• Ei tuloksia

PerustuslakivaliokuntaHallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestäJOHDANTO

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "PerustuslakivaliokuntaHallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestäJOHDANTO"

Copied!
8
0
0

Kokoteksti

(1)

Valiokunnan mietintöPeVM 4/2021 vp─ HE 33/2021 vp

Perustuslakivaliokunta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä

JOHDANTO Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä (HE 33/2021 vp):

Asia on saapunut perustuslakivaliokuntaan mietinnön antamista varten.

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut:

- vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, oikeusministeriö - lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki, Suomen Kuntaliitto - pormestari Jan Vapaavuori, Helsingin kaupunki - professori Mikael Hidén

- professori Veli-Pekka Viljanen - professori Tuomas Ojanen - professori Kimmo Grönlund - ministeri Lauri Tarasti

- oikeustieteen tohtori, dosentti Liisa Nieminen

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan päivänä maaliskuuta 2021.

Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotuksia tarkastellaan perustuslain 7 §:ssä turvatun oikeuden elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, 14 §:n 3 momen- tissa jokaisen Suomen kansalaisen ja maassa vakinaisesti asuvan ulkomaalaisen äänioikeudesta kuntavaaleissa säädetyn, 19 §:n 3 momentissa julkisen vallan velvollisuudesta turvata riittävät terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä säädetyn, 22 §:n mukaisen perusoikeuksien turvaa- misvelvoitteen ja 121 §:ssä turvatun kunnallisen hallinnon kannalta.

Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjes- tyksessä.

(2)

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

(1) Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vuoden 2021 kuntavaalien siirtämises- tä. Vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä siirretään huhtikuun 18 päivästä kesäkuun 13 päivään.

Ehdotusta perustellaan sillä, että tämänhetkisten asiantuntija-arvioiden mukaan covid-19-pande- mian tilanne Suomessa maalis—huhtikuussa 2021 tulee todennäköisesti olemaan niin vaikea, että se käytännössä tekee mahdottomaksi kuntavaalien toimittamisen säännönmukaisessa aikataulus- sa terveysturvallisesti, luotettavasti ja äänioikeutettujen ja ehdokkaiden kannalta tasapuolisesti sekä niin, että vaaleissa voitaisiin saavuttaa hyvä äänestysaktiivisuus. Esityksen perusteluiden mukaan asiantuntija-arvioiden mukaan pandemiatilanne tulee olemaan parempi touko—kesä- kuussa 2021.

(2) Nykyisten valtuustojen toimikautta ehdotetaan jatkettavaksi elokuun 2021 loppuun, ja siir- rettävissä vaaleissa valittavien valtuustojen toimikausi alkaisi syyskuun 2021 alussa ja jatkuisi toukokuun 2025 loppuun. Nykyiset valtuutetut ja muut kunnan luottamushenkilöt voisivat halu- tessaan saada eron tehtävästään 1.6.2021 lukien, jolloin säännönmukainen kuntavaalikausi lop- puu. Eroavien tilalle tulisivat varavaltuutetut elokuun 2021 loppuun asti. Vastaavasta menettelys- tä säädettiin myös silloin, kun kuntavaalien siirto lokakuulta 2016 huhtikuulle 2017 toteutettiin nykyisen kuntalain säätämisen yhteydessä.

(3) Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että kesäkuun 13 päivänä toimitettavien kuntavaalien koti- maan ennakkoäänestysaika alkaa yhtä viikkoa aikaisemmin kuin normaalisti ja kestää siis yh- teensä 14 päivää. Laitosäänestys voidaan lakiehdotuksen mukaan toimittaa laitoksessa vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä ennakkoäänestysajanjakson kuluessa, kun voimassa olevan vaalilain mukaan laitosäänestys toimitetaan enintään kahtena päivänä. Ehdotuksen mukaan oi- keusministeriö suorittaa kunnille näissä kuntavaaleissa vaalilain 188 §:n 2 momentissa tarkoite- tun kertakorvauksen kotimaan ennakkoäänestysajanjakson pidentämisestä aiheutuneista kustan- nuksista.

