Lukuvuoden 2019–2020
SUUNNITTELUOPAS
Lukuvuosi 2019–2020
Lukuvuoden suunnittelun tueksi tarkoitetussa tietopaketissa on koottuna keskeisiä sopimusmääräyksiä opetusalan työntekijöiden palkkauksen perusteista, työajoista ja palvelussuhteen ehdoista, mm. virkavapaista. Tekstin ovat koonneet ja tarkastaneet työmarkkina-asiamiehet Kristiina Johansson, Petra Kirkko-Jaakkola, Kari Kinnunen, Mika Koskinen, Timo Mäki, Laura Nurminen, Aleksi Tervamaa ja Minna Vakkuri, johtava työmarkkina-asiantuntija Markku Perttunen, korkeakouluasiamies Pasi Repo, yliopisto- asiamies Hanna Tanskanen, kehittämispäällikkö Niku Tuomisto sekä neuvottelupääl- likkö Eila Urpilainen.
Tämä opas ei sisällä eri sopimusten palkkataulukoita. Ne löytyvät OAJ:n verkkosivuilta:
www.oaj.fi → Tyoelämäopas → Palkka → Palkat ja palkkiot
SISÄLTÖ
Yleistä ...3
Yleissivistävä koulu ...11
Peruskoulu...14
Lukio ...18
Aikuislukio ...20
Yleissivistävän koulun rehtori ja apulaisrehtori ...21
Ammatillinen oppilaitos ...23
Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ...26
Ammattikorkeakoulu ...26
Musiikkioppilaitos ...29
Lasten ja nuorten taidekoulut ...31
Vapaan sivistystyön oppilaitos ...31
Yliopisto ...33
Harjoittelukoulujen opetushenkilöstö...34
Varhaiskasvatus ...35
Käytetyt lyhenteet
OVTES, kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus KVTES, kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus
SIVISTA, Yksityistä opetusalaa (EK) koskeva työehtosopimus AVAINTES, Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus
AVAINOTES, Avaintyönantajat AVAINTA ry:n opetusalan työehtosopimus SOSTES, yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus
Opettajalla tarkoitetaan kaikkia opetus- henkilöstöön kuuluvia viranhaltijoita ja työntekijöitä, ellei muuta ole erikseen mainittu, ja kunnalla tarkoitetaan myös kuntayhtymää.
Kunnan oppilaitoksia ja opettajia kos- kevia määräyksiä noudatetaan yleensä myös yksityisissä oppilaitoksissa. Merkit- tävin ero on se, että yksityisten oppilai- tosten opettajat ovat työsuhteessa, jol- loin heihin noudatetaan työsopimuslain määräyksiä.
PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Tehtäväkohtainen palkka
Jokaiselle opettajaryhmälle on määritelty peruspalkka, johon kunnan opetusalalla vaikuttaa kunnan kalleusluokka. Perus- palkat ilmoitetaan hinnoittelutunnusten (hitu) mukaan palkkataulukoissa. Eri hin- noittelutunnukset muodostuvat tutkin- non, kelpoisuuden ja tehtävänimikkeen mukaan. Palkkataulukot ovat luettavissa muun muassa OAJ:n verkkosivujen oaj.fi Työelämäoppaasta.
Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan opettajan tehtäväkohtaista palkkaa päätettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus (OVTES osio A, 6§ 3 mom. KVTES II luku 9 §).
Tehtäväkohtainen palkka on osa varsi- naista palkkaa.
Töiden ja tehtävien vaativuuden ob- jektiivinen arviointi edellyttää paikallista palkkausjärjestelmää. Palkkausjärjestel- män tavoitteena on motivoida henkilös- töä hyviin työsuorituksiin, pitää kunta- alan palkat kilpailukykyisinä ja edistää kunnan toiminnan tuloksellisuutta. Tavoit- teeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena ovat tehtävien vaativuus, työkokemus, henkilökohtainen ammatinhallinta ja työsuoritukset sekä työyksikön tuloksellisuus.
Arvioinnissa ei vertailla eri opettaja- ryhmiä keskenään vaan arviointi tehdään hinnoittelutunnuksittain ja/tai ammatti- nimikkeittäin. Tavoitteena on, että sa- maan ryhmään kuuluvien tehtäväkoh- taiset palkat ovat tehtävän vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Jär- jestelmässä ei siis arvioida henkilökoh-
taista osaamista.
Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon:
– työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta)
– työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin)
– työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaati- mukset)
– työolosuhteet (tavanomaisesta poik- keavat fyysiset ja henkiset työolo- suhteet, ei työsuojelutoimenpitein poistettavissa).
Paikallisesti voidaan käyttää myös muita objektiivisia vaativuustekijöitä.
Tehtävien vaativuuden arvioinnin tu- lee perustua tehtäväkuvaukseen, josta käyvät ilmi pääasiallinen työtehtävä, teh- tävän tarkoitus ja siihen kuuluvat olen- naiset tehtäväkokonaisuudet. Kaikkien opettajaryhmien tehtäväkuvaukset tulee laatia yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen ammattiryhmän edusta- jan kanssa.
Paikallisessa tehtävien vaativuuden arvioinnissa pyritään löytämään opetus- alan tehtävien vaativuuteen vaikuttavia tekijöitä. Esimiesten ja alaisten palkkojen tulee kuitenkin olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden hinnoittelutunnuksesta riippumatta. Esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla sel- västi hänen alaisensa palkkaa korkeampi.
Vaikka arvioinnissa ei löytyisikään olennaisia vaativuuseroja jonkin nimik- keen osalta, se ei tarkoita sitä, että käy- tettäisiin pelkästään hinnoittelutunnuk- sen mukaisia peruspalkkoja. Tehtävät ovat voineet muotoutua niin, että kaik- kien samalla nimikkeellä työskentelevien opettajien tehtävät ovat perustehtävää vaativampia.
Jos tehtäväkuvauksissa määriteltyjä tehtäväkokonaisuuksia muutetaan tai ne ovat muuttuneet vähäistä merkittäväm- min, tarkistetaan myös tehtäväkuvauk- set muuttuneen tilanteen mukaisiksi ja arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen työn kokonaisvaativuudessa tapahtunei- den muutosten selvittämiseksi. Sen jäl- keen arvioidaan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaisiin palkkoihin.
Tehtävän vaativuuden arviointijärjes- telmän kehittäminen on jatkuva prosessi.
Vaativuuden arvioinnissa on kyse myös arvoista, arvostuksista ja sopimisesta.
Koska arvioinnissa noudatetaan yhtei- sesti hyväksyttyjä kriteereitä, on hyväk- syttävä myös vaativuuden arvioinnin tuo- mat palkkaerot.
Työn vaativuuden arviointijärjestelmä koskee kunnan koko opetushenkilöstöä yleissivistävissä kouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, musiikkioppilaitoksissa sekä taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Järjestelmää käytetään soveltuvin osin myös ammatil- lisissa aikuiskoulutuskeskuksissa ja am- mattikorkeakouluissa.
Henkilökohtainen lisä
(OVTES osio A, 11 §, KVTES Luku II, 11 §) (Sivista, 6 Luku 6 §)
Viranhaltijalle/työntekijälle ja päätoimi- selle opettajalle voidaan maksaa varsinai- seen palkkaan kuuluvaa henkilökohtaista lisää. Lisää maksetaan pääsääntöisesti työsuorituksen arvioinnin perusteella.
Lisän perusteena ovat ammatinhallinta, henkilökohtaiset työsuoritukset ja sekä muut paikallisesti määritellyt henkilö- kohtaiset taidot.
Työnantajan ja henkilöstön edustajat määrittelevät paikallisesti yhdessä hen- kilökohtaisen lisän yleiset maksamis- perusteet. Peruste ja niiden painoarvo voivat vaihdella eri yksiköissä. Henkilö- kohtaisia lisiä maksettaessa on eri työn- tekijäryhmiä kohdeltava tasapuolisesti.
Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat ammatinhallinnan ja työsuori- tuksen lisäksi olla esimerkiksi monitai- toisuus ja luovuus sekä erityistiedot ja -taidot, joita hyödynnetään laajemmin kuin vain omassa opetustyössä. Henkilö- kohtainen lisä voi perustua myös tulok- sellisuuteen, henkilön yhteistyökykyyn, vastuuntuntoon, oma-aloitteisuuteen ja kehityshakuisuuteen. Lisän perusteena ei kuitenkaan voi olla ominaisuus, joka on jo otettu huomioon OVTESin palkkamää- räyksissä (mm. luokanopettajan kaksois- kelpoisuus on huomioitu peruspalkassa).
Henkilökohtainen lisä myönnetään yleensä toistaiseksi. Lisän myöntämisen ja muuttamisen pitää perustua henkilön
YLEISTÄ
Aleksi Tervamaa
työsuorituksen arviointiin, joka voidaan suorittaa esimerkiksi vuosittain kehitys- keskustelun yhteydessä. Henkilölle on hänen pyytäessään annettava häntä koskevan henkilökohtaisen lisän maksa- misen perustelut.
Vuosisidonnainen lisä, kokemuslisä, työkokemuslisä ja palveluslisä (OVTES osio A, 12–18 § ja asiaa koskeva osio tai liite) (KVTES II luku 12 §) (Sivista, 6 luku 5 § ja 7 luku) (AVAINTES 18 §) (SOSTES Palkkasopimus 3 §) Vuosisidonnainen lisä ja kokemuslisä perustuvat työkokemukseen.
Vuosisidonnaiseen lisään oikeutta- vaan palvelusaikaan luetaan kaikki pää- toimiseksi katsottava palvelu seuraavin ehdoin:
– vähintään 30 kalenteripäivän tai täyden kuukauden työ
– vähintään 18 vuoden ikä palvelus- suhteen aikana
– opetusalan työ (kotimainen tai ulkomainen työnantaja)
– yrittäjän työstä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä, otetaan huomioon yhteensä enintään viisi vuotta (pelkkä omistussuhde tai osakkuus ei riitä)
– muu työ, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä (kotimainen tai ulkomainen työnantaja)
– vuoden 2000 siirtymäsäännöksen perusteella palvelulisään luettava aika.
