6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETELMÄT
6.1 YVA-selostuksen sisältö
YVA-lain mukaisessa arviointiselostuksessa esitetään arvio hankkeen aiheuttamasta ympäristökuormituksesta (päästöt ilmaan, veteen, maaperään) sekä arvioidaan kuormitustietoihin perustuen kaikki hankkeen oleelliset ympäristövaikutukset.
Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan YVA-lain mukaisesti toiminnan aiheuttamia vaikutuksia:
ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, vesistöön, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
luonnonvarojen hyödyntämiseen
edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.
Ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta on tärkeää selvittää myös ympäristön nykytila, johon hankkeen vaikutuksia verrataan. Arviointiprosessin aikana saatavi- en tulosten perusteella voidaan edelleen harkita sitä, ovatko suunnitellut ympäris- tövaikutusten vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet riittäviä, jonka perusteella voidaan laatia suunnitelma haittojen lieventämiseksi. YVA-selostuksen pääkohdat ovat seuraavat:
hankkeen tausta, vaihtoehdot ja hankekuvaus
hankkeen toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset se- kä hanketta koskevat ympäristönsuojelusäännökset
vaikutusten tarkastelualueen tarkennettu rajaus, arvioinnissa käytetty ai- neisto ja menetelmän, arvioinnin epävarmuudet
ympäristön nykytila
hankkeen rakentamisen ja käytön aikaiset ympäristövaikutukset vaihtoehtojen vertailu
suunnitelma haittojen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmasta vuorovaikutuksen/osallistumisen kuvaus
selvitys yhteysviranomaisen lausunnon huomioimisesta kirjallisuusviitteet.
6.2 Arvioinnin rajaus
Eri ympäristövaikutusten vaikutusalue vaihtelee päästöstä riippuen ja näin ollen tarkastelualueet vaihtelevat sen mukaan, mitä vaikutusta tarkastellaan.
Tarkastelualueet on pyritty määrittämään siten, että kaikki merkittävät ympäristö- vaikutukset ovat tarkastelun piirissä. Suuren osan ympäristövaikutuksista (melu, pöly, vaikutukset luontoon) on arvioitu olevan paikallisia, kohdealueella ja sen vä- littömään läheisyyteen rajoittuvia (seuraavissa kuvissa pienempi ympyrä). Vaiku- tusalueet ovat täsmentyneet selostusvaiheessa. Tarkastelualueet ovat arviolta seu- raavat:
liikenteen reittivalinnat ja kuljetusten päästövaikutukset arvioidaan pää- tieltä hankealueelle
meluvaikutukset tarkastellaan lähimmälle asuin- ja virkistysalueelle asti ja lähialueella lisääntyvän liikenteen osalta valtateille asti
pölyvaikutukset tarkastellaan lähimmälle asuin- ja virkistysalueelle asti ja lähialueella lisääntyvän liikenteen osalta valtateille asti
maisemallisia vaikutuksia tarkastellaan alueella, jonne uudet rakennelmat näkyvät selvästi
vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimiin tarkastellaan sijoitusalueella
pintavesien osalta tarkastelu ulotetaan lähimpiin vastaanottaviin virtaaviin vesistöihin ja näitä seuraaviin vastaanottaviin vesistöihin
pohjavesivaikutukset arvioidaan kunkin alueen lähimmän luokitellun pohjavesialueen osalta.
Nollavaihtoehdon vaikutusten arvioimisessa tarkastelualue on sama.
Kuvissa 39 ja 40 esitetään tarkastelualueen rajaukset. Pienempi rajaus kuvastaa maankaatopaikan välittömään läheisyyteen rajautuvat vaikutukset ja suurempi ym- pyrä laajemmat vaikutukset.
Kuva 39. Tarkastelualueiden rajaus Paritsansuolla. Laajempien vaikutusten arvioin- tialue on molemmissa vaihtoehdoissa sama
VE1a
VE1b
Kuva 40. Tarkastelualueen rajaus Kyyrönsuolla. Tarkastelualue ulottuu rajatun alu- een lisäksi vielä Siilaisenpuroa pitkin vesistöön.
6.3 Vaikutuksen ominaispiirteet ja merkittävyys
Arviointioppaiden avulla kehitettyjen kriteerien perusteella pyritään määrittele- mään tunnistettuja vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä, tällaisia ovat esim. IEMA:n kriteerit (2004).
Arviointia suorittava asiantuntija luokittelee vaikutuksen joko haitallisen tai myön- teisen luonteen arviointiprosessin tyypin ja palautuvuusasteen mukaan.
Kohteen arvoa ja herkkyyttä voidaan pitää suurena kun kyseessä on laji, joka on uhanalainen, herkkä muutoksille ja suojeltu EU:n luontodirektiivin nojalla.
Hankkeen potentiaalinen vaikutus pyritään määrittelemään seuraavilla kriteereillä:
o luonne: myönteinen tai kielteinen
o tyyppi: suora, epäsuora tai sekundäärinen
o palautuvuus: palautumaton, kokonaan palautuva o laajuus: maantieteellinen alue (paikallinen - laaja) o kesto: lyhytaikainen, pitkäaikainen
o vaikutuskohteen herkkyys ja arvo.
Merkittävyyden arviointi laaditaan asiantuntija-arviona huomioiden vaikutuksen tyyppi, laji, palautuvuus, laajuus, kesto ja kohteen arvo ja herkkyys. Vaikutuksen merkittävyyden arviointia ei tule pitää absoluuttisena sillä se tehdään asiantuntija- arviona eikä tarkkana laskennalla.
Vaikutuksen merkittävyys määritellään seuraavalla asteikolla:
o ei vaikutuksia o vähäisiä vaikutuksia o merkittäviä vaikutuksia.
6.4 Vaihtoehtojen vertailu
Vaikutukset ja näiden arvioiminen kootaan yhteen taulukkoon, jolloin vaihtoehto- jen vertailu on helpompaa.
YVA-selostuksessa ei oteta kantaa vaihtoehtojen paremmuuteen mutta toteutta- miskelpoisuuteen ympäristön näkökulmasta kylläkin. Hankkeesta vastaava määrit- telee heille parhaan vaihtoehdon sen jälkeen kuin menettely on päättynyt.
6.5 Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävät menetelmät
6.5.1 Vaikutukset maankäyttöön, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Hankkeen vaikutukset maankäyttöön on arvioitu tarkastelemalla hankkeen sovel- tuvuutta olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja infrastruktuuriin sekä alueen nykyisiin ja suunniteltuihin maankäyttömuotoihin.
Maankaatopaikan vaikutukset ympäröivään asutukseen, maisemaan ja maankäyt- töön on arvioitu. Myös Paritsansuon lähelle tuleva uusi Multimäen asuinalue on otettu tarkasteluun mukaan.
Maisemavaikutukset on arvioitu selvittämällä maisemallisten muutosten alue ja maiseman luonne. Näkyvyys alueen ulkopuolelle on arvioitu ja tätä havainnolliste- taan tässä selostuksessa kuvamontaasilla, korkeimman suunnitellun maankaato- paikkavaihtoehdon mukaisesti.
Maisemavaikutuksia on arvioitu seuraavien kriteerien mukaan:
näkyvyys lähimmälle asuinalueelle maisemamuutokset.
Maankaatopaikan vaikutuksia maisemaan on tarkasteltu Paritsansuon osalta myös alueelle vuonna 2013 tehdyssä luontoselvityksessä (Lindblom 2013).
6.5.2 Vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon
Maanvastaanottotoiminnasta aiheutuu ilmaan pölyämistä maamassojen kippaami- sesta ja raskaiden ajoneuvojen liikennöinnistä alueella. Pölyn muodostumiseen ja sen leviämiseen vaikuttavat useat tekijät kuten käsiteltävän maa-aineksen kosteus, säätila, ilman suhteellinen kosteus, tuulisuus ja vuodenaika.
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on arvioitu hankkeen aiheuttamat il- mapäästöt ja niiden leviäminen laskennallisesti Paritsansuon vaihtoehto 1a:n toteu- tuessa. Mallintamisen on toteuttanut Symo Oy syksyllä 2012. Mallinnuksen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa myös muiden vaihtoehtojen (VE1b ja VE2) ilma- päästöjä ja niiden leviämistä.
Ilmapäästöjen leviämistä on arvioitu hajapölypäästöjen leviämismallilaskenta oh- jelmalla (ISCST3), joka on yleisesti käytössä USA:ssa, Aasiassa ja Euroopassa. Las- kelmissa on huomioitu päästökorkeus sekä päästön virtausnopeus ja lämpösisältö.
Pitoisuuksia tarkasteltaessa on huomioitu myös rakennusten/esteiden vaikutus ja maaston korkeuserot. Toiminnan aiheuttamia pölyhaittoja on arvioitu aikaisem- min tehtyjen ilmanlaatumittausten perusteella. Tulokset on esitetty vuorokausi- ja vuosipitoisuuskäyrästöinä karttapohjilla.
Symo Oy käytti mallinnuksessa valmiiksi esiprosessoitua vuoden 2007 sääaineistoa, joka on mitattu Kuopion lentokentältä. Sääaineiston mittauspaikka on noin 120 km päässä tarkastelualueesta. Sekä tarkastelualue että säähavaintopaikka sijaitsevat si- sämaassa Itä-Suomessa ja Symo Oy on arvioinut, että Kuopiossa mitatut sääolosuh- teet vastaavat riittävän hyvin tarkastelualueen olosuhteita. Erityisesti tuuli on tärkeä tekijä sellaisten hajapäästöjen kulkeutumiseen, joissa päästöön ei vaikuta kaasujen sisältämä lämpö- tai liikemäärä. (Symo Oy 2013)
Laskennoissa huomioitiin viivalähteinä kuljetukset välillä Kuurna-Kulhontie – Pa- ritsansuo ja pistelähteenä maanmuokkaus toiminta-alueella. Mallinnuksessa on käytetty 19 maa-aineskuormaa päivittäin ja oletettu, että toiminta-alueella liikkuu työmaakoneita kaksi tuntia päivässä.
Leviämismallinnuksien kokonaisepävarmuus kostuu yleisesti pääasiassa seuraavista tekijöistä: päästötietojen epävarmuus (10-40 %), sääaineiston ja sen edustavuuden epävarmuus (10-30 %) ja laskennan epävarmuus (10-20 %). Sääaineiston ja sen edustavuuden aiheuttama epävarmuus on Symo Oy:n mukaan sama riippumatta siitä, minkä vuoden aineistoja käytetään laskennan lähtötietoina, koska tulevien vuosien säätiloja ei ole tiedossa. Toiminnassa olevan päästölähteen mallinnustar- kastelussa olisi perusteltua käyttää lähtötietoina samoja sääolosuhteita, missä il- manlaatumittauksetkin on tehty. (Symo Oy 2013)
YVA-selostuksessa on arvioitu myös mahdolliset vaikutukset kasvihuonekaasujen taseisiin. Tässä on käytetty hyväksi Maa ja metsätalousministeriön vuonna 2012 julkaisemaa ’Turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutukset Suomessa’.
6.5.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään
Paritsansuon ja Kyyrönsuon suunnittelualueet sijaitsevat suo-/turvealueella. Koska suunniteltu läjitysalue sijaitsee turvealueella, tulee tehtävä täyttö todennäköisesti painumaan ja sekoittumaan alueen maaperään.
Vaikutukset maaperään on arvioitu mm. määrittämällä maaperään suotautuvan veden määrä ja laatu ja edelleen määrittämällä vesistä johtuvaa muutosta ja sen voimakkuus ja laajuus maaperässä. Arvioinnissa on käytetty hyväksi muista hank- keista saatua kokemusta ja arvioinnin selostukseen on suorittanut maa- ja kalliope- rän arvioinnin kokemusta omaava Vahasen asiantuntija.
6.5.4 Vesistövaikutukset, pohja- ja pintavedet Pohjavedet
Suunnittelualueiden pohjaveden nykytilan selvittämiseksi sekä arviointien pohjaksi on koottu yhteen olemassa oleva tieto, joka on esitetty luvussa 5. Tiedot on kerätty julkisista tietokannoista (ympäristöhallinnon Oiva-tietokanta) sekä eri suunnittelu-
alueita koskevista aiemmista selvityksistä, joissa on tehty pohjaveden laatua tai sen pinnankorkeutta mittaavia tutkimuksia. Erityisesti on pyritty selvittämään eri pa- rametreja tutkimalla suunnittelualueiden pintavesien mahdollisuutta kulkeutua ympäristössä sijaitseville luokitelluille pohjavesialueille, jolloin toiminnasta voisi mahdollisesti aiheutua merkittäviä vaikutuksia. Suunnittelualueiden ympäristöjen pohjaveden talouskäyttöä on selvitetty tiedustelemalla, ovatko kaivoja omaavat kiinteistöt liittyneet vesiosuuskuntiin.
Vedenlaadun ja pinnankorkeuden tiedot on kerätty Ympäristöhallinnon ylläpitä- mästä Oiva-tietokannasta ja Kyyrönsuolle vuonna 2001 tehdystä ympäristövaiku- tusten arvioinnista (Suunnittelukeskus Oy, 2001). Kyyrönsuon lähistön kiinteistö- jen liittymätietoja on tiedusteltu Pilkon vesiosuuskunnalta.
Alueen valumavesien mahdollinen yhteys ja vaikutukset lähimpiin pohjavesialuei- siin on arvioitu olemassa olevan tiedon perusteella. Erityisesti on hyödynnetty tie- toja maaperän laadusta sekä pohjaveden pinnankorkeudesta ja pohjaveden laadusta niissä tapauksissa kun tietoa on ollut saatavilla. Vaikutusten arvioinnissa on hyö- dynnetty muilta maankaatopaikoilta olevaa tietoa pohjaveteen kohdistuvasta kuormituksesta (Kulmakorpi, Espoo, Espoon kaupunki, 2011). Lisäksi on hyödyn- netty tietoa eri maalajien, erityisesti soilla esiintyvän turpeen vedenjohtavuudesta ja muista hydrologisista ominaisuuksista. Perusperiaatteena arvioinnissa on, että maankaatopaikoille tuodaan ainoastaan pilaantumattomia maa-aineksia, joissa ei ole ympäristöä tai pohjavettä pilaavia yhdisteitä ja sitä, etteivät suunnittelualueet si- jaitse luokitelluilla pohjavesialueilla.
Mahdollisia vaikutuksia on peilattu Vuoksen alueen vesienhoitosuunnitelmaan (Kotanen ym.), joka ulottuu vuoteen 2015 saakka.
Pintavedet
Suunnittelualueiden pintavesien nykytilan selvittämiseksi ja vaikutusten arviointien pohjaksi on koottu yhteen olemassa oleva tieto, joka on esitetty luvussa 5. Paritsan- suon välittömien purku-uomien (Aittopuron ja Multinmäen läpi kulkevan puron) nykytilaa selvitettiin vuonna 2013 analysoitujen vesinäytteiden perusteella. Pinta- vesiselvitystä varten on laadittu olemassa olevan kartta-aineiston sekä maastokat- selmuksien perusteella yleispiirteinen kulkeutumismallinnus ja arviot alueen pinta- vesien määrästä.
Kuormituksen ja vastaanottavien vesistöjen perusteella on arvioitu ympäristöön mahdollisesti joutuvien päästöjen vaikutukset pinta- ja pohjavesien nykytilaan. Ar- vioinnissa on huomioitu purkuvesien ominaispiirteet kuten luonnontilaisuus, va- luma-alueet ja käyttötarkoitukset. Purkuvesien laatutiedot on selvitetty Oiva- tietokannasta, josta on näytteenottopisteittäin kerätty olennaiset tiedot veden laa- dusta. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty hyödyksi muiden vastaavien alueiden
tietoja sekä muiden vastaavien hankkeiden kokemusta (Kulmakorpi, Espoo, Es- poon kaupunki, 2011). Lisäksi on kerätty nykyisten läjitysalueiden seurantatietoja niiltä osin kuin niitä on saatavilla.
Mahdollisia vaikutuksia on peilattu Vuoksen alueen vesienhoitosuunnitelmaan (Kotanen ym. 2008), joka ulottuu vuoteen 2015 saakka.
6.5.5 Melu- ja tärinävaikutukset
Maanvastanottoalueen toiminnan alkaessa melulähteitä ovat alueelle suuntautuva raskas ajoneuvoliikenne ja alueella käytettävät työkoneet.
Arviointiselostuksessa meluvaikutuksia on selvitetty leviämismallilaskelmin ottaen huomioon paikalliset olosuhteet (maasto ja puusto). Laskennalla on kuvattu tilan- netta, jolloin toiminta on aktiivista ja sääolosuhteet ovat melun leviämiselle suotui- sat. Melutasot on laskettu toiminta-alueen ympäristöön kahden metrin korkeudel- le. Työssä on selvitetty toimintojen päiväaikaiset melutasovyöhykkeet vähän ääntä vaimentavissa olosuhteissa sekä arvioitu impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus toi- minnoittain, ja niiden vaikutus melutasoihin. Mallintamalla saatuja tuloksia on ver- rattu Suomessa nykyisin voimassa oleviin melulle annettuihin ohjearvoihin (VNp 993/1992). Melumallinnuksen on toteuttanut Symo Oy, NoiSy melun mallinnusoh- jelmalla.
Tärinävaikutuksia on arvioitu asiantuntija-arviona ottamalla huomioon alueella ta- pahtuvan tärinää aiheuttavat toiminnot, kuten raskas liikenne, maamassojen kip- paaminen sekä pohjaolosuhteet ja tämän kautta tärinän leviäminen alueella. Asian- tuntija-arvion on laatinut pohjarakentamisen asiantuntija Jukka Pöllä Fundatec Oy:stä.
6.5.6 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen: kasvillisuus, eläimistö ja suo- jelukohteet
Koska maankaatopaikka muuttaa suunnittelualueella nykyisen luonnon täysin, on luonnon perustilan kartoittaminen tärkeässä asemassa vaikutusten arvioinnissa.
Vaikutusten arviointia varten on selvitetty alueiden luonnon perustila. Arviointi on tehty alueille jo tehtyjen selvitysten sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen uhan- alaisten lajistotietojen perusteella. Paritsansuon alueella tietoja täydennettiin ja tar- kennettiin lisäselvityksin. Vuonna 2012 kartoitettiin alueen luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä, rauhoitettuja ja uhanalaisia lajeja. Kartoituksella selvitet- tiin lisäksi alueen kasvuolosuhteet ja muut ominaisuudet, joiden perusteella alueella voisi esiintyä rauhoitettuja tai uhanalaisia eliölajeja. Vuonna 2013 laadittiin selvi- tyksen alueen elinympäristöistä ja kasvillisuudesta, päiväperhosista ja nisäkkäistä ja arvioitiin maankaatopaikan vaikutusta näihin. Lisäksi tehtiin selvitys alueen yöper-
hosista ja lepakoista. Alueen luonnon tila on esitetty kappaleessa 5. Vuonna 2012 tehdyt selvitykset on esitetty tämän selostuksen liitteessä 2 ja vuonna 2013 tehdyt selvitykset liitteessä 5.
Selostuksessa on arvioitu lisäksi hankkeen vaikutukset läheisiin suojeltuihin kohtei- siin. Näitä ovat mm. lähimmät luonnonsuojelualueet sekä Natura 2000 -alueet. Ar- viointi on toteutettu asiantuntija-arviona Suomen Luontotieto Oy:n sekä Vahasen asiantuntijoiden toimesta.
6.5.7 Kalasto ja Kalatalous
Mahdolliset kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu asian- tuntija-arviona perustuen ELY keskukselta saatuihin kalaston ja kalastuksen nykyti- lannetietoihin sekä hankkeen vesipäästötietoihin.
6.5.8 Liikenne
Liikenteestä aiheutuvia vaikutuksia on arvioitu tarkastelemalla maankaatopaikan aiheuttamia muutoksia nykyisiin liikennemääriin. Nykyisinä liikennemäärinä on käytetty vuoden 2009 liikennemäärätietoja ja raskaan liikenteen osalta vuoden 2011 tietoja. Liikennemäärien kasvun vaikutusta on arvioitu liikenteen päästöihin (melu ja pöly) sekä liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Maankaatopaikan sisäisen liikenteen onnettomuus- ja häiriötilanteiden riskit on arvioitu Myös sisäi- sen liikenteen onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä liikenteestä aiheutuvien riskien vaikutukset on arvioitu asian-tuntija arviona.
6.5.9 Onnettomuus- ja häiriötilanteiden vaikutukset sekä riskit
Vaikutusten arvioinnin yhteydessä on tunnistettu myös onnettomuus- ja häiriöti- lanteiden vaikutukset ja riskit. Maankaatopaikan alueen liikennejärjestelyjen suun- nittelussa on otettava huomioon kasvava liikennemäärä, raskaat ajoneuvot, nykyis- ten liikennejärjestelyjen toimivuus, opasteet ja aiheutuvien onnettomuusriskien minimointi.
Vaihtoehto VE1a, VE1b ja VE2 sijaitsevat suolla ja on odotettavissa, että alueelle tuotavat massat tulevat painumaan pehmeään suomaahan. Alueelle kuljetetaan maamassoja raskaan liikenteen ajoneuvoilla ja massoja siirrellään läjitysalueella eri- laisilla työkoneilla.
Alueelle otetaan vastaan vain pilaantumattomia maamassoja, riskit pilaantuneiden massojen joutumisesta alueelle ja näistä aiheutuvia haittoja on arvioitu.
Onnettomuus- ja häiriötilanteiden riskit niin ihmisiin kuin täyttörakenteille on ar- vioinut Vahasen ympäristöasiantuntija.
6.5.10 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen
Hanke voi vaikuttaa ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen esimerkiksi totutun maankäytön ja maiseman muutoksina, liikenne-, pöly- ja meluhaittana se- kä riskitapauksissa pohja- ja pintaveden muutosten kautta. Ympäristövaikutukset aiheuttavat myös sosiaalisia vaikutuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi vesistövaiku- tukset, jotka aiheuttavat muutoksia mm. yleiseen viihtyvyyteen, vesistön virkistys- käyttöön tai elinkeinon harjoittamiseen.
Hankkeessa on arvioitu edellä kuvattujen ja arviointiselostuksessa arvioitavien seikkojen yhteisvaikutusta lähiympäristössä asuvien ihmisten terveyteen ja lä- hiasukkaiden elinoloihin sekä vaikutusten sosiaalisia merkityksiä. Selvityksen taus- tatiedoksi kerättiin keskeiset tiedot hankealueen ympäristöstä, kuten tiedot lähim- mästä asutuksesta ja muista häiriintyvistä kohteista sekä virkistysalueista.
Vaikutusten arvioinnin apuna on käytetty lisäksi paikallisten asukkaiden ja viran- omaisten asiantuntemusta. Paritsansuon ja Kyyrönsuon alueiden tämän hetkistä käyttöä ja merkitystä selvitettiin asukaskyselyin, jotka jaettiin alle kahden kilomet- rin säteellä hankealueesta sijaitseville talouksille. Asukaskyselyt ja niiden tulokset ovat tämän selostuksen liitteinä. Kyselyjen sanalliset yhteenvedot on esitetty kappa- leessa 5.12. Myös vastaavien hankkeiden ympäristövaikutusten arviointeja on käy- tetty vaikutusten tunnistamiseen ja arviointiin.
Terveysvaikutukset ihmisiin on arvioitu maaperästä, vesistä ja ilmasta saatavan ko- konaisvaikutusten perusteella. Arvioinnissa on selvitetty ihmisten mahdollisuus al- tistua hankkeen päästöille arvioitujen kokonaisvaikutusten pohjalta.
Arviointi on toteutettu tämän YVA-selostuksen muissa osa-alueissa toimineiden asiantuntijoiden arvioina. Arvioinnissa on hyödynnetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen IVA-käsikirjan ohjeita (THL 2013).
7 HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
7.1 Keskeiset ympäristövaikutukset
Maankaatopaikan keskeiset ympäristövaikutukset voivat aiheutua:
liikenteestä (melua, pölyä)
toiminnasta (melua, pölyä, päästöt veteen) rakentamisesta (luonnon tila)
7.2 Vaikutukset maankäyttöön, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Paritsansuo VE1a ja VE1b
Paritsansuon alue on merkitty Multimäen alueen osayleiskaavassa alueeksi, jonka käyttömahdollisuutta erityisalueeksi puhtaiden maa-ainesten läjitykseen selvitetään (SEL/E). Paritsansuon alueelle on lisäksi rajattu alueita, jotka ovat luonnon moni- muotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä (luo). Merkinnällä on osoitettu likimää- räisesti paikallisesti arvokkaat luonto- ja maisemakohteet. Toimenpiteissä, joissa vaikutetaan ympäristöntilaan, on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei alueen luon- nonvaroja heikennetä tai vaaranneta. Alueilla on rakentamisrajoitus (MRL 43,2 §) ja toimenpiderajoitus (MRL34,2 § ja 128 §). Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa alueelle on lisäksi merkitty viheryhteyskäytävä ja joukkoliikenteen kehittämiskäytä- vä. (ks. luku 5.2.1)
Multimäen yleiskaavan luontoselvityksessä luo-merkinnällä osoitettu alue on vir- heellisesti tulkittu metsälain 10§:n mukaiseksi kohteeksi, mitä se ei tarkempien Pa- ritsansuon alueella vuosina 2012 ja 2013 tehtyjen selvitysten perusteella ole. Perus- teita yleiskaavan mukaiselle merkinnälle ei täten ole. (Sivén 2013)
Mikäli voimassa olevan osayleiskaavan luo-merkinnästä on nähtävissä koituvan es- te maanläjitysalueen luvitukselle, voidaan alueelle laatia korvaava osayleiskaava, jossa luo-merkintä poistetaan tarkempien luontoselvitysten nojalla. Joensuun kau- pungin kaavoituksen näkemyksen mukaan tämä ei ole kuitenkaan tarkoituksen- mukaista, koska luontoselvitysten perusteella alueella ei ole sellaisia luontoarvoja, joiden suojelemiseksi voimassa olevassa kaavassa on osoitettu luo-merkintä. Kaa- vamerkintä on tältä osin virheellinen, eikä sille tulisi ympäristöluvituksessa antaa painoarvoa. (Sivén 2013)
Toteutuessaan Paritsansuolle sekä vaihtoehdoilla 1a ja 1b arvioidaan olevan vähäi- set vaikutukset alueen suunniteltuun maankäyttöön. Viheryhteyskäytävän säilyttä- mistä on lisäksi arvioitu tarkemmin selostuksen luvussa 7.7.1.
Luvussa 5.3.1 kuvatut hankealueen lähiympäristön herkät kohteet sekä asuinalueet jäävät melko kauas hankkeen sijoituspaikasta (asuinrakennukset lähimmillään 300–
400 m etäisyydellä ja herkät kohteet 1,5 km etäisyydellä vaihtoehdossa 1a) ja väliin jää metsävyöhyke. Maankaatopaikan toteutumisen Paritsansuolle joko vaihtoehdon 1a tai 1b laajuudessa arvioidaan vaikutukset lähiympäristön asuinalueisiin ja herk- kiin kohteisiin vähäisiksi.
Uuden Multimäen suunnitellun asuinalueen osalta ei myöskään ole odotettavissa häiritseviä vaikutuksia. Maankaatopaikan ja Multimäen alueen väliin jää metsäkais- tale. Multimäen alueen rakentaminen on ainakin osittain myös samanaikaista maankaatopaikan toiminnan kanssa, tällöin itse Multimäen rakentamisesta voidaan arvioida tulevan enemmän haitallisia vaikutuksia alueelle kuin maankaatopaikan toiminnasta.
Maankaatopaikka muuttaa hankealueen maisemakuvan tiheästi ojitetusta nuorta männikköä kasvavasta rämemuuttumasta täyttömaiden hallitsemaksi avomaise- maksi (Lindblom 2013). Maisemakuva muuttuu heti maankaatopaikan rakentami- sen alussa, kun alueen puusto kaadetaan. Maankaatopaikan täyttövaihe kestää usei- ta vuosikymmeniä, jolloin myös maisema muuttuu vähitellen. Täyttömäki kohoaa suunnitelman mukaan korkeimmillaan 37 metrin korkeuteen, joten se erottuu ko- houmana alueen muuten tasaisesta maisemasta. Maisemoinnin jälkeen maankaato- paikka sulautuu osittain ympäröivään maisemaan. Maankaatopaikan vaihtoehdon 1a vaikutukset alueen maisemaan on visualisoitu alla olevilla havainnekuvalla. Ha- vainnekuva on pyritty tekemään paikasta, josta maankaatopaikan visuaalinen vai- kutus on suurin. Kuvassa maankaatopaikkaa on havainnollistettu ennen sen mai- semointia, jotta voidaan arvioida suurimmat mahdolliset vaikutukset.
Maankaatopaikan toteutuessa Paritsansuolle joko vaihtoehdon 1a tai 1b laajuudes- sa, arvioidaan vaikutukset maisemaan kohtalaiseksi. Vaihtoehdossa 1b maankaato- paikan ympärille on mahdollista jättää enemmän puustoa, joten vaikutuksen mai- semankuvaan arvioidaan olevan vaihtoehtoa 1a hieman vähäisemmän.
Kuva 41. Havainnekuva Ilomantsintieltä Paritsansuon maankaatopaikalle.
Kyyrönsuo VE2
Kyyrönsuon alue on merkitty Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 turvetuotanto- alueeksi (EO/tu) (Kuva 17). Läheiset alueet ovat merkitty metsätalous- tai turvetuo- tantoalueiksi (M tai EO/tu). Toteutuessaan Kyyrönsuolle maankaatopaikan vaiku- tukset nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön arvioidaan vähäisiksi.
Kohdassa 5.3.2 kuvatut hankealueen lähiympäristön herkät kohteet sekä asuin- ja virkistysalueet jäävät yleisesti melko kauas hankkeen sijoituspaikasta tai sijoituspai- kan ja asuinrakennuksen välissä on metsävyöhyke. Maankaatopaikan toteuttamisen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia yllämainittuihin kohteisiin.
Rakentamisen aikaiset maisemavaikutukset jäävät pieniksi, sillä aluetta ympäröi metsäalue.
Suunniteltu maankaatopaikan hankealue on Kyyrönsuon turvetuotannon piirissä olevaa aluetta. Kyyrönsuon maisema on valmiiksi avointa, joten maankaatopaikan rakentamisen vaikutukset maisemaan arvioidaan vähäisiksi. Maankaatopaikan täyt- tövaihe kestää vuosikymmeniä, jolloin maisema muuttuu vähitellen. Korkeimmil-
laan täyttömäki kohoaa suunnitelmien mukaan 37 metrin korkeuteen, joten se erottuu kohoumana alueen muuten tasaisesta maastosta. Maankaatopaikan vaiku- tukset alueen maisemaan jäävät kuitenkin suhteellisen vähäisiksi aluetta ympäröi- vän korkean puuston takia. Lähellä ei myöskään ole sellaista paikkaa mistä maan- kaatopaikka näkyisi sen täytön saavutettua lopullisen korkeutensa. Alla on kuva (Kuva 42) sijoitusalueelle johtavalta tieltä, josta näkee aluetta ympäröivää puustoa, joka estää maankaatopaikan näkyvyyden. Kuvassa vasemmalle kääntyvä tie johtaa läjitysalueelle.
Kuva 42. Havainnekuva sijoituspaikalle johtavalta tieltä, maankaatopaikan alue jää vasemmalle puuston taakse.
Vaikutukset Kyyrönsuon maisemaan arvioidaan vähäisiksi.
Nollavaihtoehto VE0
Nollavaihtoehdossa läjitystoiminta jatkuu nykyisellään eikä merkittäviä vaikutuksia nykyiseen maankäyttöön, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan ole odotettavis- sa. Vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska alueet ovat jo maanläjityskäytössä ja saavuttamassa lopullisen täyttökapasiteettinsa lähiaikoina.
7.3 Vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon 7.3.1 Yleistä
Luvussa 5.4 on käsitelty ilmanlaatua Joensuun seudulla ja Pohjois-Karjalan alueella.
Luvussa 6.5.2 on selostettu arvioinnissa käytetyt menetelmät.
7.3.2 Vaikutukset ilmaan
Paritsansuon ja Kyyrönsuon vaihtoehdoissa maankaatopaikan ilmaan aiheutuvat päästöt ovat melko samat. Ilmaan johtuvat päästöt tulevat lähinnä liikenteestä sekä pölypäästöistä.
Joensuun Koskikadulla sijaitsevalla mittausasemalla on aloitettu ilmanlaadun seu- ranta vuonna 2003. Mittausasemalla on mitattu hengitettävien hiukkasten (PM10) ja typen oksidien (NOX) pitoisuuksia. Hengitettävien hiukkasten raja-arvo on 50 µg/m3.
Taulukko 8. Ilmanlaadun ohjearvot kokonaispölypitoisuudelle (TSP, µg/m3).
Hiukkaspitoisuus (TSP) Ohjearvo
Vuorokauden maksimipitoisuus 120 *
Vuosikeskiarvo 50
*vuoden vuorokausikeskiarvojen 98. prosenttipiste
Koskikadun mittauspisteessä kerätään tunneittain hiukkasnäyte, josta mittalaite määrittää tunnin keskiarvopitoisuuden. Tuntipitoisuuksista lasketaan vuorokauden keskiarvopitoisuus. Joensuussa ylityksiä on tapahtunut vuodesta riippuen 2–16 kappaletta. Valtioneuvoston asetuksen perusteella sallitaan 35 ylitystä vuodessa.
Ylitykset ovat tapahtuneet yleensä keväisin sääoloista ja hiekoitushiekan poistosta johtuen.
Paritsansuo VE1a ja VE1b
Pölymallinnus laadittiin Paritsansuon vaihtoehdolle. Mallinnuksen tuloksena lä- himpien pölylle alttiiden kohteiden kohdalla ilmanlaadun ohjearvoon verrattavat pölyosuuslisät ovat noin 17–25 % ohje-arvosta. Vuosikeskiarvot ovat pieniä, alle 5 µg/m3 ja ne alittavat selvästi ohjearvopitoisuuden.
Kuvissa (Kuva 43, Kuva 44) esitetään pölymallinnuksen tulokset.
Pölymallinnuksen perusteella maankaatopaikan pölypäästöt pysyvät toiminta- alueen välittömässä läheisyydessä. Päästöt ovat paikallisia sekä tyypiltään lyhytkestoisia. Päästöt eivät myöskään aiheuta haittaa verrattuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvioihin. Maankaatopaikan toteutuessa Paritsansuolle vaihtoehdon 1a tai
1b laajuudessa arivoidaan vaikutusten ilmanlaatuun jäävän vähäisiksi.
Vaihtoehdossa 1a läjityskapasiteettia on enemmän, joten vaikutukset ovat todennäköisesti pitempikestoiset kuin vaihtoehdossa 1b.
Kyyrönsuo VE2
Paritsansuon pölymallinnuksen tuloksia hyödyntäen voidaan todeta, että maankaa- topaikan aiheuttamat pölypäästöt rajoittuvat suurimmaksi osaksi itse toiminta- alueelle. Lähimmät asuintalot ovat Kyyrönsuolla noin 600 metrin päässä alueesta ja päästöt eivät aiheuta haittaa verrattuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvioihin.
Kyyrönsuon vaihtoehdon osalta ei siis ole odotettavissa pölypäästöistä aiheutuvia merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen. Päästöt ovat paikallisia, tyypiltään lyhyt- kestoisia ja alittavat selvästi ohje- ja raja-arvot. Vaikutukset ilmanlaatuun arvioi- daan vähäisiksi maankaatopaikan toteutuessa Kyyrönsuon hankealueelle.
Nollavaihtoehto VE0
Nollavaihtoehdossa ilmapäästöt pysyvät nykytilanteen mukaisina, eivätkä vaikutuk- set ilmaan siis muutu nykytilanteesta. Vaihtoehdossa häiriövaikutukset kohdistuvat isommalle alueella ja suurempaan määrään häiriintyviä kohteita, koska maiden si- joituskohteita on useampia ja ne sijaitsevat osin lähempänä asutusta. Vaikutukset ilmanlaatuun arvioidaan nollavaihtoehdossa vähäisiksi.
Kuva 43. Paritsansuon maankaatopaikan vrk-pitoisuuslisien 98.prosenttipisteet (g/m3) toiminta-alueen ympäristössä.
Kuva 44. Paritsansuon maankaatopaikan vuoden keskimääräiset hiukkaspitoisuusli- sät (g/m3) toiminta-alueen ympäristössä.
7.3.3 Vaikutukset ilmastoon
Turvesoiden käytön muuttamisella voi olla vaikutuksia kasvihuonekaasutaseeseen.
Maa- ja metsätalousministeriön tutkimushankkeen tulokset osoittivat, että niin soiden kuin metsäojitettujen soiden hiilidioksiditaseet vaihtelevat voimakkaasti ja ne voivat olla joko hiilinieluja tai hiilen lähde, riippuen kasvupaikkatyypistä ja il- mastollisista oloista.
Tutkimushankkeen tulosten mukaan soiden kuivatus vähentää soiden me- taanipäästöjä oleellisesti, jos tämä johtaa myös kasvillisuusmuutokseen ja puuston kasvuun.
Soiden keskimääräinen vuositaseiden hajonta on luontaisen vaihtelun takia suuri ja nykytietämys ei riitä antamaan kattavaa kokonaiskuvaa soiden nykyisestä hiilidiok- siditaseen vaihteluista erityyppisillä soilla.
Edellä esitetyn perusteella on haasteellista arvioida miten maankaatopaikka vaikut- taisi suon hiilidioksiditaseeseen. Kun suo voi olla joko nielu tai päästölähde ei ko- konaistasetta pystytä arvioimaan. Kuitenkin voidaan todeta, että suolla kasvavan kasvillisuuden poistaminen vähentää suon hiilinielun osuutta, mutta toisaalta läji- tyksen loputtua maisemoidaan alue kasvillisuudella, jolloin hiilinielun osuus palau- tuu ainakin osin ennalleen. Tämä tapahtuu kuitenkin vasta vuosikymmenten pääs- tä.
Liikenteestä aiheutuvat päästöt ovat suunnilleen samansuuruiset kaikissa vaihtoeh- doissa. Paritsansuon vaihtoehdossa ne ovat hieman pienemmät johtuen uuden Multimäen asuinalueen läheisyydestä. Tältä alueelta arvioidaan tulevan noin 715 000 m3 maamassoja, joka on lähes 20 % kaikista maankaatopaikalle tuotavista maa-massoista. Kyyrönsuon ja Paritsansuon välinen matka on noin 15 km. Multi- mäen maa-massat aiheuttavat noin 48 000 kuorma-auton (15 m3/kuorma) liiken- teen. Tämä vastaa 15 km matkalla (kuorma-auton päästöt noin 800 gCO2/km) 576 t CO2 päästöjä 20 vuoden aikana.
Liikenteestä aiheutuvat päästöjen vaikutukset ilmastoon arvioidaan kuitenkin ole- van hyvin pienet ja ne jakautuvat pitkälle 20-40 vuoden aikavälille.
Kaikkien vaihtoehtojen ilmastovaikutukset ovat vähäiset ja ne jakaantuvat pitkälle aikavälille, joka tekee vaikutusten merkittävyydestä vähäiset.
7.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään
Paritsansuon ja Kyyrönsuon vaihtoehdoissa suorat vaikutukset maaperään aiheu- tuvat pintamaiden poistosta, mahdollisista pengerryksistä, ojituksesta ja tasausal- taan tekemisestä.
Paritsansuon ja Kyyrösuon hankealueille on tehty aikaisemmin pohjatutkimuksia, joiden tuloksia käytettiin arvioitaessa vaikutuksia maa- ja kallioperään.
Maankaatopaikalle tuodaan vain pilaantumattomia maa-aineksia, joten toiminnas- ta ei aiheudu missään hankevaihtoehdossa haitta-ainepäästöjä maaperään. Alueille tuoduista massoista voi liueta maaperään ravinteita ja suoloja.
Paritsansuo VE1a ja VE1b
Paritsansuon alueelle on tehty alustavia pohjatutkimuksia Joensuun kaupungin toimesta vuonna 2010 (FCG, Esiselvitys, 2010). Selvityksessä tehtiin Paritsansuon maankaatopaikan suunnittelualueelle painokairauksia ja maaperänäytteenottoa.
Tehtyjen pohjatutkimuksien perusteella alueella on turvetta 0,5-4 metrin kerros.
Pääosin turvetta on noin 1-2 metrin kerros. Tämän jälkeen maaperä on silttiä, sa- vista silttiä tai laihaa savea. Kova pohja on noin 5-14 metrin syvyydessä maanpin- nan tasosta. Pohjamoreenin paksuus on noin 0,5-4 metriä.
Tehtyjen pohjatutkimuksien perusteella ei pystytä arvioimaan Paritsansuon maan- kaatopaikan maa-aineksen aiheuttamaa lopullista painumaa, koska pohjatutkimuk- sissa ei ole otettu riittävästi maaperää kuvaavia näytteitä. Karkeasti voidaan arvioi- da, että alueen turvekerros painuu noin 0-1 metriä. Turvekerroksen alla olevan silt- tikerroksen voidaan arvioida painuvan myös muutamia senttejä. Turve on huokois- ta ainesta, joten maankaatopaikan maa-aineksen paine ei aiheuta maanpinnan ko- hoamista muualla alueella.
Pintamaiden poisto, mahdolliset pengerrykset, ojitukset ja tasausaltaan tekemisestä aiheutuvat vaikutukset maaperään ovat pieniä. Edellä mainitut toimenpiteet vaikut- tavat enemmän alueen pintavesiin, jota on arvioitu seuraavassa kappaleessa.
Maankaatopaikalle ei arvioida olevan vaikutusta alueen kallioperään. Tehdyissä pohjatutkimuksissa ei todettu kalliota.
Maaperään suotautuvien ravinteiden ja suolojen merkitys alueen maaperään on vä- häinen. Turpeen alapuolisen siltti- ja savikerroksen arvioidaan pidättävän hyvin suotautuvia vesiä.
Kyyrönsuo VE2
Kyyrönsuon suunnittelualueelle on tehty pohjatutkimuksia Kyyrönsuon pilaantu- neiden maa-ainesten käsittely- ja varastointialueen hankesuunnitelman ja hank- keen YVA-selostuksen yhteydessä vuonna 2001.
Alueella tehtyjen kairausten ja maanäytetutkimusten perusteella maaperä koostuu laihasta savesta ja savisesta siltistä. Hienojakoisten savi- ja silttikerrosten kokonais- paksuus alueella on noin 10–20 metriä. Savista silttiä tai laihaa savea sisältävä maa- perä on tutkimusten perusteella heikosti vettä läpäisevää.
Puhtaiden maa-aineksien läjittäminen Kyyrönsuon hankealueella tulee aiheutta- maan pohjamaan painumista. Pohjatutkimuksien perusteella ei voida arvioida pai- numien suuruutta, koska pohjatutkimuksia ei ole tehty alueelle riittävästi.
Maankaatopaikalle ei arvioida olevan vaikutusta alueen kallioperään. Tehdyissä pohjatutkimuksissa ei todettu kalliota.
Paksu savi- ja silttikerros estää maanläjityksen suotovesien imeytymisen maape- rään. Maaperään suotautuvien ravinteiden ja suolojen merkitys alueen maaperään arvioidaan vähäiseksi.
Nollavaihtoehto VE0
Nollavaihtoehdossa vaikutukset maa- ja kallioperään pysyvät nykytilanteen mukai- sena, eli vaikutukset eivät muutu verrattuna nykytilaan. Maa- ja kallioperään aiheu- tuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi.
7.5 Vesistövaikutukset, pohja- ja pintavedet 7.5.1 Pohjavedet
Maankaatopaikalle tullaan sijoittamaan pilaantumattomiksi arvioituja tai todettuja maamassoja. Tämä tarkoittaa, että kaikkien maamassojen haitta-ainepitoisuudet alittavat Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemmat ohjearvot. Mahdolliset hait- ta-aineiden lähteet alueella johtuvat työkoneiden käsittelystä ja tankkaamisesta.
Tankkaamisessa noudatetaan erityistä tarkkaavaisuutta, jotta häiriötilanteita ei synny ja ettei haitta-aineita pääse ympäristöön. Alueelle tarvittaessa tuotavat polt- toainesäiliöt varustetaan kaksoisvaipalla tai riittävän suurella suoja-altaalla sekä la- ponestolla, ja ne sijoitetaan alueelle, jossa työkoneilla ajo ei todennäköisesti aiheuta säiliöiden rikkoutumisvaaraa.
Espoon Kulmakorven maankaatopaikalta on olemassa pohjaveden seurantatietoa useista pohjavesiputkista. Alueella on ohut pintamaakerros. Maankaatopaikan vai- kutus on vuoden 2010 vuosiraportin mukaan näkynyt hyvin paikallisesti pohjave- dessä sähkönjohtavuuden sekä kloridi-, barium- ja kalsiumpitoisuuksien nousuna.
Läjitysalueen ulkopuolella vaikutus ei ole ollut havaittavissa lievää sähkönjohtoky- vyn kohoamista lukuun ottamatta (Espoon kaupunki, 2011).
Maankaatopaikalle tuotavien massojen vuoksi siltä suotautuvan veden laatu muut- tuu. Läjitettävästä massasta merkittävä osa on pintamaata, jonka humuspitoisuus on korkea. Lisäksi on oletettavissa, että hienoaineksen pitoisuus on korkea maan- kaatopaikalle läjitettävissä massoissa. Toiminta voi lisäksi aiheuttaa paikallista ra- vinnekuormitusta pohjavedelle.
Paritsansuo VE1a ja VE1b
Paritsansuon läheisyydessä sijaitsevan Kulhon pohjavesialueen tila on hyvä ja alu- een vettä käytetään talousvetenä. Suoalueelta muodostuva pohjavesi on tyypillisesti humuspitoista ja sen sähkönjohtokyky on korkea. Paritsansuota lähimpänä sijaitse- va pohjaveden tarkkailupiste sijaitsee Kulhon vedenottamolla, jossa ei ole havaittu kohonnutta sähkönjohtavuutta raakavedessä. Näin ollen ei ole oletettavaa, että Pa-
ritsansuolta muodostuva pohjavesi olisi merkittävästi yhteydessä Kulhon I-luokan pohjavesialueeseen.
Paritsansuon alueen turvekerrosten ja sen alapuolisten siltti- ja savikerroksen ve- denjohtavuuden arvioidaan olevan huono. Alueen 0,5–4,0 m paksun turvekerrok- sen arvioidaan pidättävän merkittävän osan suotovesien hienoaineksesta. Pohjave- den pinta on suoalueelle tyypillisesti korkealla, joten paikallisesti siihen tulee se- koittumaan hienoainesta. Turpeen painuessa pohjaveden pinnan arvioidaan ulot- tuvan paikoitellen täyttömassaan. Vaikutuksen merkittävyys on vähäinen, koska pohjavettä ei käytetä talousvetenä, eikä sillä ole muutakaan käyttötarkoitusta. Suo- alueelta muodostuva pohjavesi ei ole potentiaalisesti käytettävissä talousvetenä sen korkean humuspitoisuuden ja sähkönjohtokyvyn vuoksi.
Alueelta muodostuvan pohjaveden ei arvioida olevan suoraan yhteydessä läheisiin luokiteltuihin pohjavesialueisiin, joten niihin ei arvioida kohdistuvan kuormitusta maankaatopaikan toiminnasta.
Koska vaikutus pohjaveteen arvioidaan hyvin paikalliseksi, tulee toiminnan aikai- nen pohjaveden seuranta kohdistaa erityisesti aivan lähialueeseen. Joensuun kau- pungin on tarkoitus sijoittaa Paritsansuolle pohjavesiputkia. Pohjavesiputkesta otettavista näytteistä varmistetaan Paritsansuon alueen pohjaveden kemiallinen laa- tu.
Kyyrönsuo VE2
Kyyrönsuon turvekerros on poistettu ja savista silttiä tai laihaa savea oleva pohja- maakerros ulottuu noin 10–20 m syvyyteen. Suunnitellun toteutusalueen (Kuva 3) pohjoisosassa pohjaveden pinta on mittausajankohdasta riippuen ollut 2,6–1,8 m syvyydellä maan pinnasta ja eteläreunalla noin 5 m syvyydellä maanpinnasta. Koska pohjamaan vedenjohtavuus on alhainen, on maanläjitystoiminnasta johtuva kiinto- aineksen kulkeutuminen alueen pohjaveteen hidasta. Lisäksi hienoainespitoinen pintamaa suodattaa tehokkaasti läjitystoiminnasta aiheutuvan suotovesien kiinto- aineksen.
Kyyrönsuon pohjaveden pinta on useita metrejä alempana kuin pohjoisempana si- jaitsevan Jaamankankaan luokitellun pohjavesialueen vedenpinta ja pohjaveden virtaussuunta on Jaamankankaan pohjavesialueesta poispäin. Suunnittelualueella muodostuva pohjavesi ei nykyisillä pohjaveden pinnankorkeuksilla kulkeudu luoki- tellulle pohjavesialueelle. Vesipintojen korkeuserot ovat niin merkittävät, ettei niis- sä arvioida nykyisin tiedossa olevien toimintojen voivan aiheuttaa sellaista muutos- ta, jonka vuoksi pohjavettä kulkeutuisi suunnittelualueelta Jaamankankaan pohja- vesialueelle.
Maankaatopaikan mahdollinen vaikutus pohjaveden laatuun arvioidaan paikalli- seksi eikä sillä ole vaikutusta talousvetenä käytettävään pohjaveteen. Suunnittelu- alueen eteläpuolella sijaitsevien kiinteistöjen kaivot eivät ole talousvesikäytössä, koska ne kaikki ovat liittyneet Pilkon vesiosuuskunnan jäseniksi ja talousvesi tulee kiinteistöihin keskitetysti (suullinen tiedonanto, Urpo Hirvonen, Pilkon vesiosuus- kunta).
Nollavaihtoehto VE0
Nykyisillä sijoituspaikoilla vaihtoehdossa 0 ei pohjavesien kuormitukseen tule muutosta verrattuna nykytilaan. Nykyiset pienet läjitysalueet eivät sijaitse luokitel- luilla pohjavesialueilla. Lähin etäisyys I-luokan pohjavesialueeseen on Ruoppitien lumenläjitysalueella, joka sijaitsee 1,2 km etäisyydellä Utranharjun (0727656) poh- javesialueesta. Päresärkän maankaatopaikka sijaitsee 400 m etäisyydellä II-luokan pohjavesialueesta Hämälänsärkät (0704505).
Verrattuna keskitettyyn maankaatopaikkatoimintaan pienten läjitysalueiden käyt- täminen kuormittaa useampia pohjavesiä pistemäisesti. Kuormitus kohdistuu kui- tenkin hyvin pienelle alueelle ja on luonteeltaan vähäistä.
7.5.2 Pintavedet
Keskitetty maankaatopaikka tullaan rakentamaan niin, että (Kuva 9) täytön luiskia pitkin valuvat vedet ja täyttömassan läpi suotutuvat kokoojaojiin kulkeutuvat vedet ohjataan erilliseen tasausaltaaseen. Maankaatopaikalle läjitettävästä massasta aiheu- tuu erityisesti hienoaineskuormitusta pintavesiin, mikä voi näkyä vastaanottavien vesistöjen samentumisena. Laskuojan tasaisilla alueilla erityisesti kiintoaines voi ai- heuttaa liettymistä. Lisäksi läjitetyistä massoista siirtyy veteen ravinteita, jotka voi- vat rehevöittää vastaanottavaa vesistöä. Ravinnekuormituksen arvioidaan olevan vähäistä Pielisjoessa, mutta lähimmissä oja- ja purovesissä kuormitus tulee olemaan suurempaa. Oja- ja purovesiin on kuitenkin myös suon kuivatuksen vuoksi kohdis- tunut kuormitusta, kun niihin on kulkeutunut kuivatusvesiä.
Pintavesiin ei arvioida kohdistuvan merkittävää haitta-ainekuormitusta, koska maankaatopaikalle ei tuoda pilaantuneita maa-aineksia.
Täyttöalueella veden imeytyminen ja haihtuminen on pienempi kuin luonnontilai- sella alueella. Pintavalunnan määrä tulee täyttötyön aikana lisääntymään, kun pal- jaalta maanpinnalta vedet valuvat kokoomaojiin. Valumakerroin metsäalueella on 0,05 ja muilla kasvillisuusalueilla. Peltoalueilla valumakerroin nousee tasolle 0,10.
Vuotuinen sadanta alueella on keskimäärin 600 mm.
Maankaatopaikan suunnittelualueen pinta-ala on vaihtoehdoissa VE1a ja VE2 51 ha sekä vaihtoehdossa 1b 25 ha ja kaikki alueen vedet ohjautuvat samaan kokooja- ojaan. Suurimmillaan pintakasvillisuutta vailla olevan alueen arvioidaan olevan
korkeintaan 1/10 kokonaispinta-alasta eli VE1a:ssä ja VE2:ssa noin 5 ha. Tämän ar- vioidaan olevan noin 2–3 vuoden läjitysala, pidempään läjittämisen jälkeen koske- mattomana oleva alue tulee heinittymään ja vähitellen valumakerroin pienenee lä- helle alkuperäistä arvoa. Pintakasvillisuuden muuttuessa metsäisestä avonaiseksi, kasvittomaksi alueeksi arvioidaan valunnan kasvavan noin 7 500 m3 vuositasolla.
Valumiskertoimen muutokseen vaikuttaa merkittävästi alueelle tuotavien massojen pinnan muotoilu: jyrkältä rinteeltä valunta on suurempaa kuin loivalta, jossa suu- rempi osa valunnasta ehtii imeytyä maaperään.
Paritsansuo VE1a ja VE1b
Maankaatopaikan alueelta tulee kulkeutumaan pintavesien mukana kiintoainesta välittömiin purku-uomiin, Aittopuroon ja Multimäen kylän läpi kulkevaan ojaan.
Pääosan kiintoaineksesta arvioidaan laskeutuvan näihin virtavesiin ja kulkeutumi- sen Pielisjokeen arvioidaan olevan vähäistä. Myös ravinteita kulkeutuu tasausal- taasta huolimatta vastaanottaviin vesistöihin. Vaikutukset pintavesiin Paritsansuon hankevaihtoehdoissa 1a ja 1b arvioidaan kohtalaisiksi, koska vaikutukset osittain kohdistuvat ympäristöarvoiltaan huomioitavaan Aittopuroon, jonka alueella on metsälain 10 § mukaisia monimuotoisuutta ilmentäviä ja erityisen tärkeän elinym- päristön piirteitä (Joensuun kaupunki 2008b).
Kyyrönsuo VE2
Kyyrönsuon vastaanottava vesistö, Siilaisenpuro, on nykytilassaan kuormittunut, mutta ravinnepitoisuudet laimenevat suurempaan vesistöön päin mentäessä. Sii- laisenlahden vesi on ravinnepitoisuuksiensa perusteella niukka- tai keskiravinteista.
Maankaatopaikan aiheuttama muutos vastaanottavaan vesistöön on samanlainen kuin Paritsansuon alueella johtuen kiintoaineksen ja ravinteiden kulkeutumisesta maankaatopaikan alueelta. Kyyrönsuon vedet kulkeutuvat suoremmin Oriveden Pyhäselälle kuin Paritsansuon vedet, joten vesistöä kuormittavien tekijöiden laime- neminen arvioidaan nopeammaksi.
Tasausaltaan rakentaminen pienentää kuormitusta erityisesti kiintoaineksen osalta ja se tasaa virtavesistöihin kohdistuvaa virtaaman kasvua. Vaikutukset pintavesiin arvioidaan Kyyrönsuon vaihtoehdossa vähäisiksi.
Nollavaihtoehto VE0
Usean läjitysalueen käyttäminen aiheuttaa kuormituksen jakautumisen useaan ve- sistöön. Pienillä läjitysalueilla ei ole mahdollista järjestää vesien johtamista esimer- kiksi tasausaltaan kautta. Pieniltä läjitysalueilta ei kuitenkaan ole ollut havaittavissa merkittäviä negatiivisia vaikutuksia alueen pintavesien laatuun. Nollavaihtoehdon toteutuessa ei muutoksia nykyiseen vesistökuormitukseen ole.
7.6 Melu- ja tärinävaikutukset Melu
Valtioneuvoston vuonna 1992 antamien ympäristömelun ohjearvojen tarkoitukse- na on ehkäistä meluhaittoja ja turvata ympäristön viihtyisyys. Valtioneuvoston pää- töksen mukaan keskimääräinen melutaso ei saa ulkona ylittää taulukossa alla (Taulukko 9) annettuja arvoja.
Taulukko 9. Ympäristömelun ohjearvot.
Alue Päivä (07–22) Yö (22–07)
Asumiseen käytettävät alueet, virkistys-
alueet ja hoitolaitoksia palvelevat alueet 55 dB(A) 50 dB(A)
Uudet asuin- yms. alueet 55 dB(A) 45 dB(A)
Oppilaitoksia palvelevat alueet 55 dB(A) -
Loma-asumiseen käytetyt alueet, leirin- täalueet, taajamien ulkopuoliset virkis- tysalueet ja luonnonsuojelualueet
45 dB(A) 40 dB(A)
Ohjearvo tarkoittaa melun ekvivalenttitasoa eli keskimelutasoa koko ohjearvon ai- kavälillä. Siten lyhytaikaiset melunrajan ylitykset eivät aiheuta ohjearvon ylitystä.
Paritsansuon vaihtoehdon melumallinnus on tehty syksyllä 2012. Ympäristömelun kanalta suurimmat päästölähteet ovat liikenne ja ajoneuvojen ajo alueella, kuormi- en kippaus ja kauhakuormaajan työskentely alueella.
Raskaan liikenteen osuus jää pieneksi (enintään 2 autoa tunnissa) eikä se muuta kokonaistilannetta merkittävästi.
Laskennoissa maankaatopaikalle sijoitettiin työskentelemään kauhakuormaaja.
Kauhakuormaajan työskentelyajaksi oletettiin 9 tuntia.
Laskennassa huomioitiin maaston muotojen melua vaimentava vaikutus. Maanpin- ta oletettiin akustisesti kovaksi pelto- ja vesistöalueilla. Kasvillisuuden melua vai- mentavaa vaikutusta ei laskennoissa huomioitu.
Paritsansuo VE1a ja VE1b
Melumallinnus laskettiin Paritsansuon vaihtoehto VE1a:n mukaan. Mallinnuksen perusteella päiväajan keskiäänitaso nousee liikenteen lisäyksen johdosta Ilomant- sintiellä 0,1 dBA ja Kuurna-Kulhontiellä 0,8 dBA. Lisäksi kauhakuormaajan toi- minta aiheuttaa melutason nousua, mutta merkittävimmät meluhaitat rajoittuvat
maankaatopaikan alueelle. Kuvissa (Kuva 45, Kuva 46) esitetään päiväaikaiset kes- kiäänitasot nykytilanteessa sekä maankaatopaikan ollessa toiminnassa. Vaihtoeh- dossa 1b melua rajoittava metsäalue jää leveämmäksi häiriintyvien kohteiden suun- taan, jolloin meluhaitta on pienempi kuin vaihtoehto 1a:ssa. Ero ei kuitenkaan ole merkittävä.
Nykytilanteeseen verrattuna melutaso ei muutu lähimpien asuintalojen osalta. Uu- den Multimäen asuinalueen melutaso ei myöskään mallinnuksen perusteella muu- tu. Mallinnuksen perusteella Kuurna-Kulhontiellä on rakennuksia, joiden kohdalla päiväsaikainen ohjearvotaso 55 dB ylittyy nykytilanteessa liikenteestä johtuen.
Maankaatopaikan toiminta ei vaikuta näiden asuintalojen melutasoon merkittäväs- ti.
Kuva 45. Päiväaikaiset melualueet nykytilanteessa.
Kuva 46. Päiväaikaiset melualueet, kun läjitys on käynnissä.
Kyyrönsuo VE2
Paritsansuon melumallinnuksen tuloksia hyödyntäen voidaan todeta, että maan- kaatopaikan aiheuttama melu pysyy paikallisena eikä melutasojen merkittävää nou- sua ole odotettavissa myöskään Kyyrönsuon lähiasuintalojen kohdalla. 40–45 dB meluvyöhyke ulottuu kauhakuormaajan työskentelyalueesta Paritsansuon mallin- nuksen perusteella noin 600 m päähän. Lähimmät asuintalot ovat Kyyrönsuolla noin 600 metrin päässä alueesta. 50–55 dB meluvyöhyke rajautuu kauhakuormaa- jan välittömään työskentelyalueeseen, eikä tällä alueella ole asuintaloja.
Kyyrönsuon alueella ei ole odotettavissa melusta aiheutuvia merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen.
Nollavaihtoehto VE0
Nollavaihtoehdossa nykyiset melutasot pysyvät samoina eikä merkittäviä muutok- sia alueiden melutasoihin ole odotettavissa. Toiminnasta aiheutuva meluhaitta ja- kaantuu isommalle alueelle ja kohdistuu suurempaan määrään häiriintyviä kohtei- ta.
Tärinä
Tärinää voidaan luonnehtia maaperässä tapahtuvana aaltoliikkeenä. Tärinän le- viämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat maa- ja kallioperäolosuhteet. Tärinäaaltoliike vaimenee sen siirtyessä väliaineesta toiseen, kuten kalliosta maaperään.
Maa- ja kallioperässä välittyvä tärinä vaimenee erittäin tehokkaasti etäisyyden kas- vaessa, ilmateitse välittyvät ääni- ja ilmanpainevaikutukset ulottuvat etäämmälle.
Käytännön työkohteissa on todettu, että ihminen on erittäin herkkä aistimaan tä- rinää, mutta samanaikaisesti huono aistimaan sen voimakkuutta.
Tämän hankkeen vaihtoehdoissa ei louhita, joten siitä johtuvia tärinävaikutuksia ei synny. Hankealueella tapahtuvasta toiminnasta ei arvioida aiheutuvan sellaista tä- rinää, mikä ulottuisi lähimmille häiriintyville kohteille. Raskaan liikenteen aiheut- taman tärinän lisääntyminen voidaan kokea tien lähiympäristössä häiritseväksi.
Raskaan liikenteen lisäys on kuitenkin pieni.
Tärinävaikutukset luokitellaan vähäisiksi, paikallisiksi ja lyhytkestoisiksi.
7.7 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen: kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet
7.7.1 Vaikutusarviointi
Vaikutus on merkittävä, kun vaikutukset kohdistuvat suojelualueeseen, suojelta- vaan tai uhanalaiseen lajiin tai luontotyyppiin. Tällöin vaikutus mm. heikentää alu-
eiden suojelua tai lajin esiintymä häviää. Kohtalaisessa vaikutuksessa haittavaiku- tukset kohdistuvat paikallisesti arvokkaaseen kohteeseen, silmälläpidettävään lajiin tai luontotyyppiin. Vähäisissä vaikutuksissa hanke heikentää vain tavanomaista eläimistöä ja kasvillisuutta.
Kaikissa vaihtoehdoissa alueen luonto muuttuu täysin, koska alueen rakentaminen maanvastaanottoalueeksi hävittää alueen nykyisen kasvillisuuden. Kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat paikallisia ja pysyviä.
Paritsansuo VE1a ja VE1b
Vuonna 2013 tehdyn luontoselvityksen mukaan suunnitellun maankaatopaikan alueella (VE1a ja VE1b) ei ole selkeästi suoluontoa ilmentäviä elinympäristöjä, ja edellytyksen suoympäristöjen uhanalaisten kasvien, päiväperhosten ja lintulajien esiintymiseen puuttuvat tai ovat korkeintaan vähäisiä (Lindblom 2013). Paritsan- suolla vaikutukset eivät tehtyjen luontoselvitysten perusteella kohdistu suojelualu- eeseen, suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin.
Hankkeen toteutuessa Paritsansuolle menetetään alueella luonnonarvoiltaan tavan- omaista kasvillisuutta. Kasvillisuusvaikutukset ovat näin ollen vähäisiä, mutta pysy- viä. Suunniteltu maankaatopaikka kuitenkin muuttaisi välittömän suunnittelualu- een elinympäristön täysin. Nykyisen tiheästi ojitetun, nuorta männikköä kasvavan rämemuuttuman tilalle tulisi täyttömaiden hallitsemaa avointa maisemaa. Täyte- maa-alueelle muodostuisi maansiirron yhteydessä rikkaruohostoja sekä keto- ja niittykasveja kasvavia avomaaympäristöjä (Lindblom 2013).
Maanläjitystoiminta Paritsansuolla todennäköisesti vaikuttaisi negatiivisesti vesi- tasapainoon edistäen suoalueiden kuivumista maankaatopaikan ulkopuolisilla alu- eilla Ilomantsintien pohjoispuolella. Ilomantsintien eteläpuolella vaikutukset to- dennäköisesti jäisivät pieniksi. (Lindblom 2013)
Vuonna 2013 tehdyssä pesimälinnustokartoituksessa Paritsansuon Ilomantsintien pohjoispuolisella alueella todetut, uhanalaistarkastelussa silmällä pidettävät metsä- kanalinnut, metso ja teeri tulevat todennäköisesti häviämään alueelta maankaato- paikan myötä (Lindblom 2013). Metso on häiriöherkkä laji, joten maansiirtotoi- minnan aiheuttama häiriö on karkottava tekijä paitsi maankaatopaikan suunnitte- lualueella, myös sen välittömässä läheisyydessä (Lindblom 2013). Vaikutukset alu- een linnustoon arvioidaan tästä syystä kohtalaisiksi.
Päiväperhosten osalta maankaatopaikka pienentäisi suolajiston elinympäristöä Ilomantsintien pohjoispuolella. Kesällä 2013 tehdyn päiväperhosselvityksen mu- kaan alueella esiintyi luonnontilaisuuden piirteitä ilmentävät perhoslajit suokelta- perhonen ja rämehopeatäplä. On mahdollista, että ilmeisen harvalukuisena kesällä 2013 esiintynyt suokeltaperhonen häviäisi maankatopaikan myötä alueelta. Kysei-
nen laji esiintyy puoliavoimilla alueilla, joita Ilomantsintien pohjoispuolella on ar- vioitu olevan noin 30 ha, suunnitellun maankaatopaikan (VE1a) rajauksen etelä- ja länsipuolella. Ilomantsintien eteläpuolella on suolajistolle sopivia elinympäristöjä hieman vähemmän kuin Ilomantsintien pohjoispuolella. Maankaatopaikalle voisi mahdollisesti syntyä avomaa-alueita perhosille niittyalueineen, joita voisi edistää maisemoinnin avulla. (Lindblom 2013) Maankaatopaikan toteutuessa vaihtoehdon 1b laajuudessa arvioidaan, että suolajiston elinympäristö ei pienenny yhtä paljon kuin vaihtoehdon 1a toteutuessa. Lisäksi arvioidaan, että myös vaihtoehdon 1b to- teutuessa suokeltaperhonen häviäisi alueelta. Selvitysalueella ei havaittu uhanalais- luokituksen mukaisia tai silmällä pidettäviä päiväperhoslajeja, joten vaikutukset molemmissa vaihtoehdoissa (1a ja 1b) arvioidaan vähäisiksi.
Myös yöperhosten osalta suunniteltu maankatopaikka pienentäisi alueella esiinty- vien suolajien elinympäristöjä. Selvitysalueella vuonna 2012 tuli rysälle yksi yksilö silmälläpidettävästä kuutäpläkehrääjästä ja vuonna 2013 niin ikään silmälläpidettä- vä pikkuritariyökkönen. Vaikutukset yöperhosiin arvioidaan molemmissa vaihto- ehdoissa (1a ja 1b) näin ollen kohtalaisiksi.
Suunniteltu maankaatopaikka kaventaisi Paritsansuon ja sitä ympäröivien metsien muodostamaa ekologista viheryhteyskäytävää Kontiolahden metsämaiden ja Joen- suun kaupunkialueiden reunamaiden välillä. Tämän seurauksena useimmat hirvi- eläimet ja satunnaisesti alueen läpi kulkevat suurpedot kulkisivat todennäköisesti alueen pohjois- tai eteläpuolitse ja monet Ilomantsintien yli. Hirvieläimet todennä- köisesti vaihtaisivat ruokailu- ja levähdyspaikkansa suon rauhallisempana säilyviin osiin. (Lindblom 2013) Vaihtoehdossa 1b viheryhteyskäytävä kaventuisi vähem- män, mutta arvioidaan, että myös tässä tapauksessa alueen läpi kulkevat eläimet ai- nakin osittain siirtäisivät kulkunsa Ilomantsintien eteläpuolelle.
Vuonna 2013 Paritsansuolla tehdyn lepakkoselvityksen mukaan selvitysalueella ei ole lepakoiden kannalta sellaisia tärkeitä alueita, jotka tulisi säilyttää. Lepakkoja suurimmat uhkaavat tekijät ovat häirintä horros- ja piilopaikoissa tai ruokailualu- eiden tuhoutuminen. Tehdyn selvityksen valossa alueella ei ole horros- tai piilo- paikkoja, eikä suon aluetta pidetä merkittävänä lepakoiden ruokailualueena. Maan- kaatopaikalla ei näin ollen toteutuessaan Paritsansuolle olisi vaikutusta niihin.
Maankaatopaikan suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevan Aittopuron kuusikon todettiin olevan siippojen ruokailualuetta kesäöinä, ja tästä syystä alue tulisi mah- dollisuuksien mukaan säilyttää. Maankaatopaikan vaikutus lepakoihin arvioidaan vähäisiksi.
Kyyrönsuo VE2
Alueen rakentamisessa menetetään luonnonarvoiltaan tavanomaista kasvillisuutta.
Kasvillisuusvaikutukset ovat vähäisiä mutta pysyviä.
Olemassa olevan tiedon mukaan alueella ei ole merkittäviä luontotyyppejä, jotka häiriintyisivät maankaatopaikasta. Tämän perusteella vaikutukset ovat vähäiset ja paikalliset.
Vaarantuneet ja alueellisesti uhanalaiset lintulajit voivat häiriintyä maankaatopai- kan toiminnasta. Kyyrönsuo tunnetaan kahlaajien muuton aikaisena levähdyspaik- kana. Tämä levähdyspaikka voi hävitä tai ainakin pienentyä merkittävästä maan- kaatopaikan rakentamisen takia. Vaikutukset ovat näiden kannalta paikalliset, mut- ta merkittävät.
Etäisyydestä johtuen Kyyrönsuolla ei ole haittavaikutuksia suojeltuihin luonnon- suojelualueisiin tai muihin arvokkaisiin luontokohteisiin.
Nollavaihtoehto VE0
Vaikutukset eivät muutu, sillä toiminta jatkuu nykyisellään.
7.8 Kalasto ja Kalatalous
Hankkeen vaikutuksia vesiin on kuvattu kappaleessa 7.5. Hankkeiden vesistövaiku- tusalueilla ei ole merkittäviä kalojen kutualueita, vaikutusten kalastoon arvioidaan olevan vähäiset.
Kalatalouteen ei arvioida olevan vaikutuksia hankkeen vähäisten vesistövaikutusten vuoksi.
7.9 Liikenne
Maankaatopaikka aiheuttaa liikennemäärien kasvua sijoituspaikalle johtavilla teillä.
Läjitysalueen perustamisvaiheessa aiheutuva liikenteen lisäys on pieni ja siitä aiheu- tuvat vaikutukset ovat vähäiset ja lyhytkestoiset. Läjitystoiminnan aikana maanvas- taanottoalueelle suuntautuva massojen tuonti tapahtuu pääosin kuorma-autoilla.
Täydellä kapasiteetilla toimiessaan liikennemäärä on yhteen suuntaan keskimäärin 19 ajoneuvoa vuorokaudessa aukiolopäivinä, eli noin 2 autoa tunnissa. Liikenne on kuitenkin todennäköisesti kausiluonteista. Maanrakentaminen keskittyy muihin kuin talvikuukausiin, jolloin autojen määrä voi lisääntyä.
Kuva 47. Nykyiset liikennemäärät lähiteillä 2009. (Lähde: Liikennevirasto) Kyyrönsuo
Pääasiallinen ajoreitti
Kuva 48. Nykyiset raskaan liikenteen liikennemäärät lähiteillä 2011. (Lähde: Liiken- nevirasto)
Paritsansuo VE1a ja VE1b
Paritsansuon hankevaihtoehdoissa raskaan liikenteen määrät kasvavat Kuurna- Kulhontiellä enintään 19 ajoneuvolla vuorokaudessa eli noin 2 %:lla (nykyinen lii- kennemäärä 880 ajoneuvoa päivässä) nykyisiin liikennemääriin verrattuna. Parit- sansuolle johtavalle Kuurna-Kulhontielle voi ajaa Ilomantsintien tai Kulhontien kautta, mikä myös vähentää Kuurna-Kulhontielle aiheutuvia vaikutuksia.
Ilomantsintien raskaan liikenteen määrä on 270 ajoneuvoa päivässä, raskaan liiken- teen osuuden kasvu on siis noin 7 %.
Onnettomuusriski Paritsansuon alueen teille kasvaa vähän, mutta ei merkittävästi.
Maa-aineksen kuljetukseen käytettävät ajoneuvot ovat katsastettuja ja tarkoitukseen sopivia. Autoissa on tarvittavat pelastus- ja sammutusvälineet. Kappaleessa 7.3 on arvioitu myös liikenteen vaikutuksia ilman laatuun ja ilmastoon. Paritsansuon han- kevaihtoehdossa liikenteen pölypäästöt pysyvät tehdyn pölymallinnuksen
perusteella toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä. Päästöt ovat paikallisia sekä tyypiltään lyhytkestoisia. Päästöt eivät myöskään aiheuta haittaa verrattuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvioihin. Mallinnuksen tuloksena lähimpien pölylle alt- tiiden kohteiden kohdalla ilmanlaadun ohjearvoon verrattavat pölyosuuslisät ovat noin 17–25 % ohjearvosta.
Liikenteestä aiheutuva keskiäänitason nousu on Ilomantsintiellä 0,1 dBA ja Kuur- na-Kulhontiellä 0,8 dBA. Maankaatopaikan alueella meluhaitat rajoittuvat maan- kaatopaikan alueelle. Melu- ja tärinävaikutuksia on käsitelty kappaleessa 7.6.
Kyyrönsuo VE2
Kyyrönsuon osalta maankatopaikan aiheuttama liikennemäärän kasvu tarkoittaa Marjosärkäntiellä enintään noin 4 % (nykyinen liikennemäärä 410 ajoneuvoa päi- vässä) lisäystä liikennemääriin. Marjosärkäntielle voidaan ajaa etelästä tai pohjoi- sesta ja kolmen eri tien kautta; Marjokankaantie, Pankakoskentie, Kyyrönsuotie.
Tämän vuoksi liikenteen lisäyksestä aiheutuvat vaikutukset jakaantuvat ja kohdis- tuvat pienempinä kullekin alueelle.
Kyyrönsuota lähin tieto raskaan liikenteen nykyisistä ajoneuvomääristä on Kuo- piontieltä. Tien raskaan liikenteen määrä on 990 ajoneuvoa päivässä. Raskaan lii- kenteen osuuden kasvu on noin 2 % tällä tieosuudella, mikäli kaikki liikenne tulisi tämän kautta.
Marjosärkäntiehen liittyvien teiden risteykset ovat kaikki suhteellisen hyvässä kun- nossa. Opasteita mahdolliselle maankaatopaikalle tulee laittaa risteyksiin ja varoi- tukset maa-aineksen ajosta.
Paritsansuon melumallinnuksen tuloksia hyödyntäen voidaan todeta, että liiken- teestä aiheutuva melu on vastaava kuin Paritsansuon hankevaihtoehdon tapaukses- sa. Kyyrönsuolla harjoitetaan turvetuotantoa, josta aiheutuu myös vastaavaa melua kuin maankaatopaikan toiminnasta. Turvetuotannon vähentymisen ja maankaato- paikan toiminnan aloittamisen myötä Kyyrönsuon alueella ei ole odotettavissa me- lusta aiheutuvia merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen.
Myöskään liikenteestä aiheutuvat pölypäästöt eivät lisäänny merkittävästi verrattu- na nykyiseen toimintaan. Päästöt ovat paikallisia, tyypiltään lyhytkestoisia ja alitta- vat selvästi ohje ja raja-arvot.
Nollavaihtoehto VE0
Nollavaihtoehdossa liikennemäärät eivät tule muuttumaan nykyisestä, eli vaikutuk- sia ei ole verrattuna nykytilaan. Verrattuna muihin vaihtoehtoihin liikenne jakaan- tuu suuremmalle alueella ja kohdistuu useampaan häiriintyvään kohteeseen. Vai- kutus on kuitenkin pienempi.
7.10 Onnettomuus- ja häiriötilanteiden vaikutukset sekä riskit
Ylijäämämaiden maankaatopaikan rakentamisesta ja käytöstä voi aiheutua onnet- tomuus- ja häiriötilanteita. Näiden tilanteiden vaikutukset ja riskit tulee huomioida ja niihin pitää varautua mahdollisimman hyvin. Ne voidaan arvioida olevan Parit- sansuon ja Kyyrönsuon hankevaihtoehdoissa toisiaan vastaavat.
Nollavaihtoehdossa onnettomuus- ja häiriötilanteiden riskit ja vaikutukset eivät tu- le muuttumaan nykyisestä tilasta. Liikenteen ja toiminnan jakautuessa useampaan kohteeseen, onnettomuus- ja häiriötilanteiden hallinta ja ehkäisy vaikeutuu.
Liikenne
Paritsansuon ja Kyyrönsuon hankevaihtoehdoissa liikennemäärän arvioidaan kas- vavan noin 19 raskaalla ajoneuvolla vuorokaudessa. Tämä kasvattaa onnettomuus- ja häiriötilanteiden riskiä maankaatopaikoille johtavilla teillä ja itse maankaatopai- kan alueella. Maa-ainekset voivat myös kuljettamisen yhteydessä pölytä.
Maankaatopaikoille johtavat päätiet ovat asfaltoituja ja suunniteltu kestämään ras- kaiden ajoneuvojen aiheuttama kuorma. Maankaatopaikka-alueen teiden kuntoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska sademääristä ja vuodenajoista johtuen teiden kunto voi vaihdella paljon. Maankaatopaikan läheisyyteen laitetaan tarvitta- vat merkit ja opasteet. Liittymä maankaatopaikalle tehdään niin, ettei muulle lii- kenteelle aiheudu vaaraa tai esimerkiksi katvealueita maankaatopaikalle tapahtu- vasta liikenteestä.
Maa-aines kuljetetaan maankaatopaikalle soveltuvalla kalustolla, joka on katsastet- tu. Maa-aineksen pölyämiseen tulee kiinnittää huomiota jo työmaalla kuormauksen yhteydessä.
Liikenteen onnettomuus- ja häiriötilanteista aiheutuvat vaikutukset sekä riskit voi- vat kohdistua niin ympäristöön kuin ihmisiin. Onnettomuustilanteessa tulee ensisi- jaisesti toimia siten, että estetään mahdolliset henkilövahingot, hälytetään apua ja estetään lisäonnettomuudet.
Kone- ja laiteviat
Maankaatopaikalla käytetään maa-aineksien levittämiseen puskutraktoria, kaivin- konetta tai vastaavia työkoneita. Maa-aineksen ajo tehdään kuorma-autoilla.
Maankaatopaikan alueella varataan imeytysturvetta koneiden öljyvuotoja varten ja kaikissa koneissa tulee olla myös käsisammuttimet mahdollisten tulipalojen varalta.
Kaivinkoneissa tulee käyttää kasvipohjaisia hydrauliikkaöljyjä, jotka ovat biohajoa- via.
Maankaatopaikalla käytettävien työkoneiden rikkoontuminen ei todennäköisesti keskeytä maa-aineksen vastaanottoa heti, vaan alueelle voidaan ottaa maa-aineksia
vastaan. Työkoneet on helposti korvattavissa ja maankaatopaikan toiminta ei ole heti kriittisesti riippuvainen alueen työkoneiden toiminnasta.
Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin
Kappaleessa vaikutukset maa- ja kallioperään on arvioitu puhtaiden maa-aineksien painumaa alueen maaperään. Paritsansuon ja Kyyrönsuon hankevaihtoehdoissa painumaa on arvioitu tapahtuvat, mutta painuman ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävää. Painuman ei myöskään arvioida vaikuttavan maankaatopaikan ympä- ristön maaperään. Painumaa tulee seurata ja siihen voidaan vaikuttaa täytön ker- rospaksuuksilla sekä läjityskerroksen etenemisellä.
Maanläjitystoiminta saattaa aiheuttaa sortumia, jos läjitystoimintaa ei tehdä suun- nitelmien mukaisesti tai jos tuoduissa maissa on erityisen vetisiä ja hienoainespi- toista maata.
Maaperään ei arvioida kohdistuvan merkittävää haitta-ainekuormitusta, koska maankaatopaikalle tuodaan vain pilaantumattomia maita. Jos maankaatopaikalle päätyy pilaantuneita maa-aineksia, voi niistä aiheutua haittaa ympäristölle ja ter- veydelle. Maa-aineksessa olevat haitta-aineet voivat aiheuttaa ympäristö- ja terveys- riskin suoralla kosketuksella, veteen liukenemalla, pölyämisen- tai haihtumisen kautta. Maa-aineksien laadun tarkkailuun kiinnitetään huomiota ja alueella työs- kentelevien tulee ilmoittaa viipymättä mahdollisista aistinvaraisista havainnoista.
Jos todetaan, että maankaatopaikalle on tuotu haitta-ainepitoisia maa-aineksia, toimitaan seuraavasti:
maa-aineksen ajo keskeytetään
tiedotetaan lastauspaikkaa ja kaupungin ympäristöviranomaisia
rajataan pilaantuneisuus ja estetään haitta-aineiden joutuminen pinta- tai pohjavesiin
analysoidaan maa-aineksessa olevat haitta-aineet
poistetaan pilaantunut maa-aines ja toimitetaan se käsittelykeskukseen.
Maankaatopaikan alueella voidaan varastoida maankaatopaikan työkoneiden polt- toaineita. Polttoaineiden varastointi tulee tehdä siihen tarkoitetuissa säiliöissä, jois- sa on kaksoisvaippa tai suoja-allas. Säiliön vieressä pidetään imeytysturvetta mah- dollisia vuotoja tai ylitäyttöjä varten. Jos maaperään pääsee vuotamaan esimerkiksi polttoainetta, tulee pilaantunut maa-aines poistaa ja toimittaa jätteenkäsittelykes- kukseen. Vuotoon pitää reagoida heti, ettei polttoaine pääse leviämään maaperässä.
7.11 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen
Suunnitelluilla maankaatopaikka-alueilla vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viih- tyvyyteen alkavat maankaatopaikan rakentamisen vaiheessa. Maankaatopaikan alu- een maisema muuttuu elinympäristöjen muutoksen myötä ja myös alueen virkis- tyskäyttö häiriintyy ja muuttuu. Maisemanmuutos on kohtalainen erityisesti Parit- sansuon vaihtoehdossa. Maankaatopaikan täyttyminen kestää jopa vuosikymmeniä, joten vaikutukset ovat pitkäkestoiset. Läjitystoiminnan loputtua alueen virkistys- käyttöarvoa toiminnanaikaisesta voidaan lisätä.
Tehtyjen selvitysten perusteella maankaatopaikan käytön aikaisen melun ja tärinän aiheuttamat vaikutukset ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen jäävät vä- häisiksi. Aiheutuva melu- ja pölypäästö pysyy teiden välittömässä läheisyydessä. Ei ole odotettavissa, että melutaso nousisi lähimmissä asuintaloissa. Päästöistä ilmaan ei ole odotettavissa vaikutuksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Tärinävaiku- tukset pysyvät paikallisina aivan hankealueen läheisyydessä.
Liikenteen lisäys on vähäinen, mutta se kuormittaa hankealueiden lähiteitä. Vaiku- tus on suurin Kyyrönsuon alueella, jossa tiestön kunto osin huono. Liikenteen mää- rän kasvun arvioidaan kohdistavan ihmisiin haitallisia vaikutuksia onnettomuus- riskin lisääntymisen kautta.
Vaikutukset pohjavesiin on arvioitu jäävän hyvin paikallisiksi ja vähäisiksi, eikä hankealueiden läheisyydessä saatujen tietojen mukaan ole käytössä olevia talousve- sikaivoja. Pintavesien osalta hankkeen aiheuttama kuormitus erityisesti hankealu- een välittömissä purku-uomissa vähentää osaltaan alueen virkistyskäyttöarvoa.
Paritsansuon lähialueen asukkaille tehdyssä asukaskyselyn tuloksissa nousi esiin huoli erityisesti Paritsansuon virkistyskäyttöarvon vähenemisestä, luontoarvojen menettämisestä ja maiseman muuttumisesta. Huolta kannettiin myös kasvavan lii- kenteen aiheuttamasta onnettomuusriskistä, melu- ja pölyhaitoista sekä pohjavesiin kohdistuvista haitoista. Myös lähialueen asuntojen arvonlasku huoletti.
Kyyrönsuon lähialueen asukkaille tehdyssä kyselyssä kannettiin huolta erityisesti raskaan liikenteen lisääntymisen aiheuttamasta haitoista tiestölle ja liikenneturvalli- suudelle. Huolta aiheutti myös luonto- maisema- ja virkistyskäyttöarvojen heikke- neminen. Maankaatopaikan aiheuttamat haitalliset vaikutukset pinta- ja pohjave- siin, riistaeläinkantaan sekä tonttien arvoon tuotiin myös esille.
Nykyisten sijoituspaikkojen osalta vaikutukset ihmisiin ei muutu nykyisestä.