Kuntavaalien perustuslaillinen merkitys

(4) Perustuslain lähtökohtana on, että kaikella julkisen vallan käytöllä on oltava demokraattinen perusta, ja kunnallisella itsehallinnolla on olennainen merkitys kansanvallan toteuttamisessa (HE 1/1998 vp, s. 74/I). Perustuslain 121 §:n 1 momentin mukaan kuntien hallinnon tulee perustua nii- den asukkaiden itsehallintoon. Perustuslain 2 §:ssä ilmaistu kansanvaltaisuusperiaate tarkoittaa kunnallisen itsehallinnon osalta ylimmän kunnallisen päätöksentekojärjestelmän demokraatti- suutta (PeVL 63/2014 vp, s. 3/II, PeVL 24/2008 vp, s. 2/I ja PeVL 23/2001 vp, s. 2/1).

(5) Perustuslain 14 §:n 3 momentissa on turvattu kunnallinen äänioikeus perusoikeutena jokai- selle Suomen kansalaiselle ja maassa vakinaisesti asuvalle ulkomaalaiselle, joka on täyttänyt 18 vuotta. Säännös täsmentää perustuslain 121 §:ssä kunnallisesta itsehallinnosta säädettyä kun- nallisesta hallinnosta kansalaisten itsehallintona (ks. myös HE 309/1993 vp, s. 61/II). Perustusla- kiuudistuksen esitöiden mukaan kunnallinen itsehallinto merkitsee kuntalaisille kuuluvaa oikeut- ta päättää kuntansa hallinnosta ja taloudesta (HE 1/1998 vp, s. 175/II). Näin ymmärretty itsehal- linto on kattanut perustuslakivaliokunnan mukaan muun muassa kuntien verotusoikeuden ja kun-

(3)

talaisten oikeuden itse valitsemiinsa hallintoelimiin PeVL 29/1992 vp, PeVL 9/1994 vp, PeVL 17/1994 vp, PeVL 31/1996 vp ja PeVL 42/1996 vp).

(6) Perustuslain 2 §:n 2 momentin mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Säännös kattaa myös äänestämisen vaaleissa (HE 1/1998 vp, s. 74/I).

Vaalipäivän siirtäminen

(7) Kuntien valtuustoista, niiden valitsemisesta vaaleilla ja valtuustojen toimikaudesta sääde- tään kuntalaissa ja vaalilaissa. Kuntalain 15 §:n mukaan valtuutetut ja varavaltuutetut valtuus- toon valitaan kunnassa toimitettavissa kuntavaaleissa. Kuntavaalien vaalipäivä on vaalilain 144 §:n mukaan huhtikuun kolmas sunnuntai. Lakiehdotuksen 1 §:n mukaan vaalilain 144 §:ssä säädetystä poiketen vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 13 päivä kesäkuuta 2021.

(8) Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluiden mukaan siirrolla pyritään turvaamaan perustuslain 14 §:n 3 momentin mukaisena perusoikeutena olevan äänioikeuden käyttäminen mahdollisimman kattavasti kaikille äänioikeutetuille ja toisaalta edistämään 19 §:n 3 momentin mukaisesti väestön terveyttä sekä viime kädessä turvaamaan perustuslain 22 §:n edellyttämällä tavalla julkisen vallan toimesta perustuslain 7 §:n 1 momentissa turvattu jokaisen oikeus elä- mään. Perustuslakivaliokunnan mukaan väestön terveyden ja ihmisten elämän suojeleminen on epäilemättä perusoikeusjärjestelmän kannalta erittäin painava peruste (ks. esim. PeVL 7/2021 vp, kappale 7).