Oikeus vuosisidonnaiseen lisään alkaa sen jälkeisen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien, jona lisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt. Palvelusaikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteri- päivät, joina virantoimitus tai työssäolo on ollut keskeytyneenä. Vähennykset las- ketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähentävä aika siirtää vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin.
Palvelusaikaan luetaan myös vuosi- loma-aika ja virkavapaa tai työloma seu- raavissa tapauksissa:
1) opettaja on saanut palkkaetuja äitiysloman/sairausloman ajalta, 2) opettaja on saanut sairausvakuu-
tuslain mukaista päivärahaa tai äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, 3) opettaja on saanut tapaturma- tai
muuta korvausta ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan,
4) opettaja on ollut suorittamassa ase- velvollisuuttaan, aseetonta palve- lusta tai siviilipalvelusta, josta hän on
palannut laissa säädetyssä ajassa virantoimitukseen tai työhön, 5) koulutus- tai opiskeluaika siltä osin,
kun se ei ylitä yhteensä enintään 30 päivää kalenterivuodessa ja
6) opettaja on ollut muun kuin kohdissa 1–5 mainitun syyn perus- teella virkavapaalla/työlomalla enintään 30 päivää saman kalenteri- vuoden aikana edellyttäen, että hän on ollut samana kalenterivuonna virkavapaan/työloman myöntäneen työnantajan palveluksessa koulutyön aikana virantoimituksessa vähintään 30 päivää.
Vuosisidonnainen lisä lasketaan virka- nimikkeen hinnoittelukohdan mukaises- ta peruspalkasta tai välyksen alarajasta kertomalla se vuosisidonnaisen lisän pro- senttien mukaisilla kertoimilla (esimer- kiksi 5% = 1,05) korkoa korolle periaat- teella pyöristämättä tuloa välissä. Pyö- ristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa.
Jos opettajan peruspalkassa on epä- pätevyysalennus, vuosisidonnainen lisä lasketaan alennetusta peruspalkasta.
Myös osa-aikaisesti virkaa hoitavan vuosi- sidonnainen lisä lasketaan osa-aikapal- kasta. Peruspalkkaa korkeampi tehtävä- kohtainen palkka ei vaikuta vuosisidon- naiseen lisään.
KVTESin mukaan työkokemuslisä on 5 vuoden työkokemuksen jälkeen 3 % ja 10 vuoden kokemuksen jälkeen 8 % teh- täväkohtaisesta palkasta laskettuna.
Palvelussuhteen aikana olevista poissa- oloista vain lakossa oloaikaa tai luvaton- ta poissaoloa ei lueta työkokemuslisää kerryttäväksi ajaksi.
AVAINTESin mukaan kokemuslisä on 5 vuoden jälkeen 5 % ja 10 vuoden jälkeen 10 % työntekijän henkilökohtaisesta pe- ruspalkasta laskettuna. Yksityisen sosiaa- lipalvelualan työehtosopimuksen palk- kataulukossa on 5:n, 8:n ja 11 vuoden pal- veluslisään perustuva palkka-asteikko.
Vuosisidonnainen lisä on haettava kirjallisesti viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun oikeus lisään on syn- tynyt. Tätä myöhemmin haettuna vuosi- sidonnainen lisä voidaan myöntää takau- tuvasti vain vuoden ajalta hakemuksen esittämispäivästä laskettuna. Työnantaja voi päättää, että vuosisidonnainen lisä myönnetään ilman hakemusta, jos opet- tajalle on aikaisemmin myönnetty sa- massa kunnassa aiempi palveluslisä tai määrävuosilisä, vuosisidonnainen osa tai nykyinen vuosisidonnainen lisä. Yksityi- sellä opetusalalla menetellään työsopi- muslain mukaisesti, jolloin palkkasaata- via voi hakea 5 vuotta takautuvasti.
Ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuk- sessa (osio E) on palveluvuosiin perustu- va palkka-asteikko. Palveluvuosien mää- räytymiseen ja niiden hakemiseen sovel- letaan vuosisidonnaisen osan määräyksiä.
Yksityisellä opetusalalla päätoimiselle opettajalle maksetaan työkokemukseen perustuen kokemuslisää. Lisä maksetaan pääsääntöisesti kaikissa oppilaitosmuo- doissa 3:n, 5:n, 8:n, 13:n ja 20 (Steiner- koulut 5, 7, 10, 15, 20) vuoden jälkeen.
Lisä on suuruudeltaan 5–9 % kerrallaan.
(Oppilaitos-/työntekijäryhmäkohtaiset prosentit – Sivista, Luku 7).
Kertapalkkio (KVTES Luku II, § 14)
Opettajalle voidaan maksaa kertapalk- kio, mikäli kunnan asianomainen viran- omainen harkitsee sen maksamisen pe- rustelluksi. Kertapalkkiota voidaan käyt- tää esimerkiksi silloin, kun työnantaja ha- luaa palkita yksilöä tai ryhmää. Se voi- daan maksaa myös muusta erityisestä syystä. Tällainen syy voi olla muun muas- sa opettajan osallistuminen toimielimen kokoukseen toimivaltaisen viranomaisen määräyksen nojalla.
Lisätyö
(OVTES osio B 14 § 4 mom.)
Opettajalle määrätty projekti-, suunnit- telu- tai kehittämistyö, jonka tekemiseen yhteissuunnittelutyön, koulukohtaisen li- sätehtävän ja opettajatyöpäivien tuoma resurssi ei riitä, voidaan korvata myös ns.
lisätyöpykälän perusteella. Tällöin kor- vaus määräytyy siten, että 1,5 tunnin työ- määrä vastaa yhtä ylituntipalkkiota. En- nen kuin työnantaja määrää opettajalle lisätyön, opettajan ja työnantajan täytyy yhdessä arvioida työhön tarvittava tunti- määrä ja sen aikana tehtävän työn laatu, määrä ja painopisteet.
Lisätyön korvaaminen perustuu lisä- työpykälään, joka on poistettu määrä- ajaksi, 31.7.2020 saakka. Kunnallisen työ- markkinalaitoksen yleiskirjeen 27/2011 liitteessä 1 todetaan: ”Työnantajalla on poikkeuksellisesti erityisestä syystä pe- ruskoulussa ja lukiossa mahdollisuus yksittäistapauksessa korvata suunnitte- lu- ja kehittämistyötä, jota muulla sopi- muksen perusteella ei korvata.” Lisätyön korvaaminen edellyttää erillistä määrä- rahavarausta. Rahoitusta ei tule toteut- taa esimerkiksi niin, että määrärahat otetaan tuntiresurssista suurentamalla ryhmäkokoja tai vähentämällä lähiope- tusta.
Muita lisiä
⊲ Syrjäseutulisä (OVTES osio A, 19 §)
⊲ Siirtymäkauden lisä
(OVTES osio B, 27 §, osio C, 14 §, osio F, 3 §)
⊲ Rekrytointilisä (OVTES osio A, 20a §) Ylituntipalkkio, kertatuntipalkkio (OVTES osio A, 26 § ja 27 §)
(Sivista, 6 luku 13 §)
Ylituntipalkkio lasketaan viran tehtävä- kohtaisen palkan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Ylituntipalkkioon ei vaikuta vuosisidonnainen eikä henkilökohtainen lisä eivätkä muut erikseen liitteissä mai- nitut palkkatekijät.
Opettajan ylituntipalkkion suuruus kuu- kaudessa eli vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan kertomalla tehtäväkohtainen palkka luvulla 0,83. Tulo jaetaan huojen- tamattomalla opetusvelvollisuudella.
Yhden yksittäisen ylitunnin hinta eli kertatuntipalkkio saadaan siten, että vuosiviikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se lu- vulla 12 ja jakamalla saatu tulo koulun/
oppilaitoksen opetustyöviikkojen luku- määrällä. Peruskoulussa ja lukiossa ope- tustyöviikkoja on 38, aikuislukiossa 33 ja musiikkioppilaitoksessa 35.
Kertatuntipalkkio sisältää myös kou- lun loma-aikojen palkkaosuuden.
Ylituntipalkkio sekä muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan kuukausittain jälkikäteen joko kuukau- den lopussa tai seuraavan kuukauden alussa, jollei paikallisesti toisin sovita. Elo- kuulta tulevat ylituntipalkkiot sekä muut lisäpalkkiot voidaan maksaa lokakuun palkanmaksun yhteydessä, ellei niitä pys- tytä maksamaan edellä mainitun aika- taulun mukaisesti (osio A 29 § 3 mom.).
Tulospalkkio (KVTES luku II, 13 §)
Opettajalle voidaan maksaa tulospalk- kiota, joka perustuu työnantajan tulok- sellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun saavuttamiseen.
Sijaisuusjärjestelyt (OVTES osio A, 24 §) (Sivista, 6 luku, 10–11§)
Koulutusta koskeva lainsäädäntö edel- lyttää, että koulutuksen järjestäjä hoitaa lakisääteiset velvoitteensa asianmukai- sesti myös opettajien virkavapaiden ai- kana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että virkavapaalla olevalle opettajalle tu- lee aina ottaa sijainen. Varhaiskasvatuk- sessa on lain määrittelemät henkilöstö- mitoitusmääräykset, joita pitää noudat- taa niin kunnallisissa kuin yksityisissäkin päiväkodeissa.
Mikäli sijaista ei opettajan äkillisen sairastumisen takia heti löydy, voidaan koulun muu opettaja määrätä huolehti- maan poissaolevan opettajan luokasta oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti. Erityi- sesti on huomattava, että tällaisen oto- määräyksen voi antaa vain silloin, jos kahden luokan yhtäaikainen hoitaminen on työsuojelumääräykset huomioon ot- taen mahdollista. Viimeinen vaihtoehto on jättää oppitunti pitämättä. Peruskou- lun oppilaita ei voi jättää kesken koulu- päivän ilman valvontaa.
