle ja selvitettävä, jatkaako oppilas enää opetuksessa.

Opettaja on vastuussa oppilaista koko opetuksen ajan. Koska oppilaat tulevat useimmiten eri kouluista, opettaja tiedottaa opetukseen liittyvistä käytänteistä. Opettaja kertoo, kuinka kulku kouluun ja koulusta tapahtuu, miten liikutaan käytävillä ja työskennellään oppitunnil- la. Hän korostaa, että luokassa ja pulpeteissa oleviin tavaroihin ei saa koskea. Tunnin lo- puttua opettaja katsoo, että luokka on siinä kunnossa kuin se oli sinne tultaessa.

Oppilaalle annetaan sanallinen arviointi osallistumisesta oman äidinkielen, kotikielen tai ylläpitokielen opetukseen. Arviointi tehdään kaupungin yhteisille todistuspohjille, jotka löy- tyvät Helmi-intrasta. Todistuksia on kaksi: todistus opintojen aikaista arviointia varten

(8)

(vuosiluokat 1-8) ja todistus päättöarviointia varten (9. vuosiluokka). Arviointi tehdään vuosittain vähintään kerran kevätlukukauden päättyessä. Opetusta antanut opettaja lähettää todistuksen oppilaan omaan kouluun rehtorille tai koulusihteerille. Oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja antaa todistuksen oppilaalle lukuvuositodistuksen yhteydessä.

Todistuspohjat ja ohjeistus arvioinnin tueksi löytyvät Helmi-intrasta, oman äidinkielen opetuksen sivulta: Opetusvirasto / PERUSOPETUS / Monikulttuurisuus / Kieli- ja kulttuuriryh- mien opetus / Oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opetus.

6 Opetuksen yhteistyö, tuki ja koordinointi

Oman äidinkielen opettajan tärkeä yhteistyökumppani on hänen työtään tukeva ja ohjaava esimiesrehtori. Koululla yhteistyökumppaneita ovat myös suomi toisena kielenä -opettaja, erityis-, luokan- ja aineenopettajat sekä kouluavustajat. Tarvittaessa oman äidinkielen opettaja voi kääntyä koulussa myös psykologin, kuraattorin, opinto-ohjaajan tai terveyden- hoitajan puoleen. Lisäksi oman äidinkielen opettaja saa tietoa kielen opetukseen liittyvissä asioissa opetusvirastosta, opetusryhmiensä koulujen rehtoreilta ja toisilta oman äidinkielen opettajilta.

Oman äidinkielen opettaja voi olla yhteyshenkilönä koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen välillä. Opettajan yhteydet omiin kieli- ja kulttuuriyhdistyksiin ja toimijoihin tukevat opettajaa opetustyössä.

Esimiesrehtorin tehtävät Esimiesrehtori

opettajien rekrytointi poissaolot

opetustuntimuutokset YT-ajasta sopiminen

oppilaiden todistusten välittäminen luokanopettajalle tai luokanvalvojalle

Opetusviraston tarjoama tuki Sari Korkalainen

Opetuskonsultti, Opetusvirasto/perusopetuslinja (09) 310 86212 /sari.korkalainen@hel.fi

monikulttuurisen opetuksen koordinointi, opetuspäällikön päätösasiat Annamari Kajasto

Projektisuunnittelija, Opetusvirasto/perusopetuslinja (050) 401 3293 /annamari.kajasto@hel.fi

kielten opetuksen pedagoginen kehittäminen ja koulutus oppikirjatilaukset

(9)

Liisa Johansson

Sihteeri, Opetusvirasto/perusopetuslinja (09) 310 86441 /liisa.johansson@hel.fi

oppilaslistat Christian Ehnlund

Palkkasihteeri, kaupungin Talouspalvelukeskus (09) 310 86254 /christian.ehnlund@hel.fi

palkanmaksua koskevat kysymykset ja työtodistukset (opettajan sukunimi A-L) Heidi Ruokolainen

Palkkasihteeri, kaupungin Talouspalvelukeskus (09) 310 86248 /heidi.ruokolainen@hel.fi

palkanmaksua koskevat kysymykset ja työtodistukset (opettajan sukunimi M-Ö) Teija Metsäranta