(9) Perustuslakivaliokunta on arvioinut aiemmin ehdotusta, joka merkitsi kuntavaalien vaalipäi- vän siirtämistä voimassa olevan vaalilain mukaiseksi eli vaalivuoden huhtikuun kolmanteen sun- nuntaihin kesken vaalikauden (PeVM 9/2014 vp, s. 2/I). Kunnallisvaalien järjestelystä ei ole sää- detty perustuslaissa, millä on merkitystä lainsäätäjällä olevan harkintavallan kannalta (PeVM 9/

2014 vp, s. 2/I, ks. myös PeVL 63/2014 vp, s. 2). Tuolloinen vaalipäivän siirto poikkeaa kuiten- kin olennaisella tavalla nyt ehdotetusta, koska kyseessä oli vaalijärjestelmään tehty pysyväksi tar- koitettu muutos. Nyt arvioitavana on kertaluonteinen, meneillään olevaan pandemiaan liittyvä muutos, joka johtuu hallituksen esityksen mukaan siitä, että covid-19-pandemian tilanne Suo- messa maalis—huhtikuussa 2021 tulee todennäköisesti olemaan niin vaikea, että se käytännössä tekee mahdottomaksi kuntavaalien toimittamisen säännönmukaisessa aikataulussa terveysturval- lisesti, luotettavasti ja äänioikeutettujen ja ehdokkaiden kannalta tasapuolisesti sekä niin, että vaaleissa voitaisiin saavuttaa hyvä äänestysaktiivisuus.

(10) Perustuslakivaliokunnan mielestä lainsäätäjän harkintavalta vaalien siirtämisessä ei ole kuitenkaan vailla valtiosääntöisiä rajoituksia. Kuntavaalien siirtäminen laissa vahvistettua vaali- päivää myöhemmäksi merkitsee puuttumista laissa säädettyyn demokraattiseen prosessiin, ja sii- hen tulee ryhtyä vain erittäin painavista ja hyväksyttävistä syistä. Vaalien siirron on oltava ajal- lisesti määriteltävissä ja perusteltavissa valtiosäännön kansanvaltaisten perusteiden näkökulmas- ta. Erityisesti kertaluonteiseen vaalien siirtoon tulee ryhtyä vain välttämättömistä syistä. Valio- kunnan mielestä on selvää, että vaaleja ei esimerkiksi voida siirtää toivotun vaalituloksen aikaan- saamiseksi.

(4)

(11) Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan kuntavaalien siirtäminen on nyt val- litsevassa epidemiatilanteessa välttämätöntä ihmisten terveyden ja hengen suojelemiseksi sekä erityisesti sen varmistamiseksi, että äänioikeutetuilla on tosiasialliset mahdollisuudet käyttää pe- rustuslain 14 §:n 3 momentin mukaisia oikeuksiaan. Valiokunta kiinnittää tässä arviossa yleiseen epidemiatilanteeseen liittyvien näkökohtien ohella erityistä huomiota siihen hallituksen esityk- sen perusteluissa (s. 7) mainittuun seikkaan, että tartuntatautilääkärin päätöksellä tartuntatauti- lain 63 §:ssä tarkoitettuun eristykseen kotiinsa määrätyt henkilöt eivät käytännössä lainkaan voi- si käyttää äänioikeuttaan, koska he eivät saa poistua kodistaan eivätkä tavata muita ihmisiä, eikä heille ole siten osoitettavissa terveysturvallista tapaa äänestää. Eristykseen määrättyjä äänioike- utettuja olisi arvion mukaan merkittävä määrä. Valiokunta painottaa siirron välttämättömyyden näkökulmasta yleisemminkin myös perustuslain 6 §:ssä turvatun yhdenvertaisuuden merkitystä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pandemialla on ollut kansainvälisesti arvioituna tosi- asiassa heikentävä vaikutus varsinkin vanhusten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ih- misten äänestysaktiivisuuteen.

Valtuuston toimikausi

(12) Valtuuston toimikausi alkaa kuntalain 15 §:n 1 momentin mukaan vaalivuoden kesäkuun alusta. Vuoden 2021 kuntavaaleissa valittavien valtuustojen toimikauden ehdotetaan tästä poike- ten alkavan vasta 1 päivänä syyskuuta 2021.

