Valtimoterveyttä kaikille -miksi?
Timo Saaristo
VALTIMOTERVEYDEKSI!
Sepelvaltimotauti
• Ei ole vielä voitettu
• Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin tupakointia
• Alkaa lapsuudessa, vaikka oireet ilmaantuvat vasta keski-iässä
• Riskitekijöihin voidaan – ja niihin pitää – vaikuttaa lapsesta alkaen
• Liittyy usein tyypin 2 diabetekseen, joka 90%:sti ehkäistävissä
Suomalaisten terveys on parantunut viime vuosikymmeninä
Pohjois-Karjala –projekti osaltaan vaikuttamassa
Kolesteroli 25-64 -vuotiailla miehillä
5 5,5 6 6,5 7
1982 1987 1992 1997 2002 2007
Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni mmol/l
THL: FINRISKI-tutkimukset
Diastolinen verenpaine 30-59-vuotiailla miehillä
70 75 80 85 90 95
1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007
Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni
Pohjois-Karjala -projektin evaluaatio,
FINMONICA- ja FINRISKI-tutkimukset 1972 - 2007
mmHg
Riskitekijät väestössä muuttuvat koko ajan – kaikki eivät
myönteiseen suuntaan
• Kolesteroli laskusuunnassa, mutta edelleen liian monella liian korkea
• Hyvä kehitys verenpaineen laskussa pysähtynyt
• Lihavuus uusi iso haaste
– Etenkin yleistyvät liikasentit vyötäröllä – Etenkin liikakilot lapsilla ja nuorilla
Lihavuuden (BMI>30 kg/m
2) yleisyys työikäisillä (25-64 –vuotiaat)
suomalaisilla
0 5 10 15 20 25
1967- 72*
1978- 80**
1982 1987 1992 1997 2000** 2002 2007
% Miehet
Naiset
Rissanen et al. IJO 1988;FINRISKI-tutkimukset 1982-2007, Lahti-Koski et al. IJO 2000,
EJCPR 2007, Obes Rev 2009
*/** ikäryhmä >15-v/>30-v
MIEHET
MIEHET NAISETNAISET Normaalipainoisia
Normaalipainoisia 26%26% 33%33%
Ylipainoisia
Ylipainoisia 50%50% 38%38%
Lihavia
Lihavia 24%24% 29%29%
Keskivartalolihavia, WHO 36%
Keskivartalolihavia, WHO 36% 52%52%
Keskivartalolihavia, IDF
Keskivartalolihavia, IDF 69%69% 76%76%
}
74%}
67%D2D D2D - - v v ä ä est est ö ö tutkimus tutkimus vuonna vuonna 2004 2004
Lihavuuden esiintyminen 45-74-vuotiailla
Suom Lääkäril 2006;61:163-170
4 6 5
3 2 1 0
<21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
Ylipainon negatiiviset terveysvaikutukset
Naiset
Naiset MiehetMiehet
4 6 5
3 2 1 0
<21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
BMI (kg/m2) BMI (kg/m2)
Suhteellinenriski
Suhteellinenriski
Willett WC, et al. N Engl J Med. 1999;341:427– 434.
Sappikivet Sappikivet Tyypin
Tyypin 2 diabetes2 diabetes VerenpaineVerenpaine SydSydänän-- ja ja
verisuonisairaus verisuonisairaus
BMI (painoindeksi) = paino / pituus x pituus
Haasteita suomalaisten elintavoissa
• Joka neljäs mies ja joka viides nainen tupakoi päivittäin, heistä 60% haluaisi lopettaa
• Alkoholia kuluu yhä enemmän
• Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen yleistyy, mutta työmatkaliikunta vähenee
• Yli puolet 1-3 kilometrin matkoista kuljetaan autolla.
• Rasvan laatu ruokavaliossa kohentunut ja suolan määrä vähentynyt, mutta edelleen suosituksiin on matkaa
• Kolmannes miehistä ja vajaa puolet naisista syö kasviksia päivittäin, lapsilla osuudet vielä
pienempiä.
Diabeteksen esiintyvyys Suomessa 1988–2007
0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000
1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Diabetes Suomessa 2005 FinDM II
Niemi, Winell.Diabetes Suomessa.Esintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu. 2005.