Luokasta huolehtivalle opettajalle maksetaan oto-tunnista lisäpalkkaa 30 % oman viran kertatuntipalkkiosta. Vähin- tään oto-korvauksen suuruinen palkkio tulee maksettavaksi myös silloin, kun opettajat ovat samanaikaisopetuksessa ja esimerkiksi toinen opettaja kahdesta on poissa. Ensisijainen ratkaisu myös täs- sä tilanteessa on sijaisen hankkiminen.
Mikäli opetusvelvollisuustyöajassa oleva opettaja määrätään suostumuk- sellaan toimimaan toisen opettajan sijai- sena, korvausperusteena on hänen oma kertatuntipalkkionsa.
Jos koulunkäyntiavustajaa halutaan käyttää opettajan sijaisena, hän tarvitsee tehtävään määräyksen. Tällöin hänet va- pautetaan avustajan tehtävästä ja hän siir- tyy OVTESin piiriin ja saa opettajan sijai- sen palkkaa kelpoisuutensa mukaisesti.
Sijaisen palkka
(OVTES osio A 30 §, osio B 24 § 3 mom.) (Sivista, 7 luku Liite 1 32§, Liite 2 49§) Kun viransijaisen palvelussuhde kestää enintään viisi koulun työpäivää, opettajal- le maksetaan tuntipalkkio tuntiopettajia koskevien palkkioperusteiden mukaan.
Tuntipalkkioon ei makseta vuosisidon- naista lisää eikä henkilökohtaista lisää.
Lukion lyhytaikaiselle sijaiselle ei makse- ta kerroin- tai lukioresurssitunteja.
Jos sijaisuus kestää yli viisi koulun työ- päivää, maksetaan palkka ensimmäisestä sijaisuuspäivästä alkaen päiväpalkkana.
Varsinainen palkka ja täysi palkka (OVTES osio A 21 §) (Sivista, 6 luku 19 §) Varsinaiseen palkkaan (yksityisellä ope- tusalalla täysi palkka) kuuluvat seuraa- vat palkanosat:
1. tehtäväkohtainen palkka 2. henkilökohtaisen lisä 3. vuosisidonnainen lisä
4. syrjäseutulisä ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä
5. rekrytointilisä
6. koulu- ja oppilaitoskohtainen lisäteh- tävä ja taito- ja taideaineiden korvaus
7. siirtymäkauden lisä/henkilökohtai- nen palkanlisä.
Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvel- vollisuustuntimäärä vastaa täyttä työ- aikaa.
Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa muun muassa sairauslo- man ja äitiysvapaan palkkaa, lomarahaa ja kahden tai useamman oppilaitoksen tuntien varassa päätoimiseksi tulevan tuntiopettajan palkkaa.
VUOSILOMA,
LASKENNALLINEN VUOSILOMA JA LOMAPÄIVÄKORVAUS Laskennallinen vuosiloma (OVTES osio A, 33 § 2–3 mom., 41 §) (Sivista, 3 luku 11 §)
Suurin osa opettajista on opetusvelvolli- suustyöaikajärjestelmässä, johon ei kuu- lu vuosilomaoikeutta. Siinä opettajan työ rytmittyy opetustyöaikaan ja opetustyö- ajan keskeytyksiin eli koulun loma-aikoi- hin. Sen sijaan heillä on ns. laskennallinen vuosiloma, joka vaikuttaa muun muassa siihen, että sairausvakuutuslain mukai- set päivärahat maksetaan laskennallisen vuosiloman ajalta työnantajan sijasta suoraan opettajalle itselle. Sairauspäivä- raha, äitiysraha, vanhempainraha, määrä- aikainen kuntoutustuki ja kuntoutusraha maksetaan laskennallisen vuosiloman ajan opettajalle riippumatta siitä, onko hän hakenut virkavapaata vai ei.
Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy siten, että lomanmääräytymis- vuoden täydet lomanmääräytymiskuu- kaudet kerrotaan lomarahan prosentti- lukua vastaavalla kokonaisluvulla ja jae- taan kahdella. Jos tulokseksi ei tule koko- naislukua, pyöristys tehdään ylempään kokonaislukuun. Laskennallisten vuosi- lomapäivien lukumäärä asetetaan kalen- terille 16.6. alkaen, ja laskennallisen vuo- siloman päiviä ovat kaikki arkipäivät ju- hannusaattoa lukuun ottamatta.
Esimerkki: Opettajan lomaraha on 5 % kuukaudessa. Lomanmääräytymiskuu- kausia on 12. Laskennallisen vuosiloman pituus on 12 x 5/2 arkipäivää = 30 arkipäivää.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden kalenterikuu- kausi, jonka aikana pääviranhaltija tai pää- toiminen tuntiopettaja on ollut virantoi- mituksessa vähintään 16 kalenteripäivää.
Virantoimituspäivien veroisia päiviä ovat kunnallisen yleisen virka- ja työehtoso- pimuksen KVTESin IV luvun 4 §:ssä mai- nitut työssäolopäivien veroiset päivät eli muun muassa äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaa, vuosiloma ja sairausloma, joilta on ehdoton oikeus palkkaan.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1. huh- tikuuta ja päättyy seuraavan vuoden maaliskuun viimeisenä päivänä.
Oikeus vuosilomaan
(OVTES osio A, 33 1 mom., 35 §; KVTES IV luku) (Sivista, 3 luku) (AVAINTES Luku 4 ) (SOSTES 18 §)
Päiväkodin henkilöstöllä sekä kokonais- palkkaus- ja työaikajärjestelmässä olevalla opetushenkilöstöllä on oikeus vuosilo- maan. Tähän kuuluvat rehtorit ja apulais- rehtorinviran haltijat, sosiaali- ja terveys- alan oppilaitosten opettajat, metsä- ja puutalousoppilaitosten opettajat, amma- tillisten oppilaitosten aikuiskoulutusjoh- tajat ja opinto-ohjaajat, merenkulkuoppi- laitosten laboratorioinsinöörit ja kansan- opistojen opettajat, joiden työaika mää- räytyy vaihtoehdon 2 mukaan.
Vuosiloma määräytyy täysien loman- määräytymiskuukausien lukumäärän, pal- velusuhteen pituuden ja työssäolon ve- roisten päivien perusteella kunkin virka- ja työehtosopimuksen määräysten mu- kaisesti.
OVTESin mukaan täysi lomanmääräy- tymiskuukausi on lomanmääräytymis- vuoden kalenterikuukausi, jonka aikana pääviranhaltija tai päätoiminen tuntiopet- taja on ollut virantoimituksessa vähintään 16 kalenteripäivää. KVTESin ja AVAINTESin mukaan täysi lomanmääräytymiskuu- kausi on kalenterikuukausi, jonka aikana viranhaltija/työntekijä on ollut työssä vä- hintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja palvelussuhde on kestänyt yhtäjaksoi- sesti vähintään 16 kalenteripäivää. Viran- toimituspäivien veroisia päiviä ovat työs- säolopäivien veroiset päivät eli muun muassa äitiys-, isyys- tai vanhempain- vapaa, vuosiloma ja sairausloma, jolta on ehdoton oikeus palkkaan. SOSTESin lomanmääräytymiskuukausi määräytyy vuosilomalain mukaan.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1. huh- tikuuta ja päättyy seuraavan vuoden maa- liskuun viimeisenä päivänä. Kesällä 2019 maksettava lomaraha määräytyy loman- määräytymisvuoden 1.4.2018–31.3.2019 lo- manmääräytymiskuukausien mukaan.
Kesällä 2020 maksettava lomaraha mää- räytyy vastaavasti 1.4.2019–31.3.2020 lo- manmääräytymiskuukausien mukaan.
Lomaraha
(OVTES osio A, 34 §, KVTES IV luku, 18–19 §) (Sivista, 3 luku 14 §) (AVAINTES 86–87 §) (SOSTES 19 §)
Lomaraha maksetaan elokuun palkan- maksun yhteydessä, ellei paikallisesti toi- sin sovita. Yksityisellä opetusalalla loma- raha maksetaan heinäkuun palkanmaksun
yhteydessä. Lomaraha maksetaan myös aina palvelussuhteen päättyessä. Sivu- toimisille tuntiopettajille ei makseta lo- marahaa.
Lomaraha lasketaan heinäkuun varsi- naisesta palkasta. Lomaraha määräytyy palvelusajan, palvelusvuosien ja 31.3. päät- tyneen lomanmääräytymisvuoden loman- määräytymiskuukausien perusteella.
Vuosina 2017–2019 päättyvinä loman- määräytymisvuosina julkisen sektorin lo- marahoja vähennetään kilpailukykysopi- muksen mukaisesti 30 prosentilla. Loma- rahaleikkaus ei koske yksityistä sektoria.
Lomaraha on kutakin täyttä loman- määräytymiskuukautta kohti
1) 4,2 % (yksityisellä 6 %), jos opettaja on ollut omassa kunnassa/työpai- kassa välittömästi ja yhtäjaksoisesti 31.3. mennessä palvelussuhteessa vähintään 6 kuukautta ja vuosisidon- naiseen lisään oikeuttavaa palvelus- aikaa on vähintään 15 vuotta.
2) 3,5 %, jos opettaja on ollut omassa kunnassa välittömästi ja yhtäjaksoi- sesti 31.3. mennessä palvelussuh- teessa vähintään 6 kuukautta ja vuo- sisidonnaiseen lisään oikeuttavaa palvelusaikaa on vähintään 5 vuotta.
3) 3,5 % (yksityisellä 5 %), jos opettaja on ollut omassa kunnassa/työpai- kassa palvelussuhteessa 31.3. men- nessä vähintään vuoden.
4) 2,8 % (yksityisellä 4 %) muussa tapauksessa.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työeh- tosopimuksen mukaan lomaraha on 50 % loma-ajan palkasta.