(13) Perustuslakivaliokunta on pitänyt nykyistä kuntalain säännöstä toimikauden alkamisajan- kohdasta perusteltuna, sillä sen myötä uusi valtuusto pääsee nopeammin päättämään kunnan toi- minnasta ja taloudesta (PeVL 63/2014 vp, s. 2). Perustuslakivaliokunta on samassa yhteydessä ar- vioinut myös valtuuston toimikauden pidentymistä viidellä kuukaudella kesken vaalikauden.

Kuntien valtuustojen toimikaudesta ei ole säädetty perustuslain tasolla. Valiokunnan mukaan täl- tä kannalta lainsäätäjällä on harkintavaltaa asian suhteen. Valiokunta ei pitänyt silloisten valtuus- tojen toimikauteen puuttumista kertaluonteisena ja vaaliaikataulun pysyvään muutokseen perus- tuvana ongelmallisena myöskään siitä näkökulmasta, että kunnan asukkaiden perustuslaissa tur- vattuun itsehallintoon kuuluu vakiintuneesti oikeus itse valitsemiinsa hallintoelimiin (PeVL 63/

2014 vp, s. 2). Valiokunta kiinnitti vielä huomiota siihen, että valtuutettujen ja muiden kunnan luottamushenkilöiden oikeusasemaa turvasi tältä osin säännös, jonka perusteella luottamushenki- löllä oli oikeus erota toimestaan jo neljän vuoden kauden täyttyessä (PeVL 63/2014 vp, s. 2).

(14) Hallituksen esityksessä ehdotetun sääntelyn mukaan uusien valtuustojen toimikausi alkaisi nykyisestä poiketen vasta yli 2,5 kuukautta vaalien jälkeen. Esityksessä valittua ratkaisua ei juu- rikaan perustella, vaan pikemminkin ehdotuksen mainitaan (s. 10) perustuvan myös siihen, että kuntien valtuustojen toimikauteen ja sitä kautta kunnalliseen itsehallintoon puututtaisiin mahdol- lisimman vähän.

(15) Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotus toimikauden alkamisajankohdasta on periaat- teellisesti ongelmallinen. Uuden valtuuston valitsemisen ja vaalituloksen vahvistamisen vuoksi nykyiset valtuustot menettävät vaaleihin perustuvan poliittisen legitimiteettinsä. Tämän vuoksi perustuslain 2 §:ssä turvatun kansanvaltaisuuden toteutumisen näkökulmasta on perusteltua, että uusi valtuusto ryhtyy toimeensa mahdollisimman pian vaalituloksen selvittyä. Samoin kesäkuun

(5)

tuslakivaliokunta pitää lisäksi perusteltuna, että valtuustojen toimikauden alku vastaisi nykyisen, pysyvän lainsäädännön mukaista aikataulua (valtuustojen toimikausi alkaa noin 1,5 kuukautta vaalien jälkeen). Valiokunta ehdottaa siten muutoksia lakiehdotuksen 1 ja 3 §:ään.

Vaalien siirron toimeenpano ja ohjeistus

(16) Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtioneuvoston oikeusministeriön vaalisivustolla olevan luonnehdinnan mukaan kuntavaalien siirtämisestä tehtiin "poliittinen lin- jaus oikeusministerin ja eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden puoluesihteereiden ko- kouksessa 6.3.2021". Hallituksen esitys asiasta annettiin eduskunnalle 11.3.2021.

(17) Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotus vaalipäivän siirtämisestä tehtiin merkittävän myöhään suhteessa voimassa olevassa laissa säädettyyn vaalipäivään. Esimerkiksi kuntavaalien ehdokaslistojen jättöpäivä on ollut 9.3.2021. Ehdokaslistojen vahvistamispäivä on 18.3.2021.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vaalipäivän siirron toteuttamista on ryhdytty hallinnol- lisesti valmistelemaan ja ohjeistamaan jo ennen hallituksen esityksen käsittelyä eduskunnassa.