Sund, Koski.FinDMII. Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen. Tekninen raportti 2009
0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 4.5
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 YEAR
PREVALENCE, %
D2D, MEN FIN, MEN D2D, WOMEN FIN, WOMEN
The Social Insurance Institution of Finland, 2006. 05.06.2006/mp
Lääkkeillä hoidetun diabeteksen prevalenssin muutokset Suomessa 1995-2005 (ikävakioitu,
kaikki ikäryhmät)
Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt D2D- väestötutkimuksessa kolmessa
sairaanhoitopiirissä (PSHP,KSSHP, EPSHP) Dehkon 2D -hankkeen alkaessa syksyllä 2004
Insuliiniresistenssi Beetasoluhäiriö
IFG
IGT Korkea verensokeri Diabetes-
diagnoosi
Komplikaatiot
Vammautuminen
Kuolema
Geneettinen alttius Ympäristötekijät
Ravinto
Inaktiivisuus Painon nousu
Lihavuus Lipidihäiriö
Verenpainetauti
Endoteelihäiriö Retinopatia
Nefropatia Neuropatia
Sokeus Dialyysi Munuaissiirrot Stroke
Amputaatiot
Ateroskleroosi Koronaaritauti
Tyypin 2 diabeteksen eteneminen
Diabeteksen lisäkustannukset 876 miljoonaa euroa vuonna 2007
Pth:n vuodeosasto 23 %
Pth:n avokäynnit 10 %
Esh:n
vuodeosastohoito 23 %
Esh:n avohoito 11 %
Lääkkeet 28 %
Hoitovälineet 5 %
Jarvala T ym. CoDiF. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998-2007. Julkaisematonta tietoa.
Lisäsairauksia saaneen ja niiltä välttyneen diabeetikon hoidon lisäkustannukset yhteensä vuonna 2007
(€ vuoden 2007 rahassa.T1D=tyypin 1 diabetes. T2D= tyypin 2 diabetes)
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000
T1D T2D
€
Ei lisäsairauksia Lisäsairauksia
Jarvala T ym. CoDiF. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998-2007. Julkaisematonta tietoa.
Diabetesepidemia
• Diabetesta sairastavien määrän lisääntyminen
• Diabeteksen esiasteiden lisääntyminen
• Diabeteksen riskitekijöiden lisääntyminen
• Diabeteksen aiheuttamien
komplikaatioiden lisääntyminen
• Diabetespotilaiden hoito- ym.
kustannusten lisääntyminen
Alkutilanne interventio- ja
kontrolliryhmässä oli samanlainen:
• N = 522 (naisia 350)
• Ikä (v): 55
• BMI (kg/m2): 31,2
• Paino (kg): 86
• Vyötärö (cm): 101
• fP-glukoosi (mmol/l): 6,2
Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS)
Tuomilehto et al. N Engl J Med 344: 1343-1349, 2001
Selvittää, voidaanko diabetesta ehkäistä tai lykätä antamalla elämäntapaohjeita
ylipainoisille, vähän liikuntaa harrastaville henkilöille, joilla on todettu heikentynyt
sokerinsieto (IGT):
• Painonpudotus: > 5%
• Rasvaa < 30 E%
• Tyydyttyneen rasvan osuus < 10 E%
• Kuidun määrä > 15 g/1000 kcal
• Liikuntaa > 4 h /viikko
DPS: Intervention tavoitteet
Risk reduction:
58%
DPS: Diabeteksen kehittyminen
0 10 20 30 40 50
0 1 2 3 4 5 6
Vuosi
Interventioryhmä Kontrolliryhmä
%
- 4,2 kg - 0,8 kg
Multifactorial Lifestyle Intervention Reduces the Incidence of Type 2 Diabetes in High-risk Groups
1Tuomilehto, J et al. N Engl J Med 2001
2Knowler et al. N Engl J Med 2002 0
10 20 30 40 50
1 2 3 4 5 6
Years of intervention
Cumulative incidence (%)
58% risk reduction in lifestyle group
0 10 20 30 40 50
0 1 2 3 4
No intervention Lifestyle
intervention
Years of intervention
Placebo Lifestyle intervention
58% risk reduction in lifestyle group
Finnish Diabetes Prevention Study1 US Diabetes Prevention Program2
Lindström J et al. Lancet Vol 368 November 11, 2006 Suhteellinen
riskin alenema 43%
Aktiivinen interventiojakso päättyi keskimäärin 4 vuoden kuluttua
Todennäköisyys välttää diabetes aktiiviryhmässä ja kontrolliryhmässä DPS-tutkimuksen seurannassa
Strategiat:
•Korkean riskin strategia
•Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia
•Väestöstrategia
Dehkon 2D