Henkilöstösuunnittelija, Opetusvirasto/Henkilöstö- ja lakipalvelut (09) 310 86352 /teija.metsaranta@hel.fi

viranhoitomääräyksiä koskevat kysymykset Marjo Kyllönen

opetuspäällikkö, Opetusvirasto/perusopetuslinja (09) 310 86208 /marjo.kyllonen@hel.fi

monikulttuuristen opetusjärjestelyiden päätökset

7 Oppilaslistat

Lukuvuoden alussa jokainen oman äidinkielen opettaja kokoaa listan omiin opetusryhmiin- sä osallistuvista oppilaista. Listan pohjana käytetään opetusviraston lomaketta, joka on toimitettu oman äidinkielen opettajille sähköisesti ja on myös ladattavissa Helmi-intrasta.

Lomake palautetaan täytettynä esimiesrehtorille, joka tarkistaa tiedot, mm. ettei ryhmässä ole sinne kuulumattomia yksityiskoulujen oppilaita. Esimiesrehtori palauttaa lomakkeen opetusvirastoon perusopetuslinjalla oman äidinkielen, ylläpitokielen ja kotikielen opetukseen liittyviä asioita hoitavalle sihteerille määräaikaan mennessä.

Mikäli ryhmään tulee uusia oppilaita tai ryhmästä lähtee pois oppilaita lukuvuoden aikana, opettaja päivittää oppilaslistan ja palauttaa sen esimiesrehtorille. Esimiesrehtori toimittaa päivitetyn listan opetusvirastoon sihteerille.

Oppilasmäärät ja ryhmien määrät ilmoitetaan Opetushallitukselle valtionavustusta varten aina joulukuussa, joten on erittäin tärkeää, että virastossa on ajankohtainen tieto ryhmien oppilasmääristä.

(10)

8 Materiaalihankinnat ja kopiointi

Oman äidinkielen opetukseen on varattu määrärahaa, joka on 4 euroa/oppilas. Oppima- teriaalien tilauslomake löytyy Helmi-intrasta.

Määräraha on tarkoitettu oppikirjojen ja muun opetusmateriaalin hankintaan. Kaikista ma- teriaalihankinnoista keskustellaan esimiesrehtorin kanssa. Opetusvirasto toimittaa opettajalla käytettävissä olevan oppimateriaalisumman tiedoksi esimiehelle lukuvuoden alussa, kun oppilaslistat on toimitettu. Opettaja esittää oppimateriaalitilauksensa esimiesrehtoril- leen. Esimiesrehtori hyväksyy tilauksen käytettävissä olevan määrärahan mukaan.

Kirjatilauksissa tulee käyttää kilpailutettua kirjantoimittajaa BTJ OY Finland. Koululla teh- dään Kosti-järjestelmässä tilausehdotus opetusviraston hyväksyttäväksi. Kosti-ehdotus lä- hetetään opetuskonsultille tarkistettavaksi. Opetuspäällikön hyväksyttyä Kosti-ehdotuksen se palautuu koululle. Tämän jälkeen oppimateriaali voidaan tilata suoraan koululle. Lasku tulee koululle ja koulusihteeri käsittelee laskun kuten muutkin koulun laskut.

Hankittu oppimateriaali leimataan koulun leimalla. Esimiesrehtori sopii opettajan kanssa oppikirjojen säilytyspaikasta koululla. Oppimateriaalia ei anneta oppilaille omaksi.

Oppimateriaalia voi hankkia myös ulkomailta. Ennen hankintaa on tehtävä hankintaehdo- tus tilauslomakkeella esimiesrehtorin ja opetusviraston hyväksymistä varten. Tilauksen hy- väksymisestä lähetetään tieto opettajalle, jonka jälkeen opettaja voi hankkia oppimateriaa- lit. Kaikista ostoksista on säilytettävä alkuperäiset kuitit/lasku, sillä ilman niitä laskua ei makseta. Alkuperäiset kuitit/lasku toimitetaan opetusvirastoon. Kuiteista/laskusta on hyvä ottaa itselle kopiot. Ostoksia ei saa tehdä luottokortilla.

Kunkin oppilaan oma luokanopettaja tai luokanvalvoja huolehtii oppilaalle opiskelutarvik- keet oman äidinkielen opetukseen. Oppilaan omalta koululta annetaan vihko, kynä, kumi ja viivoitin opetusta varten.

