• Ei tuloksia

yhteensovittaa? Purot ja ojitukset – voidaanko

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "yhteensovittaa? Purot ja ojitukset – voidaanko"

Copied!
17
0
0

Kokoteksti

(1)

PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT

Pori 17. 4. 2012

Purot ja ojitukset – voidaanko yhteensovittaa?

Jukka Jormola

Suomen ympäristökeskus SYKE

(2)

● Luonnonmukainen vesirakentamistapa

● Purojen merkitys osana vesistöjen hyvää tilaa

● Voimassa olevat peruskuivatusohjeet ja rahoitustuki

● Esimerkkejä uusista ojitushankkeista

● Uusi peruskuivatuksen laatujärjestelmä

● Purot ja valtaojat osana maatalouden ympäristötavoitteita

● Yhteensovittaminen

Sisältö

2

(3)

Lähtökohtana vesistöjen luonnon- ja maisema-arvojen säilyttäminen vesistöjen käyttötoiminnan yhteydessä

Vesistöjen kunnostus ja ennallistaminen, haittojen korjaaminen jälkikäteen

Ensimmäinen julkaisu 1998

MMM:n vesivarastrategiaan 1999

Tavoitteet vesistöjen hyvän tilan saavuttamisesta 2000, luonnonmukainen vesirakentaminen eräs keino

Laaja julkaisu Luonnonmukainen vesirakentaminen 2003 http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=62769&lan=FI

Purojen hoito maatalousalueilla, luonnonmukainen peruskuivatus, esite http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=273855

Purokunnostusopas

http://www.mmm.fi/attachments/kalariistajaporot/5wA5LfPBn/Puroku nnostusopas_2008.pdf

Luonnonmukainen vesirakentaminen

3

(4)

● Vesien hoidon tavoite: hyvä kemiallinen ja ekologinen tila vuoteen 2015

● Aluksi suuret vesistöt, nyt huomio myös purovesistöihin

● Purot tuovat suuren osan ravinteista

● Puroilla pinta-alaansa suurempi merkitys vesistöjen ekologiaan ja mm. kalojen lisääntymiseen - rantojen suojaava reunavaikutus

● Luonnontilaisia puroja vain muutama prosentti, suurinta osaa purokilometreistä perattu

● Purot keskeisinä uudessa vesistökunnostusstrategiassa

Purot vesien hoidossa

4

(5)

25.7.2012

Luontaisen uomamorfologian

huomioon ottaminen kaivussa ja kunnostuksissa

Syvänteitä ulkokaarteissa, myös syöpymistä

Lietteen kasautumista sisäkaarteissa

Mutkien väliin laskeutuu karkeampaa

Syvänne - soraikko-rakenne

Monimuotoinen eliöille

(6)

25.7.2012

Perinteisen kaivun seurauksia

Suoristaminen jyrkentää uomaa

Eroosiota

Uoma levenee ja mataloituu

Huonot olot eliöille

(7)

Peruskuivatusohjeet ja rahoitus

● Luonnonmukainen vesirakentaminen tuli osaksi normaaleja ojituskäytäntöjä

● Kalaston ja suojeluarvojen selvittämisvelvoite

● Luonnontilaisten uomaosuuksien ja puuston säästäminen

● 2- tasoinen poikkileikkaus tai luiskien loivennus

● Kuivatuksen rahoitus on mahdollistanut ympäristönhoitotoimenpiteet 100% valtion rahoituksella

7

(8)

Luonnonmukainen vesirakentamistapa tuli ehdoksi ympäristölupiin

● Rekolanojan siirto

pääradan varressa 2001

● Uudelleen rakennettu uomaosuus 2010:

paikallisten ja merestä Vantaanjokea nousseiden taimenten kutemista,

luontaisesti kanta

Kuva: Aki Janatuinen

8

(9)

Esimerkkejä peruskuivatushankkeista Juottimenoja, Perniö

● Toteutus aikaisemman perkauksen haittojen korjaamiseksi, kun suoristus oli lisännyt syöpymistä, 2007

● Lähes kokonaan valtion varoin

● Pohjapatoja

● Uoman monimuotoisuutta voitiin säilyttää

● Uomassa Kiskonjoen- Perniönjoen taimenta,

todettiin vasta toteutuksen alkaessa

9

(10)

Toteutus 2- tasoisella kaivutavalla

● Uomaa ei kaivettu, vaan tehtiin tulvatasanteita uoman varteen (alaosa perinteisenä kaivuna)

● Alkuperäinen uoma jäi kapeaksi alivesiuomaksi, pientä mutkittelua

10

(11)