Opettajalla ei ole oikeutta sopia lo- marahan vaihtamisesta vapaaksi. Var- haiskasvatuksen henkilöstöllä on mah- dollisuus vaihtaa lomaraha vapaaksi vain silloin, jos asiasta on luottamusmiehen kanssa tehty paikallinen virka- ja työ- ehtosopimus. Paikallista oikeutta sopia lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi ei sovelleta OVTESiin.
Määräaikaisen opettajan lomapäiväkorvaus (OVTES osio A, 36 §, 54 §) (Sivista, 3 luku 12 §, 10§)
Koko lukuvuoden työajan palveluksessa olleelle määräaikaiselle päätoimiselle opettajalle, jolla ei ole oikeutta vuosilo- maan, maksetaan palvelussuhteen päät- tyessä lomapäiväkorvauksena kahden päivän varsinainen palkka jokaista palve- lussuhteeseen sisältyvää lomanmääräy- tymiskuukautta kohden. Lomapäiväkor- vausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät.
Lukuvuoden työaikaa lyhyemmissä
kunnallisissa palvelussuhteissa myös syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloman arkipäivät vähentävät kesäkeskeytys- päivien lisäksi lomapäiväkorvausta. Arki- päiviä ovat muut päivät paitsi kalenterin
”punaiset päivät”, jouluaatto, juhannus- aatto ja pääsiäislauantai.
Jos opettajalla on lukuvuoden aikana useita peräkkäisiä yhtäjaksoisia palvelus- suhteita, joiden välillä ei ole yhtään sel- laista päivää, jolloin hän ei ole palvelus- suhteessa samaan kuntaan, katsotaan määräaikaisuudet yhdeksi palvelussuh- teeksi lomapäiväkorvausta laskettaessa.
Päiväpalkka lasketaan jakamalla var- sinainen palkka sen kalenterikuukauden päivien lukumäärällä, jonka aikana pal- velussuhde päättyy.
Lomapäiväkorvaus ei koske sivutoi- misia tuntiopettajia.
PALKALLISIA VIRKA- JA TYÖVAPAITA
Sairausloma-ajan palkka
(OVTES osio A, 38–39 §, 41 §, KVTES V luku, 1–5 §) (Sivista, 4 luku 1 §, AVAINTES 89 §, AVAINOTES 25 §, SOSTES 20 §) Sairausloma-ajan palkka määräytyy kun- kin virka- ja työehtosopimuksen määräys- ten mukaisesti.
Kunnalla sairausloma-ajan palkka määräytyy pääasiassa KVTESin V luvun 1–5 §:n mukaan tietyin opettajia koske- vin poikkeuksin.
Päätoimisella opettajalla on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sai- rausloman ajalta täysi palkka 60 kalen- teripäivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa 120 kalenteripäivän ajalta.
Lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa enintään kaksi kolmasosaa pal- kasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta.
Yhdessä tai useammassa erässä 12 kuukautta kestäneiden sairauslomien jäl- keen ei saa enää palkkaa, jollei vähintään 30 työssäolopäivää koulun/oppilaitok- sen työajalla katkaise sairauslomaa.
Edellytyksenä sairausajan palkalle on, että palvelussuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut vähintään 60 ka- lenteripäivää. Jos palvelussuhde on kes- tänyt lyhyemmän ajan, opettajalla on oi- keus saman kalenterivuoden aikana saa- da sairausloman ajalta varsinainen palk- kansa 14 kalenteripäivän ajalta, minkä jälkeen ei makseta mitään palkkaetuja.
Palkan maksaminen edellyttää lisäksi, että opettajan virantoimitus tai työsuhde on jo alkanut eli opettaja on ollut työssä työpaikalla ennen sairastumistaan.
Sairausajan karenssiaikaa lasketta- essa opettajan palvelussuhde katsotaan
yhdenjaksoiseksi, jos hän on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edel- lisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kun- nassa seuraavan lukuvuoden työajan al- kaessa.
Yksityisellä opetusalalla toimihen- kilölle ja päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan työsuhteen jatkuessa täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä sen mukaan, miten kauan hänen työsuhteensa on jatkunut yhden- jaksoisesti ennen sairauslomaa. Sairaus- ajan palkka on 9 päivää – 8 viikkoa työ- suhteen pituudesta riippuen. Jos toimi- henkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan aika, jolta työn- antaja on velvollinen suorittamaan sai- rausajan palkkaa, ikään kuin kysymyk- sessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sai- rausajan palkka maksetaan kuitenkin sa- man sairauden uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta ka- renssiajalta, joka on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää.
Suurin osa opettajista on opetusvel- vollisuuteen tai vuositunteihin perus- tuvassa työaikajärjestelmässä, johon ei kuulu vuosilomaoikeutta. Heidän ei ole mahdollista siirtää sairauden takia kesä- lomaansa, jota ei ole, pidettäväksi myö- hemmin. Sen tähden opettajien ei ole pakko hakea sairauslomaa oppilaitoksen kesäkeskeytysajaksi, vaikka he olisivat silloin työkyvyttömiä ja heillä olisi oikeus sairauspäivärahaan.
Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lasketa sairausloman, työtapaturman, am- mattitaudin eikä eläketapahtumaan tai kuntoutukseen johtavan sairauden pal- kallisten sairauspäivien lukumäärään. Sen sijaan sairauspäiviksi lasketaan lasken- nallisen vuosiloman ulkopuolelle jäävät sellaiset päivät, joiksi asianomainen opet- taja ei ole hakenut virkavapautta, jos virka- vapaa on alkanut ennen kesäkeskeytyk- sen alkua ja jatkuu sen päätyttyä (OVTES, osio A, 39 §).
Jos opettaja, jolla on vuosilomaoikeus, on vuosiloman tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosi- loma- tai säästövapaapäivät myöhäisem- pään ajankohtaan, jos viranhaltija/työn- tekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta vii- vytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Samoin menetellään, jos vuosilo- man alkaessa tiedetään, että opettaja joutuu sellaiseen sairaanhoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. SOSTESissa vuosilomapäivät siirtyvät vasta 6 oma-
vastuupäivän jälkeen.
Äitiysvapaa
(OVTES Osio A, 40 §, KVTES V luku, 7§) (Sivista, 4 luku 3 §, AVAINTES 93 §, SOSTES 23 §)
Opettajan äitiysvapaan pituus on vähin- tään 72 arkipäivää. Viranhaltijalla/työn- tekijällä on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä täysi palkka, mikäli hän on ollut saman kunnan palve- luksessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta, ha- kenut äitiysvapaata viimeistään kaksi kuu- kautta ennen vapaan aiottua alkamista ja esittänyt työnantajalle lääkärin tai ter- veyskeskuksen antaman sairausvakuu- tuslaissa tarkoitetun todistuksen raskau- den kestosta ja lasketusta synnytysajasta.
AVAINTA-oppilaitoksissa ja -päiväkodeissa saman työnantajan palvelusaikaa pitää olla vähintään 6 kuukautta ja SOSTESissa vähintään 3 kuukautta.
Äitiysvapaan karenssiaikaa lasket- taessa palvelussuhde katsotaan yhden- jaksoiseksi, jos opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edel- lisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu seuraavan lu- kuvuoden työajan alkaessa.
Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha
(OVTES osio A, 41 §) (Sivista, 4 luku 1 § ja 3 §)
Työnantajalla on oikeus saada opettajan sairausloman ja äitiysvapaan ajalta mak- samaansa palkkaa vastaava osa sairaus- vakuutuslain mukaisesta sairauspäivära- hasta ja äitiysrahasta.
Työnantajalla on oikeus saada sairaus- päiväraha, äitiysraha, vanhempainraha, määräaikainen kuntoutustuki ja kuntou- tusraha kesäkeskeytysajalta myös silloin, kun opettaja, jolla ei ole vuosilomaoi- keutta, ei ole hakenut virkavapaata kesä- keskeytysajaksi. Laskennallisen vuosilo- man ajalta ja ammattikorkeakoulun ke- sävapaajakson 30 ensimmäisen päivän ajalta työnantajalla ei ole oikeutta näihin päivärahoihin. Opettajalle maksetaan sil- loin normaali palkka ja päivärahat.
Jos opettajalla on oikeus saada työ- ansion menetyksestä korvausta muualta, hänelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Kor- vaukseksi ei tällöin katsota hoitoa, siihen verrattavia kustannuksia, haittarahaa, sen sijasta maksettavaa kertakaikkista kor- vausta eikä tapaturmavakuutuslain 20
§:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Sai- rausajan palkka maksetaan kuitenkin täysimääräisenä, mikäli korvauksen saa-
minen perustuu opettajan vapaaehtoi- sesti kustantamaan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman joh- dosta, joka ei ole aiheuttanut kysymyk- sessä olevaa sairauslomaa (KVTES V luku 2 § 7 mom.).
Palkallisen äitiysvapaan ajalta äitiys- raha maksetaan siis työnantajalle. Sa- moin äitiys- ja vanhempainraha makse- taan työnantajalle silloin, kun työnantaja maksaa palkkaa äidille tai isälle, joka ei ole hakenut äitiys- tai vanhempainva- paata oppilaitoksen kesäloma-ajaksi. Äi- tiysraha ja vanhempainraha maksetaan kuitenkin aina äidille tai isälle vuosilo- man tai 16.6. alkavan laskennallisen vuo- siloman ja ammattikorkeakoulun kesä- vapaajakson 30 ensimmäisen arkipäivän ajalta, vaikka työntekijä saisikin palkkaa.
Isyysvapaa
(KVTES V luku 5 ja 8 §)
(AVAINTES 95 § 2 mom.) (SOSTES 23 §) (Sivista, 4 luku 3 §)
Isyysvapaapäiviä on enintään 54 arkipäi- vää ja ne on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Isän isyysvapaapäi- vät eivät vähennä vanhempainvapaapäi- viä. Isyysvapaan 12 ensimmäistä arkipäi- vää ovat palkallisia, mikäli työ- ja/tai vir- kaehtosopimuksessa määritelty palvelus- suhteen vähimmäisaika täyttyy. AVAIN- TESin mukaan isyysvapaa on palkallinen 9 ensimmäiseltä arkipäivältä. Yksityisen opetusalan ja yliopistojen työehtosopi- muksen sekä SOSTESin mukaan se on palkallinen 6 arkipäivän ajan.
Isyysvapaasta voidaan pitää äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana yhteensä enintään 18 arkipäivää, mutta kaikki päi- vät voi pitää myös ko. kausien jälkeen. Äi- tiys- ja vanhempainvapaakaudella isyys- vapaa voidaan jakaa enintään neljään jaksoon. Äitiys- ja vanhempainrahakau- den ulkopuolella isyysvapaata voidaan pitää enintään kahdessa jaksossa.
Enintään 12 arkipäivää pitkä isyys- vapaa on haettava yksi kuukausi ennen isyysvapaan alkamista, muuten hakuaika on kaksi kuukautta.
Osittainen hoitovapaa
(OVTES osio A, 43 §; KVTES V luku, 5 §) (Sivista, 4 luku 3 §)
Osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kun peruskoulussa ole- van lapsen toinen lukuvuosi päättyy tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen kolmas lukuvuosi päättyy.
Osittaista hoitovapaata pitää hakea vii- meistään 2 kuukautta ennen aiottua va- paan aloittamista. Vapaan pitämisestä ja pituudesta sovitaan työnantajan kanssa.
Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on to- teutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia vii- kossa. Yksityisellä opetusalalla opetus- tuntimääräksi vahvistetaan tuolloin 4/5 opettajan omasta opetusvelvollisuudesta.
Kokonaistyöaikaa noudattavalle opet- tajalle osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työajasta kuin mitä nämä työ- ajan osat ovat viikoittaisesta kokonais- työajasta.
Tilapäinen hoitovapaa
(KVTES, V luku, 9 §), (Sivista, 4 luku 3 §) (AVAINTES 98 §) (SOSTES 22 § 1. a)
Kun alle 10-vuotias (12-vuotias, KVTES) tai vammainen lapsi sairastuu äkillisesti, on lapsen vanhemmalla, huoltajalla tai samassa taloudessa vakituisesti asuval- la oikeus saada tilapäistä hoitovapaata lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoi- tamiseksi enintään 4 työpäivää. Oikeus vapaaseen on lapsi- ja sairauskohtainen.
Vanhemmat voivat jakaa tilapäisen hoi- tovapaan 4 päivää.
Tilapäiseltä hoitovapaalta makse- taan palkka enintään 3 peräkkäiseltä kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien. Jos siis lapsen ensimmäinen sai- rauspäivä on perjantai, palkallisia päiviä ovat perjantai, lauantai ja sunnuntai. Va- paata voi pitää täydet 4 työpäivää, jolloin maanantai, tiistai ja keskiviikko ovat pal- kattomia. Päätoimisella tuntiopettajalla ja määräaikaisella opettajalla on oikeus 3 palkalliseen hoitopäivään, jos palve- lussuhde on kestänyt vähintään 60 ka- lenteripäivää. SOSTESissa palkallinen poissaolo voi jatkua enintään 3 työpäivää sairastumisen alusta lukien.
Jos lapsi joutuu äkillisenkin sairauden vuoksi sairaalahoitoon, katsotaan, että lapsen hoito on järjestetty sairaalassa eikä vanhemmilla ole oikeutta palkalli- seen virkavapauteen. Etukäteen tiedossa oleva lapsen sairaalahoito tai lääkärillä käyminen ei täytä tilapäisen hoitovapaan edellytyksiä. Näissä tapauksissa van- hemmilla voi olla oikeus palkattomaan poissaoloon pakottavista perhesyistä.
Muita virka- ja työvapaita
(OVTES osio A, 45 §, KVTES V luku 12 §) (Sivista, 4 luku 4 §, AVAINTES 102 §, SOSTES 22 §)
Reservin kertausharjoituksiin tai pelas- tustoimilain (561/1999) 53 §:n nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle maksetaan kertausharjoitusten tai väes-
tönsuojelukoulutuksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korvauksen määrällä. Niiltä opettajilta, joilla ei ole säännöksiin ja mää- räyksiin perustuvaa oikeutta vuosilo- maan, ei tehdä tätä vähennystä koulun kesäkeskeytyksen ajalta.
Edellä mainittua määräystä ei sovel- leta vapaaehtoiseen kertausharjoitukseen osallistuvaan.
Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuo- tispäivät, oma vihkiäispäivä, parisuhteen rekisteröimispäivä, aviopuolison, rekiste- röidyn parisuhteen osapuolen, vanhem- man, lapsen, veljen ja sisaren hautajais- päivä (siunauspäivä) sekä asevelvolli- suuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä. Vapaapäiväksi sat- tuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat päi- vät eivät oikeuta saamaan vapaapäivää muuna ajankohtana.
Virantoimituksen keskeytyminen terveydenhoidollisten tutkimusten vuoksi
(OVTES Osio A, 44 §) (KVTES III luku 4 § 2 mom.) (Sivista 4 luku 2 §)
(AVAINTES 28 § 6 mom.) (SOSTES 21 §) Lääkärissä tai tutkimuksissa käynti on palkallista, jos viranhaltija on työnanta- jan määräämässä terveydenhoidollisessa tutkimuksessa, jatkotutkimuksessa tai tarkastuksessa tai viranhoidon edellyt- tämässä lakimääräisessä tarkastuksessa.
Samoin jos viranhaltija on joutunut to- dellisen tarpeen niin vaatiessa lääkärin määräämään tutkimukseen tai synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin tai lääkärintarkastukseen, joka on vält- tämätön sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamiseksi.
Tutkimukseen on todellinen tarve, jos sitä ei voida tehdä työajan ulkopuo- lella tai jos on kyse äkillisestä tutkimus- tarpeesta. Palkallinen tutkimusaika ei koske oma-aloitteista lääkärissä ja hoi- dossa käyntiä eikä useamman päivän kestäviä tutkimuksia eikä tutkimuksia, jotka on tehty viranhaltijan oma-aloittei- sen lääkärissäkäynnin yhteydessä.
PALKATTOMAT VIRKA- JA TYÖVAPAAT
Perhevapaat
Palkattomat perhevapaat eivät ole har- kinnanvaraisia virkavapaita. Niiden hake- mista ja myöntämistä määrittävät mää- räykset ja säännökset. Vanhemmilla on oikeus itse valita palkattomien perheva- paiden alkamis- ja päättymisajankohdat, jos he noudattavat niiden hakemista, pi-
tuutta ja jaksottamista koskevia säädök- siä ja määräyksiä.
Hoitovapaata on oikeus saada siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta.
Alle kouluikäisen ottolapsen vanhemmat voivat olla hoitovapaalla siihen saakka, kun lapsi täyttää 3 vuotta tai niin kauan, että lapseksi ottamisesta on kulunut 2 vuotta.
Perhevapaita on haettava pääsään- töisesti viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Virkasuhteis- ten on haettava virkavapaata kirjallisesti ja työsuhteisten on todisteellisesti ilmoi- tettava työnantajalle työvapaasta.
Jos opettajalla ei ole oikeutta vuosi- lomaan, hänen ei tarvitse hakea virkava- paata kesäkeskeytysajaksi.
Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi
Työsopimuslaissa on määräys (7a §), jos- sa säädetään työstä poissaolosta per- heenjäsenen hoitamiseksi. Tämä perhe- vapaa on sellaisia tilanteita varten, joissa työntekijän perheenjäsen tarvitsee apua jokapäiväisissä toiminnoissa. Säädöstä sovelletaan työsuhteisten henkilöiden lisäksi myös kunnan viranhaltijoihin, kos- ka heidän perhevapaansa määräytyvät työsopimuslain säännösten perusteella.
Tilapäinen poissaolo pakottavista perhesyistä
Viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hä- nen välitön läsnäolonsa on välttämätön- tä perhettä kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta ar- vaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
Tällöin virkavapaus on palkatonta.
Kela voi maksaa erityishoitorahaa.
Harkinnanvarainen virka-/työvapaa Muun kuin edellä mainittujen syiden vuoksi myönnetyn virka-/työvapaan osalta työnantaja harkitsee, maksetaan- ko vapaan ajalta palkkaa ja jos makse- taan, minkä verran. Sama koskee poissa- oloa muun pätevän syyn vuoksi, vaikka virka-/ työvapaata ei ole myönnetty.
Harkinnanvaraisen virkavapaan myön- täminen on työnantajan päätettävissä.
Henkilöstön tasapuolinen kohtelu virka- vapaita myönnettäessä edellyttää, että harkinnanvaraisten virkavapaiden myön- tämisen periaatteista on neuvoteltu työn- antajan ja henkilöstön kesken ja neu- vottelujen tuloksena on luotu periaat- teet harkinnanvaraisten virkavapaiden myöntämisen perusteista, palkallisuu- desta, vapaapäivien mukaan lukemises- ta jne. Periaatteiden tulee olla koko hen-
kilöstön tiedossa.
Harkinnanvarainen virkavapaa myön- netään hakemuksen mukaan tai hylätään.
Jos työnantaja pitää mahdollisena myön- tää virkavapaa haettua lyhempänä tai pi- dempänä, pitää anojan tehdä uusi hake- mus tai antaa kirjallinen suostumus muuk- si ajaksi myönnettävään virkavapaaseen.
Opintovapaa
Opintovapaata voi pitää enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana, kun päätoi- minen palvelussuhde on kestänyt yhdes- sä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Jos palvelussuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, henkilöllä on oikeus enintään viiden päivän opinto- vapaaseen. Vapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa.
Opintovapaalla oleva voi saada aikuis- koulutustukea, jonka myöntää ja mak- saa Koulutusrahasto. Tuen kestoajan ja määrän voi laskea Koulutusrahaston las- kureilla.
www.koulutusrahasto.fi Vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaa on harkinnanvarainen virkavapaa, joten sen saamisen ehdoista kannattaa kysyä oman kunnan/oppilai- toksen luottamusmiehiltä tai omalta esi- mieheltä. Vuorotteluvapaalle voi lähteä kokoaikatyöstä tai työstä, jossa työaika on yli 75 % alalla sovelletusta kokoaikatyöstä.
Vuorotteluvapaan ehdoista, saami- sen edellytyksistä, työhistoriavaatimuk- sista, jaksottamisesta jne. löytyy tietoa muun muassa OAJ:n verkkosivujen Työ- elämäoppaasta, Opettajien työttömyys- kassan verkkosivuilta tai työ- ja elinkein- oministeriön sivuilta.
www.opetk.fi www.tem.fi www.mol.fi
Palkaton virkavapaa ennen koulun lyhytaikaista lomaa
(OVTES, osio A, 37§ 2 mom. soveltamisohje) Jos kunnan palveluksessa oleva opettaja on ollut palkattomalla virkavapaalla en- nen koulun lyhytaikaista lomaa eikä ole hakenut vapaata koulun/oppilaitoksen loma-ajaksi (syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma), hänellä ei ole oikeutta loma-ajan palkkaan. Määräyksen tavoit- teena on turvata sijaiselle palkka myös loman ajalta. Siten, jos sijaiselle ei mak- seta palkkaa loman ajalta, ei ole perus- teltua jättää viranhaltijaakin ilman palk- kaa. Sopimuksen tarkoituksena ei ole, että lyhyt virkavapaus johtaa palkatto- maan loma-aikaan.
TUNTIOPETTAJA
(OVTES:n osio A, 51–57 § sekä ao. osiot ja liitteet)
(Sivista, 6 luku 15-16 § sekä 7 luku) Tuntiopettajan peruspalkka ja opetus- velvollisuus ovat pääsääntöisesti samat kuin vastaavalla viranhaltijalla. Tuntiopet- tajan palvelussuhteen ehtoja koskevat määräykset ovat OVTESin osio A:ssa sekä ao. osiossa ja liitteessä.
Jos päätoimisen tuntiopettajan tun- timäärä on alle viranhaltijan opetusvel- vollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle se osa varsinaisesta palkasta, mikä vas- taa hänen tuntimääränsä suhdetta viran opetusvelvollisuuteen.
Jos kunnassa tai kuntayhtymässä on osoitettavissa tarvetta päätoimiselle tun- tiopettajalle, tulee toistaiseksi otettu tuntiopettaja määritellä päätoimiseksi.
Avointa tuntimäärää ei saa käyttää an- nettaessa virkamääräystä (tuntiopettaja toistaiseksi). Jos tarvetta päätoimiselle tuntiopettajalle ei ole, tuntiopettaja on sivutoiminen.
Päätoimisuus
(OVTES osio A, 51 §) (Sivista, 6 luku 15 §) Tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa yhdessä tai useammassa kou- lussa tai oppilaitoksessa yhteensä vähin- tään 16 tuntia. Päätoimisuuden raja aikuis- lukiossa ja lukion aikuislinjalla on 14 tuntia viikossa. Kokonaistyöajassa ja ammatti- korkeakoulujen työaikajärjestelmässä päätoimisuuden raja on 760 tuntia vuo- dessa. Tunnit voivat kertyä myös useam- man eri kunnan tai muun ylläpitäjän kou- luista tai oppilaitoksista.
Koululla ja oppilaitoksella tarkoite- taan ammattikorkeakoulua ja valtion tai valtionosuutta saavaa yksityistä tai kun- nallista koulua tai oppilaitosta, lukuun ottamatta kansalaisopistoja, kansanopis- toja, lasten ja nuorten taidekouluja ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia.
Luokkatunneiksi katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkoyli- tuntipalkkiona.
Painotettu peruspalkka ja opetusvelvollisuus
(OVTES osio A, 52–53 §) (Sivista, 6 luku 15§)
Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa eri aineita, jois- sa opetusvelvollisuus ja/tai hinnoittelu- tunnuksen mukainen peruspalkka ovat erisuuruiset, lasketaan hänelle aineiden luokkatuntimäärillä painotettu perus-
palkka ja/tai opetusvelvollisuus. Paino- tettua opetusvelvollisuutta ja painotet- tua peruspalkkaa laskettaessa otetaan huomioon vain varsinaiset oppiainetun- nit, ei erityistehtävätunteja.
Tehtävien vaativuus otetaan huo- mioon tuntiopettajan palkan painotus- laskelmassa. Esimerkiksi, jos monialai- sessa ammatillisessa oppilaitoksessa tuntiopettajan palkka määräytyy am- mattioppilaitoksen (liite 4) ja kauppaop- pilaitoksen (liite 5) tuntien perusteella ja tehtävät ammattioppilaitoksessa ovat olennaisesti vaativammat ja tehtäväkoh- tainen palkka tämän takia hinnoittelu- tunnuksen peruspalkkaa korkeampi, pal- kan painotuksessa käytetään tehtävä- kohtaista palkkaa.
Saman kunnan peruskouluja (vuosi- luokat 1–6, 7–9 ja erityisopetus) pidetään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita ja aikuislukioita pidetään keskenään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa).
Esimerkki:
Peruskoulun vuosiluokkien 7–9 päätoimi- nen tuntiopettaja, 14 luokkatuntia äidin- kieltä ja kirjallisuutta, opetusvelvollisuus 18, historiaa ja yhteiskuntaoppia 6 luok- katuntia, opetusvelvollisuus 23 tuntia:
Painotettu opetusvelvollisuus = (14 x 18 + 6 x 23)/(14+6) = 19,50 ≈ 19
Painotettu peruspalkka pyöristetään normaalin pyöristyssäännön mukaisesti.
Painotettu opetusvelvollisuus pyöriste- tään kokonaisluvuksi, paitsi ammattiop- pilaitoksessa (liite 4), jossa se pyöriste- tään kahden desimaalin tarkkuuteen.
Opetusvelvollisuuden ollessa yhtä lähellä kahta lukua, pyöristys tehdään alaspäin.
Useamman koulun/oppilaitoksen tuntien perusteella päätoimisen tuntiopettajan palkka
(OVTES osio A, 52 § 3 mom.) (Sivista, 6 luku 15 §)
Useamman eri koulun tai oppilaitoksen tuntien perusteella päätoimiseksi tulevan tuntiopettajan palkka määräytyy kunkin koulun tai oppilaitoksen osalta erikseen asiaa koskevan sopimusliitteen mukaisesti.
Jokaisessa oppilaitoksessa lasketaan se tuntien määrä, joka siinä oppilaitok- sessa kuuluu maksettavan varsinaisen palkan piiriin ja se tuntien määrä, joka siinä oppilaitoksessa muodostuu ylitun- neiksi ja joilta maksetaan ylituntipalkkio.
Varsinaisen palkan määrittävät tunnit pyöristetään lähimpään tai lähimpään alempaan kokonaislukuun.
Sivutoiminen tuntiopettaja (OVTES osio A, 55-57§ mom.) (Sivista, 6 luku 16 §)
Sivutoimiselle tuntiopettajalle makse- taan oppitunneista tuntipalkkio, joka määräytyy sen mukaan, missä ja mitä opetusta tuntiopettaja antaa. Tuntipalk- kiot maksetaan jokaisesta oppiaineesta erikseen. Painotuslaskelmia ei tehdä.
Sivutoimisen tuntiopettajan tunti- palkkio pidetyltä tunnilta muissa kuin yleissivistävissä kouluissa lasketaan sa- moin kuin kertatuntipalkkio. Yleissivis- tävän kunnallisen koulun sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio saadaan ker- tomalla kertatuntipalkkio (yhden ylitun- nin hinta) peruskoulussa luvulla 0,94 ja lukiossa ja aikuislukiossa luvulla 0,96.
Sivutoimiselle tuntiopettajalle mak- setaan kunnallisissa oppilaitoksissa työn- antajan määräämän koulutuksen ja re- servinkertausharjoitusten sekä itsenäi- syyspäivän ajalle sijoittuvien oppituntien palkkio.
Jos sivutoimisen tuntiopettajan pal- velussuhde on jatkunut kunnallisessa op- pilaitoksessa vähintään 60 kalenteripäi- vää, hänellä on oikeus saada sairausajal- ta pitämättä jääneiltä tunneilta tuntipalk- kio sairastumispäivältä ja sitä seuraa- valta yhdeksältä arkipäivältä, kuitenkin enintään siihen saakka, kun hänen oi- keutensa sairauspäivärahaan alkaa, ellei ao. liitteessä ole muuta määrätty.
IRTISANOMISAJAT (OVTES osio A, 58 §) (Sivista, 1 luku 4 §)
Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi otetun opettajan virka- tai työsuh- teen irtisanomisaika on vähintään
− 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
− 1 kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden mutta enintään 4 vuotta
− 2 kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta
− 4 kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 8 mutta enintään 12 vuotta
− 6 kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta.
Toistaiseksi otetun virka- ja työsuh- teisen opettajan irtisanoutuessa irtisanomisaika on vähintään
− 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään 5 vuotta
− 1 kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 5 vuotta
− 2 kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustolle.
Määräaikaisen virkasuhteisen opet- tajan irtisanomisaika on molemmin puolin 14 kalenteripäivää.
Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Opet- tajan pyynnöstä tai suostumuksella voi- daan noudattaa määräyksiä lyhempää irtisanomisaikaa.
Määräaikaista työsopimusta ei pääsääntöisesti voi irtisanoa.
Sekä opettaja että työnantaja ovat sidot- tuja työsopimukseen määräajan päätty- miseen asti, ellei määräaikaisessa työso- pimuksessa ole erikseen sovittu mah- dollisuudesta päättää työsuhde myös irtisanomalla. Työnantaja ja opettaja voivat tietenkin sopia määräajan lyhen- tämisestä eli työsuhteen päättymisestä sovittua aikaisemmin.
VUOSISUUNNITELMA
Työnantajan on pyrittävä ennen työvuo- den alkua suunnittelemaan opettajan työ koko lukuvuodeksi. Oppilaitoksen lu- kuvuosittain laadittava työsuunnitelma, joka sisältää kaikki opettajille lukuvuo- den aikana määrättävät opetus- ja muut työt, on keskeinen työnjohdon väline.
Opettajien kanssa yhteistyössä tehty vuosisuunnitelma takaa oppilaitoksen työn sujumisen. Opettajat tietävät, mitä pitää tehdä ja minkälaiset resurssit työn- antaja on tehtäviin antanut.
Opintokäynnit, opintoretket ja leiri- koulut on merkittävä vuosisuunnitelmaan poikkeamisena tavanomaisesta työsken- telystä. Tällöin opettaja on virantoimituk- sessa ja hänellä on opettajan oikeudet ja velvollisuudet.
Vuosisuunnitelmaan merkitty retki tai leirikoulu on samalla siihen osallistuvalle opettajalle virkamatkamääräys, joka tuo oikeuden matkakustannusten korvauk- seen, esimerkiksi päivärahaan.
Leirikoulua suunniteltaessa ja toteu- tettaessa tulee pystyä varmistamaan op- pilaiden turvallisuus ja opetuksen turval- liset järjestelyt kaikissa tilanteissa. Opet- tajalla on pedagoginen vapaus valita ope- tusmenetelmänsä opetussuunnitelman puitteissa. Leirikoulun onnistunut toteut- taminen edellyttää opettajan halukkuut- ta sitoutua prosessiin.
Kesäaikana opettajia ei voida määrätä opetustyöhön laajemmin tai pidemmäksi aikaa niin kuin ennen vuotta 1999 oli mah- dollista, ellei kesäopetuksesta sovita pai-
kallisesti luottamusmiehen kanssa. Myös muut oppilaitoksen loma-ajat ovat sa- malla tavoin suojattuja.
Kunta-alan sopimuksen soveltamis- ohjeessa (KT 5/2003 ja 17/2007) tode- taan tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun viitaten, että myös opetusalalla tulisi pyrkiä välttämään liian lyhyitä päivittäisiä työrupeamia tapauksissa, joissa viranhal- tijan tarpeet tai toiminnan kannalta pe- rusteltu syy eivät muuta edellytä.
Jos lukuvuoden alkaessa vahvistettu opettajan ylituntien määrä lisääntyy lu- kuvuoden aikana, pitää opettajan vuosi- suunnitelma ja palkkaus korjata mahdol- lisimman pian vastaamaan muuttunutta tuntimäärää. Ylitunnit on maksettava vii- meistään työn tekemistä seuraavan ka- lenterikuukauden aikana.
Toisinaan kaikki opettajalle vuosi- suunnitelmassa määrätyt palkkauksen perusteena olevat tunnit eivät toteudu.
Opettajan palkkaus on korjattava silloin mahdollisimman pian oikean tuntimää- rän mukaiseksi koko lukuvuodelta.
Viranhaltijalla on kuitenkin aina oi- keus saada vuositasolla opetusvelvolli- suustuntimäärää vastaava varsinainen palkka ja päätoimisella tuntiopettajalla päätoimisuuden tuntirajan edellyttämä palkka. Mahdollisesta palkan takaisin- perinnästä on tehtävä viranhaltijapäätös.
Takaisinmaksuaikataulusta tulee sopia opettajan kanssa. Takaisinperintätilan- teessa kannattaa ottaa yhteyttä kunnan luottamusmieheen.
Kokonaistyöajassa ja vuositunteihin perustuvassa työajassa olevien opetta- jien kaikki työ on merkittävä vuotuiseen työaikasuunnitelmaan. Aikaresurssin käy- tön seuraaminen on opettajan tehtävä, jotta tehtävään varatun ajan riittävyyttä voidaan seurata. Mikäli aikaa ei ole varat- tu riittävästi, tulee opettajan neuvotella esimiehen kanssa työaikasuunnitelman muuttamisesta. Opettajan kokonaistyö- aikaa ei voida ylittää lukuun ottamatta ammattikorkeakouluja ja aikuiskoulutus- keskuksia, joissa ylitys korvataan erikseen.
TYÖAIKA Oppilastyöpäivät
Perusopetuslain 23 §:n mukaan perus- koulun lukuvuosi alkaa 1. päivänä elo- kuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta.
Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Luku- vuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvat itse- näisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.
Perusopetusasetuksen 7 §:n mukaan lu- kuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.
Lukuvuonna 2019–2020 itsenäisyys- päivä, loppiainen ja vappu sijoittuvat ar- kipäiville, joten oppilastyöpäiviä on 187.
Sekä Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen osion A 32
§:ssä, että Yksityisen Opetusalan työeh- tosopimuksen 6 luvun 18 §:ssä on sovit- tu, että työpäivien lukumäärä, opetus- työn ja muun työnantajan määrättävissä olevan työajan sijoitus sekä oppitunnin pituus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitel- masta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mu- kaisesti. Määräyksen tarkoituksena on säilyttää työnantajan määrättävissä ole- va osuus opettajan työajasta entisellään.
Yksityisissä oppilaitoksissa ei myöskään voida poiketa oppituntien pituudesta eikä kesätyöajasta edes erikseen luotta- musmiehen kanssa sopimalla.
Työnantajan määrättävissä oleva opettajan työaika tulee sijoittaa siten, että opettajalle annetaan esimerkiksi syys-, joulu- ja urheiluloma sekä kesällä entistä vastaava vapaa-aika opetuksesta ja muusta opettajan työstä.
Oppitunnin pituus
Oppitunnin pituus on 60 minuuttia. Ope- tukseen tulee käyttää peruskoulussa tun- tia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetuk- seen käytettävä aika jaetaan tarkoituk- senmukaisiksi opetusjaksoiksi. (Perus- opetusasetus 3 §, 4 mom.).
Lukiossa ja aikuislukiossa on edelleen noudatettava oppilaitoksessa vakiintu- nutta käytäntöä, joka oli voimassa ennen 1.1.1999. Pääsääntöisesti lukion oppitunti kestää 45 minuuttia. Aikuislukion oppi- tunnin pituus on 40 minuuttia.
Jos kuitenkin luottamusmiehen kans- sa erikseen sovitaan lukion tai aikuislu- kion opetukseen käytettävän ajan ja vä- lituntien järjestämisestä vakiintuneesta käytännöstä poikkeavalla tavalla, se ei saa johtaa opettajien työpäivän pitene- miseen eikä siihen, että yhdistettyjen vä- lituntien aikana teetetään muuta työtä.
Kesäopetus
Opettajia ei voida määrätä opetustyöhön kesäaikana laajemmin tai pidemmäksi ai- kaa kuin ennen vuotta 1999 on ollut mah- dollista, ellei kesäopetuksesta sovita paikallisesti luottamusmiehen kanssa.
Myös muut oppilaitoksen loma-ajat ovat samalla tavoin suojattuja. Peruskoulussa lomaopetuksen kieltää lainsäädäntö.
Kesäkeskeytysaikana voidaan edel- leen pitää uusintakuulusteluja yhtä pal- jon ja samoina aikoina kuin vakiintuneesti ennen vuotta 1999. Aikuislukioiden elo- kuun kesäkurssit ovat olleet vakiintunutta toimintaa. Muuna aikana annettavasta kesäopetuksesta pitää sopia paikallisesti luottamusmiehen kanssa.
Työaikaa lyhentävät arkipyhät (OVTES osio B, 15 §)
Vaikka muuksi kuin lauantaiksi tai sun- nuntaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, lop- piainen ja vapunpäivä vähentäisivät oppi- laiden vuotuisten koulutyöpäivien mää- rää, ovat ne opettajalle työjärjestyksen mukaisia palkallisia päiviä. Opettajan palkanmaksussa lukuvuoden työpäivien lukumäärä on siis päiväkoulussa 190 ja aikuislukiossa laskennallisesti 165. Vas- taavasti työviikkoja on tasan 38 tai 33.
Laskettaessa opettajan työpäiviä tai tuntimääriä sellaiselta lukuvuoden osal- ta, joka sisältää näitä arkipyhiä, käsitel- lään pyhäpäiviä samalla tavalla kuin mui- takin jaksoon kuuluvia työpäiviä.
Opettajatyöpäivät (OVTES osio B, 14 §)
(Sivista, 7 luku, osio A, Liite 1, 29§ ja 30§) Suunnittelu- ja koulutuspäivät eli veso-päivät
Peruskoulun, lukion ja aikuislukion tois- taiseksi otetulla opettajalla ja vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla määräai-
kaisella opettajalla on velvollisuus osal- listua lukuvuoden aikana kolmeen kuusi tuntia kestävään suunnittelu- ja koulu- tustyöpäivään (veso-päivät). Yksityisellä opetusalalla vastaava koulutukseen ja suunnittelutyöhön osallistumisvelvolli- suus on 18 tuntia lukuvuodessa.
Yksi päivistä voidaan jakaa pidettä- väksi kahtena eri tilaisuutena, joiden yh- teispituus on kuusi tuntia. On myös mah- dollista sopia työnantajan kanssa veso- päivän korvaamisesta muulla vastaavalla koulutuksella.
Jos päätoimisen opettajan palvelus- suhde, esimerkiksi sijaisuus, kestää vain osan lukuvuoden työajasta, hänellä ei ole osallistumisvelvollisuutta, ei myös- kään sivutoimisella tuntiopettajalla.
Mikäli opettaja on osittaisella hoito- vapaalla, osa-aikaeläkkeellä tai muuten osittaisella virkavapaalla, veso-päiviin voi osallistua samassa suhteessa kuin työ- aika on täydestä työajasta. Opetusvel- vollisuus vastaa täyttä työaikaa.
Opinto-, suunnittelu- ja muu opettajan työaika
Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla viranhaltijalla on vel- vollisuus lisäksi osallistua työnantajan määräämään opinto-, suunnittelu- tai muuhun opettajatyöhön. Työaika on tois- taiseksi palveluksessa olevalla sekä mää- räaikaisella lukuvuodeksi otetulla luku- vuoden aikana 24 tuntia. Lukuvuoden työ- ajaksi otetulla työaika on enintään 20 tuntia. Lukuvuoden työaikaa lyhyem- mäksi ajaksi palkattuja päätoimisia ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevat eril- liset määräykset.
Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan tästä työ- ajasta määrätään 12 tuntia oppilastyö- päivinä pidettävinä tilaisuuksina. Perus- tellusta syystä työaikaa voidaan määrätä pidettäväksi korkeintaan yhtenä erillisenä 6 tunnin päivänä. Tämä päivä tulee pitää oppilastyövuoden aikana lauantaipäivänä.
Muut tunnit työajasta pidetään osana yhteissuunnittelutyöaikaa ao. koulutus- muodon liitteen määräyksen mukaan.
Muuna opettajatyönä ei voida määrätä työtä, joka on opetusvelvollisuuteen luet-
YLEISSIVISTÄVÄ KOULU
Laura Nurminen
tavissa tai työtä, jonka korvaaminen pe- rustuu erilliseen OVTESin määräykseen.
Yksityisellä opetusalalla ei ole tehty muutoksia yhteissuunnitteluaikaan.
Kehittämispäivät
Veso-päivien lisäksi työnantaja voi mää- rätä opettajan osallistumaan enintään kahteen kuuden tunnin pituiseen suun- nittelu-, koulutus- ja työyhteisön kehit- tämispäivään lukuvuodessa. Päivät on si- joitettava välittömästi lukukauden työ- ajan päättymisen tai alkamisen yhteyteen.
Jos kehittämistyöpäiviä on lukuvuo- delle määrätty kaksi, toinen niistä saadaan järjestää kahtena kolmen tunnin oppi- lastyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena.
Kehittämistyöpäivästä opettajalle mak- setaan päiväpalkka. Maksatus tapahtuu kehittämistyöpäivää seuraavan kuukau- den palkanmaksun yhteydessä.
Yksityisellä opetusalalla työnantaja voi määrätä opettajalle sopimuksessa varatun 18 tunnin lisäksi muuta koulun kehittämistyötä. Korvauksena opettaja saa 1,5 tunnin työmäärästä yhden tunnin ylituntipalkkion. Vastaavasti maksetaan myös muusta työnantajan määräämästä lisätyöstä.
Muu henkilöstökoulutus
Kunta-alan henkilöstökoulutuksesta on sovittu koulutussopimuksessa. Sen mu- kaan täydennyskoulutukseen osallistu- valle henkilölle maksettavat koulutus- ajan palkka ja kustannusten korvaukset riippuvat siitä, miten tarpeellisena kunta- työnantaja pitää koulutusta.
Jos koulutusta pidetään henkilön virka- tai työtehtävien kannalta välttä- mättömänä, henkilö vapautetaan nor- maaleista tehtävistään ja määrätään osal- listumaan koulutukseen virkamatkana.
Työantaja huolehtii tällöin matka- ja ma- joituskustannuksista mahdollisine päivä- rahoineen sekä koulutuskustannuksista.
Virkamatkan ajalta ei tehdä palkanvä- hennyksiä, mutta ei myöskään makseta lisäpalkkaa.
Opettajalle maksetaan koulutuksen ajalta normaali palkka. Tämän vuoksi ope- tusvelvollisuuteen perustuvassa työ- aikajärjestelmässä oleva opettaja ei ole velvollinen osallistumaan veso-päivien lisäksi muuhun kuin työjärjestyksen mu- kaisten tuntien aikaiseen koulutukseen.
Muu koulutus tapahtuu opettajan omalla ajalla.
Kokonaistyöaikaa tai vuositunteihin perustuvaa työaikaa noudattavien opet- tajien koulutukseen käytetty aika luetaan vuositunteihin.
PALKKAMÄÄRÄYKSIÄ Demonstraatioiden valmistelutunnit
(OVTES osio B, 17 §) (Sivista, 7 luku osio, A Liite 1, 24 §, 3-4 ja 25 § 15)
Fysiikan ja kemian demonstraatioiden viikoittaisista valmistelutunneista 20 % luetaan peruskoulussa ja lukiossa aineen- opettajanviran haltijan ja vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopettajan/erityis- luokanopettajanviran haltijan opetusvel- vollisuuteen. Aikuislukion opettajilla näi- den aineiden valmistelutunteista 10 % sisältyy opetusvelvollisuuteen.
Biologian, maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon demonstraatioiden ja laborointien valmistelutunteina luetaan 5 % peruskoulussa, lukiossa ja aikuislu- kiossa aineenopettajanviran haltijan sekä vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopet- tajan ja erityisluokanopettajanviran hal- tijan opetusvelvollisuuteen.
Demonstraatioiden viikoittaiset val- mistelutunnit lasketaan peruskoulussa ja lukiossa luokkaopetustunneista. Aikuis- lukiossa ne lasketaan luokkatuntien ja aikuislukiolisän yhteismäärästä. Lisäksi demonstraationtunnit ovat luokkatun- tien veroisia laskettaessa lukion kerroin- tunteja. Viikkotuntimäärät pyöristetään kokonaisluvuksi.
Demonstraatiotunteja koskevia mää- räyksiä sovelletaan myös sivutoimisiin tuntiopettajiin ja sijaisiin, joiden palve- lussuhde kestää yli viisi koulun työpäivää.
Demonstraatiotunnit maksetaan sopi- musedellytysten täyttyessä myös oman koulun opettajalle, joka on määrätty hoi- tamaan poissa olevan opettajan oppi- tunteja omien palkattujen tehtäviensä ulkopuolisena aikana.
Peruskoulun lehtorin lukion oppi- tunnit vaikuttavat demonstraatiotuntei- hin siltä osin kuin ne luetaan hänen opetusvelvollisuuteensa. Vastaava vaiku- tus on lukion lehtorin peruskoulun oppi- tunneilla.
Demonstraatioiden valmistelutunnit ovat oppitunnin pitämiseen liittyvä osa.
Ne eivät ole harkinnanvaraisia tehtäviä.
Tunnit on merkittävä opettajan työjär- jestykseen.
Palkkaperusteryhmä (OVTES osio B, 2 §)
Sopimusmääräyksissä esiintyvä palkka- perusteryhmä on koulun kokoa kuvaava laskennallinen käsite. Sen avulla mitoi- tetaan mm. erikokoisten koulujen kou- lukohtaiseen suunnitteluun ja erityisteh- täviin käytettävissä olevat resurssit sekä peruskoulun rehtorin vähimmäispalkka
ja opetustuntimäärä. Yksityisissä oppilai- toksissa ei käytetä palkkaperusteryhmiä.
Vuosiluokilla 1–6 koulun palkkape- rusteryhmien lukumäärä on yhtä suuri kuin päätoimisten opettajien lukumäärä.
Päätoimisella opettajalla tarkoitetaan opettajaa, joka opettaa kyseisessä kou- lussa vähintään 16 tuntia viikossa. Palk- kaperusteryhmien lukumäärään laske- taan myös päätoimiset esiopetuksen opettajat ja rehtorinviranhaltija riippu- matta rehtorin opetustuntimäärästä.
Vuosiluokilla 7–9 palkkaperusteryh- mällä tarkoitetaan kunkin vuosiluokan alkavaa 32 oppilasta kohden määräyty- vää laskennallista ryhmää.
Esimerkki: 7. luokka, 72 oppilasta/32
= 2 jää 8. Tästä muodostuu kolme ryh- mää. 8. luokka, 102 oppilasta/32 = 3 jää 6. Tästä muodostuu neljä ryhmää. 9.
luokka, 156 oppilasta/32 = 4 jää 28. Täs- tä muodostuu viisi ryhmää. Yhteensä 12 palkkaperusteryhmää.
Erityisluokalla annettavassa opetuk- sessa palkkaperusteryhmä lasketaan alkavaa kymmentä oppilasta kohti. Piden- netyn oppivelvollisuuden piirissä olevil- le annettavassa opetuksessa palkkape- rusteryhmä lasketaan kuitenkin alkavaa kahdeksaa oppilasta kohti. Erityisopetuk- sen ryhmien määrää laskettaessa kaik- kien vuosiluokkien oppilaat luetaan yh- teen.
Lukiossa palkkaperusteryhmä laske- taan 1) kuluvana lukuvuonna opiskelijak- si otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti, 2) edellisenä lukuvuonna opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti ja 3) sitä edellisenä ja edellisinä lukuvuosina yhteensä opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti.
Koulu- ja kuntakohtainen lisätehtävä
(OVTES osio B, 19 §)
Koulu-/oppilaitoskohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallin- toon liittyvästä erikseen määrätystä teh- tävästä maksetaan opettajalle tehtävän vaativuuden ja vastuullisuuden perus- teella korvaus, jonka työnantaja vahvis- taa palkkaliitteestä.
Peruskoulussa koulukohtainen raha- määrä määräytyy palkkaperusteryhmien lukumäärän mukaan.
Peruskoulu, jossa vuosiluokilla 1–6 ja/
tai 7–9 ja/tai erityiskoululla on yhteinen johtaja, käytettävä rahamäärä vahviste- taan vuosiluokkien 7–9 kiintiön mukaan.
Jos kunnan peruskouluilla ei ole käy- tettävissään koulukohtaista kiintiötä, kun- nan toimivaltaisella viranomaisella on harkintansa mukaan käytettävissä eril-