Jokaiselle opettajalle annetaan oma kopiokoodi ja ohjeistus kopioiden maksimimäärästä.

Lukukauden lopussa koulu voi lähettää laskun oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen kopiokustannuksista, mikäli ryhmässä käy oppilaita muista kouluista. Jos ryhmä koostuu vain oman koulun oppilaista, koulu kustantaa itse kopiokulut.

9 Kodin ja koulun yhteistyö

Oman äidinkielen opetuksessa olevien oppilaiden kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön pätevät samat periaatteet kuin muuhunkin kodin ja koulun yhteistyöhön. Huoltajille on tär- keää tiedottaa oman äidinkielen opetukseen liittyvistä asioista säännöllisesti (ks. liite 3).

Kun oppilaalla on opiskelussa erityisen tuen tarvetta, oppilaan huoltajan kanssa on hyvä tehdä aktiivisesti yhteistyötä. Oman äidinkielen opettajia kannustetaan pitämään oppi- laidensa huoltajille vanhempainiltoja vähintään kerran lukuvuodessa.

(11)

10 Opettajien rekrytointi

Oman äidinkielen opettajien esimiesrehtorit vastaavat seuraavan lukuvuoden opettajien rekrytoinnista ja palkkauksesta. Esimiesrehtorit ottavat oman äidinkielen opettajat määrä- ajaksi. Perusopetuslinjan oman äidinkielen, ylläpitokielen ja kotikielen opetukseen liittyvistä asioista vastaava opetuskonsultti vahvistaa rekrytoitavat tehtävät esimiesrehtoreille alueel- listen työjärjestysten valmistuttua huhti-toukokuun aikana. Tuntimäärien vahvistuttua esimiesrehtori laatii ilmoituksen avoimesta määräaikaisesta tehtävästä sähköiseen rekrytoin- tipalveluunhttps://www.erekryhelsinki.fi/

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 23§:n mukaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito voidaan määrätä antamaan väliaikaisesti opetusta enintään vuoden ajaksi. Henkilö voidaan kuitenkin mää- rätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävien edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai siihen on muu erityinen syy. Opettajaa, jolta puuttuu kelpoisuus, ei voida palkata, ennen kuin on selvitetty, onko kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita saatavilla (ryhmäkirje 8/2007 Määräaikaisten opettajien ottaminen suomenkielisiin kouluihin ja lukioihin sekä ryhmäkirje 23/2011 Perusopetuslinjan koulujen opettajistosuunnitelma ja opettajien ottaminen lukuvuodeksi 2011–2012).

Viranhoitomääräystä täytettäessä ei määritellä pää-/sivutoimisuutta, vaan opettaja palka- taan tuntiopettajaksi. Esimiesrehtorit lähettävät viranhoitomääräyksen palkatun opettajan lisäksi tiedoksi palkanlaskentaan, opetuslautakunnalle, henkilöstösuunnittelijalle, palvelus- suhdeasiainhoitajalle ja monikulttuurisen opetuksen opetuskonsultille.

11 Opettajan työn johtaminen ja ohjaaminen

Jokaisella oman äidinkielen, ylläpitokielen tai kotikielen opettajalla on pääkoulu ja esimiesrehtori. Esimiesrehtori tapaa opettajaa tarpeen mukaan. Hän selvittää opettajalle koulujen käytänteet yleisellä tasolla. Hän ohjeistaa opettajaa henkilöstöasioissa, kuten YT-ajasta sopiminen, virkavapaat ja virkavapausanomukset, poissaolot, työterveyshuollon palvelut, työsuhde-edut, virkistystoiminta, työturvallisuus ja turvallisuuskäytänteet, työssä kehittymi- nen ja kehityskeskustelut, koulutus ja VESO-päivät, kaupungin sähköiset palvelut sekä tie- tokoneen ja sähköpostin käyttö. Esimiesrehtori keskustelee opettajan kanssa opetukseen liittyen salassapitovelvollisuudesta, tiedonsaantioikeudesta, kodin ja koulun yhteistyöstä, opettajien kokous- ja yhteistyökäytänteistä sekä oppimateriaalin tilaus- ja kopiointikäytän- teistä.