Havaintoja Juottimenojan toteutuksesta

● Kiintoainesta alkoi

kasautua tulvatasanteelle

● Kasvillisuutta alkoi kasvaa, 2008

● Suojapaikkoja kalastolle

11

(12)

Ritobäcken, Sipoo

● Arvokas Sipoojoen i taimenkanta

● Aikaisemmalle

perkausosuudelle oli tehty pieniä sorakynnyksiä,

2006

● 2-tasoinen kaivuosuus, leveä tulvaterassi toiselle laidalle, 2010

● Havaintoja taimenista

alapuolella kaivun jälkeen

12

(13)

Uksjoki/Prinssijärvenoja, Pori

Uksjoki 2011

● Kalataloudellinen

kunnostushanke esiteltiin

● Perkausrahoitusta haettiin, toteutettiin 2009

● Lietettä alajuoksulle ja suistoon, vain pienet laskeutusaltaat

● Kalastokunnostusta ei otettu huomioon perkauksessa

● Kalataloudellinen

kunnostushanke suunnitteilla yläjuoksulle

13

(14)

Uksjoen kunnostuksen ongelmia

● Vedenlaatu- ja

liettymishaitat voivat haitata vaelluskalaa

● Keskijuoksun

uomarakenne yksipuolinen perkauksen jäljiltä – tarve perkauksen haittojen

korjaamiseen

● Vesikasvillisuus alkaa kuitenkin monipuolistaa uomaa

14

(15)

Peruskuivatuksen laatujärjestelmä

● Uksjoki oli aiheena MMM:n uudelle peruskuivatuksen laatujärjestelmälle

● Valtion rahoituksen saannin edellytyksiä selvennetään

● Kaaviot tarkistettavista tiedoista

● Kalasto ja luonnonarvot selvitettävä hankkeiden alkuvaiheessa

● Uusi vesilaki 2012, luonnontilaisen kaltaisten uomien

selvittämisvaatimus ennen kunnossapitoperkauksia

15

(16)

Ojitus ja maatalouden ympäristötavoitteet

● Uomien kunnostus mukana jo nykyisessä erityisympäristötuessa kosteikkojen

yhteydessä

● Tutkimushanke alkamassa: Valtaojien ja purojen kehittäminen monimuotoisiksi ja kiintoainesta pidättäviksi, osana

kunnossapitoa

● Kosteikkoajattelun laajentaminen kaikkiin uomiin, tulvatasanteet

● Tukee EUn vihreän infrastruktuurin tavoitetta, uomastot yhdistävät

suojelualueita, toimivat ekologisina käytävinä maaseutumaisemassa

16

(17)

Uomakunnostuksen ja ojitustavoitteiden yhteensovittaminen

● Keinoja ja periaatteita on ollut tarjolla 15 v,

suosituksista tulossa vaatimuksia

● Yhteensovittaminen on mahdollista

● Vaelluskalojen luontainen lisääntyminen myös

pienissä purouomissa

Meritaimen 6,3 kg

Lohioja, Perniönjoen sivupuro Juottimenojan vieressä

Kuva: Ilpo Havia

17

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Koko Kauvatsanjoen reitin vesistöjen rantakiinteistöjen virkistyskäytölle laskettu hyöty hyvän ekologisen tilan saavuttamisesta olisi noin miljoona euroa vuosittain (taulukko

Jos vaihtoehtotarkastelun kautta ei ole kaikilta osin löydetty soveltuvia toimenpiteitä hyvän tilan saavuttamiseen vuonna 2015, on sen jälkeen arvioitu, voidaanko hyvä tila

 Yhteistyöohjelma, jonka tarkoituksena on tehostaa toimia Satakunnan vesien tilan parantamiseksi ja yhteensovittaa vesien käyttöön liittyviä intressejä.  Varsinais-Suomen

• Kasvillisuuden kehittymisen jälkeen ei nettoeroosiota suspendoituneen aineksen osalta; tulvatasanteelle on kasautunut kiintoainesta. • Tasanteelle kasautui

● Mikäli aiemmin perattu uoma on muuttunut luonnontilaisen kaltaiseksi, uomaa koskeva kunnossapitohanke joutuu uudelleen

Toteuttajat: Freshabit, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais- Suomen ELY-keskus sekä Luonnonvarakeskus (seuranta) Radiolähetinseuranta ja kalalaskuri Lapväärtin-Isojoella

• Vesienhoidon tavoitteet sekä niiden saavuttamiseksi määritellyt toimenpiteet ohjaavat eri toimijoiden työtä kohti vesien hyvän tilan tavoitteita.. • Vesien tilan

• lisätty sekä Jyllinjoelle (Ikaalinen) että Vääräjoelle (Ikaalinen). toimenpiteeksi kalankulkua