(18) Perustuslakivaliokunta painottaa, että valtioneuvosto ei voi lainsäädäntömenettelyssä aset- taa eduskunnan lainsäädäntövallan käyttöä ja perustuslain 74 §:n mukaista lakiehdotusten perus- tuslainmukaisuuden valvontaa jo tapahtuneiden tosiasioiden eteen (ks. myös PeVL 14/2020 vp, s. 7, PeVL 15/2018 vp, s. 60). Valiokunta pitää myös hallinnon lainalaisuusperiaatteen näkökul- masta erityisen valitettavana, että tällaisen ennakollisen toimeenpanon ja siihen liittyvän ohjeis- tuksen johdosta vaalien toimeenpanosta vastaavilla viranomaisilla on syntynyt epäselvyyttä oh- jeistuksen suhteesta voimassa olevaan lainsäädäntöön. Erityisesti epäselvä oikeudellinen tilanne on ollut siten omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä ehdokasasettelussa ja ehdokkaiden asemassa.

(19) Perustuslakivaliokunta painottaa sanottujen seikkojen merkitystä ja kiinnittää valtioneu- voston vakavaa huomiota hyvään lainsäädäntötapaan.

(20) Perustuslakivaliokunta pitää erityisen tärkeänä sen varmistamista hyvissä ajoin, että vaalit pystytään järjestämään vaarantamatta ihmisten terveyttä ja siten, että kaikki äänioikeutetut voi- vat käyttää äänioikeuttaan. Valtioneuvoston on syytä selvittää huolellisesti esimerkiksi Venetsi- an toimikunnan toukokuussa 2020 demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kun- nioittamisesta covid-19-pandemian poikkeusolojen aikana antaman erityisraportin (Respect for Democracy, Human Rights and Rule of Law during States of Emergency — Reflections, 26.5.2020) mukaisten erityistoimenpiteiden soveltuvuutta.

(21) Perustuslakivaliokunta on käsitellessään ulkomailla asuvien tai oleskelevien mahdollisuut- ta kirjeäänestykseen pitänyt tärkeänä tuolloisen lakiehdotuksen vaali- ja osallistumisoikeuksien edistämiseen kytkeytyvää tavoitetta ja sitä, että kirjeäänestyksen mahdollistaminen parantaa ul- komailla asuvien tai oleskelevien yhdenvertaista asemaa äänioikeuden käyttäjinä. Vaalisalaisuu- den säilymiseen liittyvät riskit eivät valiokunnan mukaan muodostuneet sellaisiksi, että ne estäi- sivät ehdotetun kaltaisen sääntelyn (PeVM 3/2017 vp, s. 3). Valtioneuvoston on syytä selvittää kirjeäänestyksen soveltamisalan laajentamista esimerkiksi nyt käsillä olevan kaltaisiin tilantei- siin.

(6)

(22) Perustuslakivaliokunnan mielestä valtioneuvoston on seurattava tarkkaan lain soveltami- sessa mahdollisesti havaittavia ongelmia. Valiokunta painottaa tarvetta varmistaa vaalien terve- ysturvallinen toteutuminen kesäkuussa myös asianmukaisella ohjeistuksella.

(23) Perustuslakivaliokunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä muutettuna.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

(24) 1 §. Vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä ja valtuustokausi. Pykälän 2 momenttia eh- dotetaan yleisperusteluissa kuvatuista syistä muutettavaksi niin, että vuoden 2021 kuntavaaleissa valittavien valtuustojen toimikausi alkaa 1 päivänä elokuuta 2021 ja että vuoden 2017 kuntavaa- leissa valittujen valtuustojen toimikausi jatkuu heinäkuun 2021 loppuun.

(25) 3 §. Erinäiset säännökset. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan 1 §:n muutosten vuoksi muu- tettavaksi niin, että kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, muiden lautakuntien ja valiokun- tien jäsenet valitaan elokuussa 2021 pidettävässä valtuuston kokouksessa.

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Perustuslakivaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 33/2021 vp sisältyvän lakiehdo- tuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset)

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä ja valtuustokausi

Vaalilain (714/1998) 144 §:ssä säädetystä poiketen vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 13 päivä kesäkuuta 2021.