Tämän lisäksi jokaisen sellaisen koulun rehtori, jossa opettaja käy opettamassa, on velvollinen ohjeistamaan opettajaa koulunsa käytänteistä ja muusta opetuksen kannalta tärkeis- tä asioista, kuten koulun tapahtumapäivistä, poikkeuksellisista työajoista ja turvallisuusasi- oista. Rehtorit toimivat yhteistyössä esimiesrehtorin kanssa.

Esimiesrehtorin vastuulla on seurata, että ryhmän minimioppilasmäärä ei alitu (4 oppilasta kielissä, joissa ryhmiä kaupunkitasolla vain yksi ja 10 oppilasta kielissä, joissa ryhmiä on useita). Mikäli koulussa, jossa opetus järjestetään, havaitaan, ettei ryhmässä käy riittävästi

(12)

oppilaita, on koulun rehtorilla velvollisuus ilmoittaa asiasta opettajan esimiesrehtorille. Jos ryhmäkoko laskee alle minimimäärän, tulee asiasta ilmoittaa opetuskonsultille ryhmäkir- jeen 21/2011 ohjeen mukaisesti.

Kun opettaja sairastuu, hän ilmoittaa asiasta esimiesmiesrehtorille puhelimitse. Lisäksi opettaja ilmoittaa sairastumisestaan sen koulun rehtorille/koulusihteerille, jossa opetusta kyseisenä päivänä olisi. Palattuaan töihin opettaja tekee virkavapausanomuksen sairas- poissaolosta esimiesrehtorille.

Yhteissuunnitteluaika eli YT-aika kuuluu kaikille päätoimisille opettajille. YT-ajan käytöstä päättää esimies. YT-aika on kolme tuntia (3 x 60 min) viikossa.

Oman äidinkielen opettajan YT-aikaan kuuluvia tehtäviä ovat mm.

oman äidinkielen opettajien käynnistysseminaari syksyisin

koulun käytäntöjen ja opetusjärjestelyjen selkiyttäminen oppilaiden huoltajille

pienten informaatioiden kääntäminen (tiedotteet esim. vanhempainillasta ja tapaa- misista, tapahtumista, juhlista, retkistä)

koulun toimintaan liittyvien tapahtumien suunnittelu

koulun opettajien yhteistyönä tapahtuva opetuksen suunnittelu, mutta ei oma tunti- suunnittelu

Rehtorit huolehtivat, että ne opettajat, joiden työsuhde ei jatku seuraavana lukuvuonna, palauttavat koulun avaimet.

12 Palkanmaksu

Oman äidinkielen, ylläpitokielen ja kotikielen opettajille maksetaan palkkaa kuukausittain työjärjestyksen tuntien mukaisesti. Opetusvirastosta syötetään perusopetuslinjan opetus- päällikön hyväksymät tuntitiedot opettajatietolomakkeelle eHIJAT-järjestelmään palkanlas- kentaa varten. Opetuspäällikön päätökset ryhmämuutoksista saatetaan voimaan aina seuraavan kuukauden alusta lukien, jotta palkanmaksu helpottuisi.

OVTES:in mukaan opettaja on itse velvollinen ilmoittamaan työnantajalleen (palkanlaskijalle) muualla pitämänsä opetustunnit ennen lukuvuoden alkua, jotta tieto mahdollisen pää- toimisuuden muodostumisesta saadaan mahdollisimman varhain.

Uusi opettaja toimittaa verokortin ja perustietolomakkeen pääkoulun koulusihteerin kautta palkanlaskijalle elokuussa. Uusi verokortti toimitetaan palkanlaskijalle vuoden alussa.

13 Matkakorvaukset

Kiertävällä oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opettajalla on mahdollisuus hakea matkakulujen korvausta, jos hän siirtyy koululta toiselle saman päivän aikana. Virantoimi- tusmatkakulut korvataan kertaluontoisesti. HKL:n arvomatkakortin saa, jos siirtymiä on

(13)

Matkakorvausprosessi

1. Päätös opettajan matkakorvauksesta tehdään keskitetysti kaikille opettajille kerralla opetuspäällikön hyväksymien työjärjestysten mukaan.

