InSane 2015-1

InSane

Suuri vaali-EXTRA:

Hallitus hikoili InSanen

vaalitentissä

KATSO MITEN HE

VASTASIVAT

TÖHRYT

Jyväskylä sallii

Kesähoroskooppi kertoo:

ODOTTAAKO SINUA RAHA VAI RAKKAUS?

KOHU _EHDOKKAAT

järkyttävät

VAALIGALLERIASSA

Kirjallisuuden

OPISKELU

TAPPAA

LUKUILON

Ilona Pesu:

”VENÄJÄ

hiljentää

MIELIPITEET”

2015

SISÄLLYSLUETTELO

INSANE 14. vuosikerta

JULKAISIJA Jyväskylän yliopiston

suomen kielen opis- kelijoiden ainejärjestö

Sane ry PÄÄTOIMITTAJAT

Nina Lampén Pauliina Puranen

Anna Tuominen TOIMITTAJAT Inka Huuskonen

Elina Kivelä Nina Lampén Elsa Lehtonen

Ilona Pesu Pauliina Puranen

Anu Sandvik Sara Tuisku Anna Tuominen

KUVAT Inka Huuskonen

Nina Lampén Elina Kivelä

Ilona Pesu Juulia Sallinen

Anu Sandvik Anna Tuominen

Aura Tuominen Tuntematon täkyläinen

Mikko Viitala Maria Vilppola

KANSI Anna Tuominen

TAITTO Nina Lampén Tiia Määttänen Pauliina Puranen

Suvi Skantz Anna Tuominen

PAINOPAIKKA Jyvässeudun paino oy

Jyväskylä PAINOS

120 kpl PAPERI G-print kannet 150 g

sivut 115 g 2323-718X ISSN

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SUURI VAALI-EXTRA

Pohdiskelua vaaleista 4

Suuri vaalikonetesti 6

Kansalaisaloitteet 8

SANELAISET

Sanen uusi hallitus vaalitentissä 10

Vaikuttavat sanelaiset 14

”Ei lukutoukkia vaan pilkunviilaajia” 16

OSMA valtasi Tampereen 19

ILMIÖT

”Käytä kuukuppia!” 20

Voiko töhry olla taidetta? 22 Vieraskynä - Elsa Lehtonen 23 Sosiaalisen median raivo 24

Kolumni - Sara Tuisku 26

Kolumni - Ilona Pesu 27

Mitä työuransa eteen voi tehdä? 28 HUUHAA

Itsetuntemus - Kesähoroskooppi 31

PÄÄKIRJOITUS

Tänä keväänä InSane nousee barrikadeille

LISÄÄ RAHAA!!

PELASTAKAA

NORPAT

TUOKAA

SALAATTILAUT ASET

T AKAISIN!

MORO SANELAISET!

Täs ois teille uusinta InSanee hyödyksi ja huvitukseksi ihan koko naamataulun täydeltä.

Toivottavasti vappu- humu on jo vienyt tei- dät mennessään niin, että tämä läpyskä so- lahtaa siihen lomaan mukavasti.

Me otetaan tällä kertaa kantaa, kos- ka vaalit, ja ihan vaan koska yritäpä estää.

Esim.

NINAA ärsytti ku se ei ikinä ehtiny lukee muuta ku koulukirjoja, ni se teki siitä jutun.

Onneks muitaki ärsytti, ni sit ei tuntunu ihan niin pahalta.

PAULIINA taas pa- hoitti mielensä vaaleis- ta, ja siitä, mitä urpoja aina päätyy ehdolle. Ei myöskään oo hyvä, ku tajuu, et on ite vähin-

tään yhtä sekasin. Toi- saalta, morsgrisar är vi allihopa.

ANNA puolestaan ei oo koskaan elämäs- sään uskaltanu ottaa kantaa edes oman päänsä sisällä. Tää teema oli kuiteski sen idea, ni oli sit pakko.

Ihan julkisesti. Voitte lukee tuolta jäljempää lehdestä ja nauraa sit- ten.

KEVÄÄN vaalien moti- voimana me tentattiin Sanen ihkauusi halli- tus. Harmi vaan, että niiden osalta vaalit on jo takana, eikä pelkoa hyllytyksestä ole. Ote- taan opiksi ensi vuotta varten.

Jos oot kieliasian- tuntijalinjalla, niin su- akin varmaan ärsyttää kun ei oikein tiiä mitä vois tehdä työkseen.

Sivulta 28 eteenpäin voit lukee uramahdol- lisuuksista, koska niitä on, sittenkin.

Tästä lehdestä löy- tyy myös se perintei- nen horoskooppi nii- hin uskoville ja myös niille, jotka nauraa mut silti salaa valkkaa vaat- teet horoskoopin neu- vojen perusteella.

OLLAAN yhessä sitä mieltä, että ois hyvä jos kaikki maalais graffite- ja, kirjottais vessojen seiniin ja tekis kansa- laisaloitteita toistensa perään.

N Ä R K Ä S T Y I T K Ö ? Harmi, tää pääkirjotus edustaa lehden viral- lista kantaa, deal with it. Tai ota lisää sitä vappuhumua ja then deal with it. Hyvää tai huonoo kevättä kaikil- le teille toivoo päätoi- mittajat.

NINA LAMPÉN PAULIINA PURANEN ANNA TUOMINEN KRISTA HERRANEN

VAALI-EXTRA

LEHDEN teeman olles- sa ”kannanotto” se lähes vaatii kirjoittamaan jotain politiikkavivahteista. Leh- den julkaisun sijoittuessa keväälle 2015 tämän po- litiikkavivahteen on lähes pakko olla eduskuntavaa- lit, jotka juuri läpikävim- me.

Jottei tämä demokra- tian riemuvoitto luisuisi liian helposti mielestä, pa- lataanpa aiheeseen vielä tämän vaali-extran ajaksi.

YLEISRADIO on tänäkin vuonna tarjonnut kansa- laisille viihdykettä oikein olan takaa: noin 1 800 vaalien 2 000 ehdokkaas- ta (Lähde: yle.fi) videoitiin Vaaligallerian kultaiseen arkistoon.

Selatessa katsotuim- pien videoiden listaa ei voi olla huomaamatta, mikä kansalaisia klipeissä ensisijaisesti kiinnostaa:

listauksessa vaikuttaa pär- jäävän käsittämättömällä nimellä, hassulla hatulla, ulkonäöllä tai puhetaval-

la, gerbiilillä sekä tietysti sillä, että sattuu olemaan Frederik.

OMA lukunsa ovat eh- dokkaat, jotka näyttävät olevan täydellisen tietä- mättömiä puolueensa tai vaalipiirinsä keskeisistä

teemoista.

Osa ehdokkaista tal- tuttaa liudan kysymyksiä robottimaisesti ottamat- ta minkäänlaista hen- kilökohtaista kontaktia haastattelijaan, osalta jo tarkennuskysymysten muodostaminen vaikut- taa vievän suurimman osan voimavaroista.

TOISAALTA ovathan Vaaligallerian toimittaji- en esittämät kysymykset

kansalaiselle vaikeita.

On eri asia vastata ra- kenneuudistuksia koske- viin kysymyksiin mikäli on itse ollut asioista päät- tämässä, kuin yrittää eri medioiden kautta nähdä asian kaikki osapuolet.

INSANEN suuri vaaliko- netutkimus (ks. seuraava aukeama) paljastaa, että jopa asioihin mielestään jollain tapaa perehtynei- den pienten akateemi- ANNA TUOMINEN

Täytitkö sinäkin kansalaisvelvollisuutesi tänä keväänä?

InSanen

suuri vaali-EXTRA

Vaalikevät, tuo sanelaisen lempivuo-

denaika! InSanen toimitus tutustui

tämän kevään eduskuntavaaliehdok-

kaisiin ja -koneisiin.

VAALI-EXTRA

EDUSKUNTAVAALIT MITÄ?

No ne eduskuntavaalit KUKA?

Suomen kansa, noin 2 000 ehdokasta ja 200 valittua kansanedustajaa

MILLOIN?

Joka 4. vuosi, tällä kertaa 19.4.2015 ILAHDUTTAVIN FLAIJERI

Perussuomalainen Stadiumin alekorissa PAHASTUTTAVIN EHDOKASLAHJUS

”Tässä sun isille tällainen tulitikkulaatikko”

konalkujenkin oli välillä vaikea ymmärtää, mitä kysymyksillä oikeastaan haetaan takaa.

Kellään ehdokkaista ei ole kristallipalloa, joten myös heidän on vaikea perustella, miksi juuri oma tapa esimerkiksi huolto- suhteen kohentamiseksi olisi varmuudella se oikea.

Mikäli äänestäjä ei itse- kään juuri tiedä kantojaan vaalikoneiden käsittämät- tömiin kysymyksiin, mik- si hän luottaisi äänensä ehdokkaalle, joka koneen mukaan on mahdollisesti asioista aivan yhtä pihalla kuin äänestäjäkin.

SUOMESSA käytetään D’Hondtin ääntenlasku- menetelmää (ks. mikä tahansa yhteiskuntaopin oppikirja). Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen ehdok- kaalle annettu ääni oh- jautuu tämän edustaman puolueen hyväksi.

Mikäli vaalikone eh- dottaisi äänestäjälle esi- merkiksi uutta liberaalilla

puolella sijaitsevaa oikeis- tolaista, saattaisi kansalai- sen ääni lopulta kasautua vanhan arvokonservatiivin äänihaaviin ja täten aut- taa tätä pääsemään vallan kahvaan.

Näin tulkiten ei riitä, että kansalainen tutustuu kiinnostaviin ehdokasyk- silöihin, vaan sivussa kan- nattaisi tulkita myös puo- lueiden periaateohjelmat mahdollisimman selviksi.

OPISKELIJAN näkökul- masta olennaista on luon- nollisesti se, kuinka tuleva hallitus suhtautuu opiske- lijoiden taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan.

Tästä on kuitenkin toi- sinaan hankala ottaa sel- vää. Paperilla useimmat puolueet painottavat kou- lutuksen tärkeyttä ja opis- kelijoiden hyvinvointia, mutta esimerkiksi tämän- keväiset opintotuen rajaa- mispyrkimykset osoittavat sanojen ja tekojen välisen hajonnan.

Mutta kuinka opis-

kelijan sitten kannattaa äänestää? Mistä tietää, kannattaako satsata julki- siin terveyspalveluihin vai yksityisiin lääkäriasemiin, kun ei edes tiedä, missä on ensi syksynä?

EHKÄ kansalaisen ei tar- vitsekaan tietää, kuinka yhteiskunnan ongelmat täytyy ratkaista. Ehkä eh- dokkaiden ei tarvitse vaa-

litenteissään osata vastata joka kysymykseen. Ehkä riittää, että arvopohja on kohdallaan ja into oppia uutta ja tehdä hyvää on kova.

Vaikka demokratiava- jeesta toisinaan kuiskutel- laankin, on kansanedus- tajan tehtävä yhä hoitaa työnsä kansan edun mu- kaisesti ja tähän on äänes- täjän osattava luottaa.

LEHDEN ilmestyttyä olemme jo viisaampia sii- tä, vetosiko Sipilän miel- lyttävä persoona, toistuiko jytky, yllättikö vasemmis- to, jatkoiko Stubbin pu- rukalusto voittokulkuaan, valloittiko RKP itäisen Suomen vai tapahtuiko mahdollisesti jotain aivan muuta.

Tärkeintä on äänestää.

PAULIINA PURANEN

Vaaligalleria, äänestäjän paras ystävä.

YLEN VAALIGALLERIA

VAALI-EXTRA

MTV

ULKOASU: Ahdas, hyvä liu- kuva jana vastaukselle, mutta tosi vaikeaa painaa valitsin ihan siihen keskelle. “En osaa sanoa” -vaihtoehto puuttuu, se on eri asia kuin olla keskellä.

KYSYMYSTEN MÄÄRÄ: 33 PARAS KYSYMYS: ”Suomi tarvitsee lisää maahanmuut- tajia.” Tarvita-sana on todella haastava!

HUONOIN KYSYMYS: “Uskon

Vaalikevään kunni- aksi testasimme eri nettisivustojen tar- joamat vaalikoneet ja valitsimme niistä parhaan. Minkä vaalikoneen sinä teit? Mihin uskoit?

Tunnetko nyt piston sydämessäsi, kun valitsemasi kone jäikin kiinni puolueel- lisuudesta? Ei hätää, seuraaviin eduskun- tavaaleihin on enää neljä vuotta.

Vaalikoneet testissä

Varoitus! Sisältää poliittisia kannanottoja.

MTV:n koneessa on kivat, liukuvat vastausvaihtoehdot.

Voi olla vaikka kohtalaisen melkein samaa mieltä.

maan ulkopuoliseen älylliseen elämään.” Hyvä homma.

KYSYMYSTEN LAATU: Hirmu vaikeita kysymyksiä, pitäis olla jotenkin tosi perehtynyt.

KOMMENTTIA: Kun on noin laaja skaala, on vaikee poh- tia missä kohtaa on minkäkin suurunen mielipide.

EHDOKKAIDEN SOPIVUUS:

Tuli vihreitä ja sit oma kaima.

Tykkäsin.

ILTA-SANOMAT

ULKOASU: Selkeä, tumma, isot nappulat.

KYSYMYSTEN MÄÄRÄ: 30 PARAS KYSYMYS: “Minua ei haittaa, jos lapseni menee nai- misiin samaa sukupuolta ole- van kanssa.” Erinomaisesti esi- tetty asia, vaikken lasta (luojan kiitos) omistakaan.

HUONOIN KYSYMYS: Omi- tuisia kysymyksiä arvot ja arki -kohdassa: ”Aina kannattaa tunnustaa jos pettää.” ”Kissat ovat koiria fiksumpia eläimiä.”

ONKO OLENNAISTA, ONKO ÄÄNESTETTÄVÄ KISSA- VAI KOIRAIHMINEN?? NO EI OO.

KYSYMYSTEN LAATU: Ky-

symyksiä vain kolmessa tee- massa: Talous, ulko- ja turval- lisuuspolitiikka sekä arvot ja arki. Osa hiukan raflaavia.

KOMMENTTIA: Arvot ja arki -kohdasta tuli iltapäivälehdis- tölle tyypillinen huuhaa-fiilis.

EHDOKKAIDEN SOPIVUUS:

Kelpaa.

HELSINGIN SANOMAT ULKOASU: Aihepiirit selke- ästi jaoteltu, muuten hiukan ahdas. Mukavaa, että näkyy läheisin puolue, sitähän tässä äänestetään. Ehdokkaitakin olisi kiva kuitenkin päästä päl- listelemään jo ennen vastaus- ten lähettämistä.

KYSYMYSTEN MÄÄRÄ: 30 PARAS KYSYMYS: Kysymys- ten laatu on melko kuivakka.

Jäin kaipaamaan välikeven- nystä.

HUONOIN KYSYMYS: “Halli- tus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistele- masta rahoitusmarkkinave-

rosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinave- roon.” No ootas kun mietin. Ai niin, en mä tiedä.

KYSYMYSTEN LAATU: Tärke- ää–ei tärkeää -valitsin, mainio juttu! Asiallisia kysymyksiä.

KOMMENTTIA: Pidän hienos-

ta arvokartasta, itsetuntemus kasvaa kun itseni siellä näen EHDOKKAIDEN SOPIVUUS:

Kone sanoo Vihreät. Myös ko- koomus. Jos läheisimmät puo- lueet on kokoomus ja vasem- misto ni mitä.

Kuvavalinta ei liene sattumanvarainen.

No ei ny sentään!

VAALI-EXTRA

TALOUSPOLIITTINEN VK ULKOASU: Iso fontti, ei mai- noksia. Tosi selkeä! Kivaa että näkee sekä läheisimmän että kaukaisimman ehdokkaan ja puolueen janalla.

KYSYMYSTEN MÄÄRÄ: Vain 12

PARAS KYSYMYS: “Julkisissa hankinnoissa on tärkeintä va- lita edullisin vaihtoehto.” Asia ärsyttää minua, mainiota että siihen kiinnitetään huomiota.

HUONOIN KYSYMYS: “Va- rallisuuden keskittymiseen harvoille on puututtava, jotta taloudellinen eriarvoisuus vä- henisi.” Missä se kysymys on?

KYSYMYSTEN LAATU: Tässä oli kivat aihepiirit, läheisiä it- selle.

KOMMENTTIA: Lisätietoa kysymyksestä -loota on erin- omainen! Oikeisto aliedus- tettuna, kokkareita ei ole kun

kaksi. Kone ohjailee. Ei oikein voi olla epäekologinen veron- kiertäjä tässä vaalikoneessa.

EHDOKKAIDEN SOPIVUUS:

Edelleenkin vihreät ensimmäi- senä. Kai tässä joku yhteys on.

Lisätiedot pelastavat talouspoliittisen vaalikoneen.

YLE: Vaalikone

ULKOASU: Erittäin selkeä.

Vaaligalleriaan voi pompata

milloin tahansa. Sekä puolue että ehdokas näkyvillä jo kysy- myksiin vastatessa.

KYSYMYSTEN MÄÄRÄ: 32 + 6 aluekohtaista kysymystä.

PARAS KYSYMYS: Aluekoh- taiset. ”Akateemisia työttömiä on alettava Keski-Suomessa kouluttaa yrittäjäksi valtion ra- hoituksella.”

HUONOIN KYSYMYS: “Ruo- an verotusta on varaa kiristää.”

Niin kellä?

KYSYMYSTEN LAATU: Saa

itse määrittää, kuinka tärkeä kysymys on. Loistava juttu!

KOMMENTTIA: Voi hylätä ehdokkaat, jotka ovat täysin eri mieltä tai ohittaneet kysy- myksen. Ehdokkaita voi bloka- ta myös suosituslistasta pitkin matkaa. Käyttäjän tarpeisiin mukautuva. Infopampulat.

EHDOKKAIDEN SOPIVUUS:

Hyvä.

Ylen vaalikone antaa paljon vaihtoehtoja.

YLE: Kandideitti

ULKOASU: Se sano mulle moi!

Hienon näköinen. Ehdokkaat voi jo aluksi valikoida suku- puolen ja iän perusteella.

KYSYMYSTEN MÄÄRÄ: 5 PARAS KYSYMYS: ”Sukupuo- lineutraali avioliitto?”

HUONOIN KYSYMYS: ”Viini ruokakauppoihin?”

KYSYMYSTEN LAATU: Alussa

vastatuista kysymyksistä kaikki eivät tunnu itsestä merkityk- sellisiltä. Kyllä–ei on toisaalta aika kamala, toisaalta ei tarvit- se liikaa alkaa pohtimaan.

KOMMENTIT: Vähän kyllä nyppii, kun ehdokkaista näkee vain naaman, eivätkä kuvat ole häävejä. Toisaalta oikein kiva; jos on tottunut swaippai-

lemaan Tinderissä, niin tämä on matalan kynnyksen kone.

Ja mikä vain innostaa ihmistä äänestämään on aina hyvä, ihan sama miten kyseenalai- nen juttu. Ärsyttää, kun löyty- nyt match pomppaa suoraan naamalle.

EHDOKKAIDEN SOPIVUUS:

Kyseenalainen.

Vasemmalle vai oikealle?

AVOIN VAALIKONE

ULKOASU: Selkeä, muttei ko- vin kummoinen. Tänne saa li- sätä itse omia kysymyksiä, sen kyllä huomaa.

KYSYMYSTEN MÄÄRÄ: Zil- joona.

PARAS KYSYMYS: Käyttäjien peukutusten mukaan ”Tulisi- ko parantumattomasti sairailla olla oikeus eutanasiaan sietä-

mättömän kärsimyksen lopet- tamiseksi?”

HUONOIN KYSYMYS: Käyttä- jien peukutusten mukaan ”Tu- leeko pakolaiset hajasijoittaa eri puolille Suomea?”

KYSYMYSTEN LAATU: Vas- tausvaihtoehdot monipuo- lisempia kuin kyllä–ehkä–ei -jana, mutta toisinaan selkeäs-

ti värittyneitä. Kysymyksiä on mahdollista peukuttaa, mikä karsii ihan kamalia pois.

KOMMENTIT: Puolueen vas- taukset eivät ole saatavilla.

EHDOKKAIDEN SOPIVUUS:

Harva ehdokas on vastannut ainakaan kovin moneen kysy- mykseen. En siis luottaisi tä-

Kysymykset vaihtelevat.

VAALI-EXTRA

KESKISUOMALAINEN ULKOASU: Tuhnu. Ahdas, mi- täänsanomaton.

KYSYMYSTEN MÄÄRÄ: Ei lue, piti laskea. 20.

PARAS KYSYMYS: ”Oikorata Jämsästä Lahteen on raken- nettava seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.” Niin on!

HUONOIN KYSYMYS: ”Suo- men lakia on muutettava niin, että työntekijän ensimmäinen sairauspäivä on palkaton.” Ris-

tiriitaista. En tahdo vastata.

KYSYMYSTEN LAATU: Paikal- lisuus on aina hyvä juttu!

KOMMENTIT: Kysymysten jälkeen pienet infopätkät taus- tatiedoksi. Minusta tuntuu, että ne ohjailivat vastaamis- tani. Vähän turhan pelkistetty vaalikone.

EHDOKKAIDEN SOPIVUUS:

Kyllä tämä ainakin valitsemani puolueen löysi.

Keskarin vaalikonekysymykset ovat paikallisia.

SUPERVAALIKONE

ULKOASU: Selkein näistä. Ei ainakaan mitään ylimääräistä.

KYSYMYSTEN MÄÄRÄ: Vii- destä (omaperäisestä) väittä- mästä valitaan mieluisin, kun- nes sopiva ehdokas löytyy.

PARAS KYSYMYS: ”Vihaan hippejä.”

HUONOIN KYSYMYS: ”Tie- dän paljon paremmin asiat kuin useimmat.”

KYSYMYSTEN LAATU: Poik- keava.

KOMMENTIT: En ymmärrä mitään. Seuraava kysymys.

Ihan sama.

EHDOKKAIDEN SOPIVUUS:

Supervaalikone ehdotti minul- le Jeesusta. Tarkoittaako tämä, että olen tekopyhä, vai että olen tiedostamattani tullut us- koon?

Tulimme siihen lopputulok- seen, että yleispätevin ja mu- kautuvaisin vaalikone on Ylen.

Totesimme myös, että sopi- va kysymysten määrä on n.

20–30, ja että hyvässä vaaliko-

neessa on kevennyskysymys, muttei silti mitään kissat vai koirat -settiä.

ANNA TUOMINEN PAULIINA PURANEN

Harkitsen Cthulhua.

Maaliskuun en- simmäisenä päi- vänä 2012 voi- maan astui laki, jonka mukaan äänioikeutetut suomalaiset voivat viedä ehdotuksen laista tai lainval- misteluun ryhtymi- sestä eduskunnan käsiteltäväksi.

Vaatimuksena on kuitenkin vähin- tään 50 000 ääni- oikeutetun kanna- tus.

TARVITTAVAN kannat- tajamäärän on toistaiseksi kahminut kokoon koural- linen kansalaisaloitteita.

Ensimmäinen eduskuntaan päätynyt pyrki kieltämään turkistarhauksen.

Se vietiin käsiteltäväksi maaliskuussa 2013, ja ju- hannukseen mennessä se oli torjuttu sekä valiokun- nassa että täysistunnossa (Eduskunta.fi).

Seuraaville viidelle edus- kuntaan asti viedylle eh- dotukselle uhkasi käydä vielä kehnommin. Lakitek- nisiin puutteisiin vetoamal- la ehdotuksien käsittelyt viivästyivät tai pysähtyivät päätymättä täysistuntoon

äänestettäväksi (Yle.fi/uu- tiset).

Lopulta, kun aloitteelli- set kansalaiset olivat jo lä- hes menettäneet uskonsa uuteen perustuslakiin, sin- nikkyys palkittiin ja ehdo- tus tasa-arvoisesta avioliit- tolaista sai täysistunnossa enemmistön puolelleen ja myöhemmin myös presi- dentin hyväksynnän.

ALOITE tasa-arvoisesta avioliittolaista keräsi yli kaksinkertaisen kannatuk- sen muihin eduskuntaan päätyneisiin aloitteisiin ver- rattuna, joten sen jos minkä olikin syytä mennä läpi.

Saavutuksen merkitys- tä ei siis voi kiistää, vaikka kuinka vihaisi tai pelkäisi homoseksuaaleja. Kansa- laisaloitteen muuttuminen ihkaoikeaksi laiksi on joka tapauksessa mahtava juttu.

EHDOTUKSEN matka uu- deksi laiksi ei ole suora- viivainen. Kun ehdotus on päätynyt eduskuntaan, sitä pompotellaan täysistun- non, valiokuntien ja lopulta presidentin kautta.

Uuden avioliittolainkin valiokunta ehti hylätä pa- riin kertaan (Nyt.fi) ennen kuin eduskunta päätti sen hyväksymisestä. Haasteita riittää jatkossakin: aloite tuoreen lain kumoamiseksi on jo mahdollista käydä al- lekirjoittamassa.

Uskallatko tehdä aloitteen?

VAALI-EXTRA

TUO loppuhuipennus ei tosin ole edes verrattavissa 50 000 kannattajan löytä- miseen vaadittavaan työ- hön. Onneksi nettisivusto Kansalaisaloite.fi helpottaa urakkaa mahdollistamalla aloitteen allekirjoituksen vaikka kännykällä.

Kannattajien mukaan- saaminen ei kuitenkaan ole yhtä helppoa kuin Instag- ram-seuraajien, joten me- nestystä nettisivustokaan ei takaa.

Kansalaisaloitteen pi- tää saada kuukaudessa 50 kannattajaa, jotta se saa jatkaa äänten keräämistä nettisivustolla. Yli kolmas- osa aloitteista on jäänyt kalkkiviivoille ilman tuota kannattajamäärää, mutta se ei näytä kansalaisia lan- nistavan.

ESIMERKIKSI samat kaksi henkilöä ovat kirjoittaneet useita suojaikärajan alen- tamista koskevia lakiehdo- tuksia. Nämä kaksi tuskin kuitenkaan ovat se lakia kaipaileva pariskunta, sillä ehdotuksen edustajan tu- lee olla täysi-ikäinen.

Varaedustajan nimellä Googlesta löytyi morsianta taannoin kaipaillut maa- jussi. Liekö sama henkilö?

Voitte vapaasti kuvitella lo- put. Linjaukset uudesta ikä- rajastakin vaihtelevat, joten ei ihme, ettei kannatusta ole hellinnyt.

Kaksi päättynyttä kannat- tajakeräystä oli jäänyt ai- van nollille. Ensimmäinen vaati taikasienten dekrimi- nalisointia, ja toinen pyrki muuttamaan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoiseksi.

Vastaava aloite keräsi myöhemmin yli vaadittavat 50 000 allekirjoitusta, mut- ta amatöörimäinen yhdys- sanamoka lienee koitunut tämän version kohtaloksi.

SUURIN osa kansalaisaloit- teista tuntuu olevan veden- jakajia, sellaisia, joista kai- killa on mielipide puolesta tai vastaan. Jotkut voivat tuntua suorastaan absur- deilta. Alle 50 kannattajaa

keränneistä ehdotuksis- ta löytyy mm. sekä aloite uskontojen kitkemisestä koulutuksella että koulupu- kujen käyttämisestä provo- soivan pukeutumisen kitke- miseksi.

VEDENJAKAJANA näyt- tää toimivan myös tasa- arvoinen avioliittolaki, jolle löytyy medioista ja uudesta vasta-aloitteesta päätellen yhtä äänekkäitä vastustajia kuin puolustajiakin.

Toki jos yleinen mielipi- de olisi selkeästi yhteneväi- nen, uusi laki kasattaisiin ilman aloitettakin. Tunteita herättämättömiä aloitteita taas harva jaksaisi vaivau-

Uskallatko tehdä aloitteen?

tua allekirjoittamaan, vaik- ka olisikin samaa mieltä.

KÄRJISTETTYNÄ koko Kansalaisaloite.fi tuntuu olevan sitä mieltä, että opiskelijoiden ja vähäva- raisten tukia on nostettava, ja leikkaukset tulee tehdä päättäjien ja johtajien pal- koista.

Tätä suoraan ehdotta- nut aloite ei kuitenkaan ke- rännyt edes vaadittua viit- täkymmentä kannattajaa, joten ei ole varmaankaan ihme, ettei yksikään näitä aiheita koskeva aloite ole päätynyt eduskuntaan asti.

ANNA TUOMINEN

Kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain kumoamiseksi on kerännyt jo tuhansia

ääniä, toisin kuin aloite kabotaasin (tarkistin, sana on oikea) kieltämisestä Suomessa.

HALLITUS VAALITENTISSÄ

Valta vaihtui Sanessa – uusi hallitus tentissä

Sane sai viimei- simmässä vuo- sikokouksessa lähes kokonaan uudistuneen hal- lituksen. InSane kysyi tuoreilta val- lanpitäjiltä joukon ajankohtaisia ky- symyksiä.

1. Miten opiskelijat saadaan nopeammin työelämään?

2. Mitä mieltä olet tasa-arvoisesta avioliittolaista?

3. Minkä verotusta pitäisi kiristää ja minkä helpottaa?

4. Mihin energiamuotoon pitäisi panostaa?

5. Mitä mieltä olet Suomen EU-jäsenyydestä?

6. Entä NATO?

7. Miten Ukrainan kriisi ratkaistaan?

8. Pitäisikö päihteisiin liittyviä lakeja löysentää vai kiristää?

Miten?

9. Minkä värinen mekko on?

10. Mitä kettu sanoo?

1. Tähän on hankala vas- tata, koska nopeus on niin suhteellista. Mie- lestäni viiden vuoden yliopistouraa voitaisiin pitää vielä melko tiiviinä pakettina.

2. Rakkaudella ei ole ra- joja.

3. Suklaasta voisi tehdä verovapaata kulutus- tavaraa. Ministerien ja muiden päättäjien pal- koista leikattavia veroja

1. Noo, ei mua täältä kir- veellekään saa ulos ai- emmin, ku oon ite valmis valmistumaan. Ehkä pa- remmasta työelämäyh- teistyöstä ei olisi haittaa (kuten selviää tähän leh- teen kirjoittamastani ju- tustakin).

2. Hieno homma!

3. Mulla on ollu sellanen saisi sen sijaan kiristää tuntuvasti.

4. Suklaa. Se on energia- muoto, johon itse olen aina pyrkinyt panosta- maan.

5. Ehdottomasti napa- kymppi! Täytyy toivoa, että saataisiin lisää kon- kurssin partaalla olevia EU-maita, joille hyvää hyvyyttämme voisimm- me tarjota ilmaista rahaa.

6. No eihän tähän nyt

tohdi sanoa mitään. Tu- levat vielä Putinin suuret sotajoukot ja lähettävät seuraavalla junalla Sipe- riaan.

7. Myöskin tähän kysy- mykseen vastaaminen tuntuu nyt liian suurelta riskiltä.

8. Sekä että. Riippuu päi- västä.

9. Ennen eilistä pyykki- tupavuoroa se oli vielä vaaleanpunainen.

Laura SuomaLainen, puheenjohtaja

periaate, että en ota kan- taa asioihin, joista en tiiä mitään.

4. Kaikkeen uusiutuvaan.

Oon vähän hippi.

5. No näin maitotilan tyt- tärenä oon nähny EU:n nurjankin puolen... Eu- rot tosin on ihan kivoja, helpottaa hirveesti, ettei tartte vaihtaa rahaa, kun

matkustaa Euroopan si- sällä.

6. Miksei tää voi olla jo tuo kettukysymys?

7. Ks. kohta 3.

8. Ks. kohta 9. Tä?

9. No ei se ainakaan sini- musta ollut.

10. Mä oon melkein var- ma että öföfölöghlgöölg.

Nouseva intonaatio.

anu Sandvik, sihteeri

10. Täh? Sanooko se jo- tain?

HALLITUS VAALITENTISSÄ

Valta vaihtui Sanessa – uusi hallitus tentissä

1. Yliopistossa opiske- lu on ihan liian kivaa, ei täältä ihan heti halua työelämään lähteä.

2. Rakkaus on ihanaa, ja sen pitäisi olla tasa-ar- voisesti ja tasapuolisesti kaikille ihanaa.

3. Tyhmiä ihmisiä saa rankaista, tupakan ve- 1. Opintotukikuukausi-

en määrää ja opinto- oikeuden kestoa rajaa- malla. Kuukausittaista opintotukea tulisi kui- tenkin nostaa, jotta täysipäiväinen opiskelu mahdollistuisi.

2. Avioliitto-termi pitäisi liittää jatkossa vain kir- kolliseen vihkimiseen, sillä ilmaisu on voimak- kaasti arvolatautunut.

Siviilivihkimisessä pitäisi sekä homo- että hete-

rotus pilviin. Sokerihiiret taas kaipaa helpotusta makeisveroon!

4. Uusiutuva, ekologinen ja vihreä energia maistuu parhaalta.

5. Kansainvälisyys on rik- kautta.

6. Pohjoinen voisi tämän tilalla yhdistää voimansa.

7. Ai ny vai?

8. Riippuu päihteestä, mutta yleisesti tilanne on tosi jees.

9. Hei nyt loppu tää mek- koilu.

10. Sane Sane Sane ja monta sydäntä perään!

HiLda LundStedt, varapuheenjohtaja

termiä rekisteröity pari- suhde.

3. Tupakan verotusta pi- täisi kiristää ja elintarvik- keiden helpottaa.

4. Ydinvoimaan.

5. EU on jatkuvasti syönyt Suomen itsenäisyyttä ja eurokriisi puolestaan on mitätöinyt talousyhteis- työstä syntyneet hyödyt.

Mikäli kehitys vielä jat- kuu samaan suuntaan, Suomen tulee harkita

eroamista eurosta ja Eu- roopan unionista.

6. Suomen puolustus- kyky ei ole tällä hetkel- lä riittävä. Ensisijaisesti Suomen tulisi korottaa puolustusmäärärahoja, mutta myös Natoon liit- tyminen on vaihtoehto.

7. Ukrainan kriisiin ei Suomesta ratkaisua löy- dy.

8. Kiristää, esimerkiksi päihtyneenä tehdyistä ri- koksista pitäisi rangaista

akSeLi kangaS, rahastonhoitaja

ankarammin.

9. Violetti.

10. SNIIIIIFFF!!

meri Luoma, liikuntavastaava

on liian ihanaa nyt.

2. Tahdon.

3. Pitäisi.

4. Tuulivoimaan. Tuuli on mielestäni yksi inhoim- mista säätiloista. Olisi sii-

täkin enemmän hyötyä.

5. Hyvä on. Kirjoitan tätä Saksasta ja EU on jok- seenkin jouhevoittanut reissua.

6. Ei ole vielä aviomiestä eikä tämän sisarta.

7. Jollain muulla kriisillä.

8. Pitäisi.

9. Ei mekkoa.

10. Riippuu miten se on täytetty.

HALLITUS VAALITENTISSÄ

Iikka ei kommentoi InSanen kysymyksiä.

1. Mielestäni tällänen opiskelijat nopeammin työelämään -höpön- pöppö pitäisi lopettaa.

Kyllä niitä veroja ehtii

1. Uskottelemalla, että opiskeluaika on kaikkea muuta kuin elämän pa- rasta aikaa.

2. Turhauttaa edes kes- kustella asiasta – naima- oikeus kaikille.

3. Karkkiveroa tulisi las- kea, millään muulla ei ole väliä.

4. Uusiutuvaan energi- aan. Esimerkiksi tuulivoi- maloihin voisi soveltaa sitä kuuluisaa suomalais-

hieno ja suuri työllistä- jä ja maailmanlaajuinen vientituote.

5. Kyllähän EU on hieno instituutio, liittovaltioai- nesta ei nyt ihan kyllä- kään mutta muuten pää- osin toimiva hommeli.

Erityisesti talousliitto saa kannatukseni.

6. Ehdottomasti kyllä ja juu!

7. Tähän en osaa vastata.

Lisää talouspakotteita, niin ehkäpä Venäjä toi- vottavasti vielä hajoaisi.

Sotilaallinen tuki Ukrai- naan ei kuulosta hyvältä, ei tähän maailmaan tar- vita enää yhtäkään sotaa.

8. No alkoholilakia pitäisi löysentää ehdottomasti!

Ei pubivisasta voitettu kaljatuoppi kenestäkään alkoholistia tee. Nyt lop- pu tällänen puuhastelu ja katse oikeisiin asioihin, kuten sote-uudistukseen ja talouden elvyttämi- seen!

9. Musta-sininen.

10. Ärsyttävä biisi, mur.

IIkka Salmela, tapahtuma- ja OSma-vastaava

Sara ruOkOla, haalarimerkkivastaava

puelämän!

2. Oli jo aikakin. Elämme 2000-luvulla.

3. Yrityksiin liittyvää ve- rotusta pitäisi ehdot- tomasti vähentää, eikä mitään muutakaan veroa ainakaan nostaa.

4. Uusiutuvan energian tuottamiseen, erityisesti aurinkovoimaan. Suo- mesta löytyy osaamista, ehkäpä juuri esim. au- rinkopaneeleista tulisi

”uusi Nokia”? Siinä olisi

ta disainia.

5. Yhteinen rahayksik- kö helpottaa etenkin meidän matemaattisesti lahjattomien elämää ja matkustelua, mutta jot- kin EU:n säädöksistä ih- metyttävät.

6. Liian painavaa asiaa yksin pohdittavaksi, ki- lautan tässä kohtaa ka- verille.

7. Vaikea sanoa, kun Pu- tinin väliaikainen katoa-

minenkaan ei auttanut asiaa.

8. Vähän voitaisiin löy- säillä, koska ainakin al- koholimainonnan ra- joittaminen on mennyt naurettavaksi. Itse ikä- vöin nelostien varrella ennen pönöttänyttä kof- fitölkkiä, enkä edes juo kaljaa.

9. Sinimusta.

10. Tchoff tchoff tchoffo- tchoffo tchoff. Lisäksi

PIIa rekOla, kansainvälisyys- ja Yk-vastaava

parhaina päivinä ring- ding ding.

HALLITUS VAALITENTISSÄ

Tällä hallituskaudel- la ei siis näytä siltä, että uutta avioliittolakia aina- kaan kumotaan. Hallitus tuntui melko yksimieli- seltä myös siitä, että al-

koholilainsäädäntöä tuli- si höllentää - olisikohan tällä jotain tekemistä jä- senten juomatottumus- ten kanssa? Enemmistö tuntui myös nauttivan

rIIkka rInTala, korkeakoulu- ja sosiaalipoliittinen vastaava

opiskelusta mahdollisim- man kurjaa ja ahdistavaa.

Näin opiskelijat halua- vat pois korkeakoulusta mahdollisimman nope- asti.

2. Tasa-arvoinen avioliit- tolaki on ehdottomasti hyvä asia! Rauhaa ja rak- kautta kaikille!

3. Olisi hauskaa, jos kun- tavero olisi kaikkialla sa- mansuuruinen kuin Kau- niaisissa. Makeisverosta voisi vaikka luopua.

4. Aurinkoenergiaan. Kyl- lä Suomessakin voi kä- vellä auringonpaisteessa.

5. Ihan kivahan se. Eu- roopassa matkustellessa ei tarvitse jonottaa niin paljon kuin muiden. Ja muiden maiden kuvia kolikoissa on hauska kat- sella.

6. Niin no, sehän tarkoit- taisi omaa piiriä Maail- man Poliisivoimista...

7. Ihan ensiksi täällä Suomessa keltaisen leh- distön pitäisi muuttaa

suhtautumistaan pais- tinpannuja taittelevaan ja karhujen kanssa paini- vaan herraan.

8. Päihteidenkäytön osalta noudatan kahta sanontaa: järki kädessä ja kohtuus kaikessa.

9. Fazerin sinisen.

10. Tästä voidaan olla montaa eri mieltä. Ve- gard ja Bård Ylvisåkerin mukaan kettu sanoo:

”ahee ahee ha-hee”. Bob Huddleson, Lost River Game Farmin omistaja

ja kettujen kasvattaja, puolestaan toteaa kettu- jen ääntelevän monin eri tavoin (The Huffington Post 9/2013).

opiskelusta siinä määrin, että opiskeluaikojen ra- jaus sai aikaan kovaakin vastustusta. Hyvä niin, sillä näinä aikoina opis- kelijan on tärkeää taistel-

la oikeuksiensa puolesta.

InSanen toimittajat to- teavat hallituksen läpäis- seen tentin kiitettävästi.

anna TuOmInen kuVaT JuulIa SallInen

Hyvää suomen kielen päivää!

9. huhtikuuta, Mikael Agrico- lan kuolinpäivänä, vietetään suomen kielen päivää. (Silloin myös taitettiin tätä lehteä.)

”Jälkipolvet ovat kunnioitta- neet Agricolan työtä suomen- kielisen kirjallisuuden luojana, mutta Agricola koki aikanaan toisin. Hänen mielestään hä- nen työtään ei arvostettu, vaan arvosteltiin ja hyljeksittiin. Hän kirjoitti Rukouskirjaan (1544):

’Älä polje kirjaa kuin sika, vaik- ka siinä on jokunen vika.’”

Lähde: Wikipedia

SANELÄMÄÄ

mahdollisuuksien mukaan julkisilla, kävellen tai pyö- räillen. Kotipaikkakunnalla käydessään hän kuiten- kin olosuhteiden pakosta joutuu kulkemaan autolla, mutta pyrkii silloin ajamaan taloudellisesti.

Ilona ottaa asioihin kan- taa twiittailemalla, mutta tiedostaa, ettei näin vaiku- ta kovin moneen ihmiseen.

Hän pyrkii myös mahdolli- suuksien mukaan lahjoitta- maan rahaa hyväntekeväi- syyteen.

Politiikan maailmaa Ilo- na ei koe omakseen, eikä toimi aktiivisesti esimer- kiksi opiskelijapolitiikassa.

Hän kuitenkin äänestää kai- kissa vaaleissa JYY:n edus- tajistovaaleista eduskunta- vaaleihin.

Ilona kertoo, että hä- neen vaikuttavat monet asiat siinä mielessä, että niitä jää pohtimaan. Hän tiedostaa kuitenkin myös sen, kuinka sokeita olemme meihin kohdistuville vaiku- tuspyrkimyksille.

SINI ei ole mukana järjes- tötoiminnassa eikä opiske- lija- tai puoluepolitiikassa.

Hän kertoo syynä olevan eräänlaisen sitoutumis- kammon. Hän pelkää, että mikäli lähtisi mukaan opis- kelijapolitiikkaan, se veisi kaiken vapaa-ajan eikä toi- minnasta pääsisi enää pois.

Sinikin pyrkii vaikutta- maan arjen pienillä teoilla.

Hän sanoo naurahtaen us- kovansa, että biojätteiden lajittelu pelastaa maailman.

Kaupassa hän ostaa joi- takin tuotteita luomuna, mutta ei kuitenkaan syste- maattisesti kaikkea. Ennen kaikkea hän ostaa tietyt maitotuotteet siltä merkiltä, joka käyttää kotipaikkakun- nalla tuotettua maitoa. Hän ei myöskään koskaan laita banaaneja muovipussiin niitä ostaessaan.

Sini kertoo saavansa hyvän omantunnon kulki- essaan ekologisesti bussilla tai polkupyörällä. Todelli- suudessa liikkumisratkai- sujen taustalla on osittain opiskelijabudjetin sanele- ma pakko. Äänestämiseen Sini suhtautuu ristiriitaises-

ti, koska toisaalta kokee sen tärkeäksi vaikuttamisen väyläksi, mutta toisaalta ei pidä oikein mistään puolu- eesta.

Viimeisin asia, joka on vaikuttanut Sinin käytän- nön toimintaan, on ollut palmuöljyn viljelemisen ongelmallisuudesta kuu- leminen. Hän kertookin nykyään tarkistavansa os- tamistaan tuotteista, onko niissä käytetty palmuöljyä.

IIKKA on Vasemmisto- nuorten jäsen sekä partio- lainen. Vasemmistonuorten toimintaan hän ei osallistu aktiivisesti, vaan on jäsen kannatuksen vuoksi sekä lukeakseen järjestön kiin- nostavia julkaisuja.

Partiossa hän on suun- tautunut viestintätehtäviin ja ollut mukana tekemäs- sä suhteellisen laajalevik- kisiäkin julkaisuja. Hän ei kuitenkaan ole kokenut provosoivien mielipiteiden levittämistä partiomediassa mielekkääksi, koska yhdis-

Sanelaiset ker- toivat, kuinka he vaikuttavat järjes- töissä ja omassa arjessaan, sekä mikä heihin on vii- meksi vaikuttanut.

ILONA toimii partiossa lip- pukuntansa puheenjohta- jana ja Suomen partiolais- ten luottamushenkilönä.

Käytännössä hän vaikuttaa kotipaikkakuntansa lippu- kunnan toimintaan ja omi- en sanojensa mukaan ”po- mottaa koko yhdistystä”.

Ilonan mielestä partiolla on pienellä paikkakunnalla merkittävä rooli esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemi- sessä: onhan se yksi harvo- ja harrastuksia, johon pää- see mukaan kuka tahansa esimerkiksi varallisuuteen katsomatta.

Ilona pyrkii vaikutta- maan myös erilaisilla arjen valinnoilla. Hänelle on tär- keää esimerkiksi lajitella jätteet, ja hän harmittelee- kin sitä, ettei taloyhtiöllä ole erikseen energiajätteen keräystä. Ruokaostoksilla hän pyrkii suosimaan ko- timaista ja syö arkisin pää- sääntöisesti kasvisruokaa.

Matkansa Ilona taittaa

Sini Söyrinki (vas.), kolmannen vuoden opiskelija ja arkielämän vaikuttaja sekä Ilona Seppälä, kolmannen vuoden opiskelija, partioaktiivi ja innokas lajittelija.

Tiedät- kö sinä, missä kerrosta- losi ros- kakatos sijaitsee?

Vaikuttavat sanelaiset

SANELÄMÄÄ

tyksen sisällä ei hänen näh- däkseen ole kiinnostusta sellaisia viestejä kohtaan.

Aiemmin Iikka lahjoitti rahaa Amnestylle ja Green- peacelle. Opiskelijabudjetti on kuitenkin pakottanut luopumaan rahalahjoituk- sista ja vain hymyilemään rohkaisevasti feissareille näiden tärkeää työtä kan- nustaen.

Arjen valinnoissa Iik- ka pyrkii eettisyyteen. Hän ei kuitenkaan usko arjen pienillä valinnoilla olevan suurta globaalia merkitystä, vaan niiden lähinnä teke- vän hyvää omalletunnolle ja mielenterveydelle. Iikka ei syö lihaa ja pyrkii muu- tenkin välttämään eläinpe- räisiä tuotteita. Poliittisista syistä hän boikotoi israeli- laisia tuotteita.

Iikka on tietoisen valin- nan myötä jättänyt ajokor- tin ajamatta ja matkustaakin julkisilla, kimppakyydeillä tai liftaamalla. Rakkaudesta matkailuun hän kuitenkin

Iikka Salmela, toisen vuo- den opiskelija ja kiintiö- hippi.

Tällaiselta bussipysäkiltä voi hypätä joukkoliikenteen kyytiin. Kuvan pysäkki ei liity tapaukseen.

käy noin kerran vuodessa ulkomailla, ja joutuu yleen- sä turvautumaan lentoko- neeseen, vaikkei olekaan siitä ylpeä.

Viimeksi Iikkaan on vai- kuttanut Suohpanterror- taiteilijakollektiivin saa- melaisaiheiset poliittiset taideteokset. Iikka vinkkaa taiteilijan sivujen löytyvän myös Facebookista.

TEKSTI JA KUVAT:

INKA HUUSKONEN

Vaikuttavat sanelaiset Äänestitkö sinä

eduskuntavaaleissa?

Tietty!

No en jaksanu.

Ai häh, joko ne meni?

Valititko JYY:n valitusviikoilla?

En! Kaikki on hyvin, elämä on ihanaa!

Ei se mitään olisi muuttanut.

Kyllä todellakin valitin!

Tiesitkö tämän?

URHO

KEKKONEN

kieltäytyi vuonna 1973 presidenttiehdokkuudesta, minkä vuoksi eduskunta pidensi hänen virkakauttaan poikkeuslailla neljällä

vuodella.

Lähde: Wikipedia

INSANE TUTKII

“Ai niin se kirja! Pitää lukea joskus, kun on ai- kaa.” Tuttu ajatus? Ei hä- tää, niin on muillekin sa- nelaisille. Kysymykseen siitä, onko kaunokirjal- lisuuden lukeminen vä- hentynyt yliopisto-opis- kelun myötä, suuri osa InSanen kyselyyn vastan- neista toteaa “kyllä”.

Syyttävä sormi osoit- taa ennen kaikkea tent- tikirjoja sekä kirjallisuu- den opintoihin kuuluvia teoksia.

“Erityisesti kirjalli- suuden opiskelu on vä- hentänyt lukemista, niin paradoksaalista kuin se onkin”, toteaa eräs vas- taaja.

”Opiskelut ja aivo- työskentely vievät aikaa ja keskittymistä kauno- kirjallisuudelta. Mikäli koulun puolesta tulee luettua raskasta kirjalli- suutta, vapaa-ajalla kai- paa helppoutta.”

Syitä lukemisen vähe- nemiseen löytyy usean vastaajan mukaan muu- altakin: opiskelu ei ole

ainoa asia, jonka koetaan vievän siltä aikaa. Moni huomauttaa harrasta- vansa muutakin - tai yk- sinkertaisesti käyttävän-

muulle kuin opintojen vaatimalle lukemiselle.

”Ne [kirjat] ovat ren- touttavaa, suorastaan

meditatiivista ajanvietet- tä, ja antavat pitemmän päälle enemmän kuin tarkoitukseton netissä roikkuminen.”

Sanelaisista löytyykin melkoisesti lukuintoa – jopa 30 % kertoo luke- neensa viimeisen vuo- den aikana yli 20 muuta kuin opiskeluun liittyvää kirjaa.

Peräti 71 % kyselyyn vastanneista pitää kir- jallisuuden tuntemusta

Sanelaiset – ei lukutoukkia vaan pilkunviilaajia

InSane selvitti, rajoittuuko sanelaisten lukuharrastus pelkästään lukupiirite- osten läpi kahlaamiseen, vai pysyykö kirja kädessä myös vapaa-ajalla. Entä mikä merkitys lukemisella on tulevassa ammatissa – ja onko suomen kielen lukijoista kenties olemassa erityisiä stereotypioita? Nimettömänä toteutet- tuun nettikyselyyn saimme yhteensä 38 vastausta.

Suomalaiset klassikot - pakkopullaa vai fennistin suuri rakkaus?

vastanneista sanelaisista 68 %

sanoisi harrastavansa kaunokirjallisuuden lukemista.

sä koulukirjoilta jäävän ajan mieluummin ihan eri asioihin kuin omava- lintaisten kirjojen luke-

miseen. Toisaalta luke- minen koetaan kuitenkin tärkeäksi. Muutama vas- taaja kertoo tarkoituk- sella järjestävänsä aikaa

INSANE TUTKII

erittäin tärkeänä äidin- kielen opettajalle. Myös loput 29 % on sitä mieltä, että se on vähintäänkin kohtalaisen tärkeää.

Onko äidinkielen opettajan kuitenkaan pakko olla kiinnostunut kirjallisuudesta? Tämä suhteen mielipiteet vaih- telivat, joskin lähes kaik- ki kokivat kiinnostuksen kirjoihin olevan hyödyl- listä. Moni myös totesi tärkeimpien teosten tun- temuksen olevan tärkeä osa ammattitaitoa.

“Vaatii kiinnostusta ja vaikkei kiinnostaisi, pitää kirjoja lukea, ihan kuten muiden aineiden ihmis- ten pitää tehdä muita juttuja.”

”Pitää olla yleistietoa kirjallisuuden klassikois- ta ja vastaavista, mutta ei välttämättä tarvitse olla todella kiinnostunut kir- jallisuudesta. Opettajan tulisi mielestäni tuntea kirjat, joita käyttää ope- tuksessa.”

OSA vastaajista muistutti kuitenkin myös äidinkie- len opetuksen monimu- toisuudesta ja siitä, että kirjallisuus on vain yksi osa oppiainetta. Tärkeä- nä pidettiin erilaisten tekstitaitojen monipuo- lista kehittämistä.

“Äikänopetukses- sa voi toki painottaa eri

asioita: painotus voi olla kielessä, kirjallisuudessa, kirjoittamisessa, tai vaik- ka puheilmaisussa.”

Yleinen mielipide ky-

opettaja saisi oppilaansa kiinnostumaan kirjoista, vaikkei lukeminen oli- sikaan hänelle itselleen ykkösharrastus.

”Opettajan on to- della tärkeää innostaa oppilaita kirjallisuuden pariin. Mikäli opettaja ei itsekään ole kiinnostu- nut kirjallisuudesta, voi hänen olla vaikeaa moti- voida myöskään oppilai- ta kirjojen äärelle.”

”Mielestäni kirjalli- suutta on kiinnostavinta oppia sellaisen henkilön opastuksessa, joka suh- tautuu kirjallisuuteen tarttuvan innostunees- ti.”

Sanelaiset – ei lukutoukkia vaan pilkunviilaajia

Sanelaisten muussa kuin opiskelutarkoituksessa luetut kirjat viimeisen vuoden aikana.

selyn perusteella onkin, että mahdollisimman monen kirjan ahmimista tärkeämpää on se, että

“Ei ole pakko olla kiin- nostunut, kunhan osaa innostaa oppilaitaan lu- kemaan.”

Vastaajista 63 % ^{on sitä}

mieltä, että kirjallisuuden tuntemus on kieliasiantuntijoille

kohtalaisen tärkeää.

INSANE TUTKII

KLASSIKOIDEN lisäk- si osa vastaajista nosti esille myös nuortenkir- jallisuuden sekä nykyai- kaisempien teosten tär- keyden.

“Opettajan olisi hyvä itse olla avoin ja valveu- tunut kirjallisuuden suh- teen.”

”Kyllä jonkin verran täytyy seurata ajankoh- taista tarjontaa, ja tietää tuoreita esimerkkejä.”

Kieliasiantuntijat pää- sevät helpommalla: vain 18 % vastaajista on sitä mieltä, että kirjallisuus olisi kieliasiantuntijalle erittäin tärkeää. Kirjalli- suuden merkitys kieliasi- antuntijoille ei kirvoita moneltakaan vastaajal- ta minkäänlaista kom- menttia – syynä tosin on varmastikin se, että ei- opettajilla paljon riippuu suuntautumisesta.

Kirjallisuuden tunte- muksen todetaan kui- tenkin kuuluvan myös yleissivistykseen, ja siten kieliasiantuntijoidenkaan ei tulisi olla siitä täysin tietämättömiä.

Opetuksessa kirjalli-

suus koetaan tärkeäksi muutoinkin kuin klas- sikoiden tuntemuksen kannalta.

“Kirjallisuuden lukemi- nen on erittäin tärkeää.

Lukemalla oppii tunte- maan kirjallisuutta, mut- ta myös kirjoittamaan ja tarkastelemaan tekstejä kriittisesti.”

”Hyvä kaunokirjalli- suus syventää ajattelua.

Se opettaa uusia näkö- kulmia ja antaa oivalluk- sia. Kaunokirjallisuus on kaikille erittäin tärkeää!”

KySELySSä tiedustel- tiin myös, kokevatko

Haalarimerkitkin sen kertovat: pilkusta tykätään.

sanelaiset, että suomen kielen opiskelijoista oli- si muodostunut erityisiä stereotypioita, kuten esi- merkiksi se, että fennistit olisivat ns. lukutoukkia.

Osa on törmännyt tä- hän ilmiöön, mutta suu- rin osa toteaa suomen kielen opiskelijoiden edustavan valtaväestön silmissä toisenlaista ryh- mää: kielipoliiseja.

“Enemmän kuulee sitä pilkunahdisteluläpyskää kun lukutoukkajuttuja.”

“Ennemmin maine on ”äikänopettajainen”, kaikkia kiinnostaa pilkut ja verbien taivutusluokat

ja punakynä viuhuu + kultturellius.”

“Suomen kielen opis- kelijoilla on enemmän kielioppipoliisin maine, kirjallisuuden opiskelijat ovat lukutoukkia.”

Jos stereotypiat saavat- kin kritiikkiä, niin sitä saa myös itse sana.

“Lukutoukka-käsite on todella typerä. Ku- kaan ei ole koskaan ot- tanut huomioon sitä, että saattaisin haluta olla vaikkapa lukulohikäär- me.”

TEKSTI jA KuvAT NINA LAmpéN

Etkö tiedä, mitä lukisit? Goodreads on si- vusto, jolla on mahdollista paitsi listata ja ar- vostella itse lukemiaan kirjoja, myös tarkas- tella muiden käyttäjien mielipiteitä ja saada kirjasuosituksia. Sivusto on käyttäjilleen ilmai- nen.

www.goodreads.com

...Vai onko sinunkin ongelmasi se, ettei lukemi-

selle tahdo löytyä aikaa? Entäpä jos lukemisen

sijaan kuuntelisit kirjoja? Kirjastosta voi lainata

myös äänikirjoja. Jos CD-formaatti tuntuu van-

hanaikaiselta, saa äänikirjoja myös digimuo-

dossa, tosin useimmiten maksullisina.

OSMA

OSmA, tuo perinteinen suomen kielen opiskeli- joiden kokoontuminen, järjestettiin tänä kevää- nä Tampereella 27.-29.3.

Jyväskylään nähden koh- tuullisesta välimatkasta huolimatta paikalle pääsi tänä vuonna vain kolme sanelaista – mutta se ei bileitä lainkaan huonon- tanut.

Virallinen ohjelma alkoi perjantaina Viesti ry:n työelämäluennolla, jonka jälkeen siirryimme viettämään iltaa Haiha- ran (ei Haikaran) karta- nolle. Vapaamuotoisen oleskelun lisäksi perjan- taina hoidettiin alta pois Osma ry:n hallituksen

sekä yhdistyksen koko- ukset, joissa juoniteltiin ekskursiota Tarttoon sekä kuultiin muiden ai- nejärjestöjen kuulumi- sia. Ilta kartanolla jatkui muun muassa musiikin ja raivokkaan discon mer- keissä.

LAuANTAINA aamu- päivällä ahkerimmille oli tarjolla vierailu työväen- museo Werstaalla, mutta allekirjoittanut ei sinne syystä tai toisesta sel- vinnyt. Iltapäivällä ohjel- massa oli Osma-turnaus, jonka rastit sijaitsivat kompaktisti Tampe- reen keskustan alueella.

Sanen pieni mutta tar- mokas kolmen hengen joukkue selvitti rastit (lähes) ongelmitta. Sen suurempaa menestystä ei kuitenkaan irronnut, vaan ykkössijan kahmai- si itselleen viime syksyn loistavan Osman järjes- tänyt Täky ry Joensuusta.

Illalla päästiin naut- timaan odotetuista Tylypahka-sitseistä, joi- den teemasta erittäin moni oli pukeutumises- ta päätellen innostunut.

Sitseillä olikin tavatta- vissa Dumbledoren ja Kalkaroksen lisäksi mon- ta muutakin tuttua Harry

Fennistien Tampereen- valtaus, nääs!

Sanen supertiimi Osmassa.

Harry Potter ja kumppa- nit sitsaamassa.

Sara ruOKOLa

Potter -hahmoa. Osallis- tujat jaettiin heti alkajai- siksi omiin tupiinsa, joille myös kerättiin pisteitä sitsien aikana. (allekir- joittaneen tupa eli Pu- uskupuh oli lähes koko sitsien ajan miinuksella.) vIIDEN tunnin sitsaami- sen jälkeen jatkopaikka oli edellisen illan tavoin vapaavalintainen. Kesä- aikaan siirtyminen vali- tettavasti vähensi baa- rissaoloaikaa tunnilla, mutta kaikki eivät baaria

viihtymiseen tarvinneet – ilmeisesti osa osmaajista oli hyödyntänyt yliopis- ton lähellä sijaitsevaa alikulkutunnelia siihen tarkoitukseen. Fennistejä eivät siis edes maaliskui- set jäätihkusateet murra!

Suuret kiitokset Tam- pereen yliopiston Kopula ry:lle mahtavasta Osmas- ta, jonka voimin on hyvä odotella seuraavaa. Syk- syllä nähdään Oulussa!

NINA LAmpéN

KuVa: TuNTEMaTON TÄKYLÄINEN

INSANE TUTKII

TUTKIVA journalismi ulottui tällä kertaa yliopis- ton vessoihin, tai tarkem- min sanottuna Seminaa- rinmäen vessoihin, sillä kukapa nyt jaksaisi Matti- lanniemeen asti kävellä.

TUTKIMUSAINEISTOKSI päätyneet vessat valikoi- tuivat melko sattumanva- raisesti.

Joitakin koppeja tar- kastelin siksi, että muis- tin lukeneeni niissä hyviä juttuja. Miestenvessoja kuvaamaan värväsin yh- teistyöhaluisen Mikko Vii- talan.

VESSAKIRJOITUSTEN kokonaismäärä oli pieni, ja siksi pettymys. Esimer- kiksi A- ja F-rakennuksien vessoissa ei ollut kirjoituk- sia lainkaan.

Sen sijaan Ilokiven ra- vintolan vessakoppien ovet olivat sisäpuolelta täynnä erilaisia kirjoi- tuksia. Kyseisellä viikolla meneillään oli myös JYYn valitusviikoista jälkimmäi- nen, minkä vuoksi vessan ovissa roikkuivat kynät, jotta valituksille varattui- hin papereihin saisi kirjoi-

tettua.

Nämä paperit peittivät osan kirjoituksista alleen, mutta myös paperiin kir- joitetut ”valitukset” olivat kiinnostavia.

NAISENA olin erittäin kiinnostunut siitä, millaisia ovat miesten puolen ves- sakirjoitukset. Mitä mies- ten vessakopeista sitten löytyi – jos siis edelleen puhutaan vessakirjoituk- sista? Kuvat puhukoot puolestaan.

Luvassa myös uutta tietoa miehille, jotka eivät ole eksyneet naistenves- soihin.

JOS nyt suppeahkon ku- va-aineistoni perusteella vedän joitain johtopää- töksiä naisten- ja mies- tenvessojen kirjoitusten eroista, väittäisin, että miestenvessoissa kirjoi- tukset ovat humoristisem- pia.

Naistenvessoissa on todella paljon tietoiskuja kuukautiskupin käytöstä.

Miestenvessoissa kuu- kuppikeskusteluja ei jos- tain syystä löytynyt.

Naistenvessojen kirjoi-

Käytä kuukuppia!

- ja muita kantaaotta- via vessakirjoituksia

SIVUN KUVAT: ELINA KIVELÄ

H-rakennuksen vessassa otetaan aktiivisesti kantaa kuu- kuppikeskusteluun.

Ilokiven naistenvessoista löytyy draamaa laidasta laitaan.

INSANE TUTKII

tuksissa surraan menetet- tyä ja julistetaan juuri syn- tynyttä rakkautta. Ehkäpä kirjoitukset ovat jollain ta- paa myös aggressiivisem- pia kuin miestenvessojen kirjoitukset.

Vaikka kyllä miesten- vessoissakin vituttaa.

LOPETAN juttuni H-ra- kennuksen 3. kerroksen

naistenvessasta löytynee- seen kannanottoon: ”Eikö teitä huvita, että joka saa- marin vessassa on kuu- kuppikeskustelu? Missä on vanhat hyvät vessakir- joitukset? Kysynpä vain!”

Niinpä.

ELINA KIVELÄ MIKKO VIITALA

Ilokiven miestenvessassa saa nauttia mm. palindromeista.

Ilokiven miehet muistavat myös itsereflektion.

Tytöt parantavat maailmaa.

MIKKO VIITALA

MIKKO VIITALA ELINA KIVELÄ

JYYn valitusviikot antavat luvan valittaa - myös vessoissa.

”Mää en tykkää kun salaattilautaset

hävis.”

Mitra

Viestintätieteiden laitos

”On erittäin hyvä, ettei opintotuki-

uudistus mennyt läpi.”

