• Ei tuloksia

vesistökunnostuksissa Tavoitteen asettelu

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "vesistökunnostuksissa Tavoitteen asettelu"

Copied!
11
0
0

Kokoteksti

(1)

Tavoitteen asettelu vesistökunnostuksissa

Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry www.skvsy.fi

Vesiensuojelua vuodesta 1963

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2021

Webinaari 28.-29.9.2021

(2)

Kunnostusten määrä lisääntyy, mikä on hankkeiden tavoite ?

Tavoitepohdinnan iso kuva

Suomessa on vahva kunnostustausta sisältäen syvällistä tieteellistä tietoa, soveltavaa osaamista ja käytännön kokemusta

Käytettävissä valtakunnallisia, alueellisia ja toimialojen julkaisuja

Kunnostusstrategiat, ohjelmat ja suunnitelmat ohjaavat

Valtion lisääntynyt rahoitus mahdollistaa

Toteuttajajoukko laajenee, kumppanuudet lisääntyvät ja tarvitaan myös alueellisia asiantuntijoita ja paikallisia aktiivisia osaajia

”Kunnostustoiminta kehittynyt monivaikutteisesta monitavoitteiseksi”

Ideoita ja aktiivisuutta tarvitaan, mutta tavoitteen on oltava realistinen, jotta toimijoiden tyytyväisyys säilyy (toteuttaja, rahoittaja, koordinoija)

www.skvsy.fi

(3)

Kunnostusverkosto kokoaa ja jakaa tietoa

(4)

Tavoitteiden asettelusta on tarkempaa julkaistua tietoa

Lähde: Tavoitteiden asettelu ja kunnostusmenetelmän valinta. Tero Väisänen ja Esko Lakso, teoksessa Järvien kunnostus, SYKE, Ympäristöopas 144.

(5)

Tarve,

ongelma Aloitus Tilannekuva,

esiselvitys

Vaikutus- arviot

Toimenpiteiden valinta

TAVOITTEET

Mitoitus Toteutus

Seuranta

Esiselvitys Alustava

kunnostussuunnittelu

Hankesuunnittelu

Ulkoinen kuormitus

Vedenpinnan nosto

Ruoppaus, niitto

Tehokalastus, säätely

Kemikaalikäsittely

Hapetus ym.

Luvat

Tarvelähtöisen kunnostushankkeen eteneminen

Aloite,

jotakin,joskus, joidenkin

olisi tehtävä TAVOITTEET?

Toteuttajat

Kansalaiset VHS-TPO Elinkeinot

Kunnostushankkeiden toteutus vaatii prosessien ja tiedon lisäksi joustoja ja luovuutta

Tavoitetta tulisi pohtia koko prosessin ajan, ei vasta

hankevaiheessa

Yhteensovittaminen on tunnistettu jo ”vuosikymmeniä” sitten, tarvitaan yhä enemmän (kts. kuva oikealla)

Eri tahojen näkemys ongelmasta ja tavoitteista (Lähde: Vesi-Eko Oy, Erkki Saarijärvi)

(6)

Tavoitteen tarkkuus vaihtelee, mutta merkitys ei

Kunnostustavoite (vaikutus) järven P-pitoisuutena toimenpiteittäin sekä kustannukset (Harvanjärvi):

www.skvsy.fi

(7)

Tavoitteen tarkkuus vaihtelee, mutta merkitys ei

Toimenpide Reunaehto Toimenpideala Kuormitus Osuus kohteen Kustannus Ominais- kuormituksesta yhteensä kustannus

ha kg P/a % euroa / a euroa/kg P

Lähtötilanne 830 812

Ei toimenpiteitä P-luku <10 371 236

Vaikutus - kgP/vuosi

Vähennetty P-lannoitus (nurmet) P-luku 10-14 131,4 37,4 5 4992,0 134

Lannoitus ilman fosforia (nurmet) P-luku >14 93,3 62,0 8 5129,8 83

Kynnön syventäminen P-luku >25 41,0 19,2 2 -1763,3 -92

Lietteen sijoittaminen (nurmet) Nurmet P-luku < 25 447,0 145,4 18 -25029,7 -172 Talviaikainen kasvipeitteisyys kaltevuus > 1,5 % 219,6 34,9 4 -4096,4 -117