2. Opettaja täyttää matkalaskulomakkeen. Matkalasku annetaan allekirjoitettuna esimiesrehtorille hyväksyttäväksi. Matkalaskun liitteenä ovat työjärjestys ja päätös opettajan matkakorvauksesta.

3. Esimiesrehtori tarkistaa matkalaskun. Hän vertaa matkalaskua työjärjestykseen ja merkitsee mahdolliset muutokset. Esimiesrehtori hyväksyy ja allekirjoittaa matkalaskun.

4. Opettaja lähettää hyväksytyn matkalaskun opetusvirastoon kaupungin sisäisellä postilla: OPEV, Liisa Johansson, PL 3000.

Matkakorvauksia maksetaan laskua vastaan kaksi kertaa syyslukukauden ja kaksi kertaa kevätlukukauden aikana. Korvauksia ei makseta takautuvasti. Matkakuluja ei voi laskuttaa, jos asiasta ei ole tehty päätöstä.

14 Koulutus ja muu pedagoginen tuki

Oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opettajille järjestetään lukuvuoden käynnis- tämisseminaari elokuussa. Tässä koulutuspäivässä käydään läpi oman äidinkielen opetukseen liittyvät asiat. Paikalla ovat myös esimiesrehtorit. Vuoden aikana järjestetään myös muita yhteisiä koulutuspäiviä muun muassa pääkaupunkiseudun kuntien ja Kielen kirjallisuuden resurssikeskusKiepin kanssa. Koulutuksista tiedotetaan sähköisesti. Opetta- jan on hyvä seurata sähköpostiaan aktiivisesti. Sijaiskulut opetusviraston järjestämiin kou- lutuksiin maksetaan keskitetystä budjetista.

Helsingin opetusvirasto on mukana valtakunnallisessa vieraiden kielten opetuksen kehit- tämishankkeessa Kielitivolissa. Helsingissä hanke on nimeltään Viehko. Hankkeen osana kehitetään myös oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opetusta sekä vieraskielistä opetusta.

Koulutukseen osallistumiseen kysytään aina lupa etukäteen esimiesrehtorilta. Tämän jäl- keen opettaja täyttää virkavapausanomuksen koulutukseen osallistumisesta. Virkava- pausanomukseen liitetään mukaan koulutusohjelma. Koulutukseen ilmoittaudutaan eTai- kassa osoitteessahttp://kurssikalenteri.edu.hel.fi .

Oman äidinkielen opettajien tueksi löytyy digitaalista oppimateriaalia ja linkkejä Fronterista Kieltenopettajien Kiehu-huoneesta. Lisäksi sieltä löytyy venäjän ja somalin kieleen tehty Oman äidinkielen opettajien materiaalipankki -huone. Huoneiden jäsenyyttä haetaan säh- köpostitse projektisuunnittelija Annamari Kajastolta (annamari.kajasto@hel.fi).

(14)

Liite 1 Oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen kielitarjonta Helsingissä

Opetettavat kielet lukuvuonna 2011–12

1 afgaani / pashto 24 punjabi

2 albania 25 puola

3 amhara 26 ranska

4 arabia 27 romani

5 bengali 28 ruotsi

6 bosnia 29 saame

7 dari 30 saksa

8 englanti 31 serbia

9 espanja 32 somali

10 hindi 33 tamili

11 italia 34 thai

12 japani 35 tigrinja

13 kiina (mandariini) 36 tsekki

14 kiina (kanton) 37 tsetseeni

15 kreikka 38 turkki

16 kurdi (sorani) 39 turkmeeni

17 kurdi (kurmandz) 40 ukraina

18 latvia 41 unkari

19 liettua 42 urdu

20 nepali 43 venäjä

21 persia/ farsi 44 vietnam

22 pilipino 45 viro

23 portugali

(15)

Liite 2

(16)

(17)

Liite 3

Miksi oman äidinkielen oppiminen on tärkeää?

On tärkeää, että lapsi oppii oman äidinkielensä hyvin, sillä äidinkieli on perusta lapsen ajattelulle ja tunteil- le. Äidinkieli on myös tärkeä väline sekä uusien kielten että kaiken muunkin tiedon oppimiseen ja omaksu- miseen.

Voiko lapsi oppia kahta tai useampaa kieltä hyvin?

