• Ei tuloksia

Suomalaisten terveys on parantunut viime vuosikymmeninä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Suomalaisten terveys on parantunut viime vuosikymmeninä"

Copied!
36
0
0

Kokoteksti

(1)

Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo

VALTIMOTERVEYDEKSI!

(2)

Sepelvaltimotauti

• Ei ole vielä voitettu

• Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin tupakointia

• Alkaa lapsuudessa, vaikka oireet ilmaantuvat vasta keski-iässä

• Riskitekijöihin voidaan – ja niihin pitää – vaikuttaa lapsesta alkaen

• Liittyy usein tyypin 2 diabetekseen, joka 90%:sti ehkäistävissä

(3)

Suomalaisten terveys on parantunut viime vuosikymmeninä

Pohjois-Karjala –projekti osaltaan vaikuttamassa

(4)

Kolesteroli 25-64 -vuotiailla miehillä

5 5,5 6 6,5 7

1982 1987 1992 1997 2002 2007

Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni mmol/l

THL: FINRISKI-tutkimukset

(5)

Diastolinen verenpaine 30-59-vuotiailla miehillä

70 75 80 85 90 95

1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007

Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni

Pohjois-Karjala -projektin evaluaatio,

FINMONICA- ja FINRISKI-tutkimukset 1972 - 2007

mmHg

(6)

Riskitekijät väestössä muuttuvat koko ajan – kaikki eivät

myönteiseen suuntaan

• Kolesteroli laskusuunnassa, mutta edelleen liian monella liian korkea

• Hyvä kehitys verenpaineen laskussa pysähtynyt

• Lihavuus uusi iso haaste

– Etenkin yleistyvät liikasentit vyötäröllä – Etenkin liikakilot lapsilla ja nuorilla

(7)

Lihavuuden (BMI>30 kg/m

2

) yleisyys työikäisillä (25-64 –vuotiaat)

suomalaisilla

0 5 10 15 20 25

1967- 72*

1978- 80**

1982 1987 1992 1997 2000** 2002 2007

% Miehet

Naiset

Rissanen et al. IJO 1988;FINRISKI-tutkimukset 1982-2007, Lahti-Koski et al. IJO 2000,

EJCPR 2007, Obes Rev 2009

*/** ikäryhmä >15-v/>30-v

(8)
(9)

MIEHET

MIEHET NAISETNAISET Normaalipainoisia

Normaalipainoisia 26%26% 33%33%

Ylipainoisia

Ylipainoisia 50%50% 38%38%

Lihavia

Lihavia 24%24% 29%29%

Keskivartalolihavia, WHO 36%

Keskivartalolihavia, WHO 36% 52%52%

Keskivartalolihavia, IDF

Keskivartalolihavia, IDF 69%69% 76%76%

}

74%

}

67%

D2D D2D - - v v ä ä est est ö ö tutkimus tutkimus vuonna vuonna 2004 2004

Lihavuuden esiintyminen 45-74-vuotiailla

Suom Lääkäril 2006;61:163-170

(10)

4 6 5

3 2 1 0

<21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

Ylipainon negatiiviset terveysvaikutukset

Naiset

Naiset MiehetMiehet

4 6 5

3 2 1 0

<21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

BMI (kg/m2) BMI (kg/m2)

Suhteellinenriski

Suhteellinenriski

Willett WC, et al. N Engl J Med. 1999;341:427– 434.

Sappikivet Sappikivet Tyypin

Tyypin 2 diabetes2 diabetes VerenpaineVerenpaine SydSydänän-- ja ja

verisuonisairaus verisuonisairaus

(11)

BMI (painoindeksi) = paino / pituus x pituus

(12)

Haasteita suomalaisten elintavoissa

Joka neljäs mies ja joka viides nainen tupakoi päivittäin, heistä 60% haluaisi lopettaa

Alkoholia kuluu yhä enemmän

Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen yleistyy, mutta työmatkaliikunta vähenee

Yli puolet 1-3 kilometrin matkoista kuljetaan autolla.

Rasvan laatu ruokavaliossa kohentunut ja suolan määrä vähentynyt, mutta edelleen suosituksiin on matkaa

Kolmannes miehistä ja vajaa puolet naisista syö kasviksia päivittäin, lapsilla osuudet vielä

pienempiä.

(13)

Diabeteksen esiintyvyys Suomessa 1988–2007

0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000

1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Diabetes Suomessa 2005 FinDM II

Niemi, Winell.Diabetes Suomessa.Esintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu. 2005.