Suojavyöhykkeet yleissuunnitelma 17,3 30,7 4 -6588,5 -215

Kosteikot yleissuunnitelma 11,2 70,0 9 -13385,6 -191

Yhteensä (arvio, 3/4 toteutuu) 245 30 -30556 -125

Maatalouden toimenpiteet eriteltyinä sekä kustannukset (Kirmanjärvi) :

www.skvsy.fi

(8)

TAVOITE:

kokonaisfosforipitoisuuden kohoamisen pysäyttäminen ja palauttaminen tasolle 40 µg/l, jolloin järven ekologinen tila tämän muuttujan osalta olisi hyvä

TAVOITE:

Sinilevien massaesiintymien vähentäminen ja rehevyystason alentaminen ensisijaisesti

klorofyllipitoisuuden osalta tasolle 20 µg/l, jolloin järven ekologinen tila tämän muuttujan osalta olisi hyvä

Tavoitteen tarkkuus vaihtelee, mutta merkitys ei

(9)

www.skvsy.fi

Alennetaan vesistön rehevyyttä, rehevöitymistä lyhentäen sinilevien massaesiintymisten

esiintymisaikaa

Parannetaan virkistyskäyttömahdollisuuksia siten, että veneily mahdollistuu kesäaikana

Hyvän ekologisen tilan ylläpitäminen estämällä ulkoisen kuormituksen lisääntyminen

Mahdollistaa lajiston liikkuminen osavaluma- alueella

Pelkät laadulliset tavoitteet ovat usein tarkoituksenmukaisia, mutta nekin tulisi määritellä ”semikvantitatiivisesti”

Tavoitteen tarkkuus vaihtelee, mutta merkitys ei

(10)

VHS-TPO

ministeriöt Rahoittajat

ELY-

keskus Asukkaat

Kalatalous- alue, KHS

Kunnostuksen tavoite

TKI- sektori

Omat intressit/näkökulma, mutta tavoite yhdistää

Osakas- kunta Kunta

Asiantuntija- organisaatiot

www.skvsy.fi

(11)

Vesi hyvinvointimme edellytyksenä

Vesiensuojelua vuodesta 1963

Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT www.skvsy.fi

jukka.koski-vahala@vesiensuojelu.fi https://www.facebook.com/SKVSY p. 0500 848171

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Esittelyn jälkeen vastaajille kuvailtiin sanallisesti Itämeren nykytila ja tavoitteen mukainen hyvä tila meristrategiadirektiivin 11 meren tilan kuvaajalla, joihin kuuluvat

(Olenin, Minchin, Daunys, 2007. Assessment of biopollution in aquatic ecosystems. Marine Pollution Bulletin).. Biopollution assessment:

Typen (827 µg/l) ja fosforin (40 µg/l) vuosikeskiarvopitoisuudet olivat vastaavan pohjoisen kohteen keskiarvoa (typpi 1313 µg/l ja fosfori 45 µg/l) matalammalla tasolla (Pöyry

• Kuoringan kokonaistilaluokitus on hyvä, ja järven tila on fysikaalis-kemiallisten ja biologisten muuttujien perusteella jopa

Sedimentin ravinteet vaikuttavat hyvin voimakkaasti järvien veden laatuun, mutta hyvä ekologinen tila voidaan saavuttaa saostamalla ravinteita sedimenttiin Sedimentin ravinteet

– Umpinainen matala lahti, vähäinen veden vaihtuvuus – Hyvä veden ekologinen tila – Ei

▪ Toimenpiteet mitoitettu niin, että hyvä tila saavutetaan vuoteen 2027 mennessä. – Uudenmaan kaikissa pintavesissä tavoitteen saavuttaminen 2027 – Ei

Vesienhoidon hyödyt rantakiinteistöjen virkistyskäytölle, kun vesimuodostumien hyvä ekologinen tila on