Autokorjaamon layoutin suunnittelu
Epilän Autohuolto
Arttu Toivonen
OPINNÄYTETYÖ Toukokuu2021 Ajoneuvotekniikka Korjaamotekniikka
TIIVISTELMÄ
Tampereen ammattikorkeakoulu Ajoneuvotekniikka
Korjaamotekniikka
TOIVONEN, ARTTU:
Autokorjaamon layoutin suunnittelu Epilän Autohuolto
Opinnäytetyö 40 sivua, joista liitteitä 1 sivu Toukokuu 2021
Tässä opinnäytetyössä suunniteltiin Epilän Autohuollolle uusi korjaamon layout.
Layoutin suunnittelun pääpaino oli työtehokkuudessa ja sen parantamisessa.
Epilän Autohuolto toimii monimerkkikorjaamona Tampereella. Opinnäytetyössä käydään lisäksi läpi korjaamon kapasiteetin laskentaa, layoutin tarkoitusta, sekä erilaisten layout-tyyppien esittelyä.
Epilän Autohuolto muutti uusiin tiloihin tammikuussa 2021. Muuton syinä olivat vanhan tilan korkea vuokra, hankalasti toteutettu lattiapinta-ala, sekä yrityksen halu omaisuuden kartuttamisesta. Uusi tila toimi aikaisemmin yritykseen kuulu- van Tampereen Autolasipalvelu Oy:n lasivarastona, josta maksettiin vuokraa. Ny- kyisin halli on yrityksen omistuksessa, ja se piti remontoida korjaamokäyttöön so- pivaksi.
Opinnäytetyön tuloksena saatu layout on suunniteltu käyttäen Autodesk Inventor 3D-ohjelmaa. Layout on piirretty mittakaavassa 1:40. Piirustus on pyritty teke- mään mahdollisimman tarkasti, jättäen kuitenkin pois pienet työpöydillä olevat tavarat, paineilmalinjaston, sekä muut epäolennaiset asiat. Uudet tilat ovat sel- västi pienemmät vanhoihin tiloihin verrattaessa, josta muodostui eräänlainen haaste, sillä lähtökohtaisesti kaikki vanhan paikan tavarat piti saada mahtumaan myös uuteen paikkaan järkevästi.
Tuloksena saatu layout palvelee yritystä myös tulevaisuudessa. Layouttia pystyy muokkaamaan tarvittaessa yritykselle entistä paremmaksi. Joustavuus on layou- tin yksi tärkeimmistä asioista. Layouttia olisi hyvä miettiä ja parantaa ajoittain myös yrityksen tulevaisuudessa.
Asiasanat: korjaamo, layout
ABSTRACT
Tampereen ammattikorkeakoulu
Tampere University of Applied Sciences Vehicle Engineering
Garage Engineering
TOIVONEN ARTTU:
Garage Layout Design Epilän Autohuolto
Bachelor's thesis 40 pages, appendices 1 page May 2021
The objective of this thesis was to design a new garage layout for Epilän Autohu- olto. Epilän Autohuolto is a multi-brand garage located at Tampere. Layout de- signs main focus was making it as efficient as possible. There are also garage capacity calculations, meaning of layout itself and explanations of various types of different layout alternatives in this thesis.
Epilän Autohuolto moved into new location in January 2021. The reason for the move was high rent at the previous location, inconveniently designed floor area, and the business wanted to grow its property ownership. New location was pre- viously in use as a rented windshield storage unit for Tampereen Autolasipalvelu Oy which is part of the same business as Epilän Autohuolto. Today the same storage unit is owned by the business. It had to be renovated to be suitable for a garage.
The layout was made with Autodesk Inventor 3D design software. Layout is drawn on a 1:40 scale. The Layout was drawn to be as accurate as possible, leaving out however little things on the worktables, compressed air lines and all other irrelevant things. New space is clearly a lot smaller comparing to old one.
This created difficulties when drawing the layout, because all the existing equip- ment needed to fit into the new place reasonably as well.
The result of the thesis will serve the company in the future as well. The designed layout can be easily adjusted if needed, to serve the business even better. Flex- ibility is one of the most important things in a layout. Layout should be reconsid- ered and improved every once in a while in the future.
Key words: garage, layout
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ... 6
2 TAUSTA ... 7
3 KAPASITEETTI ... 8
4 KORJAAMON LAYOUT ... 10
4.1 Layouttyypit ... 10
4.2 Tehokas layout ... 13
4.3 Yrityksen muut tilat ... 16
4.3.1 Asiakastilat ... 16
4.3.2 Sosiaalitilat ... 17
4.4 Lakisääteiset ja lainalaiset asiat ... 17
4.4.1 Jätehuolto ... 17
4.4.2 Tulityöt ... 18
4.4.3 Tavaroiden säilöntä ... 20
4.5 Ajoneuvonostimet ... 21
4.5.1 Helmasaksinostin ... 21
4.5.2 2-pilarinostin ... 21
4.5.3 4-pilarinostin ... 22
5 SUUNNITELTU LAYOUT ... 23
5.1 Reunaehdot ... 23
5.2 Uuden tilan tuomat haasteet ... 24
5.3 Layoutin esittely ... 25
5.3.1 Yleisiä asioita... 36
5.3.2 Parkkipaikat ja asiakkaiden saapuminen ... 37
6 POHDINTA ... 40
LÄHTEET ... 41
LIITTEET ... 43
Liite 1. Suunniteltu layout ... 43
1 JOHDANTO
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on suunnitella Epilän Autohuollolle uusi, mahdollisimman työtehokas layout heidän muuttaessa uusiin toimitiloihin. Epi- län Autohuolto on vuonna 2014 perustettu monimerkkikorjaamo, joka on yhtenä osana Autopalvelukeskus Tampere -nimistä palvelukeskusta. Saman nimen alta löytyy myös Tampereen Autolasipalvelu Oy, josta kaikki sai alkunsa vuonna 1993. Autopalvelukeskus Tampereeseen kuuluu myös Epilän Akkumyynti ja uu- simpana lisäyksenä Yritys on liittynyt First Stop -rengasketjuun. Henkilökohtai- sesti tutustuin yritykseen vuoden 2019 lopussa harjoittelupaikkaa etsiessäni.
Harjoittelun jälkeen olen toiminut yrityksessä opiskeluiden ohella työnjohtajan pestissä.
Vuonna 2020 Yritys päätti muuttaa uusiin tiloihin. Syynä oli lähtökohtaisesti ny- kyisten tilojen koko, jossa oli aivan liikaa hukkaneliöitä, kalliit ylläpitokustannuk- set, sekä tarve pääoman kerryttämisestä omistushallin muodossa. Lisäksi yrit- täjä halusi saada enemmän tuottoa tehdyistä töistä. Vanhassa tilassa liiallinen osa tuotoista meni tilojen vuokranmaksuun, sekä ylläpitokustannuksiin. Pää- määränä uusissa tiloissa oli pienemmät kustannukset mutta isommat tulokset.
Tässä opinnäytetyössä keskitytään uusien tilojen layoutin suunnitteluun, pää- painon ollen tilassa missä työ tehdään, eli korjaamohallissa. Työssä käydään läpi layoutin tarkoitus, miksi on hyvä miettiä, uudistaa, sekä parantaa layouttia ajoittain. Lisäksi pohdintaa, miten layoutista saadaan mahdollisimman työteho- kas, eli toisin sanoen tehtävät työt saadaan tehtyä mahdollisimman hyvällä te- hokkuudella laadun kärsimättä. Layout mallinnetaan käytettävissä olevalla Auto- desk inventor 3D -ohjelmalla.
2 TAUSTA
Epilän Autohuolto on perustettu vuoden 2014 alussa. Yritys on laajentanut toimi- tilojaan vuoden 2016 alussa. Yrittäjät päättivät vuonna 2020 muuttaa toisiin toi- mitiloihin. Muuton syinä olivat vanhan paikan korkea vuokra, yrityksen halu ker- ryttää omaisuuttaan omistushallin muodossa. Lisäksi syynä oli hallin hankalasti toteutettu lattiapinta-ala, eli suhde käytössä olevien neliöiden ja maksettavien ne- liöiden välillä oli huono. Vanhassa paikassa vuokra kasvoi eikä hallista tulisi ikinä omaa. Vanhan hallin ostaminen ei myöskään ollut vaihtoehto suuren hinnan ta- kia. Yritys osti itselleen käytössä olleen hallin, joka toimi silloin tuulilasien varas- tona. Yritys on aikaisemmin toiminut tiloissa vuonna 1993 Tampereen Autola- sipalveluna.
Uutta hallia piti ennen käyttöönottoa remontoida laajasti. Hallin toimiessa ennen varastona, täytyi siellä purkaa, sekä pystyttää uusia seiniä, jotta tila saataisiin korjaamokäyttöön sopivaksi. Suurimpia tehtyjä muutoksia oli lattian uudelleen va- laminen, seinien maalaus, valaistuksen uusinta, sekä töiden vastaanotolle ja asiakastiloille piti rakentaa erillinen tila hallin sisälle. Jokaiselle saksinostimelle tehtiin erillinen aukko lattiaan, jotta nostimet pystyttäisiin upottamaan lattian ta- solle. Rakennuksen toisessa päädyssä rengastyölinjaston yläpuolella sijaitsee asunto, mikä toimii työntekijöiden sosiaalitiloina. Asuntoon itsessään ei tarvinnut tehdä minkäänlaisia muutoksia.
Tämän opinnäytetyön valinta kohdistui uusien tilojen layoutin suunnitteluun siinä mielessä, että uusista tiloista saataisiin mahdollisimman paljon irti, eikä hallissa olisi niin sanottuja hukkaneliöitä tai keskeneräiseksi jääneitä kohtia muuton jäl- jiltä.