Sund, Koski.FinDMII. Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen. Tekninen raportti 2009

(14)

0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 4.5

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 YEAR

PREVALENCE, %

D2D, MEN FIN, MEN D2D, WOMEN FIN, WOMEN

The Social Insurance Institution of Finland, 2006. 05.06.2006/mp

Lääkkeillä hoidetun diabeteksen prevalenssin muutokset Suomessa 1995-2005 (ikävakioitu,

kaikki ikäryhmät)

(15)

Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt D2D- väestötutkimuksessa kolmessa

sairaanhoitopiirissä (PSHP,KSSHP, EPSHP) Dehkon 2D -hankkeen alkaessa syksyllä 2004

(16)

Insuliiniresistenssi Beetasoluhäiriö

IFG

IGT Korkea verensokeri Diabetes-

diagnoosi

Komplikaatiot

Vammautuminen

Kuolema

Geneettinen alttius Ympäristötekijät

Ravinto

Inaktiivisuus Painon nousu

Lihavuus Lipidihäiriö

Verenpainetauti

Endoteelihäiriö Retinopatia

Nefropatia Neuropatia

Sokeus Dialyysi Munuaissiirrot Stroke

Amputaatiot

Ateroskleroosi Koronaaritauti

Tyypin 2 diabeteksen eteneminen

(17)

Diabeteksen lisäkustannukset 876 miljoonaa euroa vuonna 2007

Pth:n vuodeosasto 23 %

Pth:n avokäynnit 10 %

Esh:n

vuodeosastohoito 23 %

Esh:n avohoito 11 %

Lääkkeet 28 %

Hoitovälineet 5 %

Jarvala T ym. CoDiF. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998-2007. Julkaisematonta tietoa.

(18)

Lisäsairauksia saaneen ja niiltä välttyneen diabeetikon hoidon lisäkustannukset yhteensä vuonna 2007

(€ vuoden 2007 rahassa.T1D=tyypin 1 diabetes. T2D= tyypin 2 diabetes)

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000

T1D T2D

Ei lisäsairauksia Lisäsairauksia

Jarvala T ym. CoDiF. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998-2007. Julkaisematonta tietoa.

(19)

Diabetesepidemia

• Diabetesta sairastavien määrän lisääntyminen

• Diabeteksen esiasteiden lisääntyminen

• Diabeteksen riskitekijöiden lisääntyminen

• Diabeteksen aiheuttamien

komplikaatioiden lisääntyminen

• Diabetespotilaiden hoito- ym.

kustannusten lisääntyminen

(20)
(21)

Alkutilanne interventio- ja

kontrolliryhmässä oli samanlainen:

• N = 522 (naisia 350)

• Ikä (v): 55

• BMI (kg/m2): 31,2

• Paino (kg): 86

• Vyötärö (cm): 101

• fP-glukoosi (mmol/l): 6,2

Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS)

Tuomilehto et al. N Engl J Med 344: 1343-1349, 2001

(22)

Selvittää, voidaanko diabetesta ehkäistä tai lykätä antamalla elämäntapaohjeita

ylipainoisille, vähän liikuntaa harrastaville henkilöille, joilla on todettu heikentynyt

sokerinsieto (IGT):

• Painonpudotus: > 5%

• Rasvaa < 30 E%

• Tyydyttyneen rasvan osuus < 10 E%

• Kuidun määrä > 15 g/1000 kcal

• Liikuntaa > 4 h /viikko

DPS: Intervention tavoitteet

(23)

Risk reduction:

58%

DPS: Diabeteksen kehittyminen

0 10 20 30 40 50

0 1 2 3 4 5 6

Vuosi

Interventioryhmä Kontrolliryhmä

%

- 4,2 kg - 0,8 kg

(24)

Multifactorial Lifestyle Intervention Reduces the Incidence of Type 2 Diabetes in High-risk Groups

1Tuomilehto, J et al. N Engl J Med 2001

2Knowler et al. N Engl J Med 2002 0

10 20 30 40 50

1 2 3 4 5 6

Years of intervention

Cumulative incidence (%)

58% risk reduction in lifestyle group

0 10 20 30 40 50

0 1 2 3 4

No intervention Lifestyle

intervention

Years of intervention

Placebo Lifestyle intervention

58% risk reduction in lifestyle group

Finnish Diabetes Prevention Study1 US Diabetes Prevention Program2

(25)

Lindström J et al. Lancet Vol 368 November 11, 2006 Suhteellinen

riskin alenema 43%

Aktiivinen interventiojakso päättyi keskimäärin 4 vuoden kuluttua

Todennäköisyys välttää diabetes aktiiviryhmässä ja kontrolliryhmässä DPS-tutkimuksen seurannassa

(26)

Strategiat:

•Korkean riskin strategia

•Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia

•Väestöstrategia

Dehkon 2D

Dehkon 2D - - hanke, D2D, 2003 hanke, D2D, 2003 - - 2008 2008

Sopimuskumppanit

•Viisi sairaanhoitopiiriä

•Kansanterveyslaitos

•Suomen Diabetesliitto

(27)

D2D-hankkeen tavoitteet

• Uusien diabetestapausten ja diabeteksen riskitekijöiden vähentäminen

• Diabetespotilaiden tunnistaminen mahdollisimman varhain

• Uusien toimintamallien kehittäminen ja arviointi

• Väestön tietoisuuden lisääminen

diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä

(28)

Korkean riskin henkilöiden seulonta, oireettoman diabeteksen diagnostiikka ja riskihenkilöiden

seulonta Dehkon 2D -hankkeessa

(29)

Korkean riskin henkilön

hoitopolku

D2D:ssa

(30)