Vuoden 2021 kuntavaaleissa valittavien valtuustojen toimikausi alkaa poiketen kuntalain (410/

2015) 15 §:n 1 momentissa säädetystä 1 päivänä elokuuta 2021 ja jatkuu toukokuun 2025 lop-

(7)

puun. Valtuutettu tai muu kuntalain 69 §:ssä tarkoitettu kunnan luottamushenkilö voi niin halu- tessaan erota toimestaan kesäkuun 2021 alusta lukien valtuuston toimikauden jatkumisen perus- teella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muu- hun luottamustoimeen valitaan uusi henkilö. Valtuutetun toimesta tai muusta kunnan luottamus- toimesta eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle tai luottamushenkilön valinneelle muulle toimielimelle huhtikuun 2021 loppuun mennessä.

2 §

Vuoden 2021 kuntavaalien määräajat ja menettely

Vuoden 2021 kuntavaalit toimitetaan vaalilaissa säädettyjä määräaikoja noudattaen, kuitenkin seuraavin poikkeuksin:

1) vaalilain 24 §:ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään 23. päivänä ennen vaa- lipäivää;

2) vaalilain 25 §:ssä tarkoitettu päätös oikaisuvaatimuksen johdosta on tehtävä viimeistään 20.

päivänä ennen vaalipäivää ja ratkaisusta mahdollisesti aiheutuvat muutokset on tehtävä äänioike- usrekisteriin viimeistään 19. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12:ta;

3) vaalilain 26 §:n 1 momentissa tarkoitetut muutokset äänioikeusrekisteriin on tehtävä vii- meistään 19. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12:ta;

4) äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 19. päivänä ennen vaalipäivää kello 12 lukien;

5) vaalilain 47 §:n 1 momentissa tarkoitettu ennakkoäänestys kotimaassa aloitetaan 18. päivä- nä ennen vaalipäivää.

Vaalilain 48 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetystä poiketen ennakkoäänestys toimitetaan lai- toksessa enintään neljänä päivänä.

3 §

Erinäiset säännökset

Poiketen siitä, mitä vaalilain 188 §:n 2 momentissa säädetään, oikeusministeriö suorittaa kun- nille vuoden 2021 kuntavaaleissa myös mainitussa momentissa tarkoitetun kertakorvauksen.

Kuntalain 32 §:n 2 momentissa säädetystä poiketen kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, muiden lautakuntien ja valiokuntien jäsenet valitaan elokuussa 2021 pidettävässä valtuuston ko- kouksessa.

4 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan päivänä maaliskuuta 20.

——————

(8)

Helsingissä 19.3.2021

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Antti Rinne sd

varapuheenjohtaja Antti Häkkänen kok jäsen Outi Alanko-Kahiluoto vihr jäsen Bella Forsgrén vihr

jäsen Maria Guzenina sd jäsen Olli Immonen ps jäsen Mikko Kinnunen kesk jäsen Anna Kontula vas jäsen Mats Löfström r jäsen Jukka Mäkynen ps jäsen Sakari Puisto ps jäsen Wille Rydman kok jäsen Ari Torniainen kesk jäsen Heikki Vestman kok jäsen Tuula Väätäinen sd varajäsen Johannes Koskinen sd Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet valiokuntaneuvos Mikael Koillinen valiokuntaneuvos Liisa Vanhala

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kehitysyhteistyön finanssisijoitusmomentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja momentin valtuuksia sekä vuoden 2020 talousarviossa myönnettyä määrärahaa

Valiokunnan mietintöluonnos Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntien ja kuntayhty- mien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2021 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tulotietojärjestelmästä annetun

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi6. Hallituksen esitys HE 254/2018

Eduskunnalle annetaan vuoden 2021 toista lisätalousarvioesitystä (HE 68/2021 vp) täydentävä hallituksen esitys.. Hallituksen esitys vuoden 2021 toiseksi lisätalousarvioksi

Eduskunnalle annetaan vuoden 2006 toista lisätalousarvioesitystä (HE 208/2006 vp) täydentävä hallituksen esitys.. Hallituksen esitys vuoden 2006 toiseksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Finanssi- valvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamisesta sekä laeiksi laivaväen luetteloimisesta annetun lain