3 KAPASITEETTI
Kapasiteetti kuvaa yksinkertaisuudessaan enimmäissuorituskykyä aikayksi- kössä, eli millainen suorituskyky yrityksellä voisi olla parhaimmillaan. Autokorjaa- molla kyseinen luku voisi olla esimerkiksi asentajien laskutettujen tuntien määrä viikossa. Kapasiteetillä ei ole minkäänlaista standardinomaista laskentayksikköä, jokaisen tulee itse määritellä oma yksikkönsä. Joillakin juomanvalmistustehtaalla kapasiteetti voi olla esimerkiksi 10000 valmistettua litraa viikkoa kohden proses- sin toimiessa täydellisesti. Kapasiteetti ei kerro tuotannon todellista arvoa, aino- astaan minkälainen olisi maksimi suorituskyky. Toiminta-aste puolestaan kuvaa todellista tuotantomäärää aikayksikössä. Toimintasuhde ilmoitetaan tiettynä pro- senttimääränä kapasiteetista eli sadasta prosentista. (Tennberg, 2019, Korjaa- moliiketoiminnan opetusmateriaali)
Kapasiteettiä tulisi seurata, ylläpitää ja mahdollisuuksien mukaan parantaa yri- tyksessä. Kapasiteetin hallitsemisella tarkoitetaan suhdetta ja ymmärtämistä tuotteen tai palvelun kysyntään, sekä suunnittelemalla sitä lyhyt-, keski- ja pitkä- aikaisesti. Pitkäaikaisessa kapasiteetin hallinnassa keskitytään sen kasvattami- seen tai pienentämiseen, tilanteen mukaan. Keski-, ja lyhytaikaisessa kapasitee- tin hallinnassa puolestaan keskitytään säätämään kapasiteettiä ja kysyntää teh- tyjen, pitkäaikaisten kapasiteetin hallinnan päätösten rajoissa. Kapasiteetin hal- lintaan sisältyy (1) mittaamista ja ymmärrystä kysynnän ja kapasiteetin välillä ko- konaisuutena. (2) Pohjatason kapasiteetin määritys. (3) tunnistamalla sekä va- litsemalla toimintatapoja, joilla yritys pystyy selviämään kysynnän ja toimitusten välisistä yhteensopimattomuuksista. (4) Ymmärtämällä seurauksista erilaisten kapasiteettiin liittyvien päätösten tekemisistä. Ymmärryksestä kysynnän ja kapa- siteetin välillä ja siihen varautumisella voidaan pitää esimerkkinä kausityönteki- jöiden palkkaamista rengassesongin ajaksi, sillä yrityksessä on rengashotellissa yli 300:n asiakkaan renkaat säilössä. (Slack ym. 2016, 382.)
Autokorjaamolla kapasiteetti käsittelee jokaista asentavaa työntekijää, ja heidän tekemiään töitä. Korjaamon tiloissa käytännössä mahtuu työskentelemään sa- manaikaisesti 5 asentajaa, yhden ollessa nelipilarinostimella. Nelipilarinostimella suoritetaan kuitenkin töitä, mitä muissa nostimissa ei voi suorittaa, jonka takia se
on pidetty tyhjänä. Hallin nelipilarinosturia käytetään raskaampien ajoneuvojen huollossa ja korjauksessa sekä nelipyöräsuuntauksissa.
Epilän Autohuollon toimintasuhde on noin 75 % maksimikapasiteetistä, eli 100 prosentista. Asentajien päivittäinen tuntimäärä on 7,5 tuntia, joten toiminta-as- teen ollessa 75 % päivittäin laskutettuja tunteja on noin 5,6 tuntia yhtä asentajaa kohden. Yrityksessä on töissä 4 asentajaa, joilla jokaisella on oma työpaikkansa.
Lisäksi Yrityksessä on kaksi työnjohtajaa, jotka tarvittaessa osallistuvat myös asennustöihin, sekä vikakoodien lukuun, tai muuhun nopeasti suoritettavaan työ- hön. Heidän tehtyjen tuntien ollessa kuitenkin vähäinen, ei niitä ole otettu laskui- hin mukaan. Työpäivien määrä vuosittain asentajaa kohden on noin 228. Päivistä on vähennetty vuosilomat, arkipyhät sekä keskimääräinen sairaslomapäivien määrä, lisäksi vuotuisesta tuntimäärästä vähennetään 100 tuntia työajan lyhen- nyksiä (pekkaset). Vuositasolla yhden asentajan kapasiteetti on näin ollen 1710 tuntia. Yrityksen toiminta-aste vuositasolla neljän asentajan kanssa yhteensä olisi tällöin 4730 tuntia.
Yksi keino yrityksen halutessa nostaa toiminta-astettaan, on layoutin päivitys te- hokkaammaksi poistamalla sieltä mahdollisia ongelmakohtia. Asentajien työs- kentelytapojen muuttaminen voi myös osaltaan nostaa toiminta-astetta. Asenta- jien lisäkoulutuksella, sekä pätevämpien asentajien palkkaamisella voi myös nos- taa toiminta-astetta. Tässä tapauksessa asentajat pystyisivät toimimaan parem- min itsenäisesti, eikä tehdyissä töissä tulisi ongelmia, vaan kaikki suoritettaisiin ilman ylimääräistä pohdintaa tai muita mutkia. Pultin katkeamiselle tai muulle yli- määräiselle työlle ei kuitenkaan voi mitenkään varautua. Lähtökohtana korjaa- mon kapasiteetin nostamisessa on kuitenkin laskutettujen työtuntien määrän kas- vattaminen lähemmäs tehtyjä työtunteja. Yrityksessä uusien työntekijöiden palk- kaaminen, sekä laajennukset nostaisivat puolestaan korjaamon kapasiteettiä, eikä toiminta-astetta.
4 KORJAAMON LAYOUT
Layoutista puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi autokorjaamolla laitteiden, ko- neiden, työpaikkojen sekä asiakkaiden sijoittelua ja ”virtaa” pohjakaaviossa.
Layoutista selviää minne eri laitteet, työkalut ja ihmiset prosessissa on sijoiteltu.
Oikeaoppisesti suunniteltu layout on tehokas, turvallinen ja joustava mahdolli- sille muutoksille. Hyvä layoutin suunnittelu varmistaa sen, että tarvittava työ saadaan tehtyä mahdollisimman tehokkaasti ja niin, ettei ylimääräisiä viivästyk- siä, virheitä tai epäselvyyksiä tapahtuisi. Viivästysten tai virheiden tapahtuessa pitäisi ratkaista, mikä tekijä niitä aiheuttaa ja mahdollisuuksien mukaan muuttaa toimintatapaa, ettei jatkossa niin enää tapahtuisi. Tällainen muutostyö kuitenkin vaatii yritykseltä paljon aikaa ja joissain tapauksissa rahaa, jotta ongelma pro- sessissa saataisiin ratkaistua. Monesti tyydytään vain jonkinlaiseen ratkaisuun, mikä parantaa hieman tilannetta poistamatta sitä kuitenkaan täysin.
Layout itsessään ei käsittele yrityksen sisäistä logistiikkaa. Sisäisellä logistiikalla tarkoitetaan lähtökohtaisesti yrityksen oman tuotannon palvelua. Kaij E. Karrus määrittelee logistiikan kirjassaan ”Logistiikka” seuraavasti: ”Logistiikka on mate- riaali-, tieto- ja pääomavirtojen, hankinnan, tuotannon, jakelun ja kierrätyksen, huolto- ja tukipalvelujen, varastointi-, kuljetus- ja muiden lisäarvopalvelujen sekä asiakaspalvelun ja -suhteiden kokonaisvaltaista johtamista ja kehittämistä.”
(Karrus 2005, 13.)
Autokorjaamolla logistiikan on toimittava varaosamyyjien, alihankkijoiden sekä muiden tuottajien ja myyjien välillä. Korjaamolla tehtävissä töissä tulee melkein päivittäin yllätyksiä, joihin ei ole varauduttu lainkaan. Auton ollessa nosturilla pu- rettuna, on äärimmäisen tärkeää, että logistinen puoli toimii yrityksessä ja tarvit- tava varaosa saadaan mahdollisimman nopeasti paikan päälle.
4.1 Layouttyypit
Seuraavissa kappaleissa avataan hieman erilaisia layouttyyppejä, sekä millai- seen toimintaan kyseinen layout sopisi parhaiten. Layout tulisi miettiä hyvissä
ajoin suunnittelua, sillä sen toiminnallisuus edistää huomattavasti yrityksen tuot- tavuutta. Erilaisista layouteista kerrotaan kirjoissa ”operations management”, sekä ”teollisuustalous” seuraavasti.
Funktionaalisessa layoutissa (Kuvio 1.) samantyyppiset tuotteet, koneet ja työ- paikat ovat ryhmiteltynä keskenään omiin kohtiinsa. Layoutin tuotantomäärä, sekä tuotetyypit voivat vaihdella huomattavasti. Esimerkiksi autokorjaamolla me- tallityöt olisivat yhdessä kohtaa, Laakeri-/alustan työstökoneet olisivat toisessa kohdassa, ja nelipyöräsuuntauskone yhdessä paikassa. Funktionaalisessa layoutissa pystyy valmistamaan joustavasti erilaisia tuotteita. Tuotteet valmiste- taan yksittäiskappaleina tai sarjoina. Layoutin toteutus on helppo ja halpa. Kapa- siteetin kasvattaminen on joustavaa samoin kuin erilaisten tuotteiden valmistami- nen. Tuotteen ”virta” on funktionaalisessa layoutissa monimutkainen. Asiakas tai tuote menee omien tarpeidensa mukaan paikasta toiseen, eikä suoraviivaisesti järjestyksessä yhdestä paikasta seuraavaan, kuten tuotantolinja-layoutissa.
Kuvio 1. Funktionaalinen layout.
Tuotantolinja layoutissa (Kuvio 2.) tuote, tieto tai asiakas kulkevat ennalta mää- rättyä reittiä siinä järjestyksessä, missä tarvittavan työn järjestys vastaa tehtävien töiden järjestystä ja sijaintia. (Slack ym. 2016, 224-225.). Työn kohde siis ”virtaa”
linjan läpi pisteeltä toiselle aina valmistumiseensa asti. Työnkulku on selkeä ja helposti seurattavissa. Tällaisella layout-tyypillä saadaan aikaiseksi suuri volyymi ja korkea kuormitusaste oikein tehtynä. Kyseinen layout sopii parhaiten tehtaisiin, joissa valmistetaan tiettyä tuotetta. Autotehtaassa auton kokoonpanolinja on yksi esimerkki tällaisen layoutin hyötykäytöstä, sillä kyseisellä linjalla valmistetaan
Prosessin tuotos
Resurssi
Resurssi
Resurssi
vain yhtä automallia. Tuotantolinja on hankala ja kallis muuttaa monien tuotteiden valmistamiseen.
Kuvio 2. Tuotantolinja layout.
Solu-layoutissa (Kuvio 3.) asiakas tai tuote on ennalta valittu yhteen prosessiin.
Erilaiset solut layoutissa ovat erikoistuneet tietyn työn tekemiseen, eikä jokainen työ onnistu joka solussa. Soluissa itsessään voi olla valittuna joko funktionaalinen layout tai tuotantolinjamainen layout. Solu -layoutissa eri tuotteiden tuotantomää- rät ja eräkoot voivat vaihdella paljonkin. Virheiden löytäminen on myös helppoa.
(Haverila ym. 2009, 477-478.) Asiakkaan tai tavaran valmistuttua yhdessä so- lussa, voidaan se siirtää seuraavaan soluun, jossa tarvittavat toimenpiteet suori- tetaan. Työ etenee solusta soluun, kunnes lopussa on valmis tuote.
kuvio 3. Solu-layout.
Kiinteä layout (Kuvio 4.) eroaa muista huomattavasti, sillä siinä asiakas tai tuote ei liiku lainkaan. Tämän takia kyseisessä layoutissa virtaus on pientä. Resurssit
Prosessin tuotos
Resurssi Resurssi Resurssi
Prosessin tuotos
Resurssi
Resurssi Resurssi Resurssi
Resurssi Resurssi
ja työntekijät menevät sen luokse. Tällaista layout-tyyppiä käytetään silloin, kun kohdetta on liian hankala liikuttaa eri vaiheiden läpi prosessissa. Esimerkkejä kiinteästä layoutista ovat rakennustyömaat tai telakat, koska kohteet ovat liian suuria helposti liikuteltaviksi. (Slack ym. 2016, 220.)
Kuvio 4. Kiinteä layout.
4.2 Tehokas layout
Tehokkaan layoutin suunnittelussa pitää ottaa huomioon monia eri asioita ja nä- kökulmia. Työntekijöiden viihtyvyys, turvallisuus sekä työtilojen yleisilme ovat muutamia näistä. Slack ym. (2016, 217-220.) ovat koonneet kirjaansa Operati- ons management erilaisia kohtia, mitkä tekevät layoutista hyvän ja tehokkaan.
Ensimmäisenä ja tärkeimpänä kohtana kirjassa pidetään turvallisuutta. Työn- tekijöille ei saa aiheutua ylimääräistä vaaraa töitä tehdessä. Autokorjaamolla vaaraa aiheuttavia tekijöitä löytyy paljon, jos ei tiedä mitä tekee. Töistä kuitenkin selvitään lähtökohtaisesti niin, että käytetään omaa perusjärkeä. Esimerkiksi jos induktiolämmittimellä kuumennetaan jumiutunutta pulttia tai mutteria, siihen ei saa koskea paljain käsin, koska se on kuuma. Erinäiset hätäpoistumistiet on merkattava selvästi ja korjaamossa on oltava selkeät ja helposti kuljettavat kul- kuväylät. (Slack ym. 2016, 217- 219.)
Layout on suunniteltava myös niin, että ulkopuoliset ihmiset ja asiakkaat ei- vät pääse heille kuulumattomiin tiloihin häiritsemään työntekoa tai aiheutta- maan ylimääräistä vaaraa itselleen tai muille työntekijöille. Layoutissa kulkevien resurssien virtauksen pituus ei saa olla liian pitkä. Tämä tarkoittaa, että väli-
Prosessin tuotos
Resurssi
Resurssi
Resurssi
matkat pitäisi olla mietittynä mahdollisimman pieniksi, jotta aikaa säästyy ja esi- merkiksi varaosat tai työkalut pitäisi olla sijoiteltuna niin, ettei asentajan tarvitse kävellä pitkiä matkoja monta kertaa työtä tehdessään työkalujen takia. Tällä saavutetaan myös viivästymisien minimointi. Viivästymisiä tapahtuu myös, jos kapasiteetti ei vastaa tehtävän työn määrää. Töitä varatessa täytyy myös pi- tää huoli siitä, että ei varaa esimerkiksi kahta nelipyöräsuuntausta päällekkäin, koska yrityksellä on käytössä vain yksi paikka, jossa kyseistä työtä pystyy teke- mään. Tämä aiheuttaa auttamatta viivästystä toisessa varatussa työssä. (Slack ym. 2016, 219.)
Viivästymisiä aiheuttavat myös ns. pullonkaulat layoutissa. Esimerkkinä jos jo- kaisen työntekijän pitäisi kirjata huolto ylös tietokoneelle, eikä niitä olisi tar- peeksi käytettävissä, joutuvat muut odottamaan, kun yksi kirjaa havaintonsa ylös. Keskeneräisiä töitä pitäisi välttää, jos ne olisivat ennakoitavissa. Osapuut- teet eivät saa olla keskeisessä osassa töiden viivästymisen takia. Pullon-
kauloista on myös päästävä eroon, jotta työnteko ei ajoittain kuormittaisi yhtä kohtaa prosessissa liiallisesti. Pullonkaulojen muodostumista voidaan ehkäistä, jos kaikille on koko prosessin virtaus selvillä. Autokorjaamolla oleellista on esi- merkiksi se, mistä asiakkaat tulevat, minne työmääräykset laitetaan, missä ja kuka työn tekee, sekä mikä työn valmistuttua on valmiin tuotteen päämäärä.
Asentajilla pitää olla selkeä kuva siitä, mikä on hänen työnsä, työpisteensä sekä tehtävä työ ja tarvittavat varaosat kyseiseen työhön. (Slack ym. 2016, 219.)
Tehokkuuteen vaikuttavat myös työntekijöiden työskentelytiloissa vallitsevat olosuhteet. Liiallinen melu, haju, vähäinen valaistus tai huono sisäilma eivät paranna työntekijöiden tulosta. Ylimääräiset haitat työssä pienentävät asenta- jien motivaatiota tehdä työtä, sekä aiheuttaa ylimääräistä kitkaa työntekijöiden välille. Työskentelytilat pitäisi ainakin yrittää asettaa niin, että kovaääniset työt tehtäisiin tavalla, ettei muille aiheudu siitä häiriötä. Hyvin valaistu, hyvällä ilman- vaihdolla oleva mukava työtila edesauttavat työntekijöiden jaksamista sekä mo- tivaatiota tehdä työtä. Työntekijöiden välinen kommunikaatio on myös erittäin tärkeää autokorjaamon päivittäisessä elämässä. Työnjohto ei voi tietää, että asentajalle on tullut väärä varaosa, jos hän ei tule sitä itse kertomaan. Hyvä
kommunikaatio auttaa selkeyttämään töitä ja mahdolliset ongelmatilanteet saa- daan helpommin kitkettyä pois. Erilaiset palaverit säännöllisin väliajoin edes- auttavat yrityksen ongelmien selvityksessä ja myös mahdolliset uudistusideat tulevat esiin tällaisissa palavereissa. Esimiehen ja alaisen keskeinen kommuni- kointi pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Esimiehen pitäisi olla tietoinen hallin puoleisista tapahtumista mahdollisimman nopeasti. (Slack ym.
2016, 219.)
Autokorjaamon kaikkien tilojen laitteet, säilytyskaapit ja tarvikkeet tulisi sijoittaa siten, että mahdollinen käyttö ja niiden huoltaminen olisi tehty helposti tehtä- väksi. Koko yrityksen lattiapinta-ala sekä hallin korkeus tulisi hyödyntää mah- dollisimman tehokkaasti, jotta hukkaneliöiltä vältyttäisiin. Hallin käyttökustan- nuksiin kuuluu jokainen neliö hallissa, jos niitä ei ole käytetty tehokkaasti, me- nettää yritys periaatetasolla rahaa. Pääoman sijoittaminen yritykseen pitäisi olla mahdollisimman alhainen tiettyyn pisteeseen asti. Layoutin tekeminen tai vanhan muuttaminen tarvitsee pääomaa, mutta se tulisi käyttää järkevästi.
(Slack ym. 2016, 219.)
Hyvässä layoutissa on mietittynä myös mahdolliset tulevaisuudessa tapahtu- vat muutokset. Maailman muuttuessa myös autokorjaamon työt muuttuvat eri- laisiksi. Yrityksen tulisi valmistautua mahdollisiin muokkauksiin tai laajennuksiin layoutissaan. Nykypäivänä autokanta muuttuu jatkuvasti, minkä takia myös au- tokorjaamon laitteet ja tilat pitää muuttaa niin, että myös uusia autoja pystytään huoltamaan ja korjaamaan. Sähköautot vaativat täysin erilaisia resursseja, tiloja sekä työkaluja mitä perinteisellä polttomoottorilla varustetut autot tarvitsevat.
(Slack ym. 2016, 219.)
Yrityksen kuvalla pyritään kertomaan asiakkaille ja myös mahdollisille uusille työntekijöille, minkälainen korjaamo on kyseessä. Kalliimpia autoja omaavat ih- miset eivät varmasti halua tulla ”nyrkkipajalle” huoltamaan omaa autoaan. Yri- tyksen tiloilla ja ulkokuorella pyritään houkuttelemaan tietynlaisia asiakkaita. Yri- tyksen kuvalla tarkoitetaan tietynlaista tarkoituksenmukaista brändin luomista yritykselle. (Slack ym. 2016, 220.)
Kaikkia mahdollisia tehokkuuteen liittyviä osia on mahdotonta sisällyttää layout- tiin, joten jostain asiasta on karsittava, jotta toinen tapahtuisi. Pääsääntöisesti yrityksessä on oltava mietittynä tilojen turvallisuus henkilökunnalle ja asiakkaille sekä työntekijöiden hyvinvointi työyhteisössä. Layout tulisi suunnitella muiden kohtien ympärille tekemättä kuitenkaan liian suuria uhrauksia. (Slack ym. 2016, 220.)
4.3 Yrityksen muut tilat
Autokorjaamon suunnittelussa pitää myös miettiä muiden kuin asentajien työti- loja. Töiden vastaanottopiste, asiakastilat sekä taukotila pitää myös suunnitella siten, että kaikilla yrityksessä olevilla henkilöillä, oli hän sitten asiakas tai työnte- kijä, on hyvä, miellyttävä ja turvallinen olla, sekä asioida.
4.3.1 Asiakastilat
Asiakastilojen on hyvä olla viihtyisät ja mahdollisuuksien mukaan rauhalliset. Tila pitäisi olla sijoiteltu niin, että työnjohdon on helppo kulkea asiakastiloihin ilmoitta- maan esimerkiksi heidän autonsa valmistumisesta tai mahdollisista tarvittavista lisätöistä. Asiakkaan jäädessä odottamaan autonsa valmistumista, ei ole soveli- asta asettaa asiakasta jäämään tiloihin, jotka ovat vastenmieliset. Tilassa olisi hyvä olla edes kunnon istumapaikat, jonkinlaista virvoketta, sekä pöytä, johon asiakas voi asettaa kahvikuppinsa. Lisäksi mahdollisuus WC:ssä käyntiin on yksi itsestäänselvyyksistä. Tilassa on hyvä olla kunnollinen valaistus ja mahdollinen ikkuna ulospäin, josta odottava asiakas näkee, milloin hänen autonsa ajetaan valmiina parkkipaikalle. Asiakastiloissa olisi hyvä panostaa viihtyvyyteen. Asiak- kaan kokiessa odottelun epämiellyttäväksi, on hänellä jatkossa isompi kynnys asioida kyseisessä liikkeessä. Asiakkaan kokiessa vastenmielisyyttä palvelussa tai odotustiloissa, olettaa hän myös, että hänen autoansa kohdellaan samalla ta- valla.
4.3.2 Sosiaalitilat
Yrityksessä on oltava myös työntekijöille viihtyisä sosiaalitila, jota taukohuoneek- sikin voidaan kutsua. Työntekijät tulevat vaihtamaan työvaatteensa, ruokaile- maan, juomaan virvokkeita, sekä asioimaan WC:ssä näissä tiloissa. Palaverit ja muut kokoontumiset tullaan myös suorittamaan kyseisissä tiloissa, jos ei muuta huonetta ole käytössä. Minilex kertoo työnantajan velvollisuudesta sosiaalitiloihin heidän nettisivuillaan: ”Työnantajan vastuulla on riittävien henkilöstötilojen järjes- täminen työntekijöille. Sosiaalitilojen on oltava työntekijöiden määrän suhteen riit- tävät ja asianmukaisesti varustellut. Henkilöstötilojen järjestäminen perustuu työntekijöiden oikeuteen puhdistautumiseen ja palautumiseen työpäivän ai- kana." (Minilex.fi, Työnantajan velvollisuus sosiaalitiloihin, nd.)
4.4 Lakisääteiset ja lainalaiset asiat
Autojen kanssa työskennellessä tekijä altistaa itsensä monelle erilaiselle haittaa aiheuttavalle tekijälle. Töissä käytettävät erilaiset kemikaalit, autojen pakokaasut, sekä tulityöt on otettava autokorjaamolla huomioon niin, että työntekijä joutuisi niiden altistukselle mahdollisimman vähän. Tulitöistä sekä moottorin käytöstä ai- heutuvat haittakaasut, sekä erinäisten kemikaalien altistumishaitat on minimoi- tava. Korjaamoa rakentaessa myös näitä asioita on otettava huomioon. Työti- loissa on oltava tarpeeksi hyvä ilmanvaihto sekä kemikaaleissa selvät merkinnät niiden vääränlaisesta käytöstä aiheutuvista vaaroista. Autokorjaamolla syntyy paljon erinäköistä ympäristölle haitallista jätettä, joten myös jätehuolto on mietit- tävä vaatimusten mukaiseksi.
4.4.1 Jätehuolto
Autokorjaamossa jätteitä syntyy päivittäin. Jätehuollon on toimittava, ettei Korjaa- mon tilat täyttyisi erilaisista jätteistä. Jätehuollon laiminlyöminen ei myöskään ole hyvä asia yrityksen imagolle, ja siitä voi seurata myös sakkorangaistus tehdyistä ympäristörikoksista. Jokaista yritystä koskee omassa kunnassa asetetut jätehuol- tomääräykset. (Suomi.fi, Yrityksen jätehuolto, 2021)
Autokorjaamossa syntyy metallijätettä, öljyjätettä sekä muiden kemikaalien kuten liuottimien käytöstä syntyvää jätettä. Lisäksi autojen akut, vanhat jäähdytys- ja jarrunesteet on kierrätettävä oikealla tavalla. Jokaiselle kierrätyskohteelle on ol- tava niiden säilyttämiseen tarkoitetut astiat. Jäteöljyt ja muut kemikaalit on oltava niille tarkoitetussa ja hyväksytyssä säilytysastiassa. Kiinteät öljyjätteet esimer- kiksi vanhat öljynsuodattimet tai käytetty öljynimeytysaine on säilöttävä erikseen omanlaiseen astiaansa. Lyijyakut puolestaan säilytetään niille tarkoituksellisissa haponkestävissä kannellisissa säiliöissä. Jokaiseen astiaan on merkittävä vähin- tään mitä ainetta se sisältää ja millaista vaara sisältö voi aiheuttaa.
4.4.2 Tulityöt
Tulitöitä kuvataan tulitöiden turvallisuusohjeessa seuraavasti: ”Tulityöt ovat työtä, jossa syntyy kipinöitä tai jossa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheut- taa palovaaraa.” (peda.net. Tulitöiden turvallisuusohje. 2015.) Autokorjaamossa tulitöitä tekevällä asentajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti, jos kyseiset työt suoritetaan tilapäisessä tulityöpaikassa. Vakituiseen tulityöpaikkaan asenta- jalla ei kyseistä korttia tarvitse olla. Yrityksessä suoritetaan myös paljon tulitöiden määritelmää koskevaa työtä. Auton alustan osien katkaisu sähkötyökalulla, in- duktiolämmittimen käyttö, hitsaustyöt sekä erilaiset kipinää aiheuttavat työt esi- merkiksi pellin leikkaus tai hionta kulmahiomakoneella määritellään tulityöksi. Tu- lityöt pitäisi aina suorittaa siten, että työ tehdään mahdollisimman turvallisesti ja hallitusti, jotta pystyttäisiin ennakoimaan ja minimoimaan kaikki työstä aiheutuvat riskit.
Vakituinen tulityöpaikka on merkittävä selvästi. Vakituinen tulityöpaikka on myös merkittävä selvästi tulityösuunnitelmaan. Vakituisessa tulityöpaikassa saa työs- kennellä henkilö, kenellä ei ole tulityökorttia, eikä hän tarvitse erillistä tulityölupaa tulityöpaikalle tehtävää tulityötä varten. Vakituisella tulityöpaikalla tarkoitetaan ti- laa, joka täyttää seuraavat vaatimukset Tulitöiden turvallisuusohjeen mukaan:
(peda.net. Tulitöiden turvallisuusohje. 2015.)
• Tulityöpaikan rakenteiden on oltava palamattomia tai suojaverhoiltuja, jos rakenteet voivat syttyä palamaan.
• Tulityöpaikan rakenteiden ja suojausten on oltava niin tiiviitä, että tuli- työssä syntyvät kipinät ja roiskeet eivät pääse kulkeutumaan työtilan ulko- puolelle tai tunkeutumaan rakenteiden sisälle.
• Tulityöpaikalla on oltava vähintään kaksi 43A 183BC -teholuokan käsi- sammutinta, joista toisen käsisammuttimen voi korvata pikapalopostilla tai kahdella 27A 144BC -teholuokan käsisammuttimella
• Tulityöpaikalla ei saa olla työhön kuulumatonta materiaalia, joka voi syttyä palamaan
• Tulityöpaikalla ja sen läheisyydessä ei saa käsitellä tai säilyttää nestettä tai kaasua, joka voi syttyä palamaan.
Tilapäisellä tulityöpaikalla tarkoitetaan tilaa, joka ei täytä vakituisen tulityötilan tarvittavia vaatimuksia. Tilapäisessä tulityöpaikassa saa tulitöitä tehdä vain sel- lainen henkilö, kenellä on voimassa oleva tulityökortti. Kyseisellä tulityökortilla varmistutaan siitä, että tulityökortin omaava henkilö tulitöitä tehdessään tietää ja tunnistaa mahdolliset vaarat, jotka voivat esiintyä kyseisessä työssä. Tilapäi- sessä tulityöpaikassa on oltava tarvittava sammutuskalusto, joka käsittää vähin- tään kaksi kappaletta 43A 183BC -teholuokan käsisammutinta. Näistä toisen voi korvata pikapalopostilla tai kahdella 27A 144BC -teholuokan käsisammuttimella.
Sammutinpalvelut.fi -sivuston mukaan käsisammuttimet on tarkistettava vuoden välein, jos sitä säilytetään paikassa, jossa se altistuu kosteudelle, tärinälle, läm- pötilojen vaihtelulle tai pakkaselle. Mikäli käsisammutinta säilytetään paikallaan, kuivassa ja tasalämpöisessä sisätilassa, sen tarkistus on kahden vuoden välein.
Kuva 1. Havainnekuva pikapalopostista. (Malkit.fi) 4.4.3 Tavaroiden säilöntä
Asentajat tarvitsevat päivittäin omiin töihinsä varaosia, kemikaaleja, työkaluja, erinäisiä laitteita sekä öljyjä ja muita nesteitä. Tukesin käyttöturvallisuustiedot- teessa on kerrottu, että jokainen tavara ja tuote on säilöttävä niille tarkoitetulla tavalla. Kemikaalit on pidettävä omassa tiiviissä säilytysastiassaan, jotta niistä ei haihdu ilmaan ylimääräisiä, hengitykselle haitallisia kaasuja. Kemikaalien säily- tyskaapissa on oltava myös käyttöturvallisuusseloste ja listaus jokaisesta kaapin sisältämästä tuotteesta. Käyttöturvallisuustiedotteessa on kerrottu, mitä eri aineet sisältävät, miten niitä pitää varastoida, käyttää, sekä miten pitää toimia, jos hen- kilö on altistunut kyseiselle aineelle. (Tukes.fi, Käyttöturvallisuustiedote, nd.)
Tavarat olisi hyvä asetella hallissa niin, että tilojen rajoissa eniten käytössä olevat laitteet ja aineet olisivat lähellä asentajia, tai helposti saatavilla. Harvemmin käy- tettävät laitteet kuten esimerkiksi vaihteistoöljyjen huuhtelulaitteen ei tarvitse olla samalla tavalla helposti saatavana. Moottoriöljyt, polttimot, akut, varaosat ja muut paljon käytetyt tuotteet olisi hyvä olla helposti saatavilla ja ryhmitelty niin, että esimerkiksi kaikki korjaamossa käytettävät öljyt olisivat samassa alueessa hal- lissa. Tämä helpottaa myös työnjohdon puolta siten, että on helpompi tarkistaa onko esimerkiksi huollossa tarvittavaa öljyä tarpeeksi töitä suunniteltaessa.
4.5 Ajoneuvonostimet
Yrityksessä on käytössä yhteensä viisi autonostinta. Nostimet ovat kovassa rasi- tuksessa päivittäin ja ne täytyy oikealla tavalla asentaa, jotta vältytään yhtäkkisiltä sortumisilta, nostimen vääntymisiltä tai lattian halkeamiselta. Yrityksessä huolle- taan ja korjataan henkilö- ja pakettiautoja, joten ainakin yhden nostimen on pys- tyttävä nostamaan raskaampiakin ajoneuvoja. Nostimen tärkein ominaisuus on sen turvallisuus. Kaikki nostimet asennetaan yrityksessä niin, että jokaiselle nos- timelle olisi mahdollisimman helppo ajaa. Asentajien työt valmistuvat eriaikaisesti päivän aikana, joten jokaiselle nosturille on oltava selkeä kulkuväylä, eikä uuden ajoneuvon ajaminen nostimelle saa häiritä tai keskeyttää muiden asentajien työs- kentelyä.
4.5.1 Helmasaksinostin
Hallissa on käytössä 3 kappaletta OMCN valmistajan 718 mallisia helma- saksinostimia. Kyseisen nosturin maksiminostokapasiteetti on 3,5 tuhatta kiloa.
Nostimella pystyy huoltamaan tavalliset henkilöautot, sekä kevyemmät paketti- autot. Tällaisella nostimella on helppo ja nopea työskennellä. Erinäiset perus- huollot ja korjaukset onnistuvat tämän nostimen kanssa vaivatta. Nostimen asen- nuksessa on pidettävä huoli siitä, että pohjalaatta on oikeanlainen. Kyseinen nos- turi tarvitsee pohjalaatan, joka on 0,5 m leveämpi sivuista ja 1 m pidempi molem- mista päädyistä, kuin nosturi on. Lattian vahvuus on oltava 150 mm ja 180 mm väliltä.
4.5.2 2-pilarinostin
Hallissa on käytössä myös OMCN valmistajan 199/GK mallinen 2-pilarinostin.
Tällainen nostin olisi hyvä löytyä jokaiselta autokorjaamolta. 2-pilarinostimella pystyy tekemään hieman paremmin erilaisia korjaustöitä, kuin helmasaksinosti- mella. 2-pilarinostimessa on paljon enemmän työskentelytilaa auton alaosassa.
Nosturi on haastavampi käyttää, sillä korjattava ajoneuvo täytyy saada mahdolli- simman keskelle nostinta, jotta nostoaisat sopivat samoihin kohtiin molemmin puolin ajoneuvoa. 2-pilarinostimen asennuksessa lattialaatan vahvuus on oltava
vähintään 200 mm betonia, jonka puristuslujuus on 35N/mm2. Lattialaatan mini- mileveys on 3650 mm ja -pituus on 1600 mm. Lattiaan on asennettava lisävah- vikkeeksi kaksi verkkoa. Verkkojen silmukoiden koko on oltava 200 mm x 200 mm ja niiden väli lattiassa on oltava 150 mm.
4.5.3 4-pilarinostin
Yrityksessä korjataan ja huolletaan myös raskaampia henkilö- ja pakettiautoja.
Tavallisen henkilöautonostimen nostokyky ei riitä, joten tarvitaan isomman nos- tokyvyn 4-pilarinostin. Yrityksessä käytössä oleva nostin on Ravagliolin valmis- tama RA45060F, jonka nostokyky riittää aina 5000 kiloon asti. (Equipment- group.it. Käyttöopas. nd.) Kyseisellä nostimella suoritetaan myös nelipyöräsuun- taukset. Nosturin asennuksessa pohjalaatan koko minimissään on oltava le- veydeltään 3540 mm ja pituudeltaan 5962 mm. Laatan paksuus on minimisään 250 mm. Lisävahvikkeeksi on laitettava verkko, jonka silmukan koko on 150 mm x 150 mm ja se on asennettava 150 mm syvyyteen. Betonin puristuslujuus on oltava vähintään 25Nm/mm2
Autoa ajettaessa nostimelle tarvitsee vain huolehtia siitä, että ajoneuvo on mo- lempien ajosiltojen keskellä. Tällä estetään ajoneuvon putoaminen nosturilta.
Nostin on helppokäyttöinen ja kyseisestä mallista löytyy myös helmanostin, ak- selinostin sekä alustanvalaisimet.
5 SUUNNITELTU LAYOUT
Tässä osiossa käydään läpi suunniteltu layout, layoutin toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä, sekä reunaehtojen esittelyä. Kappale sisältää tehdyn layoutin esittelyn, korjaamossa tehtävien töiden virtauksen, sekä kulkuväylät eri nosturipaikoille.
Piirustus on suunniteltu Autodesk Inventor 3D-ohjelmalla.
5.1 Reunaehdot
Epilän Autohuolto toimii pienehkönä monimerkkikorjaamona. Asentajilla pitää olla jokaisen huoltoon tai korjaukseen tulevan auton perusteet hallussa. Yrityksessä jokaisella asentajalla on oma työpisteensä, jossa päivän työt pystytään suoritta- maan. Hallista löytyy lisäksi nelipilarinostin, jossa raskaampien autojen kuten pa- kettiautojen huollot ja korjaukset onnistuvat. Kyseisellä nosturilla suoritetaan myös nelipyöräsuuntaukset.
Yrityksessä ei ole kannattavaa pitää niin sanottua pikahuoltonosturia, jossa esi- merkiksi öljynvaihto, jarrupalojen vaihto, sekä muut pikkuhuollot suoritettaisiin.
Tehtävät työt päivän aikana pyritään myymään ja aikatauluttamaan aikaisemmin, jotta varaosat ja muut tarvittavat aineet saapuvat korjaamolle, ennen työn suori- tusta. Yritys pyrkii maksimoimaan tulonsa, joten kannattavampaa on pitää työpäi- vät täysinä asiakastöistä, kuin pitää yhtä asentajaa ns. varalla, jos jokin pienempi työ ilmestyisi. Yrityksen ollessa pienehkö, toinen työnjohtajista mahdollisuuksien mukaan pystyy auttamaan asentajia päivän töissä aikataulujen nopeuttamiseksi.
Toinen työnjohtaja voi myös mahdollisesti lukea asiakkaan autosta vikakoodit, vaihtaa palaneen polttimon tai kuluneet pyyhkijänsulat, jos vain tähän kykenee.
Työnjohtajien osallistumisella asiakastöihin konseptista johtuen yritys ei tarvitse erillistä pikapistettä ja asentajaa.
5.2 Uuden tilan tuomat haasteet
Uuden tilan suunnittelun tekee huomattavasti hankalammaksi pienentynyt pinta- ala, johon melkein kaikki tavarat ja laitteet vanhalta paikalta pitäisi saada mah- tumaan. Vanhat tilat sallivat välivarastojen muodostumisen, eikä asentajan päi- vän työt menneet sekaisin, jos yksi työ jäi kesken osapuutteen tai muun vastaa- van ongelman ilmestyessä. Vanhassa paikassa oli ylimääräisiä autonostureita, joissa loppupäivän työt sai suoritettua, ilman niiden perumista.
Autokorjaamolle sopiva layout on sekoitus solu- ja funktionaalista layouttia. Jo- kaisella työntekijällä on oma autonosturi ja työpiste, jossa he pystyvät tekemään huollot ja korjaukset. Auto ajetaan nosturille eli työ tuodaan resurssien luokse.
Laakeri- tai alustatöissä puolestaan tarvitaan kiinteästi sijoitettua hydraulipräs- siä tai jousipuristinta, jotka omilla paikoillaan muodostavat solun, koska muualla kyseisiä töitä ei voi suorittaa. Nelipyöräsuuntaus voidaan suorittaa vain yhdellä nosturilla, joka toimii myös raskaampien ajoneuvojen kuten pakettiautojen ja isompien katumaasturien huolto- ja korjausnosturina, joten myös se muodostaa oman solunsa layoutissa. Rengastyöt suoritetaan rakennuksen toisessa pää- dyssä, joka muodostaa itsenään yhden solun. Solun sisäinen layout puolestaan muodostaa tuotantolinja -layoutin, sillä rengastyöt suoritetaan tietyssä järjestyk- sessä.
Työntekijät suorittavat pääsääntöisesti autojen määräaikaishuoltoja, jotka teke- vät korjaamon virtauksen suureksi, eli toisin sanoen nostureille on päästävä hel- posti ajamaan, sillä autot vaihtuvat nostureilla päivän mittaan monesti. Jokai- selle työpisteelle on helppo ajaa, sekä jokaisella asentajalla on perustyökalut helposti lähettyvillä. Perustyökalujen ollessa helposti saatavilla, nopeuttaa ja helpottaa se huomattavasti tehtävää työtä. Tehokkuuden parantamiseksi asen- tajien työpisteiden siisteys on myös avainasemassa, jotta työkaluja ei tarvitse etsiä, vaan kaikilla työkaluilla on niille tarkoitettu oma paikkansa.
Erikoistyökalut, sekä muut laitteet ja koneet eivät myöskään ole kaukana yhdel- täkään asentajalta, jokaisen asentajan on helppo siirtää esimerkiksi ilmastoinnin huoltolaite omalle työpisteelleen. Kaikki rengastyöt suoritetaan rakennuksen päädyssä olevassa rengaslinjastossa. Tämän takia yrityksen asentajista yksi on
niin sanottu virallinen rengasasentaja. Kyseisen asentajan nosturi sijaitsee lä- hellä renkaiden työstölinjastoa, johon hänellä on lyhyt matka.
5.3 Layoutin esittely
Seuraavissa kappaleissa esitellään suunniteltu layout. Lisäksi käydään läpi asi- akkaiden saapuminen yritykseen, sekä pysäköintipaikkojen järjestely. Asiakkai- den saapuminen ja pysäköintipaikat ovat erikseen esitelty kuvassa 12. Layout on esitettynä kokonaisuutena liitteessä 1.