• Elämäntapojen arviointi ja tukeminen

• Muutosvaiheen arviointi

• Vyötärönmittauksen implementointi

• Paikallisten diabeteksen ehkäisyn hoitopolkujen rakentaminen

• Painonhallinta- ja liikuntaryhmät

• Terveydenhuollon perinteisten työtapojen muuttaminen

D2D:ssa Luotiin uusia

toimintamalleja, käytäntöjä ja

työvälineitä, 300 dokumentoitiin

(31)

Globalisation of markets

Development

Media programs &

advertising

Transport Urbanization

Health

Social Security Media &

culture Education Food &

Nutrition

Public transport Public Safety

Health Care

Sanitation

Manufactured/

Imported Food

Acriculture Cardens

Local markets

Leisure Activity Facilities

Labour

Infections

Worksite Food &

Activity

Family &

Home

Scool Food &

Activity

Energy

Expenditure

Food intake:

Nutrient density

% Obese or Underwt

Muk. International Obesity Task Force Annu.Rev.Public Health 2001;22:293-308

Causal web of societal influences on obesity prevalence

(32)

Yleistyvä diabetes – miten ehkäistä?

Tyypin 2 diabetes suurelta osin ehkäistävissä

Riskinarviointi terveydenhuollon rutiiniksi

Syömistottumukset, liikunta, painonhallinta

Osaamista ja aikaa elämäntapojen ohjaamiseen

D2D-hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen hyödyntäminen

Miten tavoittaa miehet ja vähemmän koulutetut naiset?

Sairaanhoitopiiri voi tukea perusterveydenhuoltoa ja

työterveyshuoltoa terveyden edistämistyössä (koulutus, materiaalin tuottaminen, koordinointi, terveystilastot)

Terveydenhuollon lisäksi tarvitaan panosta potilas- ja kansanterveysjärjestöiltä, liikuntatoimelta, koulutoimelta, urheiluseuroilta, joukkoruokailulta, kaupalta, päättäjiltä ym.

(33)

Terveyspolitiikka Terveyspalvelut ja

-järjestelmät Terveyden edistäminen

Jatkuva ja Jatkuva ja tehokastehokas riskinarviointiriskinarviointi

• Tehokas Tehokas ehkehkääisyohjelmien levitysisyohjelmien levitys terveydenhuollossa

terveydenhuollossa

JoukkoviestintJoukkoviestintää

• Sosiaalinen Sosiaalinen

markkinointi markkinointi

• Työhön liittyvät kannustimet

Terveysohjelmia tukeva lainsäädäntö

Muutokset ruokapolitiikassa

• Ympäriston ja yhteiskunnan muutokset lihavuuden torjunnassa ja liikunnan edistämisessä

Valtimotautien ja tyypin 2

diabeteksen ehkäisymahdollisuudet

(34)

Tämän hetken suurimmat

haasteet tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä

• Käytännön kokemuksia ja malleja tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä alkaa olla

• Nyt on otettava käyttöön ne mallit, joilla on suurin vaikutus valtaväestön terveyteen

• Pidettävä huolta, että terveydenhuolto voi toteuttaa näitä malleja

• Ja siitä, että ne ihmiset, jotka tarvitsevat vaikuttavia interventioita, myös saavat niitä

(35)

Lopuksi

• Valtimotaudit eivät ole hävinneet mihinkään

• Lihavuus ja tyypin 2 diabetes ovat uusi

haasteellinen ongelma, mutta voitettavissa jos niin halutaan

• Valtimotautien ehkäisyssä terveydenhuolto pystyy parempaan

• Diabeteksen ja sen esiasteiden

esiintymisluvut ovat niin suuria, että

terveydenhuollon toiminnan ja diabeteksen hyvän hoidon ohella tarvitaan myös

tehokkaita väestötason toimia

(36)

VALTIMOTERVEYDEKSI!

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Työn nimi: Diabeettisen retinopatian seulonta koneoppimisen avulla Title in English: Screening for diabetic retinopathy using machine learning Työ: Kandidaatintutkielma..

Diabeteksen ehkäisy, seulonta ja varhainen elintapahoito ovat keskeisiä tyypin 2 diabeteksessa.. Hoitamattomuus ja riittämätön hoito maksavat paljon, sillä puutteellinen

Dehkon pääsihteeri – Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Johtoryhmän toimintaan osallistui myös Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjel- man Dehkon hoitotasapainotutkimuksen ja FinDia- ne-tutkimuksen tulosten mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitotulokset

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämis- ohjelman Dehkon tärkeimmät tavoitteet ovat tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, hoidon laadun kehittäminen ja diabeetikon omahoidon tukemi-

Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sairaan- hoitopiirit, Suomen Diabetesliitto ja Kansanterveyslaitos toteuttivat vuosina 2003–2007

Kor- kean riskin strategian mukaisten perus- ja työter- veydenhuollossa toteutettujen interventioiden vaikuttavuuden arvioinnin päämittarina käytet- tiin tyypin 2

Tomi Mäkelä tuli samalla olleeksi en- simmäinen Berliinissä väitellyt suomalainen musiikkitieteilijä ja kaiken kaikkiaan toinen ulkomailla väitellyt (ensimmäinen oli