Arttu

liikuntabiologia

KULTTUURIEROJA

KUN tökeröt tussein ja spraymaalein väkerretyt suttaukset valtaavat kau- pungit, rikosnimikkeenä on vahingonteko tai tör- keä vahingonteko.

Esimerkiksi Helsingis- sä graffitien ja muiden töherryksien poistoon käytetään vuosittain sa- toja tuhansia euroja.

Edes vuonna 1998 Helsingin kaupungin- valtuuston lanseeraama Stop töhryille -hanke ei saanut spray-purkkeja tukkoon, ja sen loputtua sotkujen määrä on ka- rannut ennätyksellisen korkeaksi (Yle.fi).

Vai sittenkin urbaanin katutaiteen määrä?

ASENTEET graffiteja kohtaan näyttävät ole- van hiljakseen muuttu- massa. Samalla kun Stop töhryille -kampanja juhli kymmenvuotispäiviään, sitä vastustavassa Töhry- fest-tapahtumassa oli puhumassa mm. kansan- edustaja Paavo Arhinmä- ki (Yle.fi).

Graffitimyönteisyys nostaa päätään myös kunnallispolitiikassa.

Viime kesänä Helsingin luvallisten maalausseini- en määrä nousi yli kym-

Voiko töhry olla taidetta?

meneen, ja lokakuussa myös Jyväskylään, nelos- tien alittavalle Reivikujal- le avattiin ensimmäinen luvallinen katutaidetun- neli.

Stop töhryille -kam- panjasta gradunsa teh- neen Liisa Mäkisen (2010) mukaan graffitit liittyvät tilan haltuunot- toon. Ne ovat ikään kuin oman tai jengin reviirin merkkausta. Siinä tapa- uksessa katutaidetunneli ei kitke ilmiötä. Myös- kään Helsingissä taide- seinät eivät ole vähen- täneet töhryjen määrää (Nyt.fi)

VALTION tasolla tuo- reimman askeleen graffi- timyönteisyyteen ottivat perussuomalaiset, jotka

Graffiteilla merkataan reviiri. Näitä SBF-nimimerkillä signeerattuja pahoinvoivan näköisiä jyrsijöitä löytyy kuvan katutaidetunnelin lisäksi ympäri Jyväskylää.

Perusperiaate on, että päälle voi maalata, jos uskoo pystyvänsä parempaan. Tämä teos löytyy katutaide- tunnelista, paitsi jos jollakulla on ollut tarpeeksi luot- toa omiin kykyihinsä.

Toisinaan graffitin taustalla on halu ottaa kantaa. Onko tämä taidetta vai vain töhry?

VIERASKYNÄ

Voiko töhry olla taidetta?

tilasivat graffitin Hel- singin vaalitoimistonsa ikkunaan. Tämä ei kui- tenkaan jotakuta miel- lyttänyt, sillä graffiti oli peitetty toisella heti seu- raavana yönä.

Ylen ja Nyt-liitteen verkkosivuilla tuon pääl- lemaalatun kuvan sano- taan muistuttavan Jabba the Huttia. Allekirjoit- tanut ihmettelee, eikö kukaan todella huomaa yhdennäköisyyttä erään aihepiiriin hiukan enem- män liittyvän henkilön kanssa.

On suorastaan surku- hupaisaa, että juuri ky- seinen Star Wars -hahmo aiheutti sekaannuksen.

TEKSTI JA KUVAT:

ANNA TUOMINEN

Onko tämä taidetta vai vain töhry?

1. Vähennä henkilökuntaa. Jos opettajat ovat kiireisiä ja stressaantuneita, ovat opiskelijatkin kohta pyörällä päästään.

2. Varmista, ettei jäljelle jäävällä opetushenkilöstöllä ole pedagogisia taitoja. Jos opetus on tar- peeksi surkeaa, ei tarvitse pelätä opiskelijoiden pääsevän kursseista läpi.

3. Poista opinto-ohjaus. Riemuitse, kun gradunsa palauttaneelta opiskelijalta puuttuukin tutkin- nosta vielä se yksi peruskurssi.

4. Vaikeuta opintojen suunnittelua. Voit vaikkapa julkaista opinto-oppaat myöhässä ja vaihdella viime hetkellä kurssien aikoja ja paikkoja.

5. Tee kaiken rahoituksesta määräaikaista. Tämä liittyy edelliseen: ilman varmaa rahoitusta ope- tuksen suunnittelu jää väkisin viime hetkeen, eivätkä opiskelijat tiedä, mitä kursseja tulevaisuu- dessa järjestetään. Yrittäkööt siinä sitten kasata järkeviä opintokokonaisuuksia!

6. Ehkäise oppiaineiden välistä yhteistyötä. Päällekkäin menevät pää- ja sivuaineiden kurssit – musiikkia byrokraatin korville!

7. Tee isoja uudistuksia lyhyellä varoitusajalla. Mitä lyhyemmät siirtymäajat, sitä enemmän pit- kittyneitä opintoja.

8. Tiedota uudistuksista vähän ja sekavasti. Mitä enemmän aikaa opiskelija käyttää kaivellessaan tietoa tutkinnonuudistuksesta, sitä vähemmän hän ehtii panostaa opiskeluun.

9. Uhkaile aika ajoin oppiaineiden lakkauttamisella. Loistava tapa tuhota sekä opettajien että opiskelijoiden motivaatio.

10. Älä kuuntele opiskelijapalautetta. Tiedät kuitenkin itse parhaiten, miten opintoja hidastetaan.

ELSA LEHTONEN

Kirjoittaja on viidennen vuoden englannin kääntämisen opiskelija Helsingin yliopis- tosta. Hän tykkää ainejärjestölehdistä ja inhoaa tutkinnonuudistuksia.

Oletko kovin kiintynyt yliopistosi opiskelijoihin? Jopa niin kiintynyt, että sy- däntäsi vihloo nähdä tuoreiden maistereiden karkaavan työelämään? Tah- toisitko pitää pikku fuksit luonasi ikuisesti? Nämä kymmenen temppua ta- kaavat, että opiskelijasi valmistuvat aikaisintaan nelikymppisinä.

Kymmenen keinoa joilla vaikeuttaa

valmistumista

(Ote yliopistobyrokraatin käsikirjasta)

SOMELÄMÄÄ

FLEIMEJÄ, provoja, ragea, trollausta, ilkeilyä, vihaa, uhkailuja… Tätä on sosi- aalinen media pullollaan.

Jokaisella törmäämäl- läni keskustelu- ja kom- mentointialueella vastaan tulee väistämättäkin asi- attomia kommentteja, joi- den tarkoituksena on pro- vosoida, kiusata ja saada aikaan pahaa mieltä.

MIKSI vihataan? Miksi provosoidaan? Allekirjoit- tanut suurten tunteiden ystävä arvostaa suurien tunteiden herättämistä ja välittämistä, mutta miksei sävy voisi olla positiivi- seen päin.

Vai ärsyttääkö toisia juuri se ylenpalttinen ”ih- kutus”?

JOS ragekommentit ker- ran kumpuavat omasta pahasta olosta ja ärsytyk- sestä, on syytä selvittää päällimmäisiä ärsytystä ai- heuttavia asioita somessa.

Ensinnäkin, näin kie- litieteilijän näkökulmasta, typot, väärin kirjoitetut sanat, yhdyssana- ja pilk- kuvirheet, asiavirheet sekä pienten ja isojen kirjainten epälooginen vaihtelevuus ärsyttävät varmasti muita- kin kuin kielipoliiseja.

Ja sitten nämä kielipo- liisit ärsyttävät.

MUITA ärsytyksenaiheita voivat toisten some-jul- kaisuissa olla esimerkiksi kissat, koirat, vauvat, use- at linkit, turhanpäiväiset päivitykset arkirutiineis- ta ja pelkkä some-sanan käyttö.

Ja entäs ne ihanat twiitit televisio-ohjelmien aikaan ruudun alanurkas- sa? Miten selvisin 20 vuot- ta elämästäni ilman niitä?

Ärsyttävää on myös, jos joku tykkää omista päivityksistään ja kuvis- taan.

ÄRSYTTÄVÄ on kuva ruoka-annoksesta, var- sinkin jos oma verenso- keri on matalalla, sekä urheilupäivitys, varsinkin kun ainoa oma liikunta- aktiviteetti tänään on ollut nousta sängystä ylös.

Kolme pistettä jokai- sen virkkeen perässä… So- me-haasteet haasteiden perään… Toisille ilkeily…

Perustelemattomat mieli- piteet ja kommentit… Kor- tepohjan toisinaan takkui- leva internetyhteys…!

Laittomat Facebook- kilpailut ”tykkää ja jaa”…

Väli- ja lopetusmerkki-

Sosiaalinen media

- ystävä vai vihamies?

sade,,!!!!!?!????????!!!!!!!

CAPS LOCKILLA KIRJOIT- TAMINEN, JOKA MIEL- LETÄÄN HUUTAMISEKSI, sepä vasta onkin ärsyttä- vää…!

Tai ne ainaiset selfiet.

OLEN törmännyt kom- mentteihin, joiden mu- kaan selfien ottaminen on itsensä ylistämistä. Onko se?

Vai voisiko se olla asi- oiden ja tarinoiden jaka-

Onko tämä itsensä ylistämistä vai tarinoiden jakamis- ta omalla naamalla?

ELINA KIVELÄ