Yrityksen töiden vastaanottopiste on yksi tärkeimmistä paikoista koko yrityk- sessä. Vastaanottopiste antaa asiakkaalle vaikutelman yrityksestä heti heidän astuttuaan sisään. Vastaanottopisteen on oltava siisti ja selkeä. Kuvassa 2 on piirretty töiden vastaanottopiste. Asiakkaan astuessa sisään, valitsee hän joko vapaana olevan tai häntä tervehtivän työnjohtajan. Vastaanottopisteen ruuhkau- tuessa hän voi tarkastella mainoksia, esille laitettuja uusia renkaita, tai vaihtoeh- toisesti mennä ulos penkille odottamaan vuoroaan.
Työnjohtaja ottaa asiakkaan vastaan, varmistaa tehtävät työt, työn loppusum- man, allekirjoituttaa työmääräyksen, sekä kertoo valmistumisaikataulusta asiak- kaalle. Tämän jälkeen asiakas voi halutessaan mennä yläkertaan asiakastiloihin odottelemaan, poistua paikalta joko omin avuin, tai sijaisauton kanssa. Työnjoh- taja ottaa työmääräyksen, sekä auton avaimet ja laittaa ne muovitaskuun, joka puolestaan menee heti korjaamon puolelle vievän oven viereiseen lokerikkoon hallin puolelle. Tilaisuuden mukaan hän voi sen toimittaa asentajalle asti, var- sinkin silloin, jos tehtävässä työssä on jotain epäselvyyksiä tai lisäkohtia. Tarvit- taessa työnjohtaja tulostaa huoltolistan, mahdollisen työohjeen tai muuta tarvit- tavaa tietoa valmiiksi muovitaskun väliin.
Töiden vastaanottopisteessä työnjohtajia on enimmillään kolme. Yleensä tiskin takana on kaksi autohuollon työnjohtajaa, jotka vastaanottavat sekä palauttavat myös autolasipuolen asiakkaiden autoja. Jokaisella konttorissa työskentelevällä on oma työpaikkansa ja lähtökohtaisesti tavarat on järjestelty työpöydällä oman mielen mukaan.
Kuva 2. Töiden vastaanottopiste
Asiakastilat (kuva 3.) Sijaitsevat töiden vastaanottopisteen yläpuolella. Asiak- kaan jäädessä odottamaan, odottelee hän näissä tiloissa rauhassa ajoneu- vonsa valmistumista. Tiloissa on istumapaikkoja, pöytiä, sekä juoma-automaatti, mistä voi halutessaan ottaa juotavaa ilmaiseksi. Lisäksi tilasta löytyy mainosleh- tiä, sekä muita esillepanoja. Tilassa olevasta ikkunasta näkee milloin oma auto ajetaan parkkipaikalle työn valmistuttua. Alakerran konttorista ilmoitetaan vii- meistään, kun auto on valmis ja työmääräys on käyty läpi palautusta varten.
Asiakkaalle lähetetään tekstiviesti autonsa valmistumisesta, jos hän ei jää pai- kan päälle odottamaan. Asiakkaalle soitetaan, jos työssä on ilmennyt joitakin epäkohtia, jotka vaikuttavat ajoneuvon suorituskykyyn tai turvallisuuteen.
Kuva 3. Asiakastilat
Layout -piirustuksen vasemmassa yläkulmassa (Kuva 4.), heti asiakkaiden vastaanottopisteen seinän toisella puolella on asentajan työpiste. Nosturille on helppo ja yksinkertainen ajaa. Tilassa asentajalla on perustyökalut työkalupa- kissa ja seinällä, sekä tarvittavat muut tarvikkeet helposti lähettyvillä. Työpöy- dällä on lisäksi tietokone, joka on yhteydessä työpaikalla käytettävään Auto- Futur-ohjelmaan. Asentaja voi kirjata ohjelmaan ylös työssään havaitut ongel- makohdat, tai tehtyjen töiden valmistumisen. Tietokoneella pystyy lisäksi hake- maan tietoa, mutta ei kuitenkaan lukemaan vikakoodeja. Kyseisen paikan asen- taja toimii yrityksen rengasasentajana, sillä hänellä on lyhyt matka renkaiden työstölinjastolle. Kyseinen asentaja vastaa myös rengashotellista. Hän hakee valmiiksi renkaita, kirjaa ylös mistä kohtaa hotellia minkäkin ajoneuvon renkaat löytyvät, sekä tiedottaa työnjohtajia rengashotellin tilanteista tarpeen mukaan.
Työtila on kapein muihin paikkoihin verrattuna, mutta paikalla saa tehtyä hyvin perushuollot ja korjaukset. Asentajalla on saatavissa paineilmaa molemmin puolin nosturia, sekä tarvittaessa sähköä nosturin oikealla puolella olevasta joh- tokelasta. Tässä pisteessä ei tehdä isompia korjaustöitä. Kyseiselle nosturille pyritään ottamaan vain ajoneuvojen määräaikaishuoltoja, rengastöitä sekä pie- nempiä korjauksia. Virtaus nosturilla on suurta ja sen takia paikalle on vaivaton kulku.
Nosturin lähettyvillä olevista akkuhyllyistä on helposti saatavilla akkuja. Akut on merkattu selkeästi koodien mukaan, joten on helppo tarkistaa löytyykö tarvittava akku hyllystä. Työtilan ympärillä on myös helposti saatavissa sammutusvälineitä tulipalon syttyessä. Hallin seinän viereen on tulossa pieni katos, jossa tulevai- suudessa tullaan säilyttämään jäteastioita ja trukkia. Katokseen tulisi Jäteöljy- kuutio, jäähdytys- ja jarrunestekuutio sekä hävitykseen menevien akkujen säily- tyslava. Rengashotellin vierestä löytyy muille jätteille astiat.
Työntekijöiden sisäänkäynnin viereiset portaat vievät rakennuksen yläkertaan sosiaalitiloihin, missä työntekijät vaihtavat työvaatteet, asioivat vessassa, sekä viettävät taukoa. Kompressori sijaitsee portaiden alla pienessä tilassa. Komp- ressori vastaa paineilman tuottamisesta koko halliin. Viereinen huone on asia- kasvessa. Pandemian takia työntekijöiden sisäänkäynnin ovi pidetään lukittuna.
Asiakkaan halutessa vessaan, on hänelle käytävä erikseen avaamassa ovi.
Kuva 4. Rengasasentajan työpiste
Rengaslinjasto (Kuva 5.) sijaitsee ylhäältäpäin katsottuna hallin vasemmassa alakulmassa. Rengastöissä tarvittavat koneet on sijoiteltu siihen järjestykseen,
missä niitä tarvitaan rengastöitä tehdessä. Linjasto muodostaa tuotantolinja- layoutin, sillä rengas kulkee aina tiettyä reittiä pitkin. Lopuksi renkaan tasapai- notuksen jälkeen rengas on valmis asennettavaksi auton alle. Tilasta löytyy kaikki mahdollinen renkaiden työstöön liittyvä. Rengaspaineanturit, niiden ohjel- mointiin tarvittavat laitteet, rengaspainot, pultit ja mutterit, sekä renkaan tiivistys- ja paikkausaineet löytyvät kaikki tilassa olevasta kaapista. Rengaskärryillä saa helposti kuljetettua yhden sarjan renkaita esimerkiksi pihalla olevaan rengasho- telliin.
Kuva 5. Rengaslinjasto
Nelipilarinostimella (kuva 6.) suoritetaan raskaampien henkilö- ja pakettiauto- jen huollot ja korjaukset, sekä autojen nelipyöräsuuntaukset. Nosturille ajetaan peruuttamalla. Asentajilta se onnistuu helposti, sillä he ovat tottuneet ajamaan nosturille, tarvittaessa muut asentajat auttavat kuitenkin ajoneuvon ajossa nos- turille. Nosturin vierestä löytyy tarvittavat yleistyökalut, askelmatikkaat, joilla pääsee helpommin nousemaan autoon sen ollessa nostettuna. Varsinkin suun- taustöissä paljon tarvittava induktiolämmitin löytyy myös nelipilarinostimen lä- hettyviltä. Suuntauskonetta itsellään ei voinut asettaa kiinteästi paikkaansa, vaan se täytyy siirtää nosturin eteen suuntausta varten. Lattiassa sekä ko- neessa on merkit laitteen keskittämisen helpottamiseksi.
Kuvan 6. vasemmasta alanurkasta löytyy pultti- ja mutteri -kokoelma, sekä nii- den vierestä lajitelma soviterenkaita. Lavanostin on asetettu lattianpesuaine tyn- nyreiden lavan kanssa sisäkkäin, sillä sille ei ole paljoa käyttöä. Moottorinostinta tarvitaan myös harvemmin, sillä yrityksessä ei tule paljon isoja korjaustöitä, jotka vaativat moottorin irrottamista autosta.
Kuvan oikeassa alakulmassa näkyy käytetyimmät perinteiset vaihteisto- sekä moottoriöljytynnyrit. Tynnyrit ovat kiinnitetty kuljettimeen, joten niiden siirtämi- nen on vaivatonta. Käytössä ollessaan tynnyreitä ei tarvitse liikuttaa, vaan asen- tajat käyvät tynnyreihin kiinnitetyistä paineilmapumpuista ottamassa itselleen tarvittavan määrän öljyä. Nosturin lähiympäristö pyritään pitämään siistinä, jotta kulkuväylät olisivat tyhjinä ylimääräisistä tavaroista, ja esimerkiksi öljytynnyreille kulku olisi vaivatonta.
Kuvan yläreunasta näkee hallin puoleisen ensiapukaapin sijainnin. Kaapin vie- ressä on lisäksi silmähuuhdepulloja. Jokainen asentaja hakee oman työmää- räyksensä toimistotiloihin vievän oven vierestä ja tarvittaessa hän voi kysyä toi- mistosta työnjohtajilta lisäohjeita työhönsä. Hallin polttimokaapista löytyy tarvit- tavat yleiset ajoneuvojen polttimot. Polttimokaapin viereisestä kaapista löytyy yleistarvike kaappi, josta asentajat voivat tarpeen mukaan hakea esimerkiksi pieniä meisseleitä, nippusiteitä, joitain irrotusaineita tai hanskoja. Kaapin vie- ressä olevasta vipperi laatikosta asentajat voivat tarpeen mukaan hakea puh- distus vippereitä. Uusia vippereitä tuo ulkoinen firma, joka myös vie likaiset pois.
Kuva 6. 4-pilarinostin
Seuraavassa työpisteessä (Kuva 7.) työskentelee yrityksen hallipäällikkö.
Asentajalla on toisella työpöydällä tietokone, johon hän voi tarpeen mukaan kir- jata huollossa havaitut ongelmat ylös AutoFutur -ohjelmaan. Lisäksi vikakoodien luku ja muu tiedonhankinta onnistuu kyseisellä koneella. Kyseinen asentaja ky- kenee tarpeen mukaan tilaamaan päivän aikana tarvittavia varaosia, jos kontto- rin työnjohtajat eivät ehdi niitä tilaamaan. Hallipäällikkö osaltaan vastaa muiden asentajien töiden valmistumisesta ja siitä, että kaikki pysyisivät aikataulussaan.
Ajoneuvo ajetaan myös tähän nosturiin peruuttamalla, joka asentajalta käy tot- tumuksesta helposti. Asentajalla on nosturin lähettyvillä kaikki tarvittavat työka- lut ja hänen tehdessään eniten jakopään vaihtoja, on hänen lähettyvilleen tuotu yrityksen ajoitustyökalusarjat.
Kuva 7. Hallipäällikön työpiste
Piirustuksen Oikeassa alakulmassa (Kuva 8.) sijaitseva työpiste kuuluu asen- tajalle, joka suorittaa yrityksessä tehtävät pienet metallityöt. Yrityksessä korja- taan alustassa olevia ruostevaurioita. Isompia ruostevaurioita sekä korin maa- lauksia ei yrityksessä tehdä. Asentaja ajaa työstettävän auton nosturille peruut- tamalla. Nosturin lähettyvillä oleva sekatavarakaappi sisältää erilaisia mutte- reita, pultteja, sähköosia, kuten sulakkeita ja releitä sekä avainten paristoja.
Kaapin vieressä olevassa kaapissa on yrityksen käytössä olevat Wurthin tuot- teet, eli kemikaalit, rasvat ja esimerkiksi porakoneeseen laitettavat teräsharjat.
Kaapin vieressä on pakokaasuimuri, jos autoa tarvitsee käyttää nosturilla pi- dempiä aikoja.
Asentajalla on lähettyvillä tarvittavat perustyökalut, paljon tilaa työpöydillä, sekä molemmissa työpöydissä on lisäksi integroituna työkaluseinä. Toisessa työpöy- dässä on asennettuna ruuvipuristin, missä esimerkiksi jarruputkien tekeminen onnistuu. Nurkassa sijaitsee eripaksuisia peltilevyjä, joista hän saa helposti otet- tua metallitöihinsä materiaalia. Päätyseinästä löytyvissä säilytysastioissa pide- tään imeytysmattoja, öljyistä jätettä, kuten vanhoja öljynsuodattimia. Päädyssä olevan nosto-oven vieressä on lisäksi vesiletkukela ja painepesuri tarvittavia moottoritilan pesuja varten. Pakokaasumittaukset suoritetaan heti nosto-oven edessä. Mittauslaitteen saa helposti otettua käyttöön, eikä pakokaasumittauk- sessa mene kauaa, joten se ei häiritse hallin muuta liikennettä.
Kuva 8. Asentajan työpiste
2-pilarinostin sijaitsee konttorin vieressä oikealla piirustuksesta katsottuna.
Nostimella tehdään päivittäin perus huolto- ja korjaustöitä. Asentajat joutuvat ajoittain vaihtamaan työpisteitään, sillä 2-pilarinostimella pystyy suorittamaan töitä, joita helmasaksinostimella ei pysty tekemään, esimerkiksi ruostekorjauk- sissa auton helman uusiminen onnistuu 2-pilarinostimella helpommin. Työpis- teen lähettyvillä on tarvittavat perustyökalut, sekä muut aineet. Nosturin vie- ressä on myös tietokone, johon asentaja voi kirjata töissä mahdollisesti ilmen- neet ongelmakohdat AutoFutur -ohjelmaan. Lisäksi vikakoodien luku ja muu tie- donhankinta onnistuu tällä tietokoneella.
Työpisteen takaseinältä löytyy harvemmin tarvittavia erikoistyökaluja, esimer- kiksi pallonivelen ulosvetimiä, puristuspainemittaukseen tarvittavia mittalaitteita sekä lukkorengaspihtisarja. Sähkötyökaapissa on perusmittalaitteet sähkötöille, oskilloskooppi, kuorintapihtejä, kutistesukkia, sekä muita tarvittavia välineitä ja tavaroita sähkötöihin. Yrityksen ilmastoinnin huoltolaitteet, sekä vaihteistoöljyjen vaihtolaite löytyy seinän vierestä. Kaikissa laitteissa on pyörät alla, joten niiden siirtäminen on vaivatonta. Hallitunkkeja tarvitsee esimerkiksi mahdollisiin ulkona tapahtuviin töihin, tai moottorin keventämiseen auton ollessa nosturilla. Ajovalo- jen suuntauslaite sekä jarrunesteiden vaihtokone ovat lähes päivittäin käytössä huolloissa ja muissa korjauksissa, joten ne on sijoitettu hyvin keskelle kaikkia asentajia.
Kuva 9. 2-pilarinostin
Piirustuksen Oikeassa yläkulmassa (Kuva 10.) on tila, jossa ajoneuvon laake- rityöt, sekä alustan erinäisten osien vaihtaminen onnistuu. Tilassa on perustyö- kaluja, sekä prässäystöihin tarvikkeita. Penkkihiomakoneessa pystyy puhdista- maan, hiomaan ja kiillottamaan osia. Isolla työpöydällä asentajat pystyvät teke- mään metallitöitä, tai purkamaan esimerkiksi vaihdelaatikon osiksi. Pöydässä on myös ruuvipuristin, jonka avulla metallin työstäminen helpottuu.
Yrityksen pienemmässä varaosahyllyssä pidetään huolto-osia yrityksen omiin ajoneuvoihin, sekä hyllyyn jääneitä osia, joita ei enää pystynyt palauttamaan.
Isompaan varaosahyllyyn tulee päivittäin varaosia eri toimittajilta. Varaosat jär- jestellään aakkosittain hyllyyn varaosalähetteessä olevan viitteen kanssa. Ti- lauksissa viitteeksi laitetaan rekisterinumero, jotta varaosien järjestely helpottuu.
Asentajan on helppo hakea hyllystä omaan työhönsä tarvittavat osat rekisterinu- meron perusteella. Isomman hyllyn toisessa päädyssä on eri toimittajille tarkoi- tettu palautusosio, mistä varaosatoimittajat ottavat palautukset matkaansa uusia osia tuodessaan.
Imeytysraetta tarvitsee öljyn siivoamiseen lattialta, sen imiessä itseensä suurim- man osan öljystä, on siivoaminen helpompaa. Akselinostimet on sijoiteltu hel- posti saatavaksi, nostimia käytetään esimerkiksi pakoputkitöissä, joissa usein suurin osa pakoputkistosta täytyy irrottaa. Putken ollessa irrotettu suurimmilta osin, ei se väännä itseään mutkalle vaan akselinostin keventää ja tukee pako- putkea. Lattianpesuri on lähes viikoittain käytössä. Lattiapesurin ollessa helposti saatavilla, ottaa asentaja sen useammin käyttöönsä. Kuvassa 10. oleva katko- viiva kuvastaa alueen yläpuolella olevan tason reunaa, ja tolpat kannattelevat sitä.
Kuva 10. Alustatyöt sekä varaosat
Ylätasolla (Kuva 11.) sijaitsevalla tasanteella on vähemmän käytetyt moottoriöl- jytynnyrit ja -kanisterit, jäähdytysnestetynnyrit ja -kanisterit, Eolys-nesteet, ta- sauspyörästö- ja vaihteistoöljyt sekä Bg Performance -nesteet. Bg Performance -nesteet ovat erikoisaineita, jotka puhdistavat moottorin öljykanavia sekä poltto- ainelinjastoa. Tuulilasinpesunestekuutiosta lähtee letku lattian tasolle, josta asentajat pystyvät helposti ottamaan pesunestettä kulkematta yläkertaan. Kemi- kaalitynnyreissä on lisää lattianpesuainetta, jarru- ja kytkimen puhdistusliuotinta,
sekä paljon käytettäviä jäähdytysnesteitä. Työkalujen tarvikekaapissa on esi- merkiksi kulmahiomakoneessa tarvittavia hiontalaikkoja, induktiolämmittimen päitä sekä muita oleellisia ja kuluvia tarvikkeita. Ylätasolla olevat tynnyrit vaih- detaan yrityksen trukilla. Tynnyrit ovat vaakatasossa hyllyissä, joten niiden vaih- taminen käy helposti.
Kuva 11. Ylätaso
5.3.1 Yleisiä asioita
Piirustuksesta on jätetty tarkoituksella pois paineilmalinjat, siivoustarvikkeet sekä sähköpistokkeet. Jokaisella asentajalla on käytössä ainakin yksi paineilmalinja sekä helppo sähkön saatavuus. Paineilma- ja sähkölinjoja on lisäksi rengaslin- jastolla, nelipilarinostimella sekä prässin läheisyydessä. Tietokoneita hallin puo- lella on yhteensä kolme kappaletta. Kaikki koneet ovat yhteydessä AutoFutur- ohjelmistoon. Kaikilla asentajilla on vapaa pääsy koneille, joilla he voivat kirjata tiedot ylös tai hakea lisää tietoa töihinsä. Kahdella koneella on vikakoodien luku -ohjelma. Kolmannelle koneelle ei ole syytä ostaa ohjelmaa kalliiden lisenssimak- sujen takia.
Lattiapesurin lisäksi hallin puolella on siivousvälineitä vapaasti käytettävissä työ- pisteiden lähettyvillä. Asentajat itse ovat vastuussa korjaamohallin ja eritoten
oman työpisteensä siisteydestä. Toimistohenkilöt ovat vastuussa töiden vastaan- ottotilan sekä asiakkaiden odotustilan siisteydestä. Jokainen työntekijä on opas- tettu ilmoittamaan työnjohtajille tarvikkeiden loppumisesta. Tällä pyritään siihen, että asiakastyötä tehdessä ei tulisi turhia viivästyksiä tavaroiden tai öljyjen loppu- misen takia.
Tulevaisuudessa yrityksen päädyssä olevaan nosto-oveen tullaan asentamaan sähköinen, etäältä ohjattava avausmekanismi, joka helpottaa asentajien päivit- täistä elämää sillä, että nosto-ovea ei tarvitse enää mennä erikseen avaamaan asentajan ajaessa autoa sisälle halliin. Hallissa työstä aiheutuva melu kulkeutuu häiritsevästi töiden vastaanottotiloihin, koska seiniä ei ole tarpeeksi vaimennettu.
Tarkoituksena olisi tulevaisuudessa vaimentaa myös seinät, jotta toimistossa työskentely olisi mielekkäämpää. Yritys ottaa myös käyttöön radiopuhelimet, joi- den avulla työnjohtajat saavat tarvittaessa nopeasti yhteyden asentajiin, eikä heitä tarvitse etsiä yrityksen tiloista.
Layoutin toimivuuden vuoksi on myös tärkeää, että työntekijät vievät käyttä- mänsä tavarat ja laitteet niille tarkoitettuihin paikkoihin, jotta seuraava käyttäjä löytää ne varmasti omalta paikaltaan ilman etsimistä. Töiden valmistelun nopeut- tamiseksi kaikki yrityksessä käytettävät nesteet ja materiaalit, sekä niiden määrät olisi hyvä päivittää tietokantaan, jotta työnjohtajien ei tarvitse aina erikseen mennä tarkistamaan, löytyykö esimerkiksi tarvittava määrä moottoriöljyä töitä va- ratessa.
5.3.2 Parkkipaikat ja asiakkaiden saapuminen
Yrityksen muuttaessa uusiin tiloihin, on äärimmäisen tärkeää kertoa myös asiak- kaille uudesta osoitteesta, jotta he löytävät jatkossakin yritykseen. Uusi korjaa- mohalli sijaitsee ruuhkaisan tien varrella, joten rakennuksen päätyihin asenne- tuilla mainoskylteillä pyritään kiinnittämään asiakkaiden huomio, ja ohjaus oike- aan paikkaan. Yhtenä ongelmana uudessa paikassa on käytössä olevien parkki- paikkojen määrä. Asiakkaan ajaessa yrityksen pihaan, on se ruuhkaisena aikana hyvin täynnä, eikä parkkipaikan löytyminen ole itsestäänselvyys. Kuvassa 12 on merkattu keltaisella paikat, jotka yritys jakaa viereisen hotellin kanssa. Keltaisella
merkityt parkkipaikat ovat yrityksen käytössä sen aukioloaikoina. Parkkipaikat pi- tävät olla tyhjinä yrityksen asiakkaiden autoista sen aukioloaikojen ulkopuolella, jotta hotellin asiakkaille riittää parkkipaikkoja. Violetilla merkitty parkkialue on tar- koitettu ainoastaan yrityksen sijaisautoille.
Kuvassa 12 oleva punainen rasti kuvastaa töiden vastaanottopisteen sisään- käyntiovea, mistä asiakkaat kulkevat yritykseen palveltavaksi. Ruskeat nuolet ku- vastavat halliin ajettavien autojen liikennettä. Varsinkin päädyssä olevan sisään- käynnin käytössä täytyy olla tarkkana, sillä hallin välittömässä läheisyydessä me- nee kävelytie, jonka päivittäinen kulkijamäärä on melko suuri. Vaaleammalla si- nisellä merkityt paikat ovat yrityksen asiakkaille käytössä kellon ympäri. Näille kyseisille paikoille pyritään ensisijaisesti ajamaan asiakkaiden valmistuneet au- tot, jos niissä on tilaa. Tummemmalla sinisellä merkitty viiva kuvastaa työntekijöi- den tienvarsipaikkoja. Kyseisen tien viereen ajetaan myös asiakastyöt, jos muu- alla ei ole tilaa, asiakas on kertonut hakevansa auton myöhemmin tai kyseiseen autoon on tilattu osia, joiden toimituksessa kestää. Tielle on haastava päästä au- tolla, joka ei omin avuin liiku, sillä ennen tienvarsipaikkoja on jyrkähkö ylämäki.
Uuden paikan mahdollisesti isoin ongelma on parkkipaikkojen kanssa. Useasti asiakkaan autoa tullaan hakemaan vasta seuraavana päivänä, jonka takia pysä- köintipaikat täyttyvät nopeasti. Hinausautot tuovat noin viikoittain ylimääräisiä au- toja, joka hankaloittaa osaltaan parkkipaikkojen kanssa, sillä muidenkin töiden viivästyttyä on parkkipaikat nopeasti täynnä. Kulkuväylät on kuitenkin pidettävä helppokulkuisina myös muihin yrityksen tiloihin, eli rengasvarastoon, lasipuolelle sekä rengashotelliin. Vihreällä merkitty neliö on pidettävä täysin tyhjänä. Kysei- sen omakotitalon asukkailla on käyttöoikeus yrityksen tontille ja heillä on oltava tilaa pysäköidä omat autonsa omaan pihaansa.
Kuva 12. Parkkipaikat ja asiakkaiden saapuminen (Google Maps, muokattu)
6 POHDINTA
Työn tuloksena saatiin yritykselle layout, joka on helposti muokattavissa myös tulevaisuudessa. Layoutin suunnittelun keskeisin asia työssä oli työtehokas layout, joka mahdollisimman hyvin palvelisi yritystä. Työssä on omasta mielestäni päästy tavoitteisiin. Tällä hetkellä yrityksessä on hieman keskeneräisiä kohtia hallin puolella, kuten ylimääräisiä välivarastoja sekä viimeistelemättömiä työtiloja, jotka tulevat lähitulevaisuudessa poistumaan.
Suuria ongelmakohtia yrityksessä ei oikeastaan ole. Asentajat ovat sopeutuneet uusiin työtiloihin muuton jälkeen, eikä kukaan ole tyytymätön omaan työpistee- seensä. Tavoitteena yrityksellä lähitulevaisuudessa on nostaa toimintasuhdet- taan kymmenellä prosentilla, jolloin toiminta-aste olisi 5414 tuntia vuodessa. Toi- mintasuhteen nostaminen on mielestäni täysin mahdollista, kaikkien työntekijöi- den panostaessaan töihinsä.
Mielestäni muutto oli yritykselle oikea valinta vanhoihin tiloihin jäämisen sijasta.
Tällä hetkellä ei ole tarpeeksi dataa kerättynä siitä, toiko muutto toivotut odotuk- set myös yrityksen kassavirtaan. Kuukausittaiset kiinteät kulut ovat kyllä pienen- tyneet, ja lainojen takaisinmaksun jälkeen oletettavasti yritys tekee enemmän tu- losta, kuin vanhassa paikassa. Pandemian aiheuttamat ongelmat ovat vaikutta- neet myös autohuollon tuloihin. Ihmisten tekevän enemmän kotona töitä, myös autoja käytetään vähemmän ja tämän takia niitä myös huolletaan ja korjataan selvästi vähemmän. Tällä hetkellä työkalenterin ollessa täytettynä kuitenkin noin viikon ajalta aina eteenpäin, voidaan todeta, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan.
LÄHTEET
Brandon-Jones A., Johnston R. & Slack N. 2016. Operations Management. 8 painos. Harlow: Pearson Education.
Equipmentgroup.it. nd. Käyttöopas. [pdf] Luettu 14.04.2021. http://equip- mentgroup.it/manuals/rav/lifts/pdf/0750-M003-0.pdf
Google Maps 2021. Hakusanalla Pispalan valtatie 94. Luettu 19.05.2021.
https://www.google.fi/maps/place/Pispalan+valtatie+94,+33270+Tam-
pere/@61.5088537,23.6759297,123m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x468ed87c b1d5ba6f:0xdc9398d04f352198!8m2!3d61.5088284!4d23.6762326
Halme, T. 2015. Koneistamon layout-suunnittelu. Kone- ja tuotantotekniikka. Mo- dernit tuotantojärjestelmät. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
Haverila, M,. Kouri, I., Miettinen, A. & Uusi-Rauva, E. 2009. Teollisuustalous.
Tampere: Hämeen Kirjapaino Oy
Karrus, K., 2005. Logistiikka. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö.
Malkit.fi nd. Pikapalopostit. Luettu 07.04.2021. (Kuva X.) https://www.malkit.fi/pi- kapalopostit/57833-pikapaloposti-vaihtokaappi-3-240-25-mm-30-m-letkulla.html
Minilex. nd. Työnantajan velvollisuus sosiaalitiloihin. Luettu 15.02.2021.
https://www.minilex.fi/a/ty%C3%B6nantajan-velvollisuus-sosiaalitiloihin
Parjo, J. 2013. Autofit-autokorjaamon perustaminen. Auto- ja kuljetustekniikka.
Korjaamotekniikka. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
Peda. 01.01.2015. Tulitöiden turvallisuusohje. Luettu 05.02.2021.
https://peda.net/p/esa.tuupanen%40edu.mikkeli.fi/tekninen-ty%C3%B6/t2po/tu-
lity%C3%B6t/tmjtt/t2:file/down-
load/b1bde4858637fe0eeaa054bc792bb0726fb5ccfd/tulitoiden_turvallisuus- ohje.pdf
Suomensammutinpalvelu. nd. Käsisammuttimientarkastusvälit. Luettu 25.01.2021. https://www.sammutinpalvelu.fi/palvelut/
Suomi.fi. nd. Yrityksen jätehuolto. Päivitetty 23.02.2021. Luettu 15.03.2021.
https://www.suomi.fi/yritykselle/vastuut-ja-velvollisuudet/ymparistovas- tuu/opas/yrityksen-jatehuollon-jarjestaminen/yrityksen-jatehuolto
Tennber, Hannu. 2019. korjaamoliiketoiminta -kurssin opetusmateriaali. Tampe- reen ammattikorkeakoulu.
Tukes. nd. Käyttöturvallisuustiedote. Luettu 10.02.2021. https://tukes.fi/kemi- kaalit/reach/kayttoturvallisuustiedote#dd3e9593
Äijälä, J. 2019. Tampereen infran korjaamopalveluiden korjaamotilojen suunnit- telu. Ajoneuvotekniikka. Korjaamotekniikka. Tampereen ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö.
LIITTEET
Liite 1. Suunniteltu layout