Dehkon 2D - - hanke, D2D, 2003 hanke, D2D, 2003 - - 2008 2008
Sopimuskumppanit
•Viisi sairaanhoitopiiriä
•Kansanterveyslaitos
•Suomen Diabetesliitto
D2D-hankkeen tavoitteet
• Uusien diabetestapausten ja diabeteksen riskitekijöiden vähentäminen
• Diabetespotilaiden tunnistaminen mahdollisimman varhain
• Uusien toimintamallien kehittäminen ja arviointi
• Väestön tietoisuuden lisääminen
diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä
Korkean riskin henkilöiden seulonta, oireettoman diabeteksen diagnostiikka ja riskihenkilöiden
seulonta Dehkon 2D -hankkeessa
Korkean riskin henkilön
hoitopolku
D2D:ssa
• Elämäntapojen arviointi ja tukeminen
• Muutosvaiheen arviointi
• Vyötärönmittauksen implementointi
• Paikallisten diabeteksen ehkäisyn hoitopolkujen rakentaminen
• Painonhallinta- ja liikuntaryhmät
• Terveydenhuollon perinteisten työtapojen muuttaminen
D2D:ssa Luotiin uusia
toimintamalleja, käytäntöjä ja
työvälineitä, 300 dokumentoitiin
Globalisation of markets
Development
Media programs &
advertising
Transport Urbanization
Health
Social Security Media &
culture Education Food &
Nutrition
Public transport Public Safety
Health Care
Sanitation
Manufactured/
Imported Food
Acriculture Cardens
Local markets
Leisure Activity Facilities
Labour
Infections
Worksite Food &
Activity
Family &
Home
Scool Food &
Activity
Energy
Expenditure
Food intake:
Nutrient density
% Obese or Underwt
Muk. International Obesity Task Force Annu.Rev.Public Health 2001;22:293-308
Causal web of societal influences on obesity prevalence
Yleistyvä diabetes – miten ehkäistä?
Tyypin 2 diabetes suurelta osin ehkäistävissä
•
Riskinarviointi terveydenhuollon rutiiniksi•
Syömistottumukset, liikunta, painonhallinta•
Osaamista ja aikaa elämäntapojen ohjaamiseen•
D2D-hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen hyödyntäminen•
Miten tavoittaa miehet ja vähemmän koulutetut naiset?•
Sairaanhoitopiiri voi tukea perusterveydenhuoltoa jatyöterveyshuoltoa terveyden edistämistyössä (koulutus, materiaalin tuottaminen, koordinointi, terveystilastot)
•
Terveydenhuollon lisäksi tarvitaan panosta potilas- ja kansanterveysjärjestöiltä, liikuntatoimelta, koulutoimelta, urheiluseuroilta, joukkoruokailulta, kaupalta, päättäjiltä ym.Terveyspolitiikka Terveyspalvelut ja
-järjestelmät Terveyden edistäminen
•• Jatkuva ja Jatkuva ja tehokastehokas riskinarviointiriskinarviointi
• Tehokas• Tehokas ehkehkääisyohjelmien levitysisyohjelmien levitys terveydenhuollossa
terveydenhuollossa
• JoukkoviestintJoukkoviestintää
• Sosiaalinen• Sosiaalinen
markkinointi markkinointi
• Työhön liittyvät kannustimet
• Terveysohjelmia tukeva lainsäädäntö
• Muutokset ruokapolitiikassa
• Ympäriston ja yhteiskunnan muutokset lihavuuden torjunnassa ja liikunnan edistämisessä
Valtimotautien ja tyypin 2
diabeteksen ehkäisymahdollisuudet
Tämän hetken suurimmat
haasteet tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä
• Käytännön kokemuksia ja malleja tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä alkaa olla
• Nyt on otettava käyttöön ne mallit, joilla on suurin vaikutus valtaväestön terveyteen
• Pidettävä huolta, että terveydenhuolto voi toteuttaa näitä malleja
• Ja siitä, että ne ihmiset, jotka tarvitsevat vaikuttavia interventioita, myös saavat niitä
Lopuksi
• Valtimotaudit eivät ole hävinneet mihinkään
• Lihavuus ja tyypin 2 diabetes ovat uusi
haasteellinen ongelma, mutta voitettavissa jos niin halutaan
• Valtimotautien ehkäisyssä terveydenhuolto pystyy parempaan
• Diabeteksen ja sen esiasteiden
esiintymisluvut ovat niin suuria, että
terveydenhuollon toiminnan ja diabeteksen hyvän hoidon ohella tarvitaan myös
tehokkaita väestötason toimia