Lapsi voi oppia käyttämään kahta tai useampaakin kieltä erinomaisesti, jos hänelle tarjotaan siihen mahdol- lisuuksia.

Mitä kieltä vanhempien kannattaa puhua lapselleen?

Vanhempien tulee aina puhua lapselleen omaa äidinkieltään. Jos vanhemmat puhuvat keskenään eri kieliä, kummankin vanhemman pitäisi puhua lapselleen aina vanhemman omaa äidinkieltä.

Oppiiko lapsi suomea, jos vanhemmat puhuvat äidinkieltään?

Lapsi oppii suomea päiväkodissa, esikoulussa ja koulussa sekä kavereidensa kanssa. Jos lapsi osaa sanoja ja käsitteitä omalla äidinkielellään, hänen on helpompi oppia ne myös suomeksi, koska hänellä on jo olemassa valmis pohjatieto asiasta omalla kielellään.

Miten vanhemmat voivat tukea lapsensa oman äidinkielen kehitystä?

Lapsen oman äidinkielen kehitystä tuetaan siten, että vanhemmat puhuvat lapselleen aina omaa äidinkiel- tään. Tämän lisäksi lapsen on hyvä osallistua oman äidinkielen opetukseen. Oman äidinkielen kehitystä tu- kee myös kodin myönteinen suhtautuminen oman kielen käyttöön.

Pitääkö lapsen osallistua oman äidinkielen opetukseen?

Oman äidinkielen opetukseen kannattaa osallistua monesta syystä: Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun sekä kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä sekä lapsen persoonallisuut- ta. Oman äidinkielen opetus edistää myös oppimisvalmiuksia ja parantaa koulumenestystä.

Miten vanhemmat voivat tukea lapsensa suomen kielen oppimista?

Toisen kielen oppiminen on sitä helpompaa, mitä paremmin lapsi osaa omaa äidinkieltään. Suomen kielen oppimista voidaan siis tukea käyttämällä omaa äidinkieltä kotona monipuolisesti. Suomea lapsen on mah- dollista oppia koulussa, kavereiden kanssa sekä mahdollisesti harrastuksissa ja kerhoissa. Koulussa lapsi saa suomi toisena kielenä -opetusta niin kauan, että hänen taitonsa ovat suomen kielessä lähes suomea äidin- kielenään puhuvan taitojen kaltaiset. Kodin myönteinen suhtautuminen suomen kielen opiskeluun auttaa lasta toisen kielen oppimisessa.

Lyhennetty Opetushallituksen esitteestä Oma kieli – oma mieli. Opas oman äidinkielen oppimisen tukemi- seen.

Saatavilla 13 eri kielellä Edu.fi-sivulta:

http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/maahanmuuttajien_koulutus/monikulttuurisuustaitojen_kehitta minen_kouluyhteisossa/materiaaleja

Kielet:

(18)

Liite 4 Linkkejä

Koulutukseen ilmoittautuminen eTaika, kouluissa olevilla tietokoneilla avautuva linkki:

http://kurssikalenteri.edu.hel.fi

Kansallinenoman äidinkielen sivusto: www.kotikieli.com

Helsingin kaupunginintranet Helmi, kouluissa olevilla tietokoneilla avautuva linkki:

PERUSOPETUS /Monikulttuurisuus / Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus / Oman äidinkielen, ko- tikielen ja ylläpitokielen opetus

http://helmi/opev/perusopetus/monikulttuurisuus/kielijakulttuuriryhmienopetus/oma_%c3%

a4idinkieli/sivut/default.aspx

Opetushallituksen opas oman äidinkielen opetuksestaOma kieli - oma mieli:

http://www.oph.fi/download/121981_oma_kieli_oma_mieli_2009.pdf

Kirjallisuuden opetukseenInternational Children's Digital Library (ICDL)-sivusto, josta oppilas voi lukea kirjoja omalla äidinkielellään (kirjoja voi myös tulostaa):

http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=en&u=http://en.childrenslibrary.org/&prev=/s earch%3Fq%3DAnn%2BWeeks%252BSuomi%26hl%3Dfi%26client%3Dfirefox-

a%26rls%3Dorg.mozilla:fi:official%26hs%3Dmvx&rurl=translate.google.fi

Vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli 2009 – 2012:

www.kielitivoli.fi

(19)

(20)