46 KUNTOUTUS 4 | 2016
ANU POLVINEN
LECTIO PRAECURSORIA
SOSIOEKONOMINEN ASEMA JA
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMINEN
Viime vuosina työkyvyttömyyseläkkeelle siir- tyneiden määrä on vähentynyt. Vuonna 2015 omaan työuraan perustuvalle työkyvyttö- myyseläkkeelle siirtyi reilut 18 000 henkilöä, kun vuonna 2006 heitä oli yli 24 000 henki- löä. Samaan aikaan Suomessa väestö ikään- tyy. Yhtenä tärkeänä yhteiskunnallisena ta- voitteena onkin työurien pidentäminen, mitä osaltaan voidaan edesauttaa työkyvyttömyys- eläkkeelle siirtymisen vähentämisellä.
Yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeen syyt ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mie- lenterveyden häiriöt. Nämä syyt kattavat noin 60 % kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siir- tyneistä. Täysi työkyvyttömyyseläke myön- netään, mikäli henkilön työkyky on alentunut 3/5, ja osittainen työkyvyttömyyseläke, mikäli työkyvyn menetys on vähintään 2/5.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen suosio on kasvanut viime vuosina. Erityisesti julkisella sektorilla osatyökyvyttömyyseläkkeet yleisty- vät 1990-luvulla. Osatyökyvyttömyyseläke- läisiä on kuitenkin melko vähän verrattuna täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajiin.
Yksilöllinen varhaiseläke otettiin käyttöön yksityisellä sektorilla vuonna 1986 ja julkisel- la sektorilla vuonna 1989. Se oli tarkoitettu ikääntyneille työntekijöille, joiden työkyky oli heikentynyt mutta joiden ei ollut mahdollista päästä tavalliselle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Yksilölliselle varhaiseläkkeelle pääsyssä an- nettiin vähemmän painoa lääketieteellisille syille ja siinä painotettiin enemmän työssä
jatkamisen mahdollisuutta ja pitkää työuraa.
Aluksi yksilölliselle varhaiseläkkeelle oli mah- dollista päästä 55-vuotiaana. Myöhemmin ikärajaa korotettiin. Yksilöllinen varhaiseläke lakkautettiin vuonna 2005.
Työikäisen väestön terveydentila on pa- rantunut viime vuosikymmeninä (Palosuo ym.
2007). Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ku- ten myös verenkiertoelinten sairaudet ovat vähentyneet erityisesti 30–64-vuotiailla. Tästä huolimatta sosioekonomiset terveyserot ovat pysyneet suurina. Alemmissa sosioekonomi- sissa ryhmissä terveyden on todettu olevan ylempien toimihenkilöiden terveyttä heikom- pi. Aikaisemmissa tutkimuksissa on myös to- dettu, että sosioekonomiset erot työkyvyttö- myyseläkkeelle siirtymisessä ovat suuret, ja näitä eroja on löydetty erityisesti niillä, jotka ovat siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle tu- ki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi (Lei- nonen ym. 2011, Ropponen ym. 2011).
Tässä tutkimuksessa selvitetään työkyvyt- tömyyseläkkeelle siirtymisen sosioekonomisia eroja sairausryhmittäin sekä sosioekonomisia eroja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen jälkeisessä kuolleisuudessa. Yhdessä osatut- kimuksessa etsitään terveyden, terveyskäyt- täytymisen sekä työolojen vaikutusta työky- vyttömyyseläkkeelle siirtymisen sosioekono- misiin eroihin. Sosioekonomisia eroja työky- vyttömyyseläkkeelle siirtymisessä sairausryh- mittäin tutkitaan vuodesta 1988 aina vuoteen 2009. Laajat, luotettavat ja riittävän kattavat
KUNTOUTUS 4 | 201647 pitkittäisaineistot Suomen väestöstä, eläkkeel-
le siirtyneistä ja kuolleista, mukaan lukien lu- kuisat taustatiedot, ovat mahdollistaneet ai- neiston analysoinnin. Terveys 2000 -aineiston avulla voitiin tutkia työikäisen väestön ter- veydentilan, terveyskäyttäytymisen sekä työ- olojen vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen sosioekonomiin eroihin.
Terveys 2000 -aineisto sisältää tiedot muun muassa diagnosoiduista somaattisista sairauksista sekä mielenterveyden häiriöistä, jotka jaettiin CIDI-luokituksen mukaan ma- sennukseen, ahdistuneisuushäiriöihin sekä al- koholin käyttöön liittyviin häiriöihin. Tämän lisäksi käytössä oli muun muassa henkilöiden oma arvio terveydentilastaan, sairauspäivä- rahapäivät sekä terveyskäyttäytymiseen liit- tyviä muuttujia, kuten alkoholinkäyttö, tupa- kointi, liikunta ja painoindeksi. Terveys 2000 -aineistolla on myös saatu tietoa työntekijöi- den työoloista, kuten työmäärästä, työssä vaa- dittavista taidoista ja vaatimuksista, sosiaali- sesta tuesta, työn fyysisestä raskaudesta sekä muun muassa melun ja pölyn aiheuttamis- ta haitoista. Työkyvyttömyyseläkkeelle siir- tyneiden kuolleisuustutkimuksessa käytössä oli 11 prosentin väestöotos Suomen väestös- tä vuosilta 1988–2009. Tämän lisäksi aineis- to sisälsi 80 prosentin yliotannan kuolleista kyseiseltä ajanjaksolta. Mukana olivat myös kuolinsyytiedot.
1990-luvun alussa työkyvyttömyyseläk- keelle siirtyminen oli varsin yleistä. Työky- vyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähenty- nyt huomattavasti viimeisten vuosikymme- nien aikana kaikissa sosioekonomisissa ryh- missä. Muutokset työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisyydessä voidaan osittain se- littää työmarkkinoiden muutoksella. Varhai- sen eläkkeelle siirtymisen on todettu olevan yleisempää taloudellisen kasvun aikoina kuin huonompina aikoina. 1990-luvun alun korkea työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä voidaan osaltaan selittää yksilöllisen varhais- eläkkeen korkeana suosiona. 1990-luvulla ta- pahtunut työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuu- den väheneminen voidaan sitä vastoin osittain selittää 1990-luvun korkealla työttömyydellä.
Tällöin ne, jotka olivat työttömänä, eivät siir-
tyneet työkyvyttömyyseläkkeelle. Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä väheni erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksi- en takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneil- lä työntekijöillä. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden vähenemistä voidaan myös osit- tain selittää työikäisen väestön terveydenti- lan kohentumisella sekä yksilöllisen varhais- eläkkeen ikärajan nousemisella. Myös väestön koulutustaso on muuttunut viime vuosikym- meninä. Pelkän peruskoulutuksen suorittanei- den osuus on vähentynyt samaan aikaan kun ylemmän koulutuksen suorittaneiden osuus on kasvanut. Myös työtehtävät ovat muut- tuneet. Teknologian kehitys on muokannut työtehtäviä ja ammatteja. Vaikka kehitys on ollut huimaa, silti monet työtehtävät ovat yhä fyysisesti raskaita.
Tulokset osoittavat, että sosioekonomiset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä ovat suuret ja ne vaihtelevat työkyvyttömyy- den syyn mukaan. Työntekijöillä on ylempiä toimihenkilöitä suurempi riski siirtyä työky- vyttömyyseläkkeelle. Sosioekonomiset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä oli- vat suurimmat niillä, jotka olivat siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikunta- elinten sairauksien, mielenterveysperusteisten alkoholisairauksien tai verenkiertoelinten sai- rauksien vuoksi. Esimerkiksi työntekijöiden riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi oli noin vii- sin- tai kuusinkertainen verrattuna ylempiin toimihenkilöihin. Riski oli myös noin viisin- kertainen mielenterveysperusteisten alkoho- lisairauksien takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä miehillä ja noin kaksinkertainen naisilla.
Työntekijöiden suurta työkyvyttömyys- eläkkeelle siirtymisen riskiä selittävät pitkälti työntekijöiden usein fyysisesti raskaat työolot, ja nämä näkyvät erityisesti niillä, jotka siirty- vät työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikun- taelinten sairauksien vuoksi. Alemmissa so- sioekonomisissa ryhmissä työolot ovat usein fyysisesti raskaampia kuin enemmän koulu- tusta vaativissa työtehtävissä. Verenkierto- elinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyys- eläkkeelle siirtyneillä työntekijöillä työky-
48 KUNTOUTUS 4 | 2016
vyttömyyseläkkeelle siirtymisen riski oli noin kaksinkertainen verrattuna ylempiin toimi- henkilöihin. Sen sijaan masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä ei huo- mattu suuria sosioekonomisia eroja.
Myös ikäryhmittäisiä eroja löydettiin. So- sioekonomiset erot olivat suuremmat nuorem- missa kuin vanhemmissa ikäryhmissä niillä, jotka olivat siirtyneet työkyvyttömyyseläk- keelle mielenterveyssyiden, tuki- ja liikunta- elinten sairauksien, verenkiertoelinten saira- uksien tai hermoston sairauksien vuoksi. 50 –64-vuotiailla työntekijämiehillä ja -naisil- la työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riski masennuksen takia oli pienempi kuin saman ikäisillä ylemmillä toimihenkilöillä, kun taas 30–54-vuotiailla työntekijämiehillä ja -nai- silla riski oli noin puolitoistakertainen. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus työkyvyttö- myyseläkkeelle siirtymisen sosioekonomisista eroista oli suuri koko tarkastelujaksolla.
Työolojen vaikutus työkyvyttömyyseläk- keelle siirtymisen sosioekonomisiin eroi- hin on suuri. Sen sijaan terveyteen liittyvi- en tekijöiden, kuten sairauksien tai mielen- terveyden oireiden tai itse arvioidun tervey- dentilan, vaikutus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen sosioekonomisiin eroihin oli pie- nempi. Myöskään terveyskäyttäytymisellä, tässä mitattuna liikkumisella, tupakoinnilla, alkoholin liikakäytöllä tai liikalihavuudella, ei ollut kovin suurta vaikutusta. Työolojen vaiku- tus sosioekonomisiin eroihin näkyi erityisesti niillä, jotka siirtyivät työkyvyttömyyseläkkeel- le tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuok- si tai jotka olivat 50–62-vuotiaita. Työoloista erityisesti työn fyysisellä raskaudella oli suuri vaikutus sosioekonomisiin eroihin työkyvyt- tömyyseläkkeelle siirtymisessä.
Työolojen selkeä yhteys työkyvyttömyys- eläkkeelle siirtymisen sosioekonomisiin eroi- hin johtunee osaltaan siitä, että työntekijöil- lä on usein fyysisesti haastavammat työolot kuin ylemmillä toimihenkilöillä. Työntekijöi- den työolot voivat sisältää paljon muun muas- sa kantamista, nostamista, huonoja työasen- toja tai altistuksia pölylle tai kemikaaleille.
Myös pitkät altistusajat fyysisesti raskaalle työlle, usein jopa vuosikymmenet, asettavat
omat vaatimuksensa työntekijöiden tervey- delle ja työkyvylle. Työolojen vaikutus näkyy erityisesti sairastuvuutena tuki- ja liikunta- elinsairauksiin. On myös todettu, että työnte- kijöillä on ylempiä toimihenkilöitä enemmän terveysongelmia, kuten ylipainoa tai alkoho- liongelmia.
Sosioekonomiset erot työkyvyttömyys- eläkkeelle siirtymisessä vaihtelivat eri mie- lenterveyssyiden takia työkyvyttömyyseläk- keelle siirtyneillä. Jotkut mielenterveyssyyt esiintyvät todennäköisemmin alemmissa so- sioekonomisissa ryhmissä. Tällaisia syitä ovat muun muassa skitsofrenia ja monet päihteiden aiheuttamat mielenterveyden häiriöt. Näiden syiden takia työntekijöillä oli myös suurem- pi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riski kuin ylemmillä toimihenkilöillä. Sen sijaan masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeel- le siirtyminen oli lähes yhtä yleistä kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Lisäksi työnteki- jöillä oli ylempiä toimihenkilöitä suurempi ris- ki joutua mielenterveysperusteisten alkoholi- syiden takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä johtunee siitä, että liiallinen alkoholin kulu- tus ja siitä aiheutuvat negatiiviset seuraukset ovat yleisempiä alemmissa sosioekonomisis- sa ryhmissä. Työntekijöillä on myös ylempiä toimihenkilöitä suurempi riski alkoholiperäi- siin kuolemiin.
Myös sosioekonomiset erot työkyvyttö- myyseläkkeelle verenkiertoelinten sairauksi- en takia siirtyneillä olivat suuret koko tarkas- teluajanjaksolla, vaikka tähän perustuva työ- kyvyttömyyseläkkeiden alkavuus vähenikin tutkimusajanjaksolla. Verenkiertoelinten sai- rauksiin liittyviä sosioekonomisia eroja työky- vyttömyyseläkkeelle siirtymisessä selittänevät osittain samat tekijät kuin näihin liittyviä sai- rastavuus- ja kuolleisuuseroja. Näitä tekijöitä ovat muun muassa biologiset sekä käyttäy- tymiseen ja terveyteen liittyvät tekijät, kuten fyysinen aktiivisuus, liikalihavuus ja alkoho- lin käyttö, ja jopa siviilisääty.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä kuolleisuus on suurempaa kuin väestöllä kes- kimäärin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on to- dettu, että sosioekonomiset erot väestön kuol- leisuudessa ovat suuret. Sen sijaan sosioeko-
KUNTOUTUS 4 | 201649 nomiset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siir-
tyneiden kuolleisuudessa olivat vähäiset. Ma- sennuksen, sydän- ja verenkiertoelinten saira- uksien tai hermoston sairauksien takia työky- vyttömyyseläkkeelle siirtyneillä työntekijöillä todettiin olevan hiukan suurempi kuolleisuu- den riski kuin ylemmillä toimihenkilöillä. Kun työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä tarkas- teltiin kuolinsyittäin, havaittiin, että työky- vyttömyyseläkkeelle siirtyneillä työntekijöil- lä oli suurempi kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin kuin ylemmillä toimihenkilöillä.
Samoin erityisesti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä työntekijämiehillä oli hiukan suu- rempi riski kuolla alkoholisairauksiin kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä ylem- millä toimihenkilöillä.
Löydetyt sosioekonomiset kuolleisuuserot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä voivat osaltaan selittyä samoilla tekijöillä kuin so- sioekonomiset kuolleisuuserot yleensä. Ter- veyskäyttäytymisellä, kuten alkoholin kulu- tuksella, saattaa olla huomattavakin vaikutus sosioekonomisiin kuolleisuuseroihin. Niillä, jotka olivat siirtyneet työkyvyttömyyseläk- keelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ta- kia, sosioekonomisia eroja kuolleisuudessa ei havaittu. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymi- sen jälkeen työolot eivät enää vaikuta, mikä voi osaltaan tasoittaa sosioekonomisia eroja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen jälkei- sessä kuolleisuudessa. Toisaalta työn aiheut- tamat pysyvät terveysvaikutukset voivat vielä pitkän aikaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirty- misen jälkeen lisätä kuolleisuuden riskiä.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden kuolleisuustutkimus antaa viitteitä siihen, et- tä työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään samal- la lailla terveysperusteisesti kaikista sosioe- konomisista ryhmistä, koska kuolleisuusriski työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä on lähes samanlainen kaikissa sosioekonomisissa ryh- missä. Toisaalta tähän voivat vaikuttaa monet tekijät. Tulokset voivat toisaalta viitata myös siihen, että sairaimmat ovat kuolleet ennen- aikaisesti eivätkä näin ole koskaan edes pää- tyneet työkyvyttömyyseläkkeelle.
Kirjoitus on YTM Anu Polvisen väitöstilai- suudessaan esittämä lectio praecursoria. Väi- töstutkimus ”Socioeconomic status and disa- bility retirement in Finland. Causes, changes over time and mortality” tarkastettiin Helsin- gin yliopistossa 17.8.2016. Väitöskirja on jul- kaistu Eläketurvakeskuksen tutkimuksia -sar- jassa 05/2016. Tutkimus on luettavissa verk- ko-osoitteessa:
http://www.etk.fi/wp-content/uploads/Socio- economic_status_and_disability_retirement_
in_finland.pdf.
Lähteet
Leinonen T, Pietiläinen O, Laaksonen M, et al. (2011) Occupational Social Class and Disability Retire- ment among Municipal Employees – The Contri- bution of Health Behaviors and Working Condi- tions. Scand J Work Environ Health, 37, 464–72.
Palosuo H, Koskinen S, Lahelma E (toim.) (2007) Ter- veyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980–2005. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 23, Helsinki.
Ropponen A, Silventoinen K, Svedberg P, et al. (2011) Health-related risk factors for disability pensions due to musculoskeletal diagnoses: A 30-year Finn- ish twin cohort study. Scand J Public Health, 39, 